SKP:n Helsingin kuntavaaliohjelma 2012

Tekoja lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta

Kuntavaaleissa on kyse siitä, jatkuuko julkisten palvelujen heikentäminen, kilpailuttaminen, asumiskustannusten nousu ja vallan keskittäminen – vai kehitetäänkö Helsinkiä asukkaiden hyväksi. SKP ja Helsinki-listat on sitoutunut tekoihin lähipalvelujen parantamiseksi ja asukkaiden äänen saamiseksi kuuluviin kaupungin päätöksenteossa. Olemme valmistelleet myös tätä vaaliohjelmaamme katukyselyillä, asukastapaamisissa ja osallistumalla kansalaistoimintaan.

Sanat ja teot

Helsinki on rikas kaupunki. Helsinki ja sen liikelaitokset ovat tehneet vuosittain yhteensä satojen miljoonien ylijäämää. Kaupungilla on pankkitalletuksia ja muita kassavaroja noin miljardi euroa. SKP ja Helsinki-listat on esittänyt, että ylijäämistä ohjataan lisää rahaa helsinkiläisten palveluihin, työllisyyteen ja hyvinvointiin. Kaikki muut kaupunginvaltuuston ryhmät ovat kuitenkin kokoomuksen johdolla jatkuvasti alibudjetoineet palveluja ja laiminlyöneet jopa monien asukkaille kuuluvien perusoikeuksien toteuttamista.

Vaaleissa ei kannata luottaa pelkkiin puheisiin vaan katsoa tekoja. SKP ja Helsinki-listat ei vain lupaa vaan toimii vaaliohjelmansa mukaisesti. Yhdessä asukkaiden vaatimusliikkeiden kanssa olemme myös saaneet tuloksia. Kaupunginvaltuuston enemmistö torjui esimerkiksi kaupunginjohtaja Jussi Pajusen listan noin 80 lähipalvelun lopettamisesta SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutetun esityksestä. Aloitteemme muun muassa osallistuvasta budjetoinnista, poikittaisen joukkoliikenteen lisäämisestä, nuorten mielenterveyspalveluista, vähävaraisille alennuksia tuovasta aktiivipassista ja Santahaminan vuoden 1918 punavankileirin historian selvittämisestä ovat edenneet. Olemme puuttuneet väärinkäytöksiin, kuten sosiaaliviraston ja Palmian johtajien tuhlailevat kalustohankinnat sekä rakennus- ja kiinteistöbisneksen Hyvä veli –sopimukset.

Irti kokoomuksen ylivallasta

SKP:n ja Helsinki-listat tavoittelee vaalivoittoa, joka avaisi asukkaille lisää vaikutusmahdollisuuksia ja voimistaisi paineita myös muiden valtuustoryhmien linjan tarkistamiseen. Vetoamme erityisesti muihin vasemmistolaisiin ja vihreisiin, että valtuustoon muodostetaan punavihreä enemmistö, joka murtaa kokoomuksen ylivallan Helsingissä.

Helsingin kaupungin on asetuttava vastustamaan Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallituksen ajamaa kuntien rahoituksen leikkaamista ja kuntauudistusta, joka heikentää lähipalveluja ja keskittää päätösvaltaa yhä etäämmäs asukkaista.

Lähipalvelut kävelyetäisyydellä

Liian vähien resurssien ohella palvelujen ongelmana on niiden epätasainen jakautuminen kaupungin eri osiin. Peli Seis! –asukasliikkeen tekemä selvitys osoitti, että EU:n kestävän kaupunkikehityksen suositusten toteuttaminen edellyttää monissa kaupunginosissa lähipalvelujen lisäämistä.

Lähipalvelut on turvattava EU:n suositusten mukaisesti kävelyetäisyydellä. Esimerkiksi päiväkoti, peruskoulu, terveysasema, kirjasto ja joukkoliikenne ovat tällaisia palveluja.
Palvelujen alibudjetointi on lopetettava. Rahaa tähän löytyy kaupungin ylijäämistä ja luopumalla Keskustatunnelin kaltaisista hankkeista.

Terveyseroja vähennettävä

Vähävaraisten ja suurituloisten väliset terveyserot ovat kasvaneet. Pienituloisten elinajan odote on keskimäärin jopa kymmenen vuotta lyhyempi kuin suurituloisilla. Hoitotakuu ei vieläkään toteudu kaikilta osin, esimerkiksi hammashoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Kokoomusjohdon pyrkimys keskittää terveysasemat isoihin yksiköihin ja ”ohituskaistan” avaaminen HUS:ssa yksityispotilaille lisäävät eriarvoisuutta.

