Suositellut

Näpit irti Lapinlahdesta!

Helsingin kaupunkiympäristötoimiala uhkaa taas myydä Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja nakertaa autotunnelille osan Lapinlahden puistosta. Kaupallinen voitontavoittelu näyttää olevan kaupungin johdossa tärkeämpää kuin asukkaiden hyvinvointi sekä kulttuuri- ja luontoarvot.

Valmisteilla oleva esitys Lapinlahden arvorakennusten myymisestä kiinteistösijoitusyhtiö NREP:n hallitsemalle yhtiölle kuvaa sitä, miten kaupunkisuunnittelussa taloudelliset kytkökset syrjäyttävät asukkaiden mielipiteet. Vaikka helsinkiläisten laaja vastustus johti silloisen pormestari Jan Vapaavuoren (kok) ajaman yksityistämishankkeen kaatumiseen, on NREP:n kanssa käynnissä uusi hanke ja Vapaavuori on siirtynyt NREP:n palkkalistoille.

NREP on jo saanut arvokkaan tontin Suvilahdesta perusteettomana ”hyvityksenä” yhtiön aiemman Lapinlahti-hankkeen kaatumisesta. Nyt se valittelee Lapinlahden kunnostamisen kustannuksia – ilmeisesti saadakseen lisäetuja keinottelubisneksiinsä.

Lyhytnäköiset taloudelliset edut ovat johtamassa myös Lapinlahden hienon puiston kaventamiseen Länsisataman autotunnelin rakentamiseksi. Kun Eteläsatamaan alettiin suunnitella toimitila- ja asuntorakentamista, eivät Helsingin Satama Oy ja laivayhtiöt halunneet siirtää autolauttaliikennettä Vuosaaren satamaan. Sen sijaan se siirrettiin Jätkäsaareen, vaikka sinne on vaikea järjestää laajaa autoliikennettä ja autotunnelin rakentamista rajoittavat Helenin maanalaiset varmuusvarastot. Nyt Länsisataan kaavaillaan tunnelia, joka lohkaisisi osan Lapinlahden suojellusta puistosta.

Kaupungin kannettava vastuunsa

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunkia ottamaan vastuun Lapinlahteen muodostuneen kulttuurin, taiteen ja mielen hyvinvoinnin kaikille avoimen keskuksen toiminnan jatkumisesta. Keinotteluvoittoja tavoitteleva NREP ei sovi Lapinlahden omistajaksi.

Kaupungilla on alueen kulttuurihistoriallisten rakennusten omistajana huolehdittava myös rakennusten kunnostamisesta. Viime vuonna taas reippaasti yli 300 miljoonan ylijäämän (jonka lisäksi tulevat vielä kaupungin yhtiöiden voitot) keränneellä Helsingillä on siihen rahaa.

Lisäksi piirikomitea esittää autolauttaliikenteen siirtämistä Vuosaaren satamaan ja luopumista Lapinlahden puistoa kaventavista tunnelihankkeista.

SKP:n Helsingin piiri tukee Lapinlahti-yhteisön käynnistämää kuntalaisaloitetta Lapinlahden alueen ja rakennusten säilyttämiseksi julkisessa omistuksessa.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.2.2024

(Kuva Lapinlahti-kuntalaisaloitteen julkistamistilaisuudesta 5.2.2024)

Suositellut

”Vuoden 1918 muisto velvoittaa meitä jatkamaan”

Tammikuun 27. päivä 1918 alkoi Suomen työväen vallankumous. Tätä taakse päin katsellessa herättää suurta hämmästystä se, millä rohkeudella sorretut nousivat hallitsevaa luokkaa vastaan, totesi Eero Yli-Vakkuri puhuessaan valtakunnallisella vuoden 1918 punaisten muistomerkillä Stadionintiellä Helsingissä.

– Tuntuu mielettömältä, että raskaan työn lomassa kyettiin kokoontumaan, opiskelemaan ja järjestäytymään. Varsinkin kun olosuhteet oli tehty niukoiksi ja riskit olivat valtaisat. Menetykset olivat valtaisat. 

– Siksi on tärkeä kokoontua yhä uudelleen ja muistaa, että vaikeissa oloissa voidaan järjestäytyä ja vaatia oikeudenmukaisuutta. Tulevien viikkojen suurlakot pyrkivät palauttamaan oikeudenmukaisuutta yhteiskuntaamme. Tulemme osallistumaan ahkerasti myös niitä tukeviin toimiin. 

Koko maailma on suurten haasteiden edessä, Yli-Vakkuri muistutti.

– Eriarvoisuutta ylläpitävän vallitsevan talousjärjestelmän lisäksi meitä ahdistaa luonnon tuhoaminen ja yhteiskuntien militarisoituminen. Olemme suvantovaiheessa, jossa korkeaotsainen toive jakamattomien ihmisoikeuksien kunnioittamisesta voidaan esittää petturuutena, rauhantyö voidaan esittää heikkoutena.

– Tässä vuonna 1918 murhattujen punaisten muistomerkillä on tarpeellista muistuttaa etuoikeuksista, joita edellisten sukupolvien taistelu meille mahdollistaa. Nämä etuoikeudet velvoittavat meitä jatkamaan.

– Valitettavasti Suomi on nyt NATOn jäsen, eikä valtionjohto tee mitään käynnissä olevan palestiinalaisten kansanmurhan estämiseksi. Läntisen arvoyhteisön jäsenenä Suomi hyväksyy hiljaisesti läjäpäin vääryyksiä sekä rakenteellista epätasaarvoisuutta. Työ tämän “valkoisen hiljaisuuden” murtamiseksi on vasta käynnistymässä.

– Onneksi me osaamme järjestäytyä! Jatkamme ja tuemme vallankumouksellista työtä kaikilla elämänalueilla. Kannustamme rohkeuteen, tuemme kamppailua tasa-arvon sekä ihmisarvon puolesta ja pidämme ääntä kun todistamme vääryyttä. Melun pitäminen on etuoikeus, jota emme saa hukata. Kun kuulemme toisemme, ei ole liian hiljaista ääntä, sanoi Eero Yli-Vakkuri Kantakaupungin kommunistien kunniakäynnillä vuoden 1918 kansalaissodan uhrien muistomerkillä.

Kunniakäynnit Stadionintiellä, Malmilla ja Haagassa

Pohjoisen Stadionintien ja Nordenskiöldinkadun kulmauksessa olevan valtakunnallisen muistomerkin lisäksi SKP:n järjestöt järjestivät kunniakäynnit 1918 punaisten muistomerkeillä Malmin hautausmaalla ja Haagassa. Malmilla puhui Tiina Sandberg ja Haagassa Heikki Poroila.

Tammikuun 27. päivä on myös Holokaustin muistopäivä Euroopan unionissa.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

Käynnit 1918 punaisten muistomerkeillä

Tammikuun 27. päivä 1918 alkoi Suomen työväenvallankumous. SKP:n järjestöt järjestävät lauantaina 27.1. punaisten muistomerkeille kunniakäynnit, joihin toivottavasti mahdollisimman moni voi tulla mukaan.

Eläintarhan (Stadionintien) valtakunnallisella muistomerkillä klo 10. Puhuu Eero Yli-Vakkuri.

Malmin hautausmaan muistomerkillä klo 11 puhuu Tiina Sandberg. Tapaaminen klo 10.45 bussipysäkin portilla.

Haagassa punaisten muistomerkilläklo 10. Puhuu Heikki Poroila. Kokoontuminen Ohjaajantie 28 luona.

Suositellut

Kansanmurha Gazassa pysäytettävä!

Israel jatkaa systemaattista Gazan tuhoamista ja palestiinalaisten silmitöntä tappamista. Väkivalta ei alkanut Hamasin rikollisesta hyökkäyksestä eikä pääosin siviileihin kohdistuvia sotatoimia voi perustella puolustautumisella.

Israelin hallitus ja sotilasjohto eivät piittaa YK:n päätöksistä eivätkä Kansainvälisessä tuomioistuimessa alkaneesta oikeudenkäynnistä, jossa Israelia syytetään kansanmurhasta. Kansanmurhan pysäyttämiseksi ja sodan laajenemisen ehkäisemiseksi tarvitaan vielä voimakkaampaa Israelin johdon painostamista.

Suomen hallituksen ja presidenttiehdokkaiden on vaadittava välitöntä tulitaukoa ja humanitaarista apua Gazaan, ilmaistava tukensa monien valtion tukemalle Etelä-Afrikan kanteelle kansanmurhan tuomitsemiseksi ja toimittava niin, että Suomi tunnustaa Palestiinan itsenäisen valtion.

SKP:n Helsingin piirikomitea vetoaa myös kauppaliikkeisiin, yrityksiin ja kuntiin israelilaisten tuotteiden boikotoimiseksi niin kauan, kuin Israel jatkaa kansanmurhaa, apartheidia ja miehityspolitiikkaa. Tuemme vaatimuksia Israelin sulkemiseksi pois kevään Euroviisuista ja kesän olympialaisista.

Israelilaiset tuotteet boikottiin

Helsingin osuuskauppa Elannon lupaukset ”sitoutumisesta kunnioittamaan kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja edistämään niiden toteutumista omassa toiminnassamme” eivät saa jäädä vain sanoiksi. Vastuullisuus edellyttää nyt israelilaisten hedelmien, muiden elintarvikkeiden, kosmetiikka- ja muiden tuotteiden poistamista HOK-Elannon valikoimista.

Kuluttajaboikotti on syytä kohdistaa israelilaisten tuotteiden ohella sellaisiin yrityksiin, jotka tukevat sortoa ja väkivaltaa toimimalla Israelin miehittämillä alueilla.

Myös Suomen valtion ja EU:n on otettava käyttöön taloudellisia pakotteita lopettamalla asekauppa Israelin kanssa ja poistamalla Israelin suosituimmuusasema vapaakaupassa.

SKP:n Helsingin piirikomitea
15.1.2024

Suositellut

Lähde ehdolle HOK-Elannon vaaliin

Osuustoimintaliike syntyi vaihtoehtona kauppiaiden ja kapitalistien voitontavoittelulle ja rahavallalle. Voiko osuustoiminta tarjota myös nykyisin mahdollisuuksia kehittää toisenlaista taloutta?

Helsingin osuuskauppa Elannon edustajiston vaali pidetään huhtikuussa. Tule keskustelemaan siitä, miten HOK-Elanto voi edistää lähikauppaa, kehittää työoloja, tehdä ympäristötekoja ja toteuttaa osuustoiminnan periaatteita tiistaina 16. tammikuuta klo 18 SKP:n toimiston kokoustilassa, Viljatie 4 B 3.krs.

Tapaamisessa on tarkoitus keskustella osallistumisesta HOK-Elannon vaaliin, ehdokkaiden asettamisesta ja vaaliyhteistyöstä. Jos olet HOK-Elannon jäsen ja osuusmaksusi on kokonaan suoritettu, lähde mukaan ehdokkaaksi. Jos et pääse paikalle 16.1. tapaamiseen, voit ilmoittautua ehdokkaaksi lähettämällä viestin osoitteella helsinginpiiri@skp.fi

Tästä linkistä löytyy lisätietoja osuuskauppavaaleista https://hok-elanto.fi/edustajistovaalit/

Ja tästä linkistä tietoja tavoitteistamme edellisissä HOK-Elannon vaaleissa 2020 http://www.skphelsinki.fi/category/vaalit/hok-elannon-vaalit/

Suositellut

Rauhan joulua

Joulun perinteinen sanoma ”maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto” tuntuu tänä jouluna yhtä aikaa etäiseltä haaveelta ja polttavan ajankohtaiselta. Kristinuskon synnyinsijoilla Palestiinassa on käynnissä kansanmurha, jossa Israel on tehnyt Gazasta maanpäällisen helvetin.  

Ukrainan sota jatkuu vailla näköalaa ratkaisuista. Aseet eivät ole tuoneet ratkaisuja myöskään Afganistanin, Irakin, Jemenin, Syyrian ja moniin muihin konflikteihin. Ne ovat päinvastoin kylväneet katkeruutta ja luoneet pohjaa uusille väkivaltaisuuksille.

Samaan aikaan kun asevarusteluun käytetään enemmän varoja kuin koskaan, tarvittaisiin kiireellisesti lisää voimavaroja ympäristökriisin, köyhyyden ja muiden sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseen.

Suomessakin hallitus heikentää sosiaaliturvaa, työntekijöiden oikeuksia ja julkisia palveluja, mutta paisuttaa asemenoja ja on tuomassa tänne USA:n sotilasjoukkoja ja tukikohtia.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea vetoaa tulitauon saamiseksi jouluksi niin Gazaan kuin Ukrainaan ja muihin sotiin. Suomen on tunnustettava myös Palestiinan oikeus itsenäiseen valtioon. Kiihtyvien sotapuheiden ja sotilastukikohtien sijaan tarvitaan hyvää tahtoa ja rohkeutta tekoihin rauhan puolesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.12.2023

Suositellut

Hekan vuokrankorotuksiin iso pudotus

Kun Helsingin kaupungin asunnot ilmoitti kesällä ennätyksellisen kovista vuokrankorotuksista, oli vuokralaisten reaktio lähinnä tyrmistys ja toisaalta epäusko siihen, että niihin voisi vaikuttaa. Kesän aikana mieliala kuitenkin muuttui, kun media tarttui aiheeseen ja kriittisiä puheenvuorojakin alkoi esiintyä. Lopulta vuokralaisten kamppailun ja Helsingin valtuuston Vasemmistoliiton ja demarien yhteistyö toi 20 miljoonan Hekalle ja Hasolle, sekä merkittävät alennukset vuokrankorotuksiin.

Surkeaa taloudenhoitoa

Keväällä 14.5. Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö tuli julkisuuteen kertomalla, että Hekan vuokralaisia uhkasivat yli 10 prosentin vuokrankorotukset. Elokuussa niistä lähti konkreettiset esitykset kaikille Hekan vuokrakohteille. Korotusten tasoksi muodostui noin 12 prosenttia, mutta yksittäisissä tapauksissa korotukset olivat huomattavasti tätä korkeampia.

Korotusten hillitsemiseksi tarvittiin apua kaupunginvaltuustolta. Tähän oli edellytyksiä sikälikin, että kesäkuussa jopa Juhana Vartiainen jyrähti kaupunginhallituksen konsernijaostossa Hekan talouden huonosta hoidosta yhtiön lyötyä laimin varautumisen korkojen nousuun.

Korot toki lisäsivätkin painetta vuokrankorotuksille, mutta kun Heka lähetti vuokrankorotusilmoitukset, kävi niiden laskelmista ilmi, että itseasiassa lämmitys ja tyhjät asunnot muodostivat isomman osan kulujen noususta. Näistä ensimmäistä ei ole asukkaille avattu ja tyhjistä asunnoista ja niiden kulujen isosta noususta Hekan talouden valvoja on tehnyt selvityspyynnön, mutta tätä ei ole vielä toimitettu.

Asukkaiden järjestettyä useita tempauksia ja käytyä keskustelua valtuustoryhmien kanssa eri väyliä pitkin, saatiin osana Helsingin budjettineuvotteluja läpi esitys 20 miljoonan pääomituksesta Hekan ja Hason hyväksi. Tämä jakautui lopulta niin, että 17 miljoonaa tuli Hekalle ja 3 miljoonaa Hasolle, jossa myös oli tehty kovat korotusesitykset vastikkeisiin. Hekassa tämä tarkoitti sitä, että vuokrankorotus putosi 12 prosentista 8 prosentin tuntumaan. Talokohtaiset esitykset ovat parhaillaan talotoimikuntien käsiteltävinä.

Asukasdemokratia iskee

Taistelu Hekan vuokrankorotuksia vastaan on hyvä esimerkki siitä, miten kunnallisessa asumisessa on mahdollista vaikuttaa kustannusten muodostumiseen. Alun perin vain vuokralaisten ongelmana ollut vuokrankorotus muuttui laajemmaksi yhteiskunnalliseksi keskusteluksi. Toki lähes sataatuhatta helsinkiläistä koskettava päätös tämän ansaitsikin, mutta ilman vastarintaa päätös tuskin olisi muuttunut.

Hekan vuokralaisdemokratia on kaikista puutteistaan huolimatta toimintaa, johon edelleen kannattaa tulla mukaan. On vaarallista, mikäli se jätetään esimerkiksi vain perussuomalaisten käsiin, joilla ei tässä kamppailussa ollut intoa asettua vuokralaisten tueksi.

Asukkaiden taistelua tarvitaan jatkossakin. Toimitusjohtaja Närö varoitti jo Ilta Hekan kanssa -tilaisuudessa, että myös vuodelle 2025 on isoja korotuspaineita. Tämä johtuu siitä, että suunnitelmat vuodelle 2025 oli tehty alun perin paljon isompien vuokrankorotusten ja siten isomman tulorahoituksen varaan. Nyt niitä tullaan muuttamaan.

Tässä kohtaa on kuitenkin nyt paikka vaikuttamiseen Hekan omasta toiminnasta käsin. Jos Heka haluaa tervehdyttää toimintaansa, on sen liittouduttava asukasaktiivien kanssa ja lakattava kohtelemasta meitä pakollisena riesana. Asukkaiden on mahdollista todella valvoa sitä saako Heka ne palvelut, joista se on maksanut, tehdäänkö remontit ajallaan ja oikein tai vastaako toteutunut toimenpide tilausta. Tällä hetkellä Hekan toiminta mahdollistaa välistä vetämisen sekä jatkuvan ylilaskutuksen, joka tapahtuu asukkaiden piikkiin. Me olemme valmiit puuttumaan tähän, jos Heka sen vain mahdollistaa.

Vuoden 2025 budjettia aletaan laskea heti kun tilinpäätökset alkavat olla kasassa ja niiden pohjalta voidaan tehdä laskelmia seuraavalle vuodelle. Tämä tapahtuu alkuvuodesta 2024. Juuri nyt asukkailla on mahdollisuus koota voimaa vaikuttamiseen ja suunnitella strategiaa sille miten seuraaviin vuokrankorotuksiin reagoidaan. Selvää on ainakin se, että ilman aktiivista vaikuttamista toimitusjohtaja Närö ja Hekan hallitus ottavat sen mitä pystyvät. Tähän ei kuitenkaan ole pakko suostua.

TIINA SANDBERG
Talotoimikunnan puheenjohtaja

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

Ay-liikkeen joukkovoimaa tarvitaan

Elinkeinoelämän keskusliitto ja oikeistohallitus ajavat työntekijöiden oikeuksiin ja ihmisten sosiaaliturvaan heikennyksiä, jotka voidaan torjua vain ottamalla laajasti käyttöön ammattiyhdistysliikkeen joukkovoima. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee tässä kamppailussa ammattiyhdistysliikettä.

Orpon ja Purran hallituksen esittämillä heikennyksillä ei vahvisteta julkista taloutta. Leikkaamalla työttömyysturvaa, asumistukea, aikuiskoulutustukea, vanhempainvapaata, sairauspäivärahaa ja vuorotteluvapaata vain lisättäisiin heikommassa asemassa olevien ongelmia ja eriarvoisuutta. Sillä ei tasapainoteta julkista taloutta vaan rahoitetaan hyvätuloisille ja yrityksille annettavia verohelpotuksia.

Aikomus sitoa palkankorotusten enimmäistaso vientialojen sopimuksiin loukkaa ammattiliittojen neuvotteluvapautta ja sementoi naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden. Tämä vaikeuttaisi kansantaloudelle – ja myös vientialojen työntekijöille – tärkeiden julkisten palvelujen henkilöstöpulan poistamista.

Lakko-oikeutta rajoittamalla, lakkosakkoja lisäämällä ja työntekijöiden irtisanomissuojaa heikentämällä hallitus pyrkii vahvistamaan työnantajien isäntävaltaa ja heikentämään ammattiyhdistysliikkeen mahdollisuuksia puolustaa työntekijöiden etuja ja oikeuksia.

SKP:n Helsingin piirikomitea korostaa, että Suomen julkinen velka on kansainvälisesti vertaillen pieni ja sitä lisäävät lähivuosina eniten valtavat asehankintamenot. Leikkauspolitiikalla vain pahennetaan talouden taantumaa.

Työehtojen ja sosiaaliturvan heikentämisen sijasta pitää panostaa työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin, uusia työpaikkoja luoviin investointeihin ja ekologisen rakennemuutoksen toteuttamiseen sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla. Satoja miljoonia ylijäämää tekevä Helsinki voi olla tässä aloitteellinen nostamalla palkkoja ns. Helsinki-lisällä, palkkaamalla lisää työntekijöitä ja parantamalla palveluja.

SKP:n Helsingin piirikomitea
27.11.2023

(Artikkelin kuva: STTK)

Suositellut

Tiedonantaja-festivaali

Tiedonantaja-festivaali kokoaa kansalaisaktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja muita kiinnostuneita etsimään ulospääsyjä sodista, leikkauspolitiikasta, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Ohjelmassa keskusteluja, alustuksia, työpajoja, uutta kirjallisuutta sekä tietysti kulttuuria ja musiikkia!

Festivaali järjestetään 18.-19. marraskuuta 2023 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa (Jönsaksentie 6, aivan Myyrmäen aseman vieressä.). Myyräncolo on yhteisöllinen kulttuurikeskus, jonka tavoitteena on tuoda uusia elävän kaupunkikulttuurin mahdollisuuksia Myyrmäkeen.

Tilaisuudet alkavat molempina päivinä klo 12. Niihin on vapaa pääsy, paitsi iltabileisiin, joiden lippu on 5 euroa. Koko ohjelma löytyy Tiedonantaja-lehdestä ja sen verkkosivuilta.

Mukana keskusteluissa mm. Euroopan vasemmiston poliittisen sihteeristön jäsen Attila Vajnai, SKP:n puheenjohtaja Liisa Taskinen, Kuuban suurlähettiläs Beatriz Parra González, Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ja SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg, SAKKI ry:n varapuheenjohtaja Eliisa Juntunen ja SKP:n ay-ryhmän aktiivi Otto Rask, uomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen puheenjohtaja Wael Cheblak, Helsinkiläinen aktivisti ja toimittaja Binar Mustafa ja iranilainen Maryam Fathollahi, Länsi-Saharan vapautusrintama Polisarion Suomen edustaja Baida Rahal, lääketieteen historian dosentti Heikki S. Vuorinen, ekologisen ympäristönsuojelun dosentti Heikki Tervahattu, työväenliikkeen historiaa tutkineet Maija Hakanen ja Raimo Parikka, DSL:n pääsihteeri Jari Karttunen ja tietysti Tiedonantajan päätoimittaja Petra Packalén.

Suositellut

Helsingin budjettiesitys jatkaa palvelujen alimitoittamista

Esitys Helsingin ensi vuoden talousarvioksi ei tuo korjausta palvelujen resurssien riittämättömyyteen. Esityksen mukaan toimintamenot, joilla palveluja järjestetään, kasvavat tänä vuonna toteutuviin menoihin verrattuna vain 2,3 % ns. kunta-Helsingissä ja 3,4 % sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa.

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että kaikki kaupunginhallituksessa istuvat puolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ovat yksimielisesti hyväksyneet monia peruspalveluja heikentävän linjan, vaikka kaupunki tekee tänä vuonna 460 miljoonaa ylijäämää, sen pankkitileillä on 1,8 miljardia ja lainasaatavia on kaksi kertaa enemmän kuin velkoja. Samaan aikaan kun palvelujen resurssipula jatkuu, esitetään investointien paisuttamista ennätystasolle, yli miljardiin euroon, mutta rahaa ei muka riitä Lapinlahden arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen.

Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen rahoitukseen esitetään vain 2,8 % enemmän kuin tänä vuonna käytetään. Lisäys ei riitä korvaamaan edes kustannusten nousua, saati turvaamaan päiväkoteihin ja kouluihin riittävät resurssit. Sama koskee kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan 2 % lisäystä tämänvuotisesta.

Toteuttaa Orpon-Purran linjaa

Kaupunki voisi uuden sote-lainkin puitteissa ohjata satojen miljoonien ylijäämistään lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Esittämällä niihin vain valtion tarjoaman rahoituksen myös vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat toteuttavat Helsingissä Orpon ja Purran hallituksen leikkauspolitiikkaa, jota ne eduskunnassa arvostelevat. Se näkyy myös lähiterveysasemien karsimisena.

Kun kaupungin henkilöstömenot ovat yhteensä noin 2,1 miljardia euroa, ei 7 miljoonan palkkakehitysohjelma riitä alkuunkaan korjaamaan matalien palkkojen ja työllistämisen ongelmia. Stadin asukastalojen riittämättömiin määrärahoihin ei esitetä mitään lisäystä, vaikka kaupunkistrategiassa luvataan edistää osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Tarvitaan tasokorotus

Asukastoiminnan tuloksena budjettiesitykseen on saatu 20 miljoonaa kaupungin asuntoyhtiöiden HEKAn ja HASOn pääomittamiseen. Käytetäänkö se vuokrankorotusten alentamiseen, jää kuitenkin auki ja riippumaan asukkaiden aktiivisuudesta.

SKP:n piirikomitea vaatii perusteellista muutosta Helsingin budjettilinjaan. Satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava rahaa, jolla tehdään tasokorotus palvelujen määrärahoihin. Se tarvitaan muun muassa koulujen ja päiväkotien ryhmäkokojen pienentämiseen, hoitojonojen purkamiseen ja kotihoitoon, palkkauksen parantamiseen ja vakanssien lisäämiseen, joukkoliikenteeseen ja ympäristönsuojeluun. Kaupungin asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointi on asetettava ylijäämien kasaamisen ja kiinteistöbisneksen edelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
9.11.2023

Suositellut

Veropäivä – entä duunareiden palkkapäivä?

Media on tänään julkaissut listoja suurituloisimmista ja varakkaimmista suomalaisista. Tiedot miljoonatuloista kertovat samalla eriarvoisuudesta, kun monien rahat eivät riitä edes välttämättömimpään.

Tätä eriarvoisuutta pitäisi kaventaa verotuksella, mutta Orpon-Purran hallitus haluaa päinvastoin antaa suurituloisille lisää verohelpotuksia. Hallitus ei halua myöskään puuttua verokikkailuun, jolla miljonäärit voivat piilottaa suuren osa tuloistaan ja vältellä veroja.

Nyt julkistettavat listat suurituloisimmista eivät kerro sitä, kenen työllä rikkaudet on luotu. Kuvaavaa on, että tulolistojen kärjessä ovat yrityskaupoilla, ruokalähettien työehtoja polkemalla, peliyhtiöillä ja pääomasijoituksilla rikastuneet.

Keinottelun sijasta pitäisi palkita niitä, jotka tekevät tuottavaa työtä ja rakentavat yhteistä hyvinvointia. Orpon-Purran hallitus aikoo kuitenkin leikata heikoimmassa asemassa olevilta, heikentää työehtoja ja rajoittaa työntekijöiden mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot ilmaisevat tukensa ammattiyhdistysliikkeen kamppailulle työehtojen heikentämistä, sosiaaliturvan leikkaamista ja lakko-oikeuden rajoittamista vastaan. Eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttamista työntekijöiden hyväksi. Se vahvistaa myös sosiaaliturvan ja julkisten palvelujen rahoitusta.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
8.11.2023

Suositellut

Kansanmurha Gazassa pysäytettävä – Suomen tuettava palestiinalaisia

Silmiemme edessä on tapahtumassa kansanmurha ja humanitaarinen katastrofi. Israel tuhoaa systemaattisesti Gazaa. Tuhansia ja taas tuhansia on kuollut, heistä lähes puolet lapsia. Israelin johto ja armeija ovat vastanneet Hamasin terrori-iskuun moninkertaisesti massiivisemmalla terrorilla ja siviilien tappamisella. Samalla Israelin asevoimat ja siirtokuntalaiset ovat jatkaneet iskujaan Länsirannalla.

YK:n yleiskokouksessa valtioiden suuri enemmistö vaatii Gazaan humanitaarista tulitaukoa, kaikkia osapuolia suojelemaan siviilejä, vapauttamaan panttivangit ja turvaamaan humanitaarisen avun toimittamisen Gazaan. Petteri Orpon hallitus kieltäytyi tukemasta tätä lausumaa ja Suomen edustaja äänesti tyhjää.

Pääministeri ja ulkoministeri selittävät, että Suomi ei voinut tukea lausumaa, koska siinä ei tuomittu Hamasia. Tosiasiassa lausumassa tuomitaan niin israelilaisiin kuin palestiinalaisiin siviileihin kohdistuva väkivalta ja esitetään vaatimuksia kaikille osapuolille.

Ministereillä on verta käsissään

Onko Suomen hallitus sitä mieltä, että ainoastaan israelilaisen tappaminen on väärin vai miksi se tuomitsee vain Hamasin sotarikokset? Miksi hallitus vaikenee Israelin sotarikoksista ja vuosikymmeniä jatkuneesta Palestiinan alueiden miehittämisestä? Eivätkö YK:n ja kansainvälisen oikeuden velvoitteet päde, kun on kyse Israelista ja sitä ratkaisevalla tavalla tukevasta Yhdysvalloista? Entä mitä hallitus on tehnyt Gazaan Israelin loukkuun jääneiden Suomen kansalaisten evakuoimiseksi?

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää hallituksen tukea Israelin politiikalle häpeällisenä. Ministereillä, jotka eivät tuomitse kansanmurhaa ja jatkavat nytkin asekauppaa Israelin kanssa, on Gazan lasten verta käsissään.

Tulitauko NYT!

SKP:n piirikomitea ei hyväksy siviileihin kohdistuvia iskuja, ei Hamasin, ei Israelin eikä muidenkaan toimesta. Vaadimme Suomen poliittista johtoa arvioimaan Israelia samoilla kriteereillä, joilla se tuomitsee Hamasin tai Venäjän sotarikokset. Raakalaismaista sotaa ja julmaa kansanmurhaa tekevää Israelin hallitusta on painostettava katkaisemalla vapaakauppa, erityisesti asekauppa Israelin kanssa. Tähän voimme myös henkilökohtaisesti vaikuttaa boikotoimalla israelilaisia tuotteita ja osallistumalla Palestiina-solidaarisuustoimintaan.

Kansanmurha ja sota on pysäytettävä. Siksi vaadimme: tulitauko nyt!

SKP:n Helsingin piirikomitea 30.10.2023

(Artikkelin kuva Suomen palestiinalaisten siirtokuntayhdistyksen ja Suomen Palestiina-verkoston järjestämästä mielenosoituksesta Helsingissä 28.10.2023)

Suositellut

Tiedonantaja-festivaali

Tiedonantaja-festivaali kokoaa kansalaisaktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja muita kiinnostuneita etsimään ulospääsyjä sodista, leikkauspolitiikasta, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Ohjelmassa keskusteluja, alustuksia, työpajoja, uutta kirjallisuutta sekä tietysti kulttuuria ja musiikkia!

Festivaali järjestetään 18.-19. marraskuuta 2023 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa (Jönsaksentie 6, aivan Myyrmäen aseman vieressä.). Myyräncolo on yhteisöllinen kulttuurikeskus, jonka tavoitteena on tuoda uusia elävän kaupunkikulttuurin mahdollisuuksia Myyrmäkeen.

Katso festivaalin ohjelma tiedonantaja.fi/artikkelit/tiedonantaja-festivaali-2023

Suositellut

Eläkeläisten viesti budjettiriiheen

Tuon eläkeläisten terveisinä erittäin huolestuneen viestin. Budjettiesitys uhkaa vakavasti pienituloisten ihmisten ja perheiden toimeentuloa, koska asumistuesta leikataan 363 miljoona euroa, työttömyysturvasta 570 miljoonaa euroa ja jopa viimesijaisesta toimeentulotuesta 100 miljoonaa euroa.

Pelkästään nämä leikkaukset ovat yli miljardi euroa, joka merkitsee indeksijäädytyksen myötä köyhyyden lisääntymistä 50000 ihmisellä. Näistä lähes 15 tuhatta on lapsia. Yksinhuoltajaperheet joutuvat köyhyyteen muistakin leikkauksista johtuen, sama kohtalo on opiskelijoilla. Ministeri Grahn-Laasonen kertoi kesällä, että toimeentulotuen saajien määrä aiotaan puolittaa.

Sosiaalialan toimijoiden arvion mukaan toimeentulotuen varaan putoaa lisää 50000 henkilöä, jotka joutuvat KELAn byrokratian rattaisiin ja kun sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja korotetaan, he joutuvat hakemaan täydentävää ja ehkäisevää tukea hyvinvointialueilta sekä Helsingin kaupungilta. Onneksi Helsingin päättäjät eivät halua palauttaa tänne terveyskeskusmaksuja.

Sosiaaliturvan leikkausten lisäksi Orpon hallitus siirtää vammaispalvelulakia vuoteen 2025 ja aikoo tehdä siitä ikäsyrjivän YK:N vammaissopimuksen vastaisesti. Vanhuspalvelulain hoivan henkilöstömitoituksen 0,7 hallitus siirtää tästä syksystä tulemaan voimaan vasta vuoden 2028 alusta. Aikuiskoulutustuen lopettamisella hallitus estää erityisesti sosiaali- ja terveysalan henkilöstön lisäämistä ja kriisiyttää edelleen näitä palveluja kipeästi tarvitsevien ja hoitojonossa odottavien ihmisten tilannetta. jota myös maksujen korotukset pahentavat.

Tämä epäinhimillinen, epäoikeudenmukainen ja syrjintää lisäävä politiikka ei ole hyväksyttävää, vaan pikemminkin tulee asevarusteluun käytettyjä varoja siirtää ihmisten auttamiseen, luonnon suojeluun ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Nyt on todellakin muutoksen aika!

OLLI SALIN
Kallion-Vallilan eläkeläisten puheenjohtaja
Eläkeläiset ry:n valtuuston jäsen
Helsingin vanhusneuvoston jäsen

(Kuva Salinista puhumassa budjettiriihen edessä: Toivo Koivisto)

Suositellut

Vaihtoehtoinen budjettiriihi

Hallituksen budjettiriihen edessä järjestetään tiistaina 19.9. klo 8 alkaen mielenosoitus leikkauspolitiikkaa vastaan. Ympäristöjärjestöt kutsuvat vastustamaan ilmasto- ja ympäristörahojen leikkaamista. Vaihtoehtotoinen budjettiriihi -ryhmä puolestaan kutsuu vastustamaan sosiaaliturvan, julkisten palvelujen ja mm. kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaamista.

Hallituksen budjettiriihi pidetään poikkeuksellisesti valtiovarainministeriön kokouskeskuksessa Mariankatu 9. Vastaavasti mielenosoitukset ovat sen edessä, Mariankatu 9.

Tiistaina iltapäivällä Elokapina ja eräät muut yhteisöt järjestävät mielenosoituksen, joka alkaa klo 15 jossain samoilla tienoilla. Keskiviikkona on Tehyn mielenosoitus Rautatientorilla terveydenhuollon työehtojen ja resurssien puolesta.

Suositellut

Kaupungin alennettava HEKAn vuokrankorotuksia

Helsingin kaupungilla olisi monia keinoja hillitä asumiskustannusten nousua, mutta se ei niitä halua käyttää. Pormestari Juhana Vartiainen oli kokoomuksen edustajana Säätytalolla jopa sopimassa Orpon hallituksen ohjelmasta, joka leikkaa asumistukea ja valtion ara-rahoitusta.

Kaupungin ja HEKAn johtajat väittävät vuokrien korotusten perustuvan omakustannusperiaatteelle. Väite ei pidä paikkaansa. HEKAssa toteutetaan vuokrantasausta, jonka tuloksena nykyisten talojen vuokralaiset maksavat myös osan HEKAn uusien talojen rakentamisesta. Lisäksi kaupunki perii markkinaehtoisia tonttivuokria. Myöskään kaupungin energiayhtiön hinnoilla ei ole mitään tekemistä omakustannusperiaatteen kanssa. Vuokria nostaa nyt sekin, että HEKAn johto on pitänyt kiinni lainojen euribori-sidonnaisuudesta, vaikka kaupunki saisi edullisemminkin lainaa.

SKP:n Helsingin piirikomitea tukee HEKAn vuokralaisten vaatimuksia korotusten kohtuullistamisesta. Yli puolet HEKAn asuntoihin valituista tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. Jos vuokria jatkuvasti nostetaan, ei pienituloisilla ole enää varaa asua Helsingissä. Samalla kaupungin henkilöstöpula pahenee.

Kaupunginvaltuutettujen vastuu

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuutettuja kantamaan vastuunsa HEKAn vuokrien nousun hillitsemisestä. Monissa HEKAn taloissa korotukset nostaisivat vuokrat jo korkeammiksi kuin on alueen keskimääräinen vuokrataso. Kohtuuhintaisesta, saati edullisesta asumisesta ei voi enää puhua myöskään kaupungin työsuhdeasuntojen ja asumisoikeusyhtiön HASO:n asuntojen kohdalla.

Suomen suurimpana vuokranantajana, tonttien omistajana ja energian tuottajana Helsinki voi hillitä asumiskustannusten nousua. SKP:n piirikomitea vaatii kaupunkia järjestelemään HEKAn rahoitusta niin, että vuokrankorotuksia pienennetään. Lisäksi kaupungin on alennettava tonttivuokrien tuottotavoitteita ja lopetettava voitontavoittelu maan ansiottomalla arvonnousulla. Helen-yhtiön toimintaa vapailla markkinoilla on eriytettävä niin, että se tarjoaa helsinkiläisille edullisempaa sähköä ja lämpöä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
4.9.2023

Suositellut

Helsingin jättivoitoista ohjattava rahaa palveluihin

Helsinki tekee kaupungin uusimman talousennusteen mukaan tänä vuonna peräti 454 miljoonaa euroa voittoa. Samaan aikaan kaupungille valmistellaan talousarviota, jonka mukaan sosiaali-, terveys- ja monista muista palveluista pitää taas karsia.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot vaativat kaupunginvaltuutettuja ja erityisesti pormestareita lopettamaan huijaamisen siitä, että ei muka ole rahaa. Tälle vuodelle ennustetun yli 450 miljoonan euron ylijäämän lisäksi voittoa tekee myös kaupungin energiayhtiö Helen Oy.

Tälle vuodelle ennustettu ylijäämä on noin sata miljoonaa enemmän kuin viime vuonna kertynyt ylijäämä, joka sekin oli valtava. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että ylijäämistä suuri osa, toista miljardia makaa kaupungin pankkitileillä. Osa on mennyt rakentamiseen, mutta palvelujen resurssit ovat heikentyneet.

Tasokorotus palvelujen rahoitukseen

SKP:n osastot vaativat ylijäämien paisuttamisen ja palvelujen alibudjetoimisen lopettamista. Ensi vuoden talousarviossa on tehtävä tasokorotus sosiaali-, terveys-, opetus-, kulttuuri- ja muiden peruspalvelujen määrärahoihin. Työntekijöiden arvostus pitää näkyä myös parempana palkkana ja se pitää maksaa ajallaan. Lisäksi on alennettava kaupungin vuokra-asuntoyhtiö HEKAn vuokrankorotuksia, Helenin hintoja ja joukkoliikenteen maksuja.

On lopetettava salailu budjettivalmisteluissa. Pormestarin johdolla valmisteltavat talousarvioesityksen pohjapaperit on julkaistava jo ennen kuin niistä ryhdytään neuvottelemaan kaupunginhallituksessa.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.8.2023

Suositellut

Me Emme Vaikene ja sosiaalifoorumi

Syyskuu ensimmäisenä viikonloppuna on Helsingissä Suomen sosiaalifoorumi ja suuri mielenosoitus oikeistohallitusta vastaan.

ME EMME VAIKENE! Rasistit ja fasistit ulos hallituksesta – mielenosoitus on sunnuntaina. ”Yhdessä näytämme, ettei rasismille tai fasismille ole sijaa Suomessa eikä varsinkaan Suomen hallituksessa”, todetaan kutsussa.

Kokoontuminen mielenosoitukseen Senaatintorille ja kulkue lähtee klo 14 kohti Töölönlahden tapahtumapuistoa, jossa ohjelma alkaa klo 15. Mielenosoituksen järjestää MeEmmeVaikene-ryhmä huolestuneita kansalaisia. Lisätietoja tästä.

Suomen sosiaalifoorumi alkaa jo lauantaina ja jatkuu sunnuntaina ennen ja jälkeen mielenosoituksen. Sen ohjelmassa on kolmisenkymmentä keskustelutilaisuutta, työpajaa ja muuta tapahtumaa. Paikka on Arbis, Dagmarinkatu 3, Kansallismuseon takana. www.sosiaalifoorumi.fi

Osaa sosiaalifoorumin tapahtumista voi seurata tästä linkistä.

Suositellut

Ei rasismille ja leikkauspolitiikalle

Petteri Orpon hallitus on saanut heti ensimmäisinä viikkoinaan vastaansa lukuisia mielenosoituksia. Eikä syyttä, kuten perussuomalaisten ministereiden rasistiset kirjoitukset ja julkisiin palveluihin, sosiaaliturvaan, kehitysyhteistyöhön ja ympäristönsuojeluun kohdistuvat menoleikkaukset osoittavat.

Tässä Toivo Koiviston kuvia Nollatoleranssi-mielenosoituksesta 19.7. ja köyhien ja kipeiden makuupaikka-mielenosoituksesta 22. heinäkuuta. Rasisminvastaisessa kulkueessa tuli eduskuntatalolle arviolta 8 000 mielenosoittajaa ja makuupaikka-performanssiin satoja osallistujia.

Kuvat Toivo Koivisto.
Suositellut

Sote-palvelujen alibudjetointi tulee kalliiksi

Uutiset kertovat toinen toistaan seuraavista ongelmista Helsingin kaupungin palveluissa. Hoitojonot ovat laittomat pitkiä, monet vanhukset on jätetty koteihin suorastaan heitteille, jopa lapset joutuvat odottamaan kuukausia mielenterveyspalveluihin, HSL-hintojen korotukset ovat pudottaneet joukkoliikenteen lippujen myynnin, HEKAn asuntojen vuokriin on tulossa rajut korotukset, kaupungin tehtäviin on vaikea saada työntekijöitä eikä palkanmaksu toimi kunnolla vieläkään.

Samaan aikaan kaupunginvaltuustolle esitetään viime vuodelta 364 miljoonaa euroa ylijäämäinen tilinpäätös, kaupunkikonsernin ylijäämä yhteensä 430 miljoonaa ja rahaa makaa pankkitileillä 1,8 miljardia.


430 miljoonan ylijäämistä ohjattava rahaa peruspalveluihin

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan ylijäämistä heti rahaa kaupungin palveluihin, vuokrien nousun hillitsemiseen, HSL:n lippujen hintojen alentamiseen sekä työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseen.

Kokoomuksen johdolla jo vuosia jatkunut palvelujen resurssien tietoinen alimitoittaminen tulee kalliiksi niin asukkaille kuin kaupungille. Tätä kuvaavat tiedot, joiden mukaan kaupunki joutuu maksamaan ostopalveluista yksityisille lääkärifirmoille yli puolet enemmän kuin itse suoraan palkatessaan. Kun hoitoon ei pääse ajoissa ja sitä vaikeutetaan lopettamalla lähiterveysasemia, sairaudet pahenevat ja hoito tulee kalliimmaksi.

Erityisesti vihreiden, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten valtuutetuilta on syytä kysyä, ovatko he kokoomuksen tavoin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen asialla vai tehdäänkö erityisesti sote-palvelujen määrärahoihin tasokorotus? Kaupungin satojen miljoonien ylijäämiä koskevien ratkaisujen ohella tätä mitataan nyt sillä, siunaavatko valtuutetut sote-toimialan johdon ajamat lähiterveysasemien lopettamiset.

SKP:n Helsingin piirikomitea 7.6.2023

Suositellut

Toimintaan oikeistohallituksen leikkauslistoja vastaan

Kokoomuksen ja Perussuomalaisten voitto eduskuntavaaleissa on tuomassa Suomeen oikeistolaisimman hallituksen sitten 1930-luvun alun lapuanliikkeen aikojen. Nyt tarvitaan voimien kokoamista hallitusneuvotteluissa valmisteltujen leikkauslistojen pysäyttämiseksi. Ay- ja kansalaisliikkeiden joukkotoiminnalla on tässä ratkaiseva osuus.

Palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaamiselle ei perusteita

Oikeisto ajaa julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaamista harhaanjohtavilla perusteilla. Suurin osa valtiovarainministeriön laskelmissa esitetystä ns. sopeuttamistarpeesta tulee kokonaisveroasteen alentamisesta, joka vähentää valtion ja kuntien tuloja noin 4,5 miljardilla. Julkisen talouden alijäämää kasvattavat myös valtavasti paisuneet asevarustelun menot.

Lisäksi monet esitetyistä menoleikkauksista ovat sellaisia, että ne eivät tuo säästöä vaan etenkin pidemmällä aikavälillä lisää kustannuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on jo valmiiksi alimitoitettu ja sen leikkaaminen lisää kalliimmaksi tulevien erikoistason ja pitkäaikaisen hoidon ja hoivan tarvetta. Alibudjetointi heikentää myös työoloja. Työttömyysturvan, eläkkeiden ja asumistuen leikkaukset puolestaan lisäisivät köyhyyttä ja toimeentulotuen menoja.

Leikataan rikkailta ja asemenoista

Suomen julkisen talouden alijäämä ja velka on useimpia muita EU-maita pienempää. Leikkauslistojen sijaan julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitaan valtion aktiivisia toimia julkisten palvelujen työpaikkojen lisäämiseksi ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseksi. Pidemmällä aikavälillä julkista taloutta vahvistaisivat myös valtionyhtiöiden investoinnit talouden ekologiseen rakennemuutokseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa leikkaamista julkisista palveluista, sosiaaliturvasta, ympäristönsuojelusta ja kehitysyhteistyöstä. Varaa on sen sijaan leikata suuryhtiöiden jättivoitoista ja tukiaisista, suurituloisilta ja asemenoista. Helsingissä palveluihin voidaan ohjata lisää rahaa myös kaupungin jatkuvasti keräämistä satojen miljoonien ylijäämistä.

Muutoksen voimia kokoamaan

Oikeistohallituksen luokkaluonnetta kuvaa se, että se aikoo leikata julkisia palveluja ja kiristää pienituloisiin raskaimmin kohdistuvia välillisiä veroja samaan aikaan kun rikkaille annetaan lisää verohelpotuksia. Kyse on myös rasistisesta maahanmuuttopolitiikasta, jossa kaikilla ei ole yhdenvertaisia ihmisoikeuksia. Kokoomuksen johdolla ollaan muodostamassa hallitusta, joka voimistaa militarismia, vie Suomen mukaan Naton ydinaseharjoituksiin ja on valmis antamaan Suomesta alueita Yhdysvaltojen tukikohdille ja asevarastoille.

SKP:n Helsingin piiri korostaa, että oikeistopolitiikan pysäyttämiseksi tarvitaan laajaa joukkotoimintaa ja radikaaleja vaatimuksia uudistuksista, joilla vastataan julkisten palvelujen rahoituksen, toimeentuloturvan, eriarvoisuuden, ympäristökriisien ja sodan uhkien vakaviin ongelmiin. Tätä muutosvoimaa voidaan koota muun muassa Suomen sosiaalifoorumissa syksyn alussa Helsingissä.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous
13.5.2023

Suositellut

Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!