Terveyskeskusmaksu on poistettava ja perusterveydenhuollosta on tehtävä maksutonta.
Terveysasemia ei saa vähentää. Uusille asuinalueille on perustettava omia terveysasemia.
Terveyskeskuksen järjestämää hammashoitoa ja työterveydenhuoltoa on laajennettava vaihtoehtona yksityiselle terveysbisnekselle. Työoloja on kehitettävä ja henkilöstöä on lisättävä niin, että palvelut eivät riipu lääkärifirmoista.
Helsingille on tehtävä asukkaita laajasti kuullen kansanterveysohjelma, jossa painotetaan sairauksien ennalta ehkäisyä ja palvelujen tasavertaista saatavuutta. Muun muassa mielenterveys- ja päihdehuollon palveluja on lisättävä.

Vanhuspalvelut kuntoon

Helsingissä on vähennetty vanhainkoteja ja muita vanhusten pitkäaikaishoidon paikkoja, vaikka vanhusten määrä ja hoivan tarve kasvavat. Kotihoidon palvelut on typistetty lähinnä välttämättömiin terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin. Moni vanhus on jätetty suorastaan heitteille tai omaistensa avun varaan.

Vanhainkotien ja palveluasumisen paikkoja on lisättävä kaupungin omana toimintana. Vanhusten vähiä rahoja ei saa riistää tehostetun palveluasumisen nimissä. Sekä laitospaikkojen että kotihoidon henkilöstömääriä on lisättävä.
Kotihoidon palveluja on laajennettava ja omaishoitajien tukea on lisättävä.
Eläkeläisille on annettava alennusliput joukkoliikenteeseen, liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Lasten ja nuorten hyvinvointi

Päiväkotipaikoista on Helsingissä jatkuva puute. Hoitoa on tarvinnut jopa toista tuhatta lasta enemmän kuin budjetissa on ennakoitu. Lapsiperheiden, päihde- ja mielenterveyspalvelujen riittämättömyys sekä toimeentulotuen ja varhaisen tuen vähyys näkyvät lasten ja nuorten huostaanottojen lisääntymisenä.

Kaupungin on perustettava lisää päiväkoteja ja lapsiryhmiä on pienennettävä. Päiväkotien työntekijöistä tulee joka toisella olla lastentarhanopettajan koulutus.
Nuorille tulee olla omilla asuinalueillaan nuorisotiloja ja niillä riittävät resurssit. Nuorten itsenäisiä toimintaryhmiä on tuettava.
Kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin on tarjottava mahdollisuus vanhempien tuloista riippumatta.

Koulutuksen tasa-arvo

Koulutus eriytyy ja eriarvoistuu jo esikouluvaiheesta alkaen. Suuret oppilaaksiottoalueet, ”koulushoppailu” ja yksityisten koulujen suosiminen kaupungin rahanjaossa lisäävät koulutuksen eriarvoisuutta. Moni nuori jää peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutusta ja opintojen keskeyttäminen on erityisesti ammatillisessa koulutuksessa laajaa. Koulut eriytyvät myös maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osuuden mukaan.

Peruskoulun ryhmäkokoja tulee pienentää. Lähikoulut ja pienet ryhmät ovat tärkeitä koulutuksen tasa-arvon ja yhteisöllisyyden kehittämisessä. Alueille, joilla sosiaaliset ongelmat kärjistyvät, tarvitaan tuntuvia poikkihallinnollisia lisäpanostuksia.
Niin peruskouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa kuin lukioissa on lisättävä terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja kuraattoreita.
Ammatillisten oppilaitosten aloituspaikkoja ja lähiopetusresursseja on lisättävä.
Homekoulujen korjaamiseen tulee osoittaa lisää määrärahoja.

Kulttuuri kuuluu kaikille

Helsingissä on paljon ja monenlaista kulttuuria. Tälläkin alueella resurssit jakautuvat kuitenkin epätasaisesti. Keskustaan on rakennetaan suuria kulttuuritaloja, mutta alueelliset kulttuuripalvelut supistuvat. Guggenheim-museoon, jota SKP ja Helsinki-listat ensimmäisenä ryhmänä vastusti, oltiin kaupungin johdossa valmiita käyttämään satoja miljoonia samaan aikaan kun kaupungin omia palveluja karsitaan. Asukkaiden vapaassa käytössä olevaa julkista tilaa on muutettu kaupalliseksi.

Keskustakirjaston rakentaminen ei saa merkitä lähikirjastojen ja niiden toimintaresurssien heikentämistä. Kirjastomäärärahoja on lisättävä.
Asukaslähtöiseen kulttuuriin ja vaihtoehtoiseen kulttuuritoiminnan tukea on lisättävä. Koulujen ja muiden kaupungin tilojen vuokria alentamalla on edistettävä niiden laajempaa käyttöä mm. asukastapahtumiin, harrastustoimintaa ja taiteilijoiden työtiloina.
Helsingin Taidemuseon, Kaupunginteatterin ja muiden taidelaitosten toimintaa on kehitettävä yhteistyössä taitelijoiden ja kaupunkilaisten kanssa.
Maahanmuuttajien kieliopintojen kehittämiseen on ohjattava lisää resursseja.