Hyvät toverit,

tänäänkin kokoonnuimme vappumarssilla tunnuksen Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen taakse. Työväenliikkeellä on pitkät perinteet, mutta meidän tehtävämme ei ole olla mikään perinneyhdistys. Meillä on monia hienoja muutaman sanan iskulauseita, mutta niitä ei tule alistaa pelkiksi fraaseiksi. Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen, on kehoitus vuodelta 1848. Se päättää Karl Marxin ja Friedrich Engelsin kirjoittaman kommunistisen puolueen manifestin.

Mutta meille tämän päivän kommunisteille tuo kehoitus ei ole mikään muistutus pıtkästä historiastamme. Se on meidän tämän päivän toimintataktiikkamme kiteytettynä viiteen sanaan. Niitä viittä sanaa kannattaa hetken aikaa ajatella, koska siinä sanotaan juuri sitä, mitä tarkoitetaan. Tunnuksemme ei ole Kaikkien Euroopan maiden valkoihoiset cis-heteromiehet, liittykää yhteen. Tunnuksemme ei myöskään ole kaikki suomalaiset, liittykää yhteen.

Kun me puhumme työläisistä, emme tarkoita ketä hyvänsä, suursijoittajia tai Nato-kenraaleja. Tarkoitamme ihmisiä, jotka eivät ole minkään eliitin osa, vaan elääkseen joutuvat etsimään palkkatyötä ja tekemään palkkatyötä. Kun me puhumme kaikkien maiden työläisistä, me tarkoitamme todella kaikkien maailman maiden työläisiä, ja kaikenlaisia työläisiä. Emme tarkoita vain yhtä sukupuolta emmekä vain yhdellä lailla koulutettuja ihmisiä. Emme jonkin tietyn maan tai maanosan työläisiä, emmekä tietyn värisiä ihmisiä. Ja kun me puhumme siitä, että työläisten tulee liittyä yhteen, me todella tarkoitamme sitä. Ei ole kyse vain jostain sanojen tasolla tapahtuvasta yhteenliittymästä, vaan käytännön yhteistyöstä.

Tavoitteemme on yhdistää kaikkien maiden työtätekevät ihmiset, koska katsomme, että se on uskottava ja toimiva keino saavuttaa ihmisten enemmistön etua hyödyttävät poliittiset tavoitteet.

Helpommin sanottu kuin tehty. Jokainen joskus asiaa yrittänyt tietää, että jo paikallisestikin ihmisten yhdistäminen on valtavan työn takana. Tämä esittämämme vaatimus tarkoittaa valtavaa määrää työtä meille kaikille. Sanoessamme vaatimuksen ääneen tulemme myös osaltamme sitoutuneeksi sen saavuttamiseen. Omalta vaatimattomalta osin.


Suomen jäsenyys imperialistisessa sotilasliitto Natossa on räikeässä ristiriidassa tämän periaatteen kanssa. Sanotaan kylillä mitä hyvänsä muuta, on jokaisen vasemmistolaisen ihmisen perustehtävä vastustaa sotaa ja imperialismia. Ukrainan sodassa ei ole kyse suurten aatteiden yhteentörmäyksestä, vaikka meilläkin julkisuudessa välillä kuulee sellaista väitettävän. Mieleen tulee 1930-luvun oikeistolainen ilmapiiri, jolloin ajateltiin Suomea lännen viimeisenä etuvartiona Venäjää vastaan. Tosiasiassa niin täällä meillä kuin Venäjälläkin on vallassa porvaristo.

Niin kutsuttu länsi, siis Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, ovat aiheuttaneet lukemattomat määrät ongelmia eri puolilla maailmaa. Hallitusten syrjäyttämisiä, sotia ja levottomuuksia, sekä myös suoranaisia sotarikoksia. Tänäkään päivänä emme tiedä, mitä Afganistanin miehitykseen osallistuneet suomalaissotilaat todellisuudessa tekivät. Ovatko nämä laittomat hyökkäykset ja sotarikokset jollain lailla parempia ja oikeutetumpia? Eivät ole.

Sodassa tavallinen työläinen häviää lähes varmasti. On vaikea keksiä tilannetta, jossa sota, tai etenkään sen jatkaminen, hyödyttäisi. Sodan jatkaminen tarkoittaa myös sotarikosten jatkumista. Näin on myös Ukrainassa. Eikä sota aiheuta vain kuolemaa, vaan paljon muutakin kärsimystä. Seitsemän miljoonaa ihmistä, noin 24 prosenttia kansasta – siis joka neljäs –, elää nyt Ukrainassa köyhyysrajan alapuolella. Tulitauko taisteluihin on edellytys siihen, että voidaan ryhtyä edes keskustelemaan rauhasta, ja etsimään keinoja saada siitä hyväksyttävä kaikille osapuolille.

Suomen Nato-jäsenyydelle ei ole esitetty mitään varaumia. On olemassa mahdollisuus, että Suomeen sijoitetaan Naton tai Yhdysvaltojen sotajoukkoja, aseistusta tai jopa ydinaseita. Tämä voi tapahtua joko suoraan Nato-tukikohdan perustamalla, tai vaihtoehtoisesti Suomen ja Yhdysvaltojen nyt neuvotteleman sotilaallista yhteistyötä koskevan sopimuksen kautta.

On suomalaisen työväenliikkeen ja rauhanliikkeen tehtävä torjua tällainen kehitys. Suomen ei tule olla osa suurvaltojen keskinäisiä kiistoja, vaan suuntautua rauhan rakentamiseen ja konflkitien ratkaisemiseen.


Talven mittaan hinnat nousivat todella kovaa vauhtia, mutta kaikki eivät hintojen noususta kärsineet. Helsingin energia teki huomattavat liikevoitot myymällä kallista sähköenergiaa. Pelkästään tämän vuoden tammikuun ja maaliskuun välissä liikevoitto oli 22 miljoonaa viime vuoden vastaavaa jaksoa korkeampi. Samoin suuret kauppaketjut ja monet muutkin yritykset tekivät tuntuvaa tulosta.

Olisi tarvittu ripeitä toimia hintojen nousun ehkäisemiseksi, mutta hallitus oli haluton tekemään niitä. Pintatasolta katsellen syitä voi etsiä monia, mutta ehkä kuitenkin syvempi syy oli ideologinen. Ei haluttu puuttua yksityisten yritysten oikeuteen tehdä liikevoittoa.

Nyt käytyjen vaalien pohjalta ollaan kasaamassa oikeistolaisinta hallitusta vuosikymmeniin. Kun edellisellä hallituskaudella nousivat hinnat, tuleva hallitus sitoutuu tuntuviin julkisen talouden leikkauksiin. Se voi hyvinkin tarkoittaa, että sosiaalietuuksista leikataan, tai yhtä hyvin palkkatöissä olevien työläisten asemaa heikennetään. Tämä yhtälö tarkoitttaa käytännössä työväenluokan aseman heikkenemistä ja kurjistumista ennestään.

On ryhdyttävä kokoamaan laajapohjaista toimintaa oikeistopolitiikkaa vastaan. Tarvitaan poliittisten vaihtoehtojen hahmottelemista, ja syvälle menevää kritiikkiä koko nykyistä poliittista asetelmaa sekä viime kädessä kapitalistista tuotantotapaa kohtaan.

Lisäksi tarvitaan rohkeita yhteistyöaloitteita. Nyt meidän tulisi tuntea muitakin kuin toisemme. Se on avainasia, mikäli halutaan lyödä porvareille kampoihin.


Julkisia palveluita on niistetty niin pitkään, työntekijöiden työoloja heikennetty niin kauan ja ylipäätään koko sitä koneistoa, jota on ollut tapana kutsua hyvinvointivaltioksi, on huononnettu niin monelta puolelta, että on syytä puhua hyvinvointipalveluiden kriisistä.

Voi kysyä, ovatko sinne tänne tehdyt leikkaukset ja heikennykset muuttaneet koko hyvinvointijärjestelmän luonnetta. Vähintäänkin ihmisten kokemus hyvinvointisysteemistä on tänä päivänä hyvin toisenlainen kuin joskus aiemmin. Ei voida puhua luotettavista peruspalveluista tai turvaverkosta, koska aukkoja on niin paljon, ja lakisääteisesti turvatut asiat jäävät toisinaan toteutumatta.

Meidän vasemmistolaisten ja työväenliikkeen tehtävä on puolustaa rapautuvia peruspalveluita. Meidän kannaltamme on haaste ja ongelma, että järjestelmä on rapautunut niin pahoin. Olisi yhtäältä aikaan vaadittava olemassaolevien rakenteiden säilyttämistä, mutta samalla löydettävä sellainen tapa puhua järjestelmän kehittämisestä, joka ei kuulosta nykyisen ongelmallisen järjestelmän säilyttämiseltä.

On saatava ääneen sanotuksi, että ihmisten nykyinen arkikokemus julkisista palveluista ei ole hyväksyttävä, vaan että tarvitaan oleellisesti erilaiset, paremmat palvelut. Miten tällaisen vaatimuksen voi esittää kuulostamatta järjestelmää romuttamaan tulleelta konsultilta?

Hyvinvointipalveluiden kehittäminen ja parantaminen tulisi kytkeä osaksi laajempaa ja kauaskantoisempaa yhteiskunnallista muutosta. Meille laadukkaat julkiset palvelut eivät ole vain kapitalismin moottoriöljyä vaan sosialistisen yhteiskunnan oleellinen osa.

Oma ehdotukseni on, että kytkemme yhteen julkiset palvelut ja ekologisen elämäntavan. Nykyinen imperialistisiin sotiin, jatkuvaan kulutuskulttuuriin, työelämän oravanpyörässä juoksemiseen, globaalin etelän riistoon, heikompien syrjintään ja kolonialismiin perustuva järjestelmä ei tuota pysyvää onnea. Parempi maailma on mahdollinen, ja se on sosialistinen maailma.

Viimeisen vuosikymmenen kokemukset osoittavat, että oikeiston esittämälle kurjistuspolitiikalle ei vaihtoehdoksi riitä pelkästään pienet viilaukset tai asteen verran inhimillisempi kapitalismi. Sillä reseptillä ei kaapata ihmisten poliittista mielikuvitusta omalle puolelle. Vain koko systeemin kyseenalaistaminen on tarpeeksi. Tavoitteeksi on asetettava uuden vuosituhannen sosialismi. Myös vallitsevaa poliittista tilannetta on arvosteltava sosialismin näköalan tarjoamalla perinpohjaisuudella. Tämä ei tarkoita vallankumouksen ja sosialismin toistelemista papukaijan tavoin, vaan rohkeutta esittää nykyisen porvarillisen hegemonian ylittäviä poliittisia vaatimuksia.

Tänä päivänä ei tarvitse olla kommunisti ymmärtääkseen, että kapitalismi ei toimi. Mutta on kommunistien tehtävä aloittaa siitä vakavastiotettava keskustelu. Meidän vaatimuksemme on tänäkin vappuna, ja etenkin juuri tänä vappuna: kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen.

SKP:n keskuskomitean jäsen Heikki Ketoharju puhumassa Pakilan työväentalon vappujuhlassa 2023.
Suositellut

Sillä taistella meidän täytyy

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg puhui Helsingissä Punakaartilaisten valtakunnallisella muistomerkillä siitä, miten taistelut vaihtuvat ja saavat uusia muotoja, mutta taisteluista työväenluokka ei pääse mihinkään. Muutosvoimana se ei voi antaa periksi vaan tarttuu toimeen yhä uudelleen.

Tiina Sandbergin puhe on katsottavissa videotellenteena tästä linkistä.

Suositellut

Punaisten hautamuistomerkillä Haagassa

SKP:n vappu alkoi kunniakäynneillä vuoden 1918 Suomen työväenvallankumouksessa ja kansalaissodassa kaatuneiden haudoilla. Pohjois-Haagan muistomerkillä puhui Hilkka Lappela. Hän päätti puheenvuoronsa sodanvastaiseen runoon, jonka moni tuntee paremmin lauluna ”Buchenwaldin hälytys!”

Suositellut

Jo riittää pormestarimalli ja työntekijöiden pompottelu!

Helsinki on ajautunut kriisistä toiseen: uuden palkanmaksujärjestelmän katastrofaalinen epäonnistuminen, budjettiesityksen lainvastainen salaaminen, matalapalkkaisia syrjivä palkkaohjelma, varhaiskasvatuksen kriisi, hoitotakuulain rikkominen…

Vuosia jatkunut määrärahojen alimitoittaminen on johtanut koko palvelujärjestelmän kriisiin, jonka ytimessä on henkilöstön riittämättömyys. Jo vuoden jatkunut palkanmaksukaaos, epäoikeudenmukainen palkkaohjelma ja esitykset sote-palvelujen sadan miljoonan leikkauksista osoittavat, että kaupungin johdossa ei vieläkään ymmärretä ongelmien vakavuutta. Vai ajetaanko julkisia palveluja tahallaan kriisiin, joka ruokkii yksityistä bisnestä?

Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja palkkaohjelmaan

Helsinki teki viime vuonna ylijäämää 364 miljoonaa euroa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan ylijäämistä lisää rahaa peruspalvelujen rahoituksen ja palkkaohjelman tason tuntuvaan korotukseen.

Kun henkilöstökulut ovat yli 1,5 miljardia, ei nykyinen 14 miljoonan palkkaohjelma riitä, jos todella halutaan parantaa pienipalkkaisten asemaa ja henkilöstön saatavuutta.

Pormestarimallista osallistuvaan demokratiaan

Helsingin johtamisessa ovat toteutuneet kaikki ne ongelmat, joista SKP ja Helsinki-listat varoittivat vastustaessa pormestarimalliin siirtymistä. Tilannetta on pahentanut pormestarin Juhana Vartiaisen (kok) esittämä budjettiehdotuksen salaaminen siihen asti, kunnes se on kaupunginhallituksessa sovittu. Tämä kaupunginhallituksen kaikkien poliittisten ryhmien sopiman salaaminen on nyt todettu hallinto-oikeudessa lainvastaiseksi.

SKP:n piirikomitean mielestä on syytä hylätä pormestarimalli, joka on keskittänyt valtaa pormestarille, johtaville virkahenkilöille ja kaupunginhallituksen sisäpiiriin. Pormestarin ja toimialajohtajien valtaa on vähennettävä. On ryhdyttävä kehittämään osallistuvaa budjetointia, jolla turvataan budjetin valmistelussa julkisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet.

SKP:n Helsingin piirikomitea
25.4.2023

Suositellut

Toimeentulo uhattuna

Helsingissä saa tällä hetkellä noin 62 000 kotitaloutta toimeentulotukea. Pääkaupunkiseudulla on muuta maata korkeammat asuinkustannukset ja usein juuri siksi tukea tarvitaan useammin.

Kun inflaatio on laukannut ennätyksellistä vauhtia, ovat jopa työssäkäyvät nyt tiukoilla. Erilaisten laskelmien mukaan keskituloisiltakin on ostovoimasta hävinnyt 200–600 euroa. Ei ole mitään syytä epäillä, että inflaatio olisi kohdellut pienituloisia sen hellemmällä kädellä.

Tämä ostovoiman väheneminen tulee toimeentulotuella olevilla sen päälle, että suomalainen sosiaaliturva on jälleen kerran todettu Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitean antamissa moitteissa liian alhaiseksi. Suomen perusturva ei täytä Euroopan sosiaalisen peruskirjan vaatimuksia riittävästä toimeentulosta.

Jokainen, joka on joskus joutunut perusturvan varaan tietää, että alhaisen tason lisäksi sen ongelmana on tukien hakeminen. Byrokratia ei anna armoa, vaikka ihmisen voimavarat olisivat lopussa. Ja miksipä eivät olisi, kun syy tulojen vähäisyyteen on usein joko fyysisen tai henkisen suorituskyvyn romahtamisessa.

Suomessa on kuitenkin enemmän rahaa kuin koskaan ennen. Tänäkin keväänä pörssiyhtiöt iloitsevat kovista tuloksistaan ja jakavat ennätysosinkoja osakkeenomistajille. Pääomatulojen saajien verovapaudet lämmittävät sijoittajia, mutta meille muille ne tulevat kalliiksi. Ne maksavat palkansaajat tuloveroissaan ja Kelan asiakkaat, joiden tuista menee yleensä 20–25 prosenttia veroa.

Perusturva 1 200 euroon

Tämä epäreilu rikkaiden suosiminen on pakko lopettaa. Meillä ei ole varaa näin epäreiluun järjestelmään.

Pääomatulot on laitettava reilusti verolle ja kohdennettava näin kerätyt varat julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan. Suomen kommunistisen puolueen tavoitetaso välttämättömän turvan tarjoavaan tukeen on 1200 euroa kuussa. Tämän päälle tulisi edelleen tarvittaessa myös asumistukea.

Kun tulorekisterin käyttöönotto on helpottanut erilaisten tulojen seurantaa, tulisi tätä tarkkuutta hyödyntää byrokratian torjunnassa. Yhä useampaa tukea tulisi voida hakea ilman sen tarkempia selvityksiä niin, että sen määrä tarkennettaisiin tulorekisterin tietojen avulla. Tämä helpottaisi byrokratiaa ja vähentäisi takaisinperintöjä. Se olisi kaikkien etu.

Tiina Sandberg
SKP:n pääsihteeri

(Artikkelin kuva: Toivo Koivisto)

Suositellut

Näpit irti eläkkeistä!

Elinkeinoelämän keskusliitto, Kuntatyönantaja ja ammatilliset keskusjärjestöt valmistelevat vaalien jälkeiselle hallitukselle esitystä ”eläkeuudistuksesta” (HS 25.2.). Ne perustelevat sitä tarpeella turvata eläkejärjestelmän maksukyky.

Aiemmilla ”uudistuksilla” on siirretty eläkkeelle pääsyä myöhemmäksi. Nyt etenkin työnantajapuoli haluaa mahdollistaa eläkerahastojen varojen sijoittamisen riskipitoisemmin ja leikata eläkkeitä.

Nykyinen ns. taitettu indeksi ei riitä EK:lle. Se haluaa jarrua, joka hillitsisi vuotuisia indeksikorotuksia vielä enemmän, vaikka elinkustannukset nousevat. Samansuuntaisia vaatimuksia on esittänyt Kokoomus vaaliohjelmassaan.

Eläkeläistoiminnassa mukana oleva Arto Aijala torjuu aikeet leikata eläkkeiden indeksikorotuksia ja käyttää eläkerahastoihin säästettyjä varoja riskisijoituksiin. Etenkin pieniin eläkkeisiin tarvitaan päinvastoin tasokorotus, sanoo eduskuntavaaleihin SKP:n listalla sitoutumattomana osallistuva Aijala.

SKP:n ja sitoutumattomien listan Punaisessa vaalijulistuksessa esitetään, että pienimmät eläkkeet ja muu toimeentulon perusturva nostetaan seuraavan eduskuntakauden aikana 1 200 euroon kuukaudessa.

Suositellut

Ilmasto- ja rauhantekoja

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa ihmiset ovat muuttamassa koko maapallon ilmakehää. Suuri muutos on meneillään yhden sukupolven elinaikana. Elinympäristön muutos näkyy joka puolella maapalloa. Syynä on kestämätön kehitys ja luonnonvarojen riisto, josta hyödyn korjaavat planeetan uumenet vallannet öljy-yhtiöt kumppaneineen.

Tositoimia tarvitaan

Kesällä 2022 Suomen eduskunta hyväksyi ilmastolain, jossa on hyviä tavoitteita. Kasvihuonekaasujen päästöjen pitäisi vuoteen 2030 mennessä vähentyä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Viimeistään vuonna 2035 päästöjen ja poistumien olisi oltava yhtä suuria. Tositoimia tarvitaan, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset sitoumuksensa ilmastomuutoksen torjunnassa.

Ilmastotavoitteisiin päästään, kun energiantuotanto siirtyy hiilen ja öljyn poltosta uusiutuvaan energiaan, liikenteen ja maatalouden päästöt kutistuvat ja Suomen metsät vahvistuvat. Syksyllä osoittautui, että metsät ovatkin muuttuneet hiilen nielusta lähteeksi, koska puita hakataan enemmän kuin niitä kasvaa.

Lajikato liittyy ilmastonmuutokseen. Kutistuva ja köyhtyvä luonnonympäristö, talvisin sulava lumi ja jää ahdistavat Suomen alkuperäisiä eläimiä, kasveja, hyönteisiä. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen ja kehityksen kääntämiseen vuoteen 2030 mennessä. Suomessa valtiolta odotetaan tositoimia: lisää suojelualueita ja elinympäristöjen parannusohjelmia. Maan suurimpana metsänomistajana valtion pitää samantien rajoittaa hakkuita omilla maillaan. Kaikki jäljellä olevat kaupunkimetsät pitää suojella rakentamiselta.

Ympäristö ja rauha

Sota ja varustautuminen pahentavat ilmaston ja ympäristön kriisiä. Ukrainassa hyökkääjän ohjukset tuhoavat voimalaitoksia, tehtaita ja asuintaloja. Hiiltä ja öljyä kuluu toisaalla eloonjäämiseen ja toisaalla sotakoneisiin. Ilmastomuutoksen torjuntaan tarvitaan kansainvälistä vuoropuhelua ja yhteistyötä, joka on nyt sotien keskellä katkennut. Suomessa ympäristöyhteistyö naapurimaiden kanssa on ehdoton välttämättömyys, ja siihen tarvitaan rauhaa.

Suomi ei tarvitse asevarustelua eikä raja-aitoja, ei sotilasliittoja eikä ydinaseita. Tarvitaan rauhanaloitteita ja rauhantyötä Euroopassa ja maailmalla. Suomi ja Ukraina, Ruotsi ja Itävalta olisivat Euroopan kartalla hyvä alku ydinaseettomien ja liittoutumattomien maiden vyöhykkeelle. Liittoutumattomana Suomi voi tässäkin maailmantilanteessa jatkaa rauhanrakentajana. Parasta tukea Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle on tuki rauhanponnisteluille.

LAURA RONTU
Meteorologian dosentti
Eduskuntavaaliehdokas

Suositellut

Småbarnspedagogiken behöver mera resurser

Min farmor Margaretha Mickwitz var med och skapade subjektiv rätt till barnvård inom Förening 9. Föreningen strävade efter jämlikhet och jämställdhet på 60- och 70-talet. Till exempel år 1967 definierade barndagvårdskommissionen kommunernas uppgift att ordna dagvård som vård för de barn “vars mödrar måste förvärvsarbeta på grund av att de är ensamförsörjare eller på grund av fädernas låga inkomst”. Heldagsvården för barn betraktades således som ett socialt problem. 

Förening 9 betonade behovet av att utveckla barndagvårdens kvalitet, att minska antalet barn i grupperna, och att personalen skulle få en bättre utbildning. De föreslog också att man skulle stifta en lag om dagvård för barn, och att finansieringen av dagvården skulle vara lagstadgad.

Nedskärningar och kris

Nu, ett halvt sekel senare är vi i en djup kris när det gäller småbarnspedagogik. När jag själv praktiserade på ett daghem för några år sedan insåg jag hur allvarligt problemet är. Det fanns inte tillräckligt med vårdare för att se till barnens behov. Alla vårdare var inte heller kompetenta, de var överbelastade och betedde sig illa mot barnen. 

Tidigare har systemet fungerat tack vare bland annat min farmor, men nu har systemet gått igenom så många nedskärningar att det är på bristningsgränsen. Föräldrar ska kunna sätta sina barn på daghem utan att vara rädda för att barnen ska traumatiseras. För jämställdhetens skull ska kvinnor inte tvingas stanna hemma med sina barn för att de inte har råd med privat dagvård eller är rädda för kommunala daghem.

För framtid

Genom att öka beskattningen för storföretag och höginkomsttagare kan vi garantera att den framtida generationen får den fostran och vård de behöver. Lärare inom småbarnspedagogik och barnskötare behöver få högre lön och bättre arbetsvillkor, som motsvarar det stora ansvar de har varje dag. 

För min farmor var social jämlikhet och jämställdhet viktigt. Hon jobbade hårt för att skapa det system som vi idag håller på att rasera. När ska vi inse vikten av vad vi håller på att förstöra?

Matilda Mickwitz
Studerande, kandidat till riksdagen

(Foto Toivo Koivisto)

Suositellut

Tuki veturinkuljettajille – missä valtion omistajaohjaus?

Veturinkuljettajille kuuluu riittävä vapaa-aika. Se on tärkeää sekä työntekijöiden hyvinvoinnille että junaliikenteen turvallisuudelle. 

Veturinkuljettajien lakko ei johdu siitä, että työntekijät vaatisivat muita isompia palkankorotuksia. Kiista koskee erityisesti työaikajärjestelyjä. Veturinkuljettajat tekisivät yhtä monta tuntia töitä kuin tähänkin asti, mutta vaativat kaksi tuntia nykyistä pidemmän yhtäjaksoisen viikkolevon. Tämän pienen pidennyksen jälkeenkin viikkolepo olisi selvästi lyhyempi kuin yleensä työntekijöillä.

Rautatiealan työehtosopimuksista neuvottelee työntekijöitä edustavan RAU:n kanssa Palvelualojen työnantajat Palta. Käytännössä kyse on valtion rautatieyhtiön sopimuksesta, mutta ministerit ovat hiljaa.

SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa veturinkuljettajien lakkotaistelulle kohtuullisempien työaikojen puolesta. Samalla piirikomitea vaatii hallituksen omistajaohjausta kantamaan vastuunsa siitä, että veturinkuljettajien työoloja parannetaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
21.3.2023

(Artikkelin kuva: vr.fi)

Suositellut

Suomeen ei saa tuoda USA:n ja Naton tukikohtia

Tasavallan presidentti ja hallitus ovat viemässä Suomea Naton lisäksi ns. puolustussopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Kumpikin ratkaisu merkitsee vaarallista muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ei ole käynyt ”kovin merkittävää kauppaa” Turkin kanssa Nato-jäsenyyden ratifioimisesta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo puolestaan väittää, että Suomi ei ole luopunut mistään periaatteistaan kokoomuksen pitkään ajaman Nato-jäsenyyden takia.

Tosiasiassa Nato-jäsenyyden hakeminen on jo johtanut siihen, että Suomi on ryhtynyt Naton linjan mukaisesti vastustamaan YK:n ydinasekieltosopimusta. Hallitus ja eduskunta eivät ole rajanneet pois Suomen osallistumista Natossa myös ydinasetyöryhmään.

Muutosta ja kaupankäyntiä ihmisoikeuksilla kuvaa sekin, että aiemmin aseiden vientiä sotaa käyviin maihin vastustanut Sanna Marinin hallitus on antanut luvan myydä aseita Turkkiin, joka sotii kurdeja vastaan ja pommittaa Irakin ja Syyrian pohjoisia alueita.

Ympäristö vaatii rauhaa

Kaiken lisäksi Suomen ja Yhdysvaltojen hallitukset neuvottelevat ns. puolustussopimuksesta, jolla aiotaan luovuttaa Suomesta alueita Yhdysvaltojen sotilastukikohdille ja raskaan aseistuksen varastoille. Sopimus olisi samantyyppinen kuin Norjan syksyllä tekemä sopimus. jolla USA sai Pohjois-Norjasta neljä aluetta tukikohdille, joita eivät koske Norjan lait eivätkä kiellot ydinaseista.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa Vasemmistoliiton edustajat ovat mukana siunaamassa tällaista politiikkaa. Yhdysvaltojen asevarastot ja tukikohdat tekisivät Suomen itärajasta Naton ja Yhdysvaltojen etulinjan ja vaarallisten jännitteiden uhkaaman alueen.

Piirikomitea vastustaa Natoa ja vaatii Suomen poliittista johto lopettamaan neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ns. puolustussopimuksesta. Sotilaallisen vastakkainasettelun kärjistämisen sijasta tarvitaan aloitteita yhteistyöstä muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, luontokadon pysäyttämiseksi ja arktisen alueen herkän luonnon suojelemiseksi.

SKP:n Helsingin piirikomitea
20.3.2023

(Artikkelin kuva puolustusvoimat)

Suositellut

Nuoria muutoksen tekijöitä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi syksyllä tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisia kyllä kiinnostaa politiikka, mutta siihen mukaan lähteminen koetaan vaikeaksi. Varsinkaan omilla kasvoilla ja nimillä ei haluta tehdä politiikkaa. Helsinkiläisten opiskelijoiden Sante Ngiesin ja Emilia Heikkisen kohdalla tämä ei ole ollut ongelma.

– Lähdin ehdokkaaksi jo viime kuntavaaleissa vähän sellaisella periaatteella, että pitää jotenkin vaikuttaa, ja SKP:n arvot ovat samassa linjassa omien arvojen kanssa, sanoo sitoutumattomana ehdokkaana oleva Ngiesi.

Ihan puskista ei puoluevalinta tullut. Hänen äitinsä on ollut mukana SKP:n ehdokkaana ja vinkkasi, että myös pojalla voisi olla annettavaa politiikassa.

– Liityin syksyllä Kommunistinuoriin, ja sieltä tuli sähköpostia, jossa kyseltiin ehdokkaita. Ajattelin että miksei, kertoo puolestaan Emilia Heikkinen. Hän oli törmännyt Kommunistinuoret kadulla Helsingin Malmilla ja innostunut saman tien mukaan toimintaan.

Heikkinen ja Ngiesi opiskelevat molemmat Helsingin yliopistossa, Heikkinen historiaa ja Ngiesi englantia.

Suuria haasteita

Sekä Ngiesi että Heikkinen ovat tutustuneet SKP:n vaaliohjelmaan. Siinä on paljon hyvää. Ngiesi nostaa esille erityisesti nuorten syrjäytymistä ja taloudellisia ongelmia koskevat kysymykset. Heikkiselle tärkeimpiä aihepiirejä ovat mielenterveyspalvelut, ympäristöasiat sekä koulutuksen tasa-arvo.

Mikäli eduskuntatalon ovet keväällä aukeavat, alkaa asioihin tulla muutosta.

– Ympäristöongelmat ovat nyt akuutteja, eikä niitä voi enää pallotella pitempään. Sosiaalisten palvelujen saatavuus kaikille pitää turvata. Ja pitäisi paneutua tuohon koulutuksen tasa-arvoisuuteen, listaa Ngiesi.

Heikkinen on pitkälle samoilla linjoilla.

– Lisäisin listaan myös asemäärärahat. Laitetaan ne rahat vähän parempiin juttuihin.

Suuria haasteita politiikassa siis riittää. Ja etenkin nuorten mielestä tulevaisuus on monella tavalla epävarma.

Heikkinen myöntää olevansa hieman pessimistinen. Hän uskoo politiikan parhaassa tapauksessa junnaavan nyt paikoillaan, pahimmassa tapauksessa ottavan aimo askeleen konservatiivisempaan suuntaan.

Ngiesi on hiukan eri mieltä. Hän kertoo jo kuntavaalien aikaan aistineensa, että ihmisillä on halua muutokseen.

– Minun mielestäni politiikassa on toivoa. Olen sen verran optimisti ja uskon, että ihmiset eivät totaalisesti ole saavuttamattomissa.

Värikäs Itä-Helsinki

Sekä Sante Ngiesi että Emilia Heikkinen asuvat itäisessä Helsingissä, Kontulassa ja Vartiokylässä. Ngiesille Itä-Helsingin kulmat ovat jo lapsuudesta tuttuja, Heikkinen on taas muuttanut nuorena Porvoosta Helsinkiin ja parisen vuotta sitten itään.

Itä-Helsingistä ja sen lähiöistä levitetään kauhujuttuja, mutta kaksikko ei niitä allekirjoita.

– Ei tämä niin paha paikka ole, monella tavalla värikäs kyllä, kommentoi Ngiesi.

Heikkinen on pitänyt Itä-Helsingistä asuinpaikkana. Hän asui aiemmin Tapanilassa ja on toki noteerannut, että Vartiokylässä liikkuu enemmän kaikenlaisia ihmisiä.

Elämä on muutakin kuin politiikkaa ja vaaleja. Aina kun aikaa liikenee, Emilia Heikkinen harrastaa musiikkia ja kirjoittamista. Ja totta kai lukemista. Erityisesti Heikkinen pitää omaelämäkerroista. Ngiesi kertoo aloittaneensa uudelleen pitkään telakalla olleen harrastuksensa, pianonsoiton. Myös koronaeristyksen jälkeen elpyvä opiskelijajärjestötoiminta kiinnostaa.

MARKO KORVELA
(Julkaistu Eespäin-lehdessä 1/2023)

Suositellut

Ritva Sorvali puhuu rauhasta, Elokapinasta ja peruspalveluista

Television Syke sarjassa sairaanhoitajaa näyttelevä, oikeassa elämässä Helsinkiin Lahdesta muuttanut näyttelijä Ritva Sorvali parantaisi kiireesti päiväkotien tilannetta, perusterveydenhoitoa sekä mielenterveyspalveluita. Sorvali vaatii päättäjiä puhumaan rauhan rakentamisesta ja militarismin sijaan loppua Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa.

Pitää olla sanottavaa

Matalaääninen, suoraan silmiin katsova ja kohti kävelevä Ritva Sorvali saa monen silmät pyörähtämään. Hyvässä ja pahassa. Moni tuntee hänet teatterista, elokuvista ja tv-sarjoista. Vuoden naisnäyttelijäksi Sorvali valittiin kymmenisen vuotta sitten roolistaan Otso Kauton ohjaamassa Anna Krogeruksen komediassa “Kuin ensimmäistä päivää”.

Palkintoroolissaan Sorvali teki työtä vanhusten hoitokodissa. Nyt keväällä 2023 Sorvali nähdään sairaanhoitajana tv-sarjassa Syke.

– Haluan näyttelijänä päästä vaikuttamaan asioihin. En esittele lavalla itseäni, vaikka nuorempana olinkin ihan kivan näköinen. Minulla täytyy olla lavalla itselle tärkeää sanottavaa. Lisäksi toivon, että esitykset, joissa olen mukana, herättäisivät katsojissa jotain ajateltavaa ja ehkä ihmiset esityksen innoittamana ryhtyisivät jopa toimiin, sanoo Ritva Sorvali.

”Se on hirveetä”

Pakko uskoa, että Sorvali tuntee esittämiensä hahmojen todellisuuden. Teatterin tulisielu vaatii ihan oikeassa elämässä lisäresursseja etenkin varhaiskasvatukseen, perusterveydenhoitoon ja mielenterveyspalveluihin.

– Meiltä puuttuu 2 200 ammattilaista lasten päiväkodeista. Se on hirveetä!

– Päiväkotien työntekijät ovat alipalkattuja.  Nämä ihmiset tekevät kaikkein merkityksellisintä työtä, jossa pienet lapset kasvavat. Varhaiskasvattajien pulan takia päiväkoteja ei voida aina pitää edes auki. Päiväkotien ammattilaisten palkkoja on kiireesti nostettava, myös sen takia, että alasta tulisi houkuttelevampi. Tarvitaan lisää henkilökuntaa.

– Julkista terveydenhuoltoa koskee tämä sama haaste. Erityisesti mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet eivätkä ihmiset saa tarvitsemaansa apua, sanoo Ritva Sorvali.

Rauha ja ympäristö

1980-luvulla valtakunnan kiistellyin teatteriohjaaja Jouko Turkka, joka oli myös Sorvalin opettaja, koulutti näyttelijöitä sietämään äärimmäisiä paineita. Tänään ihmisen sietokyky on koetuksella. Ritva Sorvali sanoo jaksavansa näyttelijän työn ja aatteensa voimalla.

Rauha ja ympäristökriisi ovat asioita, joissa Sorvali ei halua tehdä kompromisseja. Sorvali antaa kaiken tukensa Elokapinan työlle ja toiminnalle.

– Kyllä minua saa vasemmistolaiseksi sanoa, mutta korjaan aina, että olen kommunisti. En voisi olla Natoa kannattavan puolueen ehdokas. Ei semmoista kompromissia voi tehdä. Kutsun kaikkia mukaan puhumaan rauhasta ja sitä, että rauha on mahdollista. Nyt on alettava ylläpitää uskoa siihen, että rauhan on mahdollista. Se tarkoitta, että meidän täytyy välittää toisistamme. Jokaisen ihmisen elämä on niin arvokasta, että me kaikki tarvitsemme rauhaa, sanoo Ritva Sorvali.

JP VÄISÄNEN

Ritva Sorvali on vuonna 1958 Jyväskylässä syntynyt suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän asuu nykyisin Helsingissä. Sorvali palkittiin vuoden naisnäyttelijäksi vuonna 2010. Teatterikorkeakoulusta valmistunut Sorvali on näytellyt Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden kaupungin teattereissa. Sorvali oli mukana Lahdessa perustamassa Teatteri Vanhaa Jukoa. Sorvali on myös laulaja ja tunnettu yhteistyöstään säveltäjä Kaj Chydeniuksen kanssa. Sorvali on Helsingissä SKP:n ja sitoutumattomien listalla eduskuntavaaliehdokkaana.

Suositellut

Helsingin punainen vaalijulistus

Eduskuntavaalit käydään monien kriisien, huolten ja pelkojen keskellä. Julkiset palvelut ovat rahoituskriisissä, hintojen nousu on kiihtynyt, sodan vaarat kasvavat ja ympäristötuhot uhkaavat. Tarvitaan perusteellinen suunnanmuutos.

Uuden suunnan sijasta nykyiset eduskuntapuolueet suorastaan kilpailevat sillä, kuinka paljon julkisia menoja leikataan. Ne ovat korvanneet rauhanpolitiikan sitoutumisella Natoon ja kiihtyvään asevarusteluun. Ilmasto- ja ympäristölupauksia ei ole lunastettu. Kansalaiset on sivuutettu vain laskujen maksajiksi, mikä on luonut pohjaa äärioikeistolle.

Sanotaan, että pääkaupunki on suunnannäyttäjä ja koko maan kehityksen veturi. Helsinki voisikin näyttää uutta suuntaa, mutta eduskuntapuolueiden edustajat toteuttavat täälläkin eriarvoisuutta ja turvattomuutta lisäävää politiikkaa.

Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien ehdokaslista tuo vaaleihin suunnanmuutoksen tavoitteet. Vaihtoehto ei ole oikealla vaan vasemmalla!

Julkiset palvelut kuntoon

Terveydenhuolto, vanhuspalvelut, koulutus ja muut julkiset peruspalvelut kuuluvat jokaiselle. Niiden rahoitusta heikentämällä eduskuntapuolueet ovat luoneet lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle samalla kun rikkaiden verotusta on kevennetty.

Samat puolueet ovat heikentäneet palveluja myös Helsingissä, vaikka kaupunki on tehnyt jatkuvasti satojen miljoonien eurojen ylijäämiä. Sote-uudistuksessa Helsinki sai erityisaseman, mutta valtuusto ei ole halunnut käyttää sitä ohjatakseen lisää rahaa sote-palveluihin. Lähiterveysasemia ollaan lopettamassa jopa muuta maata kiivaammin.

SKP:n ja sitoutumattomien lista haluaa, että julkisia peruspalveluja kehitetään lähipalveluina, joista myös päätetään lähellä. Vaadimme tasokorotusta julkisten palvelujen rahoittamiseen niin Helsingissä kuin koko maassa. Rahaa on ohjattava ihmisten hyvinvointiin, ei liikevoittoihin ja asevarusteluun. Suurten tulojen ja yhtiöiden verotusta on kiristettävä.

Kunnon toimeentulo kaikille

Elinkustannusten raju nousu on lisännyt toimeentulovaikeuksia ja köyhyyttä. Perusturva ja palkat ovat reaalisesti alentuneet.

Helsingissä näkyy, miten voitontavoittelu ja pörssikeinottelu nostavat hintoja. Asuntojen vuokrat ja hinnat ovat nousseet, vaikka asuntoja on rakennettu enemmän kuin ennen. Energian hintoja on nostanut se, että kaupungin energiayhtiö Helen myy tuottamansa sähkön ensin pohjoismaiseen sähköpörssiin, tekee sillä voittoa ja ostaa sitten kuluttajille myytävän sähkön takaisin pörssihinnoin.

Vaadimme vuokrasäännöstelyä, asumismenojen alentamista ja energiatuotannon irrottamista pörssikeinottelusta. Seuraavan eduskuntakauden aikana on toteuttava uudistus, joka takaa 1 200 euron perusturvan kuukaudessa kaikille, joilla ei ole sitä mahdollista muuten saada työttömyyden, opiskelun, vanhuuden tai muusta syystä.  Tuemme vaatimuksia työntekijöiden reaalipalkkojen nostamisesta ja halpatyövoiman hyväksikäytön estämisestä muun muassa minimipalkkalailla.

Ympäristöpuheista tekoihin

Maapalloa uhkaavat pahenevat ympäristökatastrofit ja ekologinen romahdus, ellei ilmastonmuutosta, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta pysäytetä. Tarvitaan radikaaleja talouden rakenteisiin ulottuvia muutoksia ja niillä on kiire. Muutokset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla.

Energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi, fossiilienergiasta irtaantumiseksi ja kiertotalouteen siirtymiseksi tarvitaan tiukemman lainsäädännön ohella valtion ja kuntien yritysten ja investointien kehittämistä. Energiatuotanto on otettava valtion, kuntien ja osuuskuntien hallintaan ja demokraattiseen ohjaukseen.

Metsien hiilinielujen lisääminen ja luontokadon pysäyttäminen vaativat toimia myös Helsingissä. Viheralueiden verkostoa on laajennettava ja sen asemaa on vahvistettava perustamalla laaja kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin. Joukkoliikenteessä on hintojen korottamisen sijasta otettava Helsingissä suunnaksi maksuton joukkoliikenne.

Sotapuheista siirryttävä rauhanpolitiikkaan

Suurvaltojen kilpailu luonnonvarojen, alueiden, teknologian ja markkinoiden hallinnasta on ajanut Euroopan suursodan partaalle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa laajeta. Yhdysvallat kokoaa liittoutumaa Kiinaa vastaan.

Suomen liittyminen Natoon ei lisää turvallisuutta vaan riskejä joutumisesta mukaan sotiin ja jopa suurvaltojen välisen konfliktin etulinjaan. Eduskunta ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle mitään ehtoja. Yhdysvaltojen kanssa valmistellaan jopa sopimusta, joka antaisi USA:lle oikeuden sijoittaa tänne tukikohtia ja mahdollisesti jopa ydinaseita. Kurdien oikeudet on uhrattu Nato-jäsenyydelle. Asemenot ovat Sanna Marinin hallituksen kaudella kasvaneet kolminkertaisiksi.

Suomen ja Euroopan turvallisuus ei voi rakentua Naton, kilpavarustelun, aitojen rakentamisen ja Venäjän eristämisen varaan. Helsinki tunnetaan vieläkin maailmalla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen sekä monien aseidenriisuntakokousten isäntäkaupunkina. Haluamme palauttaa Helsingille tämän roolin aktiivista rauhanpolitiikkaa tekevän Suomen pääkaupunkina.

Sotapuheiden sijaan haluamme puhua rauhasta ja poliittisista ratkaisuista sotien lopettamiseksi niin Ukrainassa kuin muuallakin. Ilmaisemme solidaarisuutemme kurdeille, palestiinalaisille ja muille oikeuksiensa puolesta kamppaileville. Tavoitteemme on Eurooppa ja maailma ilman ydinaseita ja sotilasliittoja, riistoa ja alistamista.

Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien lista Helsingissä

Suositellut

SKP ja sitoutumattomat -listan numerot Helsingissä

155  Arto Aijala, työsuojeluasiantuntija, linja-autonkuljettaja, eläkkeellä, Pitäjänmäki, sitoutumaton
156  Maija Hakanen, ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori, Keskuspuistoaktiivi, Pirkkola
157  Päivi Hedman-Ağyol, terveydenhoitaja, Mellunmäki
158  Emilia Heikkinen, opiskelija, Vartiokylä
159  Jukka Laitinen, ravintolakokki, eläkeläinen, Malmi
160  Matti Laitinen, kirjailija, omaishoitaja, Vallila, STP:n puheenjohtaja, sitoutumaton
161  Arvo Lehtomäki, laskentamerkonomi, Kallio
162  Matilda Mickwitz, studerande, Mårtensdal
163  Sante Ngiesi, opiskelija, Kontula, sitoutumaton
164  Ville Rahikainen, leipomotyöläinen, pääluottamusmies, Malmi, sitoutumaton
165  Laura Rontu, meteorologian dosentti, Tammisalo
166  Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK), Puistola
167  Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri, Kallio
168  Valo Vaeltaja, tradenomi, Master of Science, Itäkeskus

SKP:n ja sitoutumattomien lista tuo vaaleihin vasemmistolaisen vaihtoehdon. Lue lisää: Helsingin punainen vaalijulistus
Eduskuntavaalipäivä 2.4.2023 ja ennakkoäänestys 22.-28.3

Suositellut

Itä-Helsinkiin tarvitaan lisää lähiterveysasemia

Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla kaupunki voi itse päättää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tätä oikeutta pitää käyttää palvelujen parantamiseksi osoittamalla niihin lisää rahaa ylijäämistä, joita kaupunki on tehnyt taas satoja miljoonia viime vuoden alustavan tilinpäätöksen mukaan.

Kaupunki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin paljon lisää rakentamista. Samaan aikaan sote-toimiala valmistelee kuitenkin alueen terveysasemien vähentämistä.

SKP:n itäisen Helsingin osaston mielestä terveysasemia tarvitaan alueelle päinvastoin lisää. Kivikon ja Kontulan terveysasemia ei pidä lopettaa eikä supistaa miksikään kioskiksi. Sen sijaan Rastilaan pitää palauttaa terveysasema.

Kontulan ostoskeskuksen aluetta kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että asukastalo Kontulalle ja Symppikselle tulee uudistuvalle ostarialueelle riittävät ja nykyistä paremmat tilat.

Palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin on virheellinen suunta. Terveyskeskusten pitkät jonotusajat, lääkäripula ja pidentyvät matkat lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Peruspalvelujen tulee olla lähellä ja niihin on osoitettava riittävät resurssit, jotta ihmiset voidaan kohdata niissä ystävällisesti ja heidän tarpeitaan kuunnella ilman turhaa kiirettä.

SKP:n Itäisen Helsingin osasto

Suositellut

Kyllä rauhalle, ei Natolle

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet viemään Suomen Natoon ja kiihdyttämään asevarustelua. Tätä perustellaan turvallisuudella, vaikka se lisää sotilaallisia jännitteitä ja riskejä.

Nato-jäsenyyden hakeminen on tehnyt Suomesta ja Ruotsista pelinappulan Turkin, Naton ja suurvaltojen politiikassa. Suomi on luopunut itsenäisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta muun muassa suhtautumisessa ydinaseisiin, Turkin politiikkaan ja kurdien oikeuksiin, asekauppaan sotaa käyvien maiden kanssa ja yleisemminkin asevarusteluun. 

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen esitys liittymisestä Natoon täysin velvoittein ja ilman mitään varauksia perustuu vaaralliseen ajatteluun turvallisuuden rakentamisesta aseiden ja viime kädessä Yhdysvaltojen ydinaseiden varaan.