Asumismenot alas

Kohtuuhintaisen asumisen on perusoikeus. Se on kuitenkin alistettu suurten rakennusliikkeiden ja pankkien hallitsemille markkinoille Asunnottomuus on lisääntynyt ja asuntojonossa on noin 23 000 hakemusta. Asumismenot vievät useimmilta kohtuuttoman suuren osan rahoista. Kaupungin ja valtiovallan toimesta on kuitenkin supistettu säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta. Valtuuston enemmistö on lisännyt asumismenoja moninkertaistamalla tonttivuokria. Helsingin perinteistä, ihmisen mittakaavaan sopivaa ja luonnonläheistä kaupunkikuvaa tuhotaan.

Vuokra-asuntojen osuutta on lisättävä. Pitkäaikaisasunnottomuuden ja nuorten lisääntyneen asunnottomuuden vähentämiseksi tarvitaan erityistoimia. On palattava vuokrasääntelyyn.
On perustettava kunnallinen liikelaitos tai yhtiö rakentamiseen ja peruskorjaamiseen. Kunnallinen rakennustoiminta rahoittaa itsensä vuokrien ja verotulojen kautta.
Tonttivuokrien uuden määräytymisperusteet on alennettava kohtuullisiksi.
Kaupungin vuokrataloissa on laajennettava asukasdemokratiaa.
On edistettävä energiatehokkuutta rakentamisessa ja vältettävä ylikorkeaa rakentamista.
Kaupungin kytkökset suuriin rakennusliikkeisiin on purettava ja suuria gryndereitä suosivasta aluerakennuttamismallista on luovuttava. Kaavoituksessa on torjuttava kaupan keskittyminen yhä suurempiin hypermarketteihin.

Joukkoliikenne maksuttomaksi

Helsingissä on asetettu jo moneen kertaan tavoitteeksi joukkoliikenteen osuuden lisääminen. Yksityisautoilu on kuitenkin lisääntynyt. Se aiheuttaa ilmastopäästöjä ja meluongelmia. Kaupunki on myötävaikuttanut tähän keskittämällä palveluja ja nostamalla joukkoliikenteen lippujen hintoja. Bussiliikenteen kilpailuttaminen on johtanut kahden kansainvälisen suuryhtiön hallitsemiin markkinoihin ja kaupungin liikelaitoksen vaikeuksiin. Automaattimetron ongelmat uhkaavat metron palvelutasoa. Liikenneministeriö on laajentamassa kilpailuttamista myös VR:n lähiliikenteeseen.

Helsingissä on siirryttävä alkavalla valtuuskaudella asteittain maksuttomaan joukkoliikenteeseen. Se voidaan rahoittaa lisäämällä tariffitukea, karsimalla yksityisautoilun tarpeisiin suunniteltuja tunnelihankkeita ja ottamalla käyttöön ruuhkamaksut. Lähipalveluja kehittämällä voidaan myös vähentää liikennetarvetta.
Joukkoliikenteen vuoroja ja linjoja on lisättävä. Metron automatisoinnilla ei saa heikentää palveluja.
Bussiliikenteen kilpailuttamisesta on luovuttava sitä mukaan kuin sopimuskaudet päättyvät ja kaupungin omaa bussikalustoa on lisättävä. Kunnallista bussiyhtiötä ei pidä myydä.
VR:n lähiliikennettä ei pidä kilpailuttaa. Pisararadalle on haettava linjaus, joka säilyttää Alppipuiston.

Kohti hiilivapaata energiatuotantoa

Helsingin Energia tuottaa tehokkaasti sähköä, kaukolämpöä ja kaukokylmää. Se käyttää kuitenkin polttoaineena paljon kivihiiltä. Hanasaaren ja Salmisaaren voimalat voitaisiin muuttaa biopolttoaineita käyttäviksi. Kokoomus ja vihreät ajavat kuitenkin alas Hanasaaren voimalaa ja uutta suurvoimalaa Vuosaareen. Tästä hyötyisivät Sörnäisten ja Kalasataman aluetta rakentavat grynderit, mutta se tulisi satoja miljoonia euroja kalliimmaksi ja uhkaisi Vuosaaren luonnonsuojelualueita. HelEnin asemaa uhkaa myös Kataisen hallituksen ajama kunnallisten liikelaitosten pakkoyhtiöittäminen.