Valiokunnan mietinnössä puhutaan epämääräisesti siitä, että ”Nato-neuvotteluissa ei ole tullut esille seikkoja, jotka perustelisivat ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista”. Samaan aikaan hallitus valmistelee kuitenkin Yhdysvaltojen kanssa tehtävää puolustussopimusta, jolla USA saisi oikeuden sijoittaa Suomeen aseistusta ja joukkoja tukikohtiin, joita eivät koskisi Suomen lait.

Sanna Marinin hallituksen kaudella Suomen asemenot on nostettu kolminkertaiksi. Asekauppiaille maksettavat miljardit ovat poissa terveydenhuollosta, vanhuspalveluista, koulutuksesta, ympäristönsuojelusta ja ihmisten arjen turvallisuudesta. Tästäkin syystä on eduskuntavaaleissa syytä puhua myös rauhasta ja vaihtoehdoista Nato-politiikalle.

Turvallisuutta ei vahvisteta sotaisella uholla, aseilla, raja-aidoilla eikä jakamalla maailmaa vastakkaisiin blokkeihin. Tarvitaan aloitteita Ukrainan sodan ja muiden konfliktien ratkaisemiseksi neuvotellen ja sopien. Samalla kun tuomitaan Venäjän laiton hyökkäyssota, on samoilla perusteilla arvioitava myös muita maita, esimerkiksi Israelin miehityspolitiikkaa Palestiinassa ja Turkin tekemiä iskuja Irakin ja Syyrian kurdialueille.

SKP:n läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot

(Kuva: Eduskunta.fi)

Suositellut

SKP:n ja sitoutumattomien ehdokaslista Helsingissä

Helsingissä on eduskuntavaaleissa mukana SKP:n ja sitoutumattomien lista. Listalla on varmasti Suomen nuorimpiin ehdokkaisiin kuuluva Matilda Mickwitz, joka täytti juuri 18 vuotta. Suurin osa ehdokkaista on lähiöistä ja mukana on monia uusia nuoria toimijoita. Joukossa on niin duunareita, hoitajia, tutkijoita, opiskelijoita kuin taiteilijoita. Osa on sitoutumattomia.

Vaihtoehto vaaleissa on vasemmalla – ei oikealla, korostetaan SKP:n vaalimanifestissa. SKP vaatii politiikan suunnan perusteellista muuttamista. Puolueen vaalitunnus on ”Rahat hyvinvointiin, ei aseisiin!”

SKP:n vaaliohjelman keskeisiä teemoja ovat rauhanpolitiikka, hintojen nousun pysäyttäminen, ympäristökriisin ratkaiseminen, julkisten palvelujen rahoituksen turvaaminen ja toiminta demokratian puolesta yhtiövaltaa vastaan. Valmisteilla on myös Helsingin ehdokaslistan yhteinen vaalijulistus.

SKP:n ja sitoutumattomia ehdokkaita voi tulla tapaamaan esimerkiksi Kontulan ostarille lauantaina 4.3. klo 10-14 ja Hakaniemen markkinoille sunnuntaina 5.3. klo 9-15.

Monipuolinen ehdokaslista

Arto Aijala, työsuojeluasiantuntija, linja-autonkuljettaja, eläkkeellä, Konala, sitoutumaton.
Maija Hakanen, ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori, Keskuspuistoaktiivi, Pirkkola.
Päivi Hedman-Ağyol, terveydenhoitaja, Mellunmäki.
Emilia Heikkinen, opiskelija, Vartiokylä.
Jukka Laitinen, ravintolakokki, eläkeläinen, Tapaninvainio.
Matti Laitinen, kirjailija, omaishoitaja, Vallila, STP:n puheenjohtaja, sitoutumaton.
Arvo Lehtomäki, laskentamerkonomi, Kallio.
Matilda Mickwitz, studerande, Munksnäs.
Sante Ngiesi, opiskelija, Kontula, sitoutumaton.
Ville Rahikainen, leipomotyöläinen, pääluottamusmies, Malmi, sitoutumaton.
Laura Rontu, meteorologian dosentti, Tammisalo.
Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK), Puistola.
Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri, Kallio.
Valo Vaeltaja, tradenomi, Master of Science, Itäkeskus.

Suositellut

Tuki AKT:n lakkotaistelulle

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea tukee Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT:n lakkotaistelua työntekijöiden reaaliansioiden turvaamiseksi ja työolojen parantamiseksi.

Piirikomitea ihmettelee sovittelijan roolia, kun tämä on antaa teknologiateollisuuden suuryrityksille käytännössä ratkaisevan päätösvallan muidenkin alojen palkoista. Myös median on syytä tarkistaa faktat eikä levittää vientiteollisuuden liioittelevia väitteitä lakon aiheuttamista suurista tappioista.

Työntekijöiden ostovoiman turvaaminen on koko kansantalouden kehitykselle tärkeää vastalääkettä talouden taantumaan.

Suositellut

Ritva Sorvali podcast

Teatterin vahva nainen puhuu rauhasta, Elokapinasta, peruspalveluista ja teatterista. Lahdesta Helsinkiin, Kallioon muuttanut Ritva Sorvali näyttelee television SYKE-sarjassa sairaanhoitaja Kikkaa. Oikeassa elämässä hän parantaisi muun muassa terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen ja vanhuspalvelujen resursseja ja palkkausta.

JP Väisäsen podcastissa Ritva Sorvali kertoo myös teatterikoulun opettajastaan Jouko Turkasta ja laulujensa säveltäjästä Kaj Chydeniuksesta.

Sorvali on ehdolla eduskuntaan Helsingissä SKP:n ja sitoutumattomien listalla. – Katso podcast tästä linkistä.

Suositellut

SKP:n vaalimanifesti 2023

Näissä vaaleissa meillä on ratkottavana joukko vakavia kriisejä: julkisten palveluiden rahoituskriisi, energiakriisi, sota, ympäristökriisi ja demokratiavaje. Niihin vastaaminen edellyttää politiikan suunnan perusteellista muuttamista.

Rauhan puolesta

Maailma on ajautunut valtavaan kriisiin. Euroopassa sen oire on Ukrainan sota. Putinin hallinnon aloittama kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota uhkaa laajeta ja pahimmassa tapauksessa johtaa jopa ydinaseiden käyttöön. Kapitalistieliitti ja porvarilliset johtajat ovat ajaneet itsensä umpikujaan: sotapropagandan ja valheiden verkkoon.

Ukrainan sota on myös osoitus siitä, että Euroopan turvallisuusjärjestelmän rakentaminen epäonnistui kylmän sodan jälkeen. Se on kahden suurvallan, yhtäältä Yhdysvaltojen ja Naton ja toisaalta Venäjän käymä välienselvittely. Sellaisena se on joidenkin mielessä esinäytös Yhdysvaltojen ja Kiinan väliselle suursodalle.

Aseiden määrää lisäämällä ei synny rauhaa. Ongelmia ei ratkaista sotimalla. Asevienti Ukrainaan ei synnytä rauhaa. Nationalismi, rasismi ja militarismi lisääntyvät kaikkialla Euroopassa. Ukrainassa ja Venäjällä nähdään varoittava esimerkki, mihin nämä aatteet johtavat.

Asevarustelun ja vastakkainasettelun sijasta tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä ympäristökriisin ja muiden globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Suomessa on tästä arvokasta kokemusta aiemman ulkopolitiikan ajalta.

Ainoa ulospääsytie nykyisestä kriisistä on rauha. Ei ainoastaan rauha Ukrainaan, vaan rauha Jemeniin, Kurdistaniin, Palestiinaan, Kongoon, ja kaikille kriisialueille. Me kommunistit olemme osa sodanvastaista liikettä. Näemme, että vain rauhan vallitessa avautuu mahdollisuus suurten, ihmiskuntaa kohtaavien ongelmien ratkaisemiseen. Siksi vastustamme Suomen jäsenyyttä Natossa ja pidämme virheenä nykyisen hallituksen päättämiä valtavia asehankintoja. Arvostelemme hallituksen vasemmistopuolueita, jotka vielä pari vuotta sitten innolla vastustivat trumppilaista politiikkaa ja nyt itse rakentavat aitaa itärajalle.

Nationalismi on vaarallista myrkkyä työväenliikkeelle ja ihmiskunnalle. Se on kapitalismin tuote. Me kommunistit asetamme nationalismin tilalle kansainvälisen solidaarisuuden ja yhteistyön. Vaadimme, että Suomi palaa rauhan rakentajaksi ja neuvottelujen edistäjäksi.

Turkin diktaattori Recep Tayyip Erdoğan käy laitonta hyökkäyssotaa ja polkee oman maansa kansalaisten oikeuksia. Hänen edessään ei tule pokkuroida, eikä hänen vaatimuksiinsa tule suostua.

Pysäytetään hintojen nostaminen

Suomalaisia on kohdannut valtava hintojen nousu. Se on seurausta pörssikeinottelijoiden, suuryhtiöiden ja kauppaketjujen ahneudesta. Keinottelijat käyttävät hyväkseen paitsi sotaa Ukrainassa myös erilaisia luonnonkatastrofeja ja markkinoiden sääntelyn purkamista.

Emme suostu kituuttamaan. Sähkön, ruuan ja asumisen hinta ei nouse itsestään, vaan niitä nostetaan voittojen kasvattamiseksi.

Haluamme lakkauttaa keinotteluun ajavat järjestelmät. Verotetaan ansaitsemattomat voitot pois ja rahoitetaan niillä yhteiskunnan toimintaa. Tarvitaan vuokrasääntely, jotta asumisen hinta pysyy kohtuullisena. On säädettävä lakiteitse hintakattoja, jotta kohtuullinen kulutus voidaan taata kaikille. Kun laitamme porvarit ja keinottelijat maksamaan osuutensa, meillä on varaa kaikkeen tarpeelliseen.

Vaadimme tulonjaon muutosta, jossa voitoista leikataan ja isoja pääomatuloja ja varallisuuksia verotetaan. Myös työntekijöiden palkkoja pitää korottaa.

Elämän ei tarvitse olla jatkuvaa taistelua selviytymisestä. Kenenkään ei ole pakko uhrata kaikkea palkkatyölle. Talouden pitää olla ihmistä varten, ei päinvastoin.

Ympäristökriisi on ratkaistava

Maailma ei kestä loputtomalle luonnonvarojen kulutukselle rakentuvaa kapitalismia. Se on kestämätöntä paitsi luonnon kannalta myös ihmiselle. Jatkuva kiire, kertakäyttökulttuuri ja mainonnan luomat turhat tarpeet eivät tuo onnea.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Lajien massasukupuutto hajottaa korvaamattomat ekosysteemit. Maaperän köyhtyminen, pölyttäjähyönteisten kato, kuivuus ja toisaalta tulvat vievät meiltä keinon ruokkia itsemme. Saastuminen jättää meidät ilman juomavettä ja puhdasta ilmaa. Ympäristön tuhoutuminen tuhoaa jatkuessaan lopulta myös ihmiskunnan.

Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä. Vahingot on korjattava niin, että ne, jotka ovat eniten hyötyneet ympäristön tuhoamisesta laitetaan maksamaan. Ei niin, että köyhimmät kärsivät. Maapallolla on riittävät resurssit kohtuullisen elintason takaamiseen kaikille, kunhan ne jaetaan oikeudenmukaisesti.

Julkisten palvelujen rahoitus turvattava

Rauhan ja puhtaan ympäristön ohella tärkein hyvinvointia lisäävä asia ovat julkiset palvelut. Niiden rahoitus on kriisiytynyt rikkaita suosivan veropolitiikan vuoksi.

Vaadimme hyvinvointialueiden ja kuntien valtiolta tulevan rahoituksen tason nostamista. Lisäksi vaadimme julkisten palvelujen työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamista.

Tulevia sukupolvia kasvatetaan laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Terveydenhuolto pitää ihmiset toimintakykyisinä yhteiskunnan jäseninä. Hyvä vanhustenhoito on kunnia-asia. Riittävään resursointiin panostaminen julkisissa palveluissa maksaa itse itsensä.

Ekologinen elämäntapa ja hyvät peruspalvelut ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Näiden kautta voidaan avata tietä kohti ihmiskunnan selviytymistä ja ekologista sosialismia.

Demokratian puolesta, yhtiövaltaa vastaan

Suuryhtiöiden ja sijoittajien valta on kaventanut demokratiaa. Puolueet ovat pelkistyneet markkinoiden tahtoa toteuttaviksi mainostoimistoiksi. Eduskunta muistuttaa poliittisen pelin areenaa. Päätösvaltaa on siirretty virkakunnalle. Valtiovarainministeriö on kasvattanut valtaansa tavattomasti. Yhteiskunnan taloudellisen ja poliittisen eliitin parissa leviävät demokratian kaventamiseen tähtäävät ajatukset.

Suomessa keväällä käyty Nato-keskustelu on esimerkki epädemokraattisuudesta. Eduskunta ja hallitus vetosivat mielipidetiedusteluihin, kun ne toteuttivat oikeiston jo pitkään ajamaa Nato-hanketta. Myöskään media ei avannut kunnollista keskustelua Nato-jäsenyyden oletetuista hyödyistä ja haitoista.

Kaikki tämä on saanut monet menettämään uskonsa politiikkaan. Mutta me emme halua olla vain politiikan sivustaseuraajia. Uskomme työväenliikkeen ja kansalaistoiminnan kykyyn muuttaa maailmaa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

Muutos ei ala tyhjästä,  monet ovat jo liikkeellä. Nuoret ja vanhemmatkin puolustavat ympäristöä. Rauhanliike vastustaa militarismia. Hoitajat ja muut työntekijät lakkoilevat parantaakseen asioita, eivät vain palkkojensa puolesta. Kurdit ja rauhanliike tekevät sen mitä hallitus ei uskalla: vastustavat Erdoganin suurvaltapyrkimyksiä.

Elämme murroskohtaa. Ay- ja kansalaisliikkeillä sekä niiden kanssa liittoutuvilla puolueilla on kokoaan suurempi muutosvoima. Yhdessä toimien voimme muuttaa asioita paremmiksi. Polttavimpia kriisejä ei ratkaista hallitusohjelmissa tai kabinettineuvotteluissa.

Vaihtoehto vaaleissa on vasemmalla – ei oikealla. Tarvitaan kaikkien niiden yhteenliittymistä ja peräänantamatonta vastarintaa, joiden sydämet sykkivät paremman tulevaisuuden puolesta.

Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea
5.2.2023

Valmanifest på svenska

(Kuvassa vasemmalta SKP:n puheenjohtaja Liisa Taskinen ja varapuheenjohtajat Jiri Mäntysalo ja Mervi Grönfors. Kuva: Tiedonantaja)

Suositellut

Helsinki aikoo myydä osia Helen-konsernista

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Kaupunginhallituksen konsernijaostolle tehdyn esityksen mukaan:

”Helen-konserni voi strategisesti tärkeitä verkkojaan lukuun ottamatta luopua omistuksista, joiden säilyttäminen ei ole perusteltua konsernin strategian, kannattavan toiminnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Helen-konsernin omistuspohjaa ja/tai rakennetta voidaan muuttaa tytäryhteisöasema säilyttäen edellyttäen, että muutos on taloudellisesti ja strategisesti sekä kaupunkikonsernin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltu”.

Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet. Näin yksityiset sijoittajat saisivat rohmuta käsiinsä ison osan helsinkiläisten yhteisestä energiayhtiöstä ja sen tuotoista.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vastustavat tällaisia energia- ja ympäristötavoitteiden ja kaupungin talouden kannalta vaarallisista linjauksia. Helen-konsernin osittainen myyminen ja pilkkominen lisäisi Helsingin energiahuollon riippuvuutta yksityisistä markkinoista ja sijoittajista, vaikka julkista omistusta ja ohjausta pitäisi päinvastoin lisätä energian hintojen, kulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi.

Pormestari Juhana Vartiaisen ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan johdolla valmisteltua uutta omistajastrategiaa ei aiota edes viedä kaupunginvaltuustoon vaan päättää suljettujen ovien takana kaupunginhallituksessa.

Käyttö- ja kunnossapitopalvelut jo ulkoistettiin

Helen-yhtiön käyttö- ja kunnossapitopalvelut on jo ulkoistettu kansainväliselle energia-alan pörssiyhtiö Enersense Internationalille. Noin 250 käyttö- ja kunnossapidon työntekijää siirrettiin marraskuussa liikkeenluovutuksella Enersense IN Oy:n palvelukseen. Tyyliä kuvaa se, että kaikki henkilöstön kerhotkin heitettiin saman tien ulos Helenin tiloista.

Sopimuksen mukaan Helen ostaa jatkossa käyttö- ja kunnossapitopalveluita Enersense IN:ltä. Kohteina on muun muassa neljä voimalaitosta, 15 lämpökeskusta, kuusi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosta, yli 1500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä noin 60 kilometriä energiatunneleita pääkaupunkiseudulla.

Päätöksen luopua omista käyttö- ja kunnossapitopalveluista teki Osmo Soininvaaran johtama Helenin hallitus ja kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi sen vähin äänin. Helen kertoi päätöksen olevan osa sopeuttamistoimia, jotka liittyvät mm. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä Helen ulkoistaa työntekijöiden irtisanomisia ja mahdollisia työehtojen heikennyksiä sen sijaan, että toimisi vastuullisena työnantajana ja turvaisi kaikkien työntekijöiden toimeentulon Helenin tai kaupungin palveluksessa. Ulkoistaminen voi heikentää myös energiahuollon toimitusvarmuutta.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen mielestä on järjetöntä heikentää kaupungin energiayhtiön osaamista ja ryhtyä myymään osaa Helenistä. Kommunistit vetoavat kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon Helen-konsernin pitämiseksi kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, sen päätöksenteon demokratisoimiseksi ja Helenin kohtuuttomien kuluttajahintojen alentamiseksi.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.1.2023

Helenin Hanasaaren voimala
Artikkelin kuvat: Toivo Koivisto

Suositellut

1918 punaisten muistomerkeillä Helsingissä

Näinä päivinä on vaikea puhua sodan uhreina kuolleiden hautamuistomerkillä, ilman että puhuu sodasta, totesi Maija Hakanen SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastojen perinteisellä tammisunnuntain käynnillä vuoden 1918 punaisten hautamuistomerkillä Haagassa.

– Sota Ukrainassa on tullut koteihimme sanomalehtien, radion ja television välityksellä. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen kuvastoa ovat raunioituneet ja palavat talot, pommisuojissa istuvat ihmiset, pakolaiset ja haudat.

– Suomen vuosikymmenet harjoittama rauhantahtoinen puolueettomuuspolitiikka on muuttunut sotilasliitto Naton jäsenhakemukseksi. Julkisuutta hallitsee sotapuhe ja ainakin minulle syntyy epäily, että Nato-jäsenyyden oikeuttamiseksi valtaapitävät liioittelevat Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia ja sotilaallisen varustautumisen välttämättömyyttä. Puolustusmäärärahat kasvavat ennen näkemätöntä vauhtia.

-Tietä oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan Ukrainassa ei ole helppo esittää, mutta ei se löydy myöskään, jos ovet suljetaan rauhan etsimiseltä ja neuvotteluilta. Tämäkään sota ei lopu sotimalla vaan sopimalla.

-Monissa maissa käydään Suomea enemmän keskustelua Ukrainan sodan laajenemisen ja suursodan, jopa ydinsodan uhkista, mutta myös mahdollisuuksista löytää tie poliittisilla neuvotteluilla rauhaan, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä eikä tue Venäjän laajenemispyrkimyksiä.

Venäläisten demonisoiminen ja sotahysterian lietsominen eivät auta Ukrainan sodan lopettamisessa, Maija Hakanen sanoi.

– Nyt tuntuu siltä, että kaikki venäläiset halutaan demonisoida Putinin ja Venäjän eliitin käymän sodan vuoksi. On noussut Venäjä-viha, joka kohdistuu tavallisiin venäläisiin. Jopa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa luopumaan ihmiselämän kunnioittamisesta ja demonisoimaan venäläiset sotilaat tappamisen tehostamiseksi.

– Olen viime aikoina tutkinut vasemmistolaista työväenliikettä Pakinkylässä 1920- ja 1930 luvuilla, vuoden 1918 vallankumouksen jälkeen. Minua on yllättänyt, kuinka vahvasti työväenliike jo 1930-luvun alussa varoitti uuden sodan vaarasta. Toinen ihmettelyn aihe on ollut se voimakkuus, jolla suorastaan vihattiin venäläisiä ja työväenliikettä. Venäläinen oli ”ryssä” ja työväenlippu ”punaräsy”.

– Toivottavasti osaamme ottaa oppia siitä, mihin tilanne 1930-luvulla johti.

*****

SKP:n Helsingin piiri ja puolueosastot kävivät viemässä kukkia myös vuoden 1918 punaisten valtakunnalliselle muistomerkille Pohjoisen Stadiontiellä, jossa puhui Matti Laitinen, ja Malmin hautausmaan punaisten hautamuistomerkillä, jossa puhui Tiina Sandberg (hänen puheensa tässä linkissä).

Kuvat Toivo Koivisto ja Yrjö Hakanen.

Suositellut

Uusia kasvoja ehdolle vaaleissa

Tulevissa vaaleissa on vasemmistolainen vaihtoehto nykyisille eduskuntapuolueille, jotka kaikki kannattavat Natoa ja asevarustelun kiihdyttämistä ja ovat vastuussa julkisten palvelujen rahoituskriisistä ja ilmastolupausten pettämisestä. Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien listalla Helsingissä on mukana myös monia uusia kasvoja.

SKP:n ja sitoutumattomien listalla ovat ehdolla työsuojelun asiantuntija Arto Aijala Pitäjänmäestä (sitoutumaton), eläkkeelle Kuntaliiton ympäristöpäällikön tehtävistä jäänyt Maija Hakanen Pirkkolasta, terveydenhoitaja Päivi Hedman-Ağyol Mellunmäestä, opiskelija Emilia Heikkinen Vartiokylästä, ravintolakokki, eläkeläinen Jukka Laitinen Malmilta, kirjailija Matti Laitinen Vallilasta (sitoutumaton), merkonomi Arvo Lehtomäki Kalliosta, studerande Matilda Mickwitz Munksnäs, opiskelija Sante Ngiesi Kontulasta (sitoutumaton), leipomon pääluottamusmies Ville Rahikainen Malmilta (sitoutumaton), tutkija Laura Rontu Tammisalosta, SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg Puistolasta, näyttelijä Ritva Sorvali Kalliosta ja MSc, tradenomi Valo Vaeltaja Itäkeskuksesta.

Rauha on elinehto

Lahdesta Helsinkiin muuttanut Ritva Sorvali toivoo, että alkaisimme jälleen puhua rauhan mahdollisuudesta emmekä lietsoisi sotaa, kuten tällä hetkellä tehdään.

– Rauha on elinehto kaikelle.

Edelleen näyttelijän töitä tekevällä Sorvalilla on kolme lasta ja nelivuotias lapsenlapsi.

– Heidän ja meidän kaikkien vuoksi on viimeistään nyt otettava todesta ilmastonmuutoksen seuraukset ja pidettävä kiinni ilmastolupauksista.

Muita vaalien tärkeitä teemoja Ritva Sorvalille ovat julkisen terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen saaminen kuntoon, kulttuuri ja korkea koulutustaso, ”Suomen paras valttikortti”.

Tule mukaan

SKP:n ja sitoutumattomien ehdokkaita voi tavata vaaliteltalla 5. helmikuuta Hakaniemen torin markkinoilla kello 9 – 15. Tulossa ovat lähiaikoina lisäksi mm. tapahtumat laskiaissunnuntaina Malminkartanossa ja kansainvälisen naistenpäivänä sekä tapaamisia lähiöissä.

Jos haluat tukea SKP:n ja sitoutumattomien listaa tai olet kiinnostunut ehdokkaaksi asettumisesta, ota yhteyttä yrjo.hakanen@skp.fi

Suositellut

Sotahysterian sijaan tarvitaan rauhanaloitteita

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut Suomessa yhä kovempiin puheisiin Venäjää ja myös venäläisiä vastaan. Onko nyt saavutettu lakikohta, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa demonisoimaan venäläiset ”rottina, torakoina ja muina iljettävinä eläiminä”, joilta pitää viedä ihmisyys ja joiden tappaminen pitää karnevalisoida? Innokkaimmat kehottavat jo valtaamaan Venäjältä Karjalan ja Petsamon.

Venäläisten demonisoiminen ja sotahysterian lietsominen eivät auta Ukrainan sodan lopettamisessa. Ukrainan sotaan ei ole näköpiirissä sotilaallista ratkaisua. Sellaisen hakeminen uhkaa johtaa vain sodan laajenemiseen ja pahimmillaan jopa ydinsotaan.

Suomella on joskus ollut aktiivinen rooli rauhan välittäjänä ja aserajoitussopimusten edistäjänä. Presidentti Sauli Niinistön ja Sanna Marinin hallituksen johdolla rauhanpolitiikka on vaihtunut Nato-jäsenhakemukseen, useimpia muita maita kovempaan Venäjän vastaiseen politiikkaan ja asevarustelun määrärahojen paisuttamiseen tällä eduskuntakaudella yli kolminkertaisiksi.

Halla-ahon kaltaiselle väkivallan ihannoimiselle on luonut pohjaa Venäjän hyökkäyssodan ohella se, että sotapuhe on ollut vallalla myös Suomen poliittisessa johdossa ja valtamediassa. Siksi ei riitä vain Halla-ahon kritisoiminen. On syytä myös kysyä, missä on Suomen poliittisen johdon aktiivisuus tien avaamiseksi neuvotteluille tulitauon aikaansaamiseksi, sotatoimien lopettamiseksi ja oikeudenmukaisen rauhan solmimiseksi? Ja missä ovat valtamedian esittelyt rauhanliikkeen puheenvuoroista?

Venäläisten epäinhimillistäminen sivuuttaa sen, että Venäjällä on myös sodan vastustajia – vaikka pelkästään sodasta puhumisestakin voi saada vuosien vankeustuomiot. Sen sijaan, että lietsotaan venäläisvastaisuutta, katkaistaan kaikki yhteydet ja rakennetaan rajalle aitoja, on haettava yhteyksiä sotaa vastustaviin venäläisiin ja myös säilytettävä kulttuuri-, tiede- ja kansalaistason kontakteja. Venäläisten demonisoiminen on lyhytnäköistä ja typerää myös ajatellen sitä, että sodan jälkeen on joka tapauksessa rakennettava normaalit ja mahdollisimman hyvät yhteistyösuhteet Venäjän ja venäläisten kanssa.  

SKP:n Helsingin piirikomitea
16.1.2023

(Kuvassa Ainu Palmun valoteos. Kuva: Toivo Koivisto)

Suositellut

Tilaa Tiedonantaja

Työväenlehti, marxilainen foorumi, SKP:n äänenkannattaja. Kuukausilehti, 48 sivua. Tilaa ilmainen näytenumero tai lehti (12 kk 100 €/ työttömät ja opiskelijat 75 €, 6 kk 65 €/50 € ja 3 kk 38 €/33 €). www.tiedonantaja.fi

Suositellut

Lapsilta ja perheiltä leikkaaminen lopetettava

Helsingin kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää, mutta leikkaa lasten ja lapsiperheiden palveluja. Samaan aikaan kaupunki ulkoistaa ja yksityistää palveluja kiihtyvällä vauhdilla.

Lapsiperheiden palvelut ovat kautta linjan heikentyneet, kun niiden määrärahoja on jo pitkään alimitoitettu. Se näkyy synnytyssairaaloiden ruuhkissa ja neuvolapalvelujen vähenemisenä, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja päiväkotipaikkojen puutteena sekä opettajien, oppilaiden tuen ja jopa koulukirjojen pulana kouluissa.

Uusin esimerkki lasten ja lapsiperheiden oikeuksien sivuuttamisesta on päätös sulkea 39 leikkipuistoa kevätkaudeksi. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan nyt esittämä vaatimus tarjota tilalle avustettavaa iltapäivätoimintaa peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisille jättää pienempien lasten perheet oman onnensa nojaa. Eka- ja tokaluokkalaistenkin osalta päätös jättää auki sen, löytyykö kaikille paikkaa läheltä kotia ja millaista toimintaa yksityiset yritykset ja järjestöt tarjoavat. Sulkeminen vie leikkipuistojen tilat myös monilta muilta lapsilta ja kerhoilta. 

Leikkipuistojen sulkemisella ei korjata varhaiskasvatuksen henkilöstövajetta, jonka kaupunki ja valtiovalta ovat aiheuttaneet kieltäytymällä varhaiskasvatuksen palkkatason parantamisesta ja koulutuspaikkojen lisäämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii puuttumista varhaiskasvatuksen ongelmien keskeisiin syihin nostamalla koko alan palkkatasoa ja lisäämällä koulutuspaikkoja ja henkilöstöä. Jollei tätä tehdä, osa leikkipuistojen sulkemisista uhkaa jäädä voimaan myös kevään jälkeen, eriarvoisuus kasvaa ja myös päiväkotien ongelmat jatkuvat.

Helsingin ylijäämistä on ohjattava lisäbudjetilla lisää resursseja varhaiskasvatuksen ja muiden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle valtuustossa yksimielisesti hyväksytyn budjetin nimellinen, alle kahden prosentin lisäys tänä vuonna käytettäviin menoihin, ei riitä kattamaan edes kustannustason nousua.

SKP:n Helsingin piirikomitea
15.12.2022

(Kuva leikkipuisto Haruspuistosta/hel.fi)

Suositellut

Miksi Helsinki ajoi työttömien yhdistyksen, HeTyn konkurssiin?

Helsingin kaupungin johto on jättänyt Helsingin työkanava HeTy -yhdistyksen markkinavoimien ja korona-ajan seurausten uhriksi. Kaupungin tuen vähyys, sen perimät kovat vuokrat ja vakuutusyhtiö ovat ajaneet konkurssiin HeTyn, joka on vuodesta 1993 alkaen tarjonnut tuhansille työttömille palkkatukitöitä, työkokeilupaikkoja, koulutusta, neuvontaa ja toimintamahdollisuuksia.

HeTy ja sen aktiivit ansaitsevat kiitokset, mutta kaupungin johto ei ole ymmärtänyt kolmannella sektorilla toimivan yhdistyksen roolia ja mahdollisuuksia. On häpeä Helsingille, että työttömien yhdistyksen tukemiseen ei muka riitä rahaa samaan aikaan kun jopa osa työllisyyden hoitoon budjetoiduista varoista on jätetty käyttämättä ja kaupunki tekee satoja miljoonia ylijäämää.

Työttömien yhdistyksen ajaminen konkurssiin vaikeuttaa työllisyyden hoitamista tilanteessa, jossa myös valtio on vähentänyt työllisyyspalvelujen ja työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoitusta. Eduskunnan käsittelyssä oleva palkkatukiuudistus uhkaa lisäksi vähentää isompien järjestöjen mahdollisuutta tarjota palkkatukityöpaikkoja.

Työttömiä on Helsingissä lähes 35 000. Vaikka määrä on vähän pienempi kuin vuosi sitten, työttömiä on edelleen lähes 5 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Talouden kääntyminen taantumaan uhkaa taas lisätä työttömyyttä ja näkyy jo selvästi avoimien työpaikkojen vähenemisenä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisessä tarvitaan lisää toimia.

Missä ovat kaupunginhallituksessa istuvien puolueiden vaalilupaukset työttömien toiminnan tukemisesta? Miksi ne ovat olleet kuuroja HeTy:n vetoomuksille ja katsovat sivusta, kun työttömien yhdistys on ajettu joulun alla kadulle? SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginhallitukselta kiireellisiä toimia, joilla mahdollistetaan työttömien toiminnan käynnistäminen uudelleen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
29.11.2022

(Kuva HeTyn toimistolta: Toivo Koivisto)

Suositellut

Tuki saamelaiskäräjälain muutokselle – jarrutus lopetettava

Saamelaiskäräjälain uudistamista ei saa enää lykätä. On häpeällistä, että Suomi ei ole jo toteuttanut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista valvovien YK:n elinten päätöksiä, jotka edellyttävät nykyisen, saamelaisten oikeuksia loukkaavan lain korjaamista.

YK:n ihmisoikeussopimusten mukaan alkuperäiskansalle kuuluu oikeus itse määritellä perinteidensä ja tapojensa pohjalta yhteisönsä jäsenyyden ehdot. Nykyinen saamelaiskäräjälaki loukkaa tätä periaatetta ja uhkaa johtaa saamelaisten edustuselimen suomalaistumiseen.

Hallituksen esittämien lakimuutosten tarkoituksena on edistää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain mukaista saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja parantaa saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon toteutumista. Toisin kuin jotkut lain vastustajat väittävät, esitys ei kavenna muiden Lapissa elävien oikeuksia, ei syrji ketään eikä anna saamelaiskäräjille esimerkiksi kuntien päätöksenteossa veto-oikeutta.

Hallituksen esitys on jo kolmen eduskuntakauden ajan jatkuneiden valmistelujen, neuvottelujen ja kompromissien tulos. Keskustapuolueen vaatimuksille uudesta valmistelusta ei ole mitään perusteita. Lakimuutosten käsittelyä ei saa myöskään tarpeettomasti viivyttää valiokunnissa.

Saamelaiskäräjälain käsittelyssä mitataan nyt sitä, kunnioittavatko kansanedustajat Euroopan ainoan alkuperäiskansan oikeuksia ja ihmisoikeussopimusten toteutumista valvovien YK:n elinten päätöksiä. Katseet kohdistuvat keskustapuolueen ohella kokoomukseen ja muihin oppositiopuolueisiin.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vetoavat kansanedustajiin saamelaiskäräjälain muutosten hyväksymiseksi sellaisina kuin ne on sovittu saamelaiskäräjien edustajien kanssa. On lopetettava ihmisoikeuksien loukkaaminen ja kunnioitettava saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Helsingissä 21.11.2022

SKP:n läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen kokous

Suositellut

Helenin rosvohinnat alas!

Helsingin kaupungin energiayhtiö on ilmoittanut jo toisesta jättikorotuksesta sähkön myyntihintaan. Lokakuun alussa se nosti toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintoja 58 prosenttia ja joulukuun alussa hinta nousee 60 prosenttia.

Helen perustelee korotuksia sillä, että sähköpörssin päivähinnat ja talven futuurihinnat ovat korkeita. Suomeksi sanottuna hintojen nousu johtuu siis sähköpörssissä keinottelevien yhtiöiden ja sijoittajien voitontavoittelusta.

Osmo Soininvaaran johtamassa Helen Oy:n hallituksessa istuvat kokoomuksen, vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ovat siunanneet tämän rosvokapitalistisen hinnoittelun. Se nostaa kotitalouksien asumiskustannuksia sadoilla ja monilla jopa tuhansilla euroilla vuodessa.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa pysäyttämään sähkön ja myös kaukolämmön hintojen korotukset. Ensi vuoden talousarvion yhteydessä on alennettava kaupungin tavoitteita Helenin tuotoista ja irrotettava helsinkiläisten sähkön hinnat sähköpörssistä eriyttämällä sähkön tuotanto ja myynti kaupungin asukkaille yhtiön muusta toiminnasta. Lisäksi on syytä vaihtaa hintojen jättikorotukset siunannut Helen Oy:n hallitus.

Asukkaiden Helsinki -verkoston käynnistämä kuntalaisaloitteen kerääminen Helenin kohtuuttomien hintojen alentamiseksi on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Piirikomitea kehottaa allekirjoittamaan ja keräämään nimiä tähän kuntalaisaloitteeseen. 

SKP:n Helsingin piirikomitea
27.10.2022

(Artikkelin kuva: Toivo Koivisto)

Suositellut

Rauhanvetoomus YK:n päivänä

Tämä vetoomus on tehty kansainvälisenä Yhdistyneiden Kansakuntien päivänä ja aseidenriisuntaviikon alkaessa. Olemme seuranneet kauhistuneina Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja julmaa sotaa.

Rintaman molemmin puolin julistetaan: ”Voitamme sodan, kun käytämme yhä tuhoisampia aseita.”. Vain harvat kysyvät, miten sota ratkaistaan aseilla, kun Venäjä on ydinasevaltio ja Ukraina nojaa toisen ydinasevallan, Yhdysvaltojen apuun?

Kysymme missä ovat aloitteet Ukrainan sodan lopettamiseksi ja neuvottelujen aloittamiseksi oikeudenmukaisesta rauhasta? Emme kuvittele, että tie rauhaan on helppo. Sota ei kuitenkaan lopu sotimalla vaan sopimalla.

Olemme huolestuneena seuranneet sotapuheen ja militarismin vyöryä myös Suomessa. Taisteluhävittäjiä ovat seuranneet muutkin miljardien asehankinnat, jäsenhakemus Natoon ja sen tekeminen muista pohjoismaista poiketen ilman mitään varauksia edes ydinaseista, viisumikiellot ja aitahankkeet maamme itärajalle, taipuminen Turkin vaatimuksiin kurdien oikeuksien polkemisesta ja asekaupat palestiinalaisalueita miehittävän Israelin kanssa. Eduskuntapuolueet suorastaan kilpailevat sotaisilla puheilla. Eduskuntaan tarvitaan aktiivista rauhanpolitiikkaa ajava ja militarismia vastustava vaihtoehto!

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
24.10.2022

Suositellut

Hoitoalan kriisiä ei ratkaista pakolla vaan rahalla

Hoitajapula ja palvelujen pitkään jatkunut alibudjetoiminen on johtanut julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kriisiin. Se on vaarantanut niin oikeudet hyvään hoitoon ja hoivaan kuin potilasturvallisuuden. On törkeää, että Sanna Marinin hallitus esittää tässä tilanteessa ensi vuodelle talousarviota, joka jopa leikkaa monien hyvinvointialueiden rahoitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sote-palveluissa on yli 30 000 työntekijän vajaus, lähivuosina tarvitaan vanhuspalveluihin saman verran lisää ja lisäksi noin joka kolmas alan työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle tällä vuosikymmenellä. Pahenevaa hoitajapulaa ei ratkaista pakolla vaan rahalla ja työoloja parantamalla. SDP:n ja Vasemmistoliiton tuki pakkotyölaille jää mustaksi luvuksi työväenliikkeen historiaan.

Solidaarisuus hoitajille

SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa Superin ja Tehyn vaatimuksille hoitajien palkkojen ja työolojen parantamisesta. Hoitajien pitää saada vaativasta ja korvaamattoman tärkeästä työstä kunnollinen korvaus. Heidän palkkansa ovat reaalisesti alentuneet noin viidellä prosentilla kymmenessä vuodessa. Samalla ne ovat jääneet yhä enemmän jälkeen yksityisen puolen ja yleisestä palkkojen kehityksestä.

Superin ja Tehyn esittämä viisivuotinen palkkaohjelma lisäisi työvoimakustannuksia vuositasolla noin 350 miljoonalla eurolla. Tästä summasta suuri osa palaisi valtiolle ja kunnille tuloveroina ja arvonlisäveroina. Helpottaessaan hoitajapulaa se toisi myös säästöjä hoidon viivästymisistä aiheutuviin menoihin.

Hallituksen ja eduskuntapuolueiden vastuu

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että hallitus ja eduskuntapuolueiden edustajat Kuntatyönantajan johdossa eivät halua tunnustaa välttämättömyyttä nostaa tuntuvasti hoitajien ja monien muidenkin kunta-alan työntekijöiden palkkoja. On suorastaan loukkaavaa tarjota hoitajille vähän yli kahden prosentin palkankorotuksia tilanteessa, jossa inflaatio laukkaa 7–8 prosentin vauhdilla. Kyse on myös tasa-arvosta, naisvaltaisen alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta.

Suomessa käytetään sote-palveluihin miljardeissa ja prosenteissa paljon vähemmän rahaa kuin muissa pohjoismaissa. Se näkyy hoitajien palkoissa ja työoloissa, joiden parantaminen on kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien etu. Hoitajien taistelua on myös muiden ammattiliittojen syytä tukea, onhan kyse niidenkin jäsenten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
22.9.2022

Suositellut

Pormestarille ja henkilöstöjohtajalle aika näyttää ovea

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Viime aikojen perusteella se kilpailee myös Suomen surkeimman ja ylimielisimmän työnantajan tittelistä.

Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kaaos jatkuu jo kuudetta kuukautta. Syyskuun alussa lähes neljä tuhatta työntekijää jäi osittain vaille palkkaa, jotkut jopa kokonaan. Lisäksi muita virheitä oli palkanmaksussa toisella neljällä tuhannella.

Päätös hankkia tietojärjestelmä Sarastialta ja ajaa alas vanha järjestelmä ennen kuin uusi toimii kunnolla, on osoittautunut katastrofaaliseksi virheeksi. Järjestelmän korjaamiseen ja konsulttien palkkioihin on käytetty miljoonia, mutta valmista ei ole tullut.

Konkreettinen vastuu ongelmista on kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Grosilla, digitalisaatiopäällikkö Mikko Rusamalla, Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtajan tehtävistä keväällä Sarastian liiketoimintajohtajaksi siirtyneellä Ulla Kukkosella ja Talpan johtokunnalla, jotka sivuuttivat henkilöstön varoitukset liian kovasta kiireestä ja henkilöresurssien vähyydestä.

Mutta myös kaupungin hallintoa johtava pormestari Juhana Vartiainen ja kaupunginhallitus ovat laiminlyöneet vastuunsa ja sivuuttaneet henkilöstön varoitukset ja esitykset.

Viimeisin osoitus kaupungin ja sen henkilöstöhallinnon johtamisen surkeasta tilasta on päätös mitättömistä kertakorvauksista (vähintään 50 euron viivästymismaksu plus viivästyskorot) niille työntekijöille, jotka eivät ole saaneet ajallaan palkkoja. Ammattijärjestöt olivat esittäneet neuvotteluja korvauksista, mutta kaupungin johto päätti asian yksipuolisesti juuri ennen sovittua neuvottelua.

Johtajat vaihtoon

Miten kauan pormestarin ja henkilöstöjohtajan annetaan jatkaa kaupungin työntekijöiden törkeää kohtelua ja rikkoa työnantajan lakisääteisiä velvoitteita palkanmaksusta, tiedottamisesta ja neuvotteluista? Kuka voi enää luottaa Helsingin kaupungin johtoon muissakaan asioissa, jos se ei piittaa edes työelämän alkeissäännöistä?

Kaupunginvaltuuston on korkea aika näyttää ovea pormestari Vartiaiselle ja henkilöstöjohtaja Grosille. Katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uudet johtajat.

SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot
8.9.2022

(Artikkelin kuva hel.fi)

Suositellut

Loppu sähkön hinnoilla keinottelulle

Sähkön ja muiden energiamuotojen hinta on noussut viime aikoina rajusti. Syynä hinnankorotuksiin ei ole tuotantokustannusten nousu vaan ennen kaikkea erilaisissa pörsseissä tapahtuva keinottelu. Sähkön hintataso Suomessa määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jossa on mukana myös Baltian maita ja jota hallitsee eurooppalainen pörssiyhtiö Euronext.

Pohjoismaiset sähkön tuottajat ja sähköä loppukuluttajille myyvät yhtiöt operoivat päivittäin pörssissä, tuottajat myyntitarjouksin ja ostajayhtiöt ostotarjouksin. Lisäksi pörssissä käydään kauppaa ns. futuureilla eli veikkauksilla hinnoista, joilla tuottajat ja ostajat ovat sopineet tulevat kaupat.

Pörssihinnan lähtökohtana pidetään kalleinta, käytännössä saastuttavinta tuotantomuotoa. Sähkön hinta on tässä keinottelussa moninkertaistunut viime talvesta. Tämä on mahdollistanut sen, että sähkön tuotantoyhtiöt tahkoavat ennätysmäisiä voittoja, jotka kasvattavat kuluttajien laskuja. Hallituksen esittämillä verohelpotuksilla korvataan vain pieni osa hintojen korotuksista eikä hillitä niitä.

Koska sähkö on nykyisessä ihmisyhteisössä keskeinen toiminnan ja elämisen edellytys, on energiahuolto irrotettava pörssikeinottelusta. Se on kansallistettava ja otettava paikallisella tasolla suoraan kuntien demokraattiseen hallintaan. Ylihinnoittelun leikkaamiseksi on säädettävä hintakatto energialle ja windfall-vero, jolla leikataan energiayhtiöiden voittoja.

Helenin hintoja alennettava

Helsingin kaupungin kokonaan omistama energiakonserni Helen on räikeä esimerkki keinottelusta sähköpörssissä.

Helen myy tuottamansa sähkön pörssiin, saa pörssihinnoilla voittoa ja myy sitten sähkön näin nostetulla hinnalla kuluttajille. Konserniin kuuluva Helen Sähköverkko Oy puolestaan laskuttaa markkinahintoja sähkön siirrosta Helenin omistamassa ja kaupungin rakentamassa verkossa. Kuluttajilta laskutetaan näin sekä perussähkössä että siirtomaksuina paljon enemmän kuin todelliset tuotanto- ja siirtokustannukset. Perussähkön hintaa Helen nostaa lokakuun alussa jopa 58 % ja korotus on jo kolmas vuoden aikana.

Emme hyväksy Helenin hintojen kohtuuttomia korotuksia, joita on tulossa myös kaukolämpöön. Helenin ylihintoja perustellaan sillä, että yhtiö on laajentanut myyntiä Helsingin alueen ulkopuolelle ja joutuu siksi toimimaan markkinaehtoisesti. Mikään laki ei kuitenkaan estä Heleniä myymästä helsinkiläisille edullista sähköä eriyttämällä toimintansa muualla Suomessa ja irrottamalla paikallisen myynnin pörssihinnoista. Vaadimmekin Helenin hintojen alentamista viipymättä.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
1.9.2022

Suositellut

SKP:llä onnistunut puoluekokous

SKP:n edustajakokous onnistui hyvin ja teki poikkeuksellisen tärkeitä päätöksiä. Kotkan Karhulassa 11.-12. kesäkuuta pidetty kokous hyväksyi mm. uuden puolueohjelman, asiakirjat rauhanpolitiikasta ja ympäristöpolitiikasta, nuorisopoliittisen ohjelman, kannanoton työehtokamppailuista, sääntöuudistuksen ja useita puoluejärjestöjen aloitteita.

Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kotkalainen lääkäri Liisa Taskinen ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Kommunistinuorten pääsihteeri Jiri Mäntysalo, toisena varapuheenjohtajana jatkaa tamperelainen lastenhoitaja Mervi Grönfors ja pääsihteerinä Tiina Sandberg. JP Väisänen ilmoitti jo syksyllä, että ei jatka puheenjohtajana vaan siirtyy opiskelemaan.

Helsinkiläiset SKP:n jäsenet ovat tervetulleita kuulemaan lisää ja keskustelemaan edustajakokouksesta torstaina 16. kesäkuuta klo 17 järjestettävään tapaamiseen.

Lisää tietoa ja tunnelmia edustajakokouksesta löytyy Tiedonantajan verkkosivuilta ja laajemmin juhannusviikolla ilmestyvässä numerossaan.

Tämän artikkelin kuvassa uuteen puoluejohtoon valituista Heikki Ekman, Jiri Mäntysalo, Mervi Grönfors, Liisa Taskinen ja Tiina Sandberg kokouksen puheenjohtajistossa.