On siirryttävä kohti kivihiilivapaata energiatuotantoa muuttamalla Hanasaari ja Salmisaari monipolttoainevoimaloiksi, joissa käytetään biopolttoaineita. HelEnin tulee olla aktiivinen biokaasuvoimalan perustamiseksi, jolloin maakaasuverkkoa voidaan käyttää biokaasun tuomiseen voimaloiden polttoaineeksi.
On käynnistettävä uuden paikallisen kestävän kehityksen toimintaohjelman valmistelu yhteistyössä asukkaiden kanssa. Tässä keskeistä on uusiutuvan energian ja joukkoliikenteen osuuden, lähipalvelujen, lähiruuan ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.
Helsingin tulee luopua osaomistuksistaan ydinvoimateollisuudessa. On syytä liittyä mukaan Kaupunginjohtajat ydinaseita vastaan –toimintaan.

Kunta työnantajana ja työllistäjänä

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Sillä on paljon mahdollisuuksia torjua työttömyyttä ja uudistaa työelämää, mutta niitä laiminlyödään. Työttömiä on lähes 30 000 ja lama uhkaa. Kaupungin edustajat ajavat kuntatyönantajan puolella palkkaratkaisuja, jotka heikentävät naisvaltaisten ja matalapalkkaisten alojen työntekijöiden toimeentuloa. Henkilöstön liian vähäinen määrä näkyy työssä uupumisena ja sairauspoissaoloina. Työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet ovat jääneet usein muodollisiksi.

Kaupungin työntekijöiden palkkoihin on tehtävä euromääräinen tasokorotus, joka painottuu erityisesti matalien palkkojen nostamiseen.
Palkkaamalla lisää työntekijöitä on parannettava palveluja ja edistettävä työllisyyttä.
Kaupungin toiminnassa ei saa olla sijaa veronkierrolla eikä muulla harmaan talouden rikollisuudella. Niitä on torjuttava lyhentämällä alihankintaketjuja, edellyttämällä yrityksiltä myös ulkomaisten työntekijöiden verojen kantamista ja toteuttamalla hankkeet pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana.
Kilpailuttamisen ja yksityistämisen lisäämisen sijasta on laajennettava kaupungin omaa toimintaa mm. rakentamisen, uusiutuvan energian ja joukkoliikenteen aloilla. Kaupunki voi myös palkata tietohallintoon ohjelmoijia ja analyytikoita, jotka kehittävät ohjelmistoja ja auttavat asukkaita hyödyntämään kaupungin tuottamaa tietoa.

Osallistuva demokratia

Helsingin valtuustoryhmien edustajista muodostettu Demokratiaryhmä on tehnyt useita hyviä ehdotuksia asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien ja osallistuvan demokratian kehittämiseksi. Käytännössä kaupungin päätöksenteko perustuu kuitenkin johtavien virkamiesten ja suurten puolueiden johtohenkilöiden pienen piirin vallankäyttöön. Asukkaiden ja valtuuston osuutta on kavennettu myös kilpailuttamalla, yhtiöittämällä ja yksityistämällä toimintoja. Pääkaupunkiseudun kuntien yhdistäminen pahentaisi entisestään tätä demokratiavajetta.

Helsingistä on tehtävä edelläkävijä asukkaiden itsehallinnon kehittämisessä. On siirryttävä osallistuvaan budjetointiin, jossa lähipalveluista ja asuinalueiden kehittämisestä päätetään asukkaiden ja heidän valitsemiensa kaupunginosavaltuustojen toimesta.
Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia on parannettava kehittämällä demokratiatiloja ja asukastaloja, joissa asukkaat voivat kokoontua maksutta, saada tietoja vaihtoehtoisten esitysten tekemiseen ja kehittää yhteistoimintaa.
On hylättävä esitykset pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämisestä Suur-Helsingiksi. Sen sijaan on luotava koko Helsingin seudun kattava metropolihallinto, jonka valtuutetut valitaan kuntavaalien yhteydessä ja joka ohjaa seudullisia ratkaisuja mm. maankäytössä, liikenteessä, erikoissairaanhoidossa ja ympäristönsuojelussa.
Kuntien itsehallintoa, rahoitusta ja kunnallista liiketoimintaa ei saa rajoittaa EU:n talouskurisopimuksilla ja direktiiveillä eikä kunnallisten liikelaitosten pakkoyhtiöittämisellä.
Helsingin pitää sanoa selvästi ei rasismille, väkivallalle ja militarismille. On kannettava globaalia vastuuta myös pitämällä huolta siitä, että kaupungin hankinnoissa ei käytetä hyväksi halpatyövoimaa eikä veroparatiiseja.

SKP:n, Vapaiden ja Radikaalien Demokraattien sekä sitoutumattomien ehdokkaiden muodostama Helsinki-listat kutsuu tekemään vaaleista vastalauseen eriarvoistavalla ja syrjäyttävälle politiikalle. Kootaan voimat toimintaan lähipalvelujen ja lähidemokratian, asukkaiden Helsingin puolesta.

Kuntavaaliohjelma 2012