Suositellut

Uusi Eespäin-lehti

Avauksia toisenlaiseen Helsinkiin ja vaihtoehtoja vasemmalta tarjoaa taas uusi Eespäin-lehti. Lehteä jaetaan kesän tapahtumissa ja myös joillain asuinalueilla. Nyt lehti on luettavissa myös verkossa.

Eespäin 1/2022 sisältää mm. Emmi Tuomen pääkirjoituksen ”Paluu perusasioihin”, Jiri Mäntysalon artikkeli kommunistinuorten kampanjoista pääkaupunkiseudulla, Yrjö Hakasen kritiikin Suomen Nato-ratkaisusta, SKP:n piirin kannanoton Ukrainan sodan lopettamiseksi, Outi Monosen kirjoituksen Stadin asukastalojen puolesta, Olli Salinin puheenvuoron ikäystävällisestä Helsingistä, juttu Pohjois-Helsingin kaupunginosayhdistysten toiminnasta lähiterveysasemien puolesta, puheenvuoroja kansalaistoiminnasta helsinkiläisten viheralueiden puolesta, esittelyn SKP:n ohjelman uudistamisesta ja esittely Marko Kovelan runokirjasta Kontula Blues.

Suositellut

Helsingin punainen vappu

Vappuna kokoonnutaan kahden koronavuoden jälkeen taas Helsingissäkin työväen vappumarssille ja -juhliin. Tänä vappuna nostamme punaliput etenkin rauhan, parempien työehtojen ja ympäristötekojen puolesta, todetaan Pääkaupunkiseudun kommunistinuorten ja SKP:n Helsingin piirin kutsussa vappumarssille.

Vappumarssi

SAK:n Pääkaupunkiseudun paikallisjärjestön ja vasemmiston yhteinen vappumarssi kokoontuu Hakaniemen torilla sunnuntaina 1. toukokuuta kello 11 Hyvinkäänkylän puhallinorkesterin tahdissa. Torilta lähdetään klo 11.30 Helsingin keskustan halki Rautatientorille.

Kommunistinuoret ja SKP:n piiri kutsuvat mukaan kulkueen Punaiseen blokkiin:
– Ei Natolle, ei militarismille! Osoitamme mieltä sotilasmenojen lisäystä ja Suomen Natoon viemistä vastaan. Loppu imperialistisille sodille! Vaadimme Venäjän joukkojen vetämistä pois Ukrainasta. Työstä kunnon palkka. Tuemme sote- ja kunta-alojen taistelua reilujen palkankorotusten ja parempien työehtojen puolesta. Loppu ympäristön tuhoamiselle! Päämäärämme on siirtyminen ihmistä ja luontoa tuhoavasta kapitalismista sosialismiin ja kohti kommunismia, kutsussa todetaan.

Pakilan työväentalon vappujuhla

Marssin jälkeen on Pakilan työväentalolla perinteinen vappujuhla ja -lounas klo 13 alkaen. Juhlassa esiintyy Kristiina Halkola, juhlapuheen pitää Kommunistinuorten pääsihteeri Jiri Mäntysalo, Iranin kommunistisen puolueen terveiset tuo Najmalddin Sharifi ja työväenlaulujen yhteislauluja vetävät Seppo ja Valtteri Bruun.

Pöytävaraus vappulounaalle kannattaa tehdä ennalta maija.hakanen@kolumbus.fi. Lounas 25 euroa (lapset, opiskelijat ja työttömät 15 euroa).

Kunniakäynnit

SKP:n vappu alkaa perinteisillä kunniakäynneillä vuoden 1918 punaisten haudoilla. Kello 9 aamulla Malmin hautausmaalla (puhuu Emmi Tuomi) ja Pohjois-Haagan muistomerkillä (puhuu Jussi-Petteri Lappi). Valtakunnallisella punaisten muistomerkillä Stadionintiellä puhuu kello 10 Kommunistinuorten Erno Haverinen.  

Punainen vappu myös verkossa

Punaisen vapun tapahtumista osaa voi seurata myös etänä SKP:n Helsingin piirin nettisivujen ja Helsingin punainen vappu -facebook-tapahtuman kautta www.facebook.com/events/409088321027665

Suositellut

Rauhan puolesta – ei Nato-jäsenyydelle

Miksi me helsinkiläiset kommunistit vastustamme Suomen liittymistä sotilasliitto Natoon? Entä mikä on vastauksemme turvallisuustilanteen muuttumiseen?

Ymmärrämme Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman huolen. Hyökkäys on ollut järkytys myös meille. Tuomitsemme Venäjän rikollisen sodan ja vaadimme Venäjää vetämään joukkonsa pois Ukrainasta.

Samalla toteamme, että Suomeen ei kohdistu sotilaallisen hyökkäyksen uhkaa. Tämä arvio on kirjattu myös eduskunnan käsittelyssä olevaan Sanna Marinin hallituksen turvallisuuspoliittiseen ajankohtaisselontekoon.

Suomen liittyminen Natoon ei tuo tälle alueelle lisää vakautta vaan lisää jännitteitä. Suomen itärajan muuttuminen Naton ja Venäjän väliseksi rajaksi toisi tänne lisää asevoimia ja sotilaallista toimintaa. Myös riskit kasvaisivat, onhan kyse Venäjälle tärkeistä alueista, kuten isot ydinaseiden arsenaalit Kuolassa ja Pietarin meriyhteydet. Venäjä ei voisi enää luottaa siihen, että Suomen aluetta ei käytetä sitä vastaan.

Naton laajentuminen Suomeen ja sen myötä mahdollisesti myös Ruotsiin ei myöskään auta Ukrainan sodan lopettamista. Se on päinvastoin omiaan vahvistamaan Venäjän johdossa niitä uhkakuvia, joilla se on perustellut hyökkäystä Ukrainaan. Mielestämme Suomen ja Ruotsin pysyminen sotilaallisesti liittoutumattomana olisi sen sijaan omiaan tukemaan Ukrainan presidentin esitystä sodan lopettamisesta niin, että Ukraina luopuu tavoittelemasta Naton jäsenyyttä.

Naton jäsenenä Suomi joutuu mukaan Yhdysvaltojen ja Naton konflikteihin, joiden ulkopuolella voisimme muuten pysyä ja joita voisimme liittoutumattomana maana auttaa sovittelemaan. Jo nyt tiedetään, että Suomi joutuisi mukaan Baltiaa koskeviin Naton strategisiin suunnitelmiin.

Kuten hallituksen selonteossa todetaan, Naton yhteinen puolustus perustuu viime kädessä Yhdysvaltojen sotilaalliseen kykyyn ja ydinpelotteeseen. Me emme usko aseiden, eikä etenkään ydinaseiden varaan rakentuvaan turvallisuuteen. On päinvastoin toimittava aseistuksen vähentämiseksi ja ydinaseiden kieltämiseksi. Naton jäsenenä Suomi sitoutuisi myös Yhdysvaltojen johdolla linjattuun Naton strategiaan, johon kuuluvat mm. ydinaseet, valmius käyttää sotilaallista voimaa ilman YK:n mandaattia, Naton joukkojen sijoittaminen Venäjän vastaisille rajoille ja varustautuminen myös Kiinaa vastaan. Se olisi historiallinen virhe.

Vaihtoehto: rauhanpolitiikka ja sotilaallinen liittoutumattomuus

Natoon liittymiselle on realistinen vaihtoehto, josta meillä suomalaisilla on vuosikymmenten kokemus. Se on rauhantahtoinen ulkopolitiikka ja sotilaallinen liittoutumattomuus, joita täydentää oman maan sotilaallinen puolustuskyky. Hallituksen selonteossa ei sotilaallisen liittoutumattomuuden mahdollisuutta käsitellä kuitenkaan lainkaan, vaikka siinä luvattiin arvioida monipuolisesti erilaisia vaihtoehtoja. Näin yksipuolisesti Nato-jäsenyyttä ajavalta pohjalta ei pidä tehdä Suomen asemaa ja tulevaisuutta koskevia ratkaisuja.

Aivan keskeinen syy vastustaa Natoon liittymistä on se, että kilpavarusteluun ja vastakkainasetteluun perustuva turvallisuuspolitiikka ei vastaa aikamme suurimpiin turvallisuusuhkiin, kuten ilmastonmuutos, luontokato, pandemiat ja köyhyys. Yhtä vähän se vastaa suomalaisten arjen turvattomuuteen. Päinvastoin se pahentaa näitä ongelmia ohjaamalla valtavat voimavarat aseisiin ja vaikeuttamalla yhteistyötä, jota tarvitaan välttämättä muun muassa ympäristökriisin ratkaisuihin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikokous
25.4.2022

(Kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

Hoitajien ja koko kunta-alan palkat kuntoon

Hoitajien, opettajien ja muiden kuntien palveluissa työskentelevien kehnot palkat ja sietämättömät työolot pitää saada kuntoon. Valtion ja kuntien päättäjät ovat ne, jotka vaarantavat potilasturvallisuutta ja julkisten palvelujen toimintaa riittämättömällä rahoituksella.

Hyvin toimivia julkisia palveluja ei voi kehittää polkemalla niiden työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja. Se on jo johtanut hoito- ja hoivatyössä, varhaiskasvatuksessa ja eräissä muissa ammateissa alan vaihtamiseen ja jatkuvaan työvoimapulaan, pitkiin hoitojonoihin ja palveluvajeeseen. Samalla se on luonut lisää markkinoita yksityiselle hoito- ja hoivabisnekselle.

Hallitus selittelee, että se ei voi sekaantua työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin. Käytännössä Sanna Marinin hallitus on asettunut työnantajan puolelle ja työntekijöitä vastaan kieltäytymällä jääräpäisesti lisäämästä rahoitusta ja valmistelemalla pakkolakia lakon murtamiseksi. Vastuussa tilanteesta ovat myös Kuntatyönantajan johdossa istuvat kokoomuksen, SDP:n, keskustan, perussuomalaisten, vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot ilmaisevat täyden tukensa hoitajien ja muiden kunta-alojen ammattiliittojen työtaisteluille parempien palkkojen ja työolojen puolesta. Osastot vaativat hallitusta kantamaan vastuunsa kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden rahoituksen lisäämisestä viipymättä. Ei voi olla niin, että uusiin asehankintoihin riittää miljardeja, mutta ei hoitajien palkkoihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Lähiterveysasemien puolesta

Samalla SKP:n osastot vetoavat Helsingin sote-lautakuntaan, että se pysäyttää suunnitelmat lopettaa lähiterveysasemat ja keskittää palvelut jättikeskuksiin. Nämä suunnitelmat uhkaavat mm. Kannelmäen, Pitäjänmäen, Munkkiniemen, Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan, Suutarilan, Kivikon ja Kontulan, Viiskulman, Ruoholahden ja Kivelän terveysasemia. Vaarassa ovat myös Stadin asukastalot, jos kaupunki ei turvaa niiden toiminnan jatkumista ja rahoitusta sote-uudistuksessa.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
20.4.2022

Suositellut

Tervetuloa Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin

Vappu on työväen merkittävin kansainvälinen mielenosoitus- ja juhlapäivä. Tänä vappuna nostamme punaliput etenkin rauhan, parempien työehtojen ja ympäristötekojen puolesta. Tule marssimaan kanssamme työväen vappukulkueen Punaiseen blokkiin sunnuntana 1.5.2022.

Ei Natolle, ei militarismille! Osoitamme mieltä asevarustelun paisuttamista ja Suomen Natoon liittämistä vastaan. Nato-jäsenyys ei lisää Suomen turvallisuutta vaan riskejä joutua mukaan suurvaltojen sotiin. Rauhanaloitteet ja ympäristökysymykset on nostettava turvallisuuspolitiikan keskiöön. Suomen on liityttävä ydinaseet kieltävään YK:n sopimuksen.

Loppu imperialistisille sodille! Vaadimme sotatoimien välitöntä lopettamista ja Venäjän joukkojen vetämistä pois Ukrainasta. Myös sotilaallisesti liittoutumattomilla mailla ja ydinaseettomilla alueilla voi olla tärkeä merkitys konfliktien ehkäisemisessä. On toimittava myös Palestiinan, kurdien ja muiden sorrettujen oikeuksien puolesta. Kyse on myös arjen turvallisuudesta; sodat vauhdittavat energian, asumisen ja muiden hintojen nousua, joka iskee kipeimmin köyhiin.

Työstä kunnon palkka! Jokaiselle on taattava oikeus kunnolliseen työpaikkaan ja riittävään palkkaan. Osa-aikaisten ja silpputöiden sokkelosta on päästävä työntekijöiden etujen mukaiseen työelämään. Tuemme sote- ja kunta-alojen ammattilaisten taisteluja reilujen palkankorotusten ja parempien työolojen puolesta. Julkisen sektorin potentiaalia työllistämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa on hyödynnettävä. Työaikaa on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Näin työtä voidaan jakaa ja luoda lisää työpaikkoja.

Loppu ympäristön tuhoamiselle! Suurin ihmiskuntaa koskettava uhka on ympäristökriisi. Tutkijoiden viesti on ollut jo pitkään hälyttävä: toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan nyt heti. Ympäristökriisin vaatii talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin asti meneviä muutoksia. Luonnonvarojen ylikulutukseen ja jatkuvaan määrälliseen kasvuun perustuvasta kapitalismista on siirryttävä ekologisen kantokyvyn huomioivaan talous- ja yhteiskuntajärjestelmää. Paikallisesti ympäristötekoja on mahdollista tehdä muun muassa kehittämällä joukkoliikennettä ja säästämällä luonto- ja viheralueita.

Toivotamme Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin tervetulleiksi kaikki nykymenoon tyytymättömät ja edistyksellistä muutosta kaipaavat! Kokoonnumme työväenvappumarssiin Hakaniemen torilla vappupäivänä 1.5. kello 11.

Kutsumme mukaan Kommunistinuorten ja Suomen kommunistisen puolueen toimintaan työväenluokan, rauhan, solidaarisuuden, tasa-arvon ja ympäristön puolesta. Päämäärämme on siirtyminen ihmistä ja luontoa riistävästä kapitalismista sosialismiin ja kohti kommunismia.

Pääkaupunkiseudun kommunistinuoret ja SKP:n Helsingin piirijärjestö
www.kommunistinuoret.fi
www.skp.fi

*****

Katso tiedot punaisen vapun tapahtumista Helsingissä tästä linkistä.

Suositellut

Tulitauko heti ja rauha Ukrainaan

Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan ei ole mitään hyväksyttäviä perusteita. Se kylvää tuhoa ja kuolemaa Ukrainaan. Sodan laskut tulevat kalliiksi ja raskaiksi myös venäläisille.

Venäjä on ollut huolissaan Naton laajentamisesta ja Itä-Ukrainan tilanteesta. Se ei oikeuta hyökkäystä, joka vain pahentaa turvallisuustilannetta – myös Venäjän kannalta. Se on vain voimistanut Venäjän vastaisia mielialoja ja asevarustelua.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea vetoaa tulitauon sopimiseksi Ukrainaan heti ja rauhan sopimiseksi. Uskomme, että maiden väliset ongelmat voidaan ratkaista niin, että Venäjä vetää joukkonsa pois Ukrainasta ja Ukraina luopuu aikeista liittyä Natoon.

Myöskään Suomen ei pidä liittyä Natoon. Se vain lisäisi jännitteitä tälläkin puolella Eurooppaa ja kytkisi Suomea suurvaltojen välisiin konflikteihin. Eurooppa ja maailma tarvitsee rauhanpolitiikkaa ja laajaa rauhanliikettä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
10.3.2022

(Kuva rauhanjärjestöjen mielenosoituksesta 24.2.2022)

Suositellut

Naistenpäivänä rauhan ja kunnon palkkojen puolesta

Kansainvälisenä naistenpäivänä järjestetään Liisanpuistossa sodanvastainen tapahtuma ja Maanantaiklubilla naistenpäivän ”etkot”.

Rauhanryhmä2022 kutsuu kansainvälisenä naistenpäivänä entisen sotamuseon luo Liisanpuistikkoon (Pohjoisranta 17) tuomaan esille vaatimus ”Ei enää sotia! Ei nyt, ei enää koskaan”. Ohjelmassa laulua, puheita, runoja ja rauhanviestejä.

Maanantaina keskustellaan tasa-arvon toteutumisesta työmarkkinoilla ja erityisesti käynnissä olevissa kunta- ja sote-alan työehtosopimusneuvotteluissa. Keskustelemassa sairaanhoitaja Jenni Hjelt (SDP), ay-aktiivi Maiju Salminen (Vasemmistonuoret), Tiedonantajan päätoimittaja Petra Packalén (SKP) ja työsuojeluvaltuutettu Heta Tuura (JHL, Vas). Maanantaiklubi ravintola Oivassa (Porthaninkatu 5) ja verkossa maanantaiklubi.blogspot.com/

Suositellut

Palmian yksityistämiselle on vaihtoehto

Helsingin kaupunginhallitus valmistelee kaupungin ruoka-, siivous-, kiinteistö- ja turvapalveluja hoitavan Palmia-yhtiön myymistä. Myymistä perustellaan Palmian parin viime vuoden aikana tekemillä tappioilla ja väittämällä, etteivät nämä palvelut ole kaupungin ydintoimintaa. SKP:n piirikomitea vastustaa myymistä ja korostaa, että yksityistämiselle on vaihtoehto.

Kun kokoomus, vihreät ja RKP ajoivat läpi Palmian yhtiöittämisen, se oli kannattava kaupungin liikelaitos. Varoitimme jo silloin, että yhtiöittämisestä ja kilpailuttamisesta hyötyvät vain alan suuryritykset, jotka haluavat laajentaa markkinoitaan.

Vaikka yhtiön johdon pyrkimykset laajentaa toimintaa eri puolille maata ja kilpailuttaminen ovat vaikeuttaneet Palmian tilannetta, ei yhtiötä ole pakko myydä. Yhtiö teki vielä vuonna 2018 voittoa. Sen liikevaihto oli ennen koronaa noin 120 miljoonaa ja tappio koronavuonna 2020 vain noin 3,6 miljoonaa.

Takaisin ns. in-house-yhtiöksi

Vaihtoehtona Palmian myymiselle on sen muuttaminen takaisin kaupungin omaan toimintaan keskittyväksi ns. in-house-yhtiöksi. Se on mahdollista tehdä joidenkin vuosien siirtymäajalla, sitä mukaa kuin kilpailutetut sopimukset päättyvät. Silloin Palmia ei enää tee uusia sopimuksia muiden kuin Helsingin kanssa ja kaupunki puolestaan lopettaa sopimuskausien päättyessä kilpailuttamisen aloilla, joilla Palmia toimii.

SKP:n Helsingin piirikomitea kysyy, miksi kaupunginhallituksessa istuvat ryhmät kokoomuksesta vasemmistoliittoon ajavat yksimielisesti Palmian myymistä? Erityisesti ihmettelemme SDP:n ja Vasemmistoliiton tukea yksityistämiselle. Onko vasemmistokin sitä mieltä, että lasten, vanhusten ja henkilöstön ruokapalvelut, tilojen siivous, kiinteistöjen kunnossapito ja turvallisuus eivät kuulu kaupungin strategiaan ja ydintehtäviin?

Yksityistämisen laskut tulevat työntekijöiden ja asukkaiden maksettavaksi. Piirikomitea vetoaa yksityistämispolitiikan hylkäämiseksi ja peruspalvelujen kehittämiseksi kaupungin omana toimintana.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.2.2022

(Artikkelin kuva palmia.fi)

Suositellut

1918 punaisten muistomerkillä

SKP:n Etelä-Helsingin osaston puheenjohtaja Timo Pelto puhui 27.1. vainojen uhrien muistopäivänä Punaisten valtakunnallisella muistomerkillä Helsingissä, Stadionintiellä: 

Hyvät toverit! 
Suomen työväenluokan vallankumous alkoi 104 vuotta sitten. Silloin Helsingin työväentalon torniin sytytettiin punainen lyhty vallankumouksen alkamisen merkiksi. 
Nyt olemme kokoontuneet, tänne eläintarhaan, muistomerkin äärelle, muistamaan sitä hetkeä kun suomen työläiset päättivät nousta vastustamaan kapitalistista riistoa. 

Luen heidän muistonsa kunniaksi katkelmia Arvo Turtiaisen runosta  
Punainen lippu 
Ja sinä oikaisit selkäsi, köyhä kansa, 
sinä kohotit pääsi ja sanoit: Nyt riittää! 
Sinä ojentauduit täyteen mittaasi, 
lähdit liikkeelle 
nälkäsi kuokkamailta, pettuleipäsi korvesta, 
tehtaittesi hikihelveteistä. 
Sinä marssit kaduille, toreille, teille 
laulaen merkillistä laulua: 
’Työn orjat, 
sorron yöstä nouskaa!” 
Ja laulusi jokainen sana nosti tuhansia joukkoosi, 
jokainen lause yhä uusia ja uusia taistelijoita 
riveihisi. 
”Työtä, leipää, valtaa, oikeutta!” kaikui 
heidän suustaan. 
”Työn orjat . . .” jylisi kuin ukkonen, 
”sorron yöstä . . .” helähti kuin miekkojen kalske, 
”nouskaa . . .” kumisi kuin tykkien jyly. 
”Nouskaa, nouskaa!” kiiri kutsu kautta maan. 
Oi vertasi, köyhä kansa, lipussasi, 
oi verenkarvaisen hikesi loimua siinä, 
oi voimasi väkevää virtaa, 
lippusi liehuessa vuosisadan tuulessa joukkojen yllä 
tarkoitustesi tunnukset silkissään, 
kuolematon kunniasi punaisessa hehkussaan. 
Sinä jätit sen meille, vuosisadan alun köyhä kansa, sinä jätit sen taistelusi jatkajille, meille, pojillesi, tyttärillesi. 
(runo kirjasta Arvo Turtiainen, Levän kotimaa, Tammi, 1974).

Tänään, nyt, yli 100 vuotta myöhemmin, kun maailmassa olisi rahaa, rikkauksia, tietoa ja teknologiaa, se kasautuu rikkauksiksi riistosysteemille ja riistäjille. Työläinen ja suurin osa ihmiskunnasta joutuu yhä taistelemaan työnsä, palkkansa, elinehtojensa ja ympäristön puolesta. 

Yhä työmies joutuu vaatimaan saataviaan joukkovoimalla lakotaisteluilla, parempaa ympäristöä joukkovoimalla ja joutuvat kestämään ja kärsimään kapitalismin vihan. 

Mutta yhä on muistissamme edeltäjiemme työ ja Kansainvälisen sanat, 
”työn orjat sorron yöstä nouskaa”. 

(Videolinkki puheeseen)

Suositellut

Osuuskunta Tradekan vaalit

Valtakunnallinen osuuskunta Tradeka on muuttunut 2000-luvulla osuuskauppavetoisesta toiminnasta merkityksellisen omistamisen osuuskunnaksi. Samalla se on etääntynyt työväen ja kuluttajien osuustoiminnan sosiaalisilta ja aatteellisilta juurilta.

Yli 200 000 jäsenen osuuskunnan ylin päättävä elin, 75-jäseninen edustajisto valitaan vaaleilla 1.-15. helmikuuta. Vaaleihin muodotettu Kommunistien ja sitoutumattomien lista haluaa palauttaa Tradekan juurilleen ja kehittää 2000-luvun haasteisiin vastaavaa kuluttajien ja työntekijöiden osuustoimintaa. Haluamme uudistaa Tradekan eläväksi osuustoiminnaksi.

Suomen kommunistinen puolue osallistuu Tradekan edustajiston vaaliin kaikissa vaalipiireissä Kommunistit ja sitoutumattomat -listoilla. Helsinki kuuluu Etelä-Suomen vaalipiiriin. Täällä SKP on solminut sitoutumattomien listan kanssa vaaliliiton, jonka nimenä on Pro osuustoiminta. Ehdokaslista löytyy tästä linkistä. Kommunistien ja sitoutumattomien vaaliohjelmaan voit tutustua täältä.

Vaaliaineisto lähetetään jäsenille tammikuun viimeisellä viikolla. Jos sitä ei tule, ota yhteyttä Tradekaan jasenpalvelu@tradeka.fi. Sähköinen äänestys onnistuu myös ilman postissa tulevaa aineistoa kirjautumalla jäsenenä äänestyssivuilla https://tradeka.editaprima.fi/aanestys

Suositellut

Työehdot kuntoon työväen joukkovoimalla

Suuryhtiöillä ja niiden omistajille menee Suomessa hyvin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n uuden raportin mukaan kansainvälinen kustannuskilpailukyky on noussut Suomessa kaikkien aikojen ennätystasolle. Tilastokeskuksen tiedot osoittavat omaisuus- ja yrittäjätulojen osuuden kasvaneen palkkatulojen kustannuksella.

Tuki UPM:n lakkolaisten taistelulle

Suursijoittajat ja pörssiyhtiöiden johtajat haluavat varmistaa yhtiöiden voittojen kasvun ja vahvistaa isäntävaltaansa romuttamalla yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän. Tämä on keskeisin syy siihen, että yli miljardin euron ennätysvoittoa tekevä UPM-konserni ei suostu tekemään edes yrityskohtaisia työehtosopimuksia.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa tammikuun alussa alkaneelle Paperiliiton ja Sähköliiton lakkotaistelulle UPM:n tehtailla. Lakossa ei taistella vain rahasta vaan työläisten perusoikeuksista ja sopimusturvasta. Jos Björn Wahlroosin ja Jussi Pesosen johtama UPM-konserni kykenee romuttamaan työehtosopimusjärjestelmän merkittävässä osassa metsäteollisuutta, voimistuvat vastaavat työnantajien pyrkimykset muillakin aloilla.

Myös hallituksella on vastuu

Valtio tukee monin tavoin yrityksiä. Sen pitää myös edellyttää niin UPM:ltä kuin muiltakin yrityksiltä yhteiskuntavastuuta ja työntekijöiden sopimusoikeuksien kunnioittamista. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton kahden prosentin nimellispalkkojen korotusta ei voi pitää yleisenä linjana, koska se merkitsee käytännössä reaalipalkkojen alentumista.

Sanna Marinin hallitus vaikuttaa päätöksillään suoraan kunta- ja sote-alan palkkojen kehitykseen. Julkisten palvelujen matalat palkat ja työntekijöiden riittämätön määrä on johtanut pahenevaan kierteeseen. Esimerkiksi hoito- ja hoiva-alalle on yhä vaikeampi saada työntekijöitä ja opiskelijoita.

Hallituksessa ja eduskunnassa istuvien puolueiden edustajat istuvat myös Kuntatyönantajan päättävissä elimissä. Valtion sopimustoiminnasta työnantajana vastaa valtion työmarkkinalaitos, joka on valtiovarainministeriön alainen. Eduskunta päättää budjeteissa ne taloudelliset raamit, joissa julkisten alojen työnantajat neuvottelevat.

SKP:n piirikomitea vaatii hallitusta esittämään lisärahoituksen käytettäväksi kuntien ja valtion työntekijöiden, erityisesti naisvaltaisten alojen matalien palkkojen korottamiseen, työhyvinvointiin ja työpaikkojen lisäämiseen. Samalla piirikomitea muistuttaa, että palkkojen korottamiseen käytettävistä rahoista suuri osa palaa takaisin verotuloina valtiolle ja kunnille. Toisaalta vielä kalliimmaksi voi tulla se, jos esimerkiksi hoito- ja hoiva-alan henkilöstöpula pahenee entisestään. Koronapandemian aikana pahentuneen hoito- ja palveluvajeen poistamiseen tarvitaan viipymättä useamman miljardin lisärahoitus.

SKP:n Helsingin piirikomitea
13.1.2022

(Artikkelin kuva Henri Koskela / Paperiliitto)

Suositellut

Joulupukin vetoomus: Joulurauhaa, ei hävittäjiä

Joulupukki ystävineen vei valtioneuvostoon muutama tunti ennen hävittäjäpäätöstä vetoomuksen ministereille seuraavan vetoomuksen:

Hyvät ministerit,

Joulun keskeinen sanoma on rauha ja hyvä tahto ihmisten kesken.

Maailma ei tarvitse lisää hävittäjiä ja muita sotakoneita vaan hyvän tahdon lähettiläitä ja rauhan rakentajia.

Jouluna pitää auttaa köyhyydessä eläviä lapsia, koulutiellä vaikeuksia kohtaavia, vailla hoitoa jääneitä vanhuksia ja sairaita, koronakriisin uuvuttamia terveydenhuollon työntekijöitä, nälkää näkeviä ja niitä, joilla ei ole yösijaa.

Hävittäjien sijasta tarvitaan lisää rahaa lasten ja vanhusten hyvinvointiin, ilmastotekoihin, terveydenhuoltoon, koulutukseen ja köyhyyden torjumiseen.

Joulupukin maasta ei saa tehdä suurvaltojen vastakkainasettelun etulinjaa eikä hyökkäysaseiden tukikohtaa. Emme tarvitse uusia hävittäjiä vaan lisää Helsingin henkeä, rauhanpolitiikkaa ja ilmastotekoja.

Arvoisat ministerit, vetoamme: Joulurauhaa – ei hävittäjiä!

            Aserahat parempaan käyttöön -ryhmän joulupukki
           Helsingissä 10.12.2021

Video tapahtumasta Senaatintorilla ja valtioneuvoston ovella 10.12.2021 (kuvaaja Emma Grönqvist)

Suositellut

Stoppi Sörnäistentunnelille!

Sörnäistentunneli on kallis hukkainvestointi. SKP:n Etu-Sörkan osasto vaatii hankkeesta luopumista ja investointeja joukkoliikenteen parantamiseen.

1,6 kilometrin mittainen Sörnäisten autotunneli maksaa tämänhetkisen kustannusarvion mukaan 180 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi 25 kilometrin mittainen pikaratikka Raide-Jokeri maksaa parin vuoden takaisen arvion perusteella 386 miljoonaa euroa. Noin puolella Raide-Jokerin hinnasta saadaan siis reilu puolitoista kilometriä autotunnelia! Helsingin osuus tästä hinta-arviosta on 65 prosenttia, eli noin 250 miljoonaa euroa.

Kuten edellä todettiin, tunneli on todella kallis toteuttaa. Kun hankkeesta kysyttiin kaupunkilaisten mielipiteitä, enemmistö saaduista kannanotoista vastusti tunnelin rakentamista. Silti kaupungin johtava puolue Kokoomus ajaa hanketta eteenpäin. Muissa kysymyksissä se ajaa tiukkaa talouskuria ja leikkauksia, mutta liikenteen ökyhankkeisiin kukkaronnyörit ovat auki.

Yksityisautoilun taustalla on myös suuren ölyteollisuuden etu. Jotta ilmastokriisiin voidaan vastata, suuri osa öljyvarannoista tulisi jättää poraamatta. Tämä kuitenkin leikkaisi radikaalisti öljy-yhtiöiden voittoja, ja on siten niiden edun vastaista. Fossiilisten polttoaineiden tuottamat liikevoitot ovat jälleen yksi esimerkki, miksi voitontavoitteluun nojaavan kapitalismin sijasta tarvitaan talouden kokonaissuunnittelua ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Tunnelihanketta yritetään viherpestä jalankulun ja joukkoliikenteen edistämishankkeeksi. Tosiasiassa Sörnäistentunneli lisää yksityisautoilua 1900 autolla vuorokaudessa. Kallion, Harjun, Sörnäisten, Hermannin ja Vallilan alueella yksityisautoilu on jo nyt suuri epäviihtyisyyden aiheuttaja. Sekä liikenteen aiheuttama melu että pakokaasupäästöt ovat merkittävät. Helsinki on kirjannut strategiaansa tavoitteeksi joukkoliikenteen ja jalankulun edistämisen. Lisäksi kaupunki on julistanut ilmastohätätilan. Sörnäistentunneli on räikeässä ristiriidassa kaikkien näiden tavoitteiden kanssa.

Sörnäistentunnelin rakentaminen myös lisäisi liikennemääriä Hakaniemen alueella, ja näin loisi paineen jo moneen kertaan kuopatun Keskustatunnelihankkeen esiin kaivamiselle. Olemme vastustaneet Keskustatunnelia tähänkin saakka, ja vastustamme edelleen. Keskustatunnelia jo pariin kertaan vastustaneen SDP:n kannattaisi nyt miettiä uudemman kerran, kannattaako myöskään Sörnäistentunnelia hyväksyä.

Vaadimme, että kaupungin johto kuuntelee asukkaitaan, ja noudattaa omia strategioitaan. 180 miljoonalle eurolle on paljon parempaakin käyttöä joukkoliikenteen parantamisessa. Esimerkiksi itä-länsisuuntaista pikaraitiotietä Herttoniemestä Pasilaan ja länteen voitaisiin hyvin kiirehtiä, eikä sen toteuttaminen todellakaan tarvitse uutta tunnelia yksityisautoille. Ratikan linjaus voidaan myös tehdä ilman että halkaistaan Vallilanlaaksoa tai Keskuspuistoa.

SKP:n Etu-Sörkan osasto

(Artikkelin kuva Elokapinan, Greenpeace Helsingin ja Maan ystävien mielenosoituksesta Sörnäistentunnelia vastaan)

Suositellut

Pohjois- ja Koillis-Helsingin lähiterveysasemien puolesta

Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien asemakaavojen valmistelujen lähtökohdat uhkaavat johtaa useiden lähiterveysasemien lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Pohjoisen ja Koillisen Helsingin terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien palveluja aiotaan keskittää Oulunkylään ja Malmille tehtäviin suuriin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja perhekeskuksiin.

Uhattuna ovat ainakin Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat, neuvolat ja sosiaalityön toimipaikat. Palvelujen keskittäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten asemaa. Samalla se lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja irrottaisi sote-palveluja asuinalueiden tarpeista.

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Suomen kommunistisen puolueen Maunulan-Pakilan osasto vastustaa lähiterveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien keskittämistä jättikeskuksiin. Osasto vaatii Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien kaavojen lähtökohtien uudelleenmäärittelyä niin, että kaavoitus ei perustu lähiterveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen vähentämiseen.

Lisäksi on selvitettävä, millä valtuuksilla Pohjoisen ja Koillisen Helsingin lähipalveluja heikentäviä palveluverkkoratkaisuja valmistellaan. Ainakaan sote-lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös palveluverkosta, johon johtavat virkamiehet vetoavat, ei tällaisia valtuuksia antanut. Lautakunta päinvastoin totesi, että se ei ota kantaa keskusten määrään ja edellytti Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja Kallion perhekeskuksen kokemusten arvioimista ennen uusia ratkaisuja palveluverkosta.

SKP:n osasto ei hyväksy sitä, että kaavoitukseen ja tonttivarauksiin ujutetaan palveluverkoista ratkaisuja, joista ei ole kysytty asukkailta ja joista ei ole myöskään sote-lautakunnan konkreettisia päätöksiä. Puheet asukkaiden osallistumisesta suunnitteluun ja ”palvelujen saatavuudesta riittävän lähellä” ovat vailla katetta, jos valtuutetut ja lautakuntien jäsenet siunaavat tällaisen lähipalvelujen alasajon valmistelun.  

SKP:n Maunulan-Pakilan osasto
17.11.2021

Suositellut

Leikkaamisen sijasta lisättävä Helsingin sote-rahoitusta

Helsingin kaupunginhallituksen neuvotteluissa sovittu budjettiesitys leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla tämän vuoden tasosta. Se on julmaa piittaamattomuutta koronapandemian myötä tuhansilla kasvaneista hoitojonoista, henkilöstön uupumisesta ja muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kasvavista palvelutarpeista. Tällaisten leikkausten läpiviemisen helpottamiseksi budjettiesitystä ei julkaistu ennen kuin se oli käytännössä ratkaistu.

Kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n sopimassa budjetissa esitetään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin niihin käytetään tänä vuonna. Ensi vuonna jaettava koronapalautumisraha vähentää leikkausta, mutta vain osittain ja kertaluontoisesti.

Lisäksi budjetissa on sovittu kaupungin työterveydenhuollon kilpailuttamisesta. Noin 40 000 työntekijän työterveydenhuollosta voi tulla jättibisnes yksityisille yrityksille.

Kymmenien miljoonien leikkaamisen sijasta sote-palveluihin pitäisi kiireellisesti osoittaa ainakin pitkälle toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on sote-toimialan julkaisemien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta edellyttää myös vanhusten määrän nopea kasvu, lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet. Myöskään hoitajamitoitusta ei paranneta eikä hoitajapulaa voiteta ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Työntekijöiden palkkoja nostettava

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan budjettiesitystä niin, että esitetyt leikkaukset torjutaan ja sote-palveluihin osoitetaan päinvastoin lisärahoitusta. Palvelujen keskittämisen sijasta on turvattava lähiterveysasemat ja muun muassa kaikkien Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen.

Piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkkauksen ja työolojen parantamiseksi, erityisesti matalien palkkojen tasokorotuksesta. Työterveydenhuoltoa on kehitettävä kaupungin omana toimintana.

Rahaa näihin ja muiden toimialojen rahoitusvajeen poistamiseen löytyy kaupungin ylijäämistä, joita on kertymässä tämän vuoden tulosennusteen mukaan taas lisää yli 230 miljoonaa. Mikä muu kuin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen edistäminen selittää sen, jos julkisista palveluista leikataan, vaikka kaupunki tekee ylijäämää?

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Suositellut

Hävittäjäkaupan perusteet paljastuneet vääristellyiksi

Julkisuuteen tulleet uudet tiedot osoittavat, että eduskuntaa johdettiin harhaan väärillä tiedoilla hävittäjäkaupan valtuuksia päätettäessä. Kenraalit ovat ilmeisen tarkoituksella esittäneet virheellisiä tietoja uusien hävittäjien kustannuksista, nykyisten Hornet-koneiden korvaamisen kiireellisestä tarpeesta ja uusien hävittäjien roolista maanpuolustuksessa.

Valtion Teknologisen tutkimuskeskuksen selvitykset ja tiedot muiden maiden vastaavista hävittäjistä osoittavat, että nykyisten Hornet-hävittäjien käyttöikä on paljon pidempi kuin ilmavoimat on esittänyt kiirehtiessään uusien ostamista. Todellisuudessa ratkaisu niiden mahdollisesta korvaamisesta uusilla koneilla voidaan siirtää 2030-luvulle.

Suomalaisille on uskoteltu muun muassa Venäjän uhkalla pelotellen, että uusia hävittäjiä tarvitaan maamme puolustamiseen. Tosiasiassa nyt ollaan ostamassa hävittäjiä, joilla ei ole sotilasasiantuntijoiden mukaan juuri mitään merkitystä puolustamisessa ja jotka on tarkoitettu hyökkäämiseen. Konetyypin valinnassakin on yhtenä ratkaisevana kriteerinä kyky hyökätä kauan vastustajan alueelle.

Lisäksi on selvää, että eduskunnalta haettu 9,4 miljardin euron tilausvaltuus ei riitä kattamaan koneiden hankinnan kaikkia kustannuksia. Indeksitarkistukset, elinkaaripäivitykset ja koneiden aseistaminen nostavat hintaa useammalla miljardilla. Tarkkoja tietoja kokonaiskustannuksista, joihin kuuluvat myös käyttö- ja ylläpitokustannukset, ei ole kerrottu. Julkisuuteen on kuitenkin tullut vertailutietoja vastaavien koneiden käyttö- ja ylläpitokustannukset – jos kaikilla koneilla lennetään – voivat olla jopa kaksi tai kolme kertaa suuremmat kuin kenraalit ovat esittäneet.


Skandaalikauppa pysäytettävä

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä on skandaalimaista, että eduskunnalle ja kansalaisille on esitetty tarkoituksella väärää tietoa hävittäjäkaupasta. Lasku hävittäjistä voi paisua niiden elinkaaren aikana jopa kaksikymmentä miljardia kenraaleiden esittämää suuremmaksi. Kyse on myös suurista ilmastopäästöistä, joita HX-hankkeessa ei ole selvitetty.

Nämä ovat niin suuria summia ja vakavia virheitä, että koko hävittäjäkauppa tulee arvioida uudelleen. Samalla on selvitettävä myös vaihtoehdot tolkuttoman kalliiden hävittäjien hankinnalle. SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä asevarustelun kiihdyttämisen sijasta tarvitaan rauhanpolitiikkaa, ilmastotekoja ja sosiaalisen turvallisuuden vahvistamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Suositellut

Uusi Eespäin-lehti ilmestynyt

Lokakuun lopussa ilmestynyt Eespäin-lehti kertoo taas vaihtoehdoista Helsingin herrojen politiikalle.

Lehdessä kysytään, miksi hallitus pelkää keskustelua hävittäjistä. Entä hallituksen ilmastoteot ja Helsingin toimet lähimetsissä? Sokea piste -näytelmän sanoin lehdessä kysytään myös miksi Helsinki leikkaa aina.

Lehdessä saavat äänensä kuuluviin HKL:n yhtiöittämistä vastustavat ay-aktiivit ja lähiterveysasemien puolustajat. Lisäksi kerrotaan toiminnasta eläkeläisten, opiskelijoiden ja asunnottomien puolesta sekä Asukkaiden Helsinki -verkostosta.

Paljon ja monia yllättäviäkin nimiä nousee esiin, kun lehdessä esitellään jo 20 vuotta jatkunutta kriitisen keskustelun ja kulttuurin foorumia, Maanantaiklubia.

Suositellut

Positiivisia vaihtoehtoja hävittäjille

Kolmen sepän patsaan ympärillä pyöri 28. lokakuuta torstaina iltapäivällä taisteluhävittäjien sijaan rauhantekijöitä. Taiteilijoiden rauhanjärjestö Pandin puheenjohtaja Antti Seppäsen vetämä banderollien ja kylttien performanssi aloitti mielenosoituksen ”Ei hävittäjille – kyllä ilmastolle, hoitajille, kulttuurille…”.

Merikukka Kiviharjun laulujen lisäksi kuultiin puheenvuoroja positiivisista vaihtoehdoista kymmenien miljardien hävittäjähankinnalle.

Kommunistinuorten puheenjohtaja Jiri Mäntysalo puhui nuorten tulevaisuuden näköaloista, ilmastoisovanhempi Reijo Rinne kertoi hävittäjien ilmastopäästöistä ja tarpeesta panostaa ilmastotekoihin ja Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen Irja Remekselä sanoi hänkin ehdottomasti ei hävittäjille ja kyllä ilmastolle ja rauhalle. SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen totesi hävittäjähankinnan olevan ympäristön näkökulmasta rikos ja puolustusratkaisuna vanhanaikainen.

Asevarustelun sijasta lisää rahaa esitettiin myös opetukseen, muihin julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Mielenosoituksen järjestivät Aserahat parempaan käyttöön -ryhmä ja Taiteilijat rauhan puolesta Pand ry.

Keskustelu hävittäjähankkeesta jatkuu marraskuun alun Maanantaiklubilla, jossa siitä alustavat tietokirjailija Pentti Sainio ja Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtaja Tanja Pelttari.

Suositellut

Asunnottomien yö: Lisää vuokra-asuntoja, vuokrasääntely ja kunnon perusturva

Yhdistyneiden Kansakuntien julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään taas Asunnottomien yön tapahtumilla. Suomen noin 4 500 asunnottomasta suurin osa yrittää selviytyä Helsingissä ja heistä yhä useampi on nuori.

Asunnottomien palveluja on viime vuosina jossain määrin lisätty ja Helsingin uuden kaupunkistrategian tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen. Käytännössä kuitenkin jopa asunnottomien oikeuksia puolustavalla järjestöllä VVA:lla on ollut vaikeuksia saada tiloja matalan kynnyksen palveluille ja korona-aikana suljettiin monia julkisia tiloja.

Asunnottomuutta aiheuttavat monet tekijät. Edullisia vuokra-asuntoja on liian vähän, sijoittajat ja rakennusliikkeet hakevat asunnoista kovia tuottoja, Suomessa ei ole vuokrasääntelyä ja toimeentulon perusturvan on riittämätön.

SKP:n Helsingin piirikomitea osallistuu Asunnottomien yön tapahtumiin ja vaatii ara-säänneltyjen tavallisten vuokra-asuntojen osuuden korottamista Helsingin kaupungin asunto-ohjelmassa nykyisestä alle viidenneksestä 40 prosenttiin.

On ehkäistävä ihmisten joutumista kierteeseen, jossa ei saa töitä ilman asuntoa eikä toisaalta asuntoa ilman työpaikkaa. Asunnottomille pitää tehdä helpommaksi saada oma koti kaupungin vuokra-asunnoista ja työllistyä kaupungin tehtäviin, palkkatukityöhön tai päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Satoja miljoonien ylijäämää tänäkin vuonna tekevällä Helsingin kaupungilla on tähän rahaa.

Sanna Marinin hallitusta vaadimme valmistelemaan esityksen vuokrasäännöstelystä, jonka tulee koskea ainakin pääkaupunkiseutua ja muita kasvukeskuksia. Lisäksi on parannettava perusturvaa nostamalla pienten palkkojen, eläkkeiden, toimeentulotuen, työmarkkinatuen, opintorahan ja sairauspäivärahojen tasoa. On myös vähennettävä turhaa byrokratiaa Kelan hakemusten käsittelyssä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.10.2021

Suositellut

HSL:n palvelujen heikentäminen lopetettava

Helsingin seudun liikenne HSL on karsinut bussilinjoja ja vähentänyt vuoroja. Heikennykset koskevat erityisesti poikittaisia linjoja ja kaupunginosista muun muassa Haagaa ja Maunulaa.

Syksyn alussa kokonaan lopetettuihin linjoihin kuuluvat esimerkiksi 43, 50, 51 ja 552. Lisäksi useiden linjojen vuoroja vähennetään ja pysäkkien välejä pidennetään. Monilla reiteillä poistuvat vaihdottomat yhteydet, mikä hankaloittaa etenkin vanhusten ja lapsiperheiden liikkumista.

Uudet runkolinjat ja eräät reittien muutokset eivät korvaa kuin joiltain osin lopetettavia ja harvennettuja linjoja. Esimerkiksi runkolinja 40 ei edes mahdu kunnolla kulkemaan uudella reitillä.

Bussilinjojen ja -vuorojen vähentäminen on ristiriidassa ilmastonmuutoksen korostamien joukkoliikenteen edistämisen tavoitteiden kanssa. Etenkin poikittaisten linjojen jo ennestään usein ruuhkaisten vuorojen vähentäminen ei vastaa myöskään korona-ajan esiin nostamia terveysturvallisuuden vaatimuksia.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto vaatii HSL:n hallitusta arvioimaan uudelleen muutoksia ja palauttamaan osa lopetetuista linjoista ja vuoroista. Karsimisen sijasta on parannettava palveluja ja alennettava lippujen hintoja.

Kuntien tulee osoittaa tähän tarvittavaa lisärahoitusta HSL:lle. Jos muut kunnat eivät ole siihen valmiita, tulee sopia järjestely, jolla jatkuvasti ylijäämää tekevä Helsinki suuntaa lisärahoitusta näille kaupungin alueella toimiville linjoille. Rahaa siihen löytyy esimerkiksi luopumalla yksityisautoilua lisäävästä ja ainakin 180 miljoonaa euroa maksavasta Sörnäisten tunnelihankkeesta.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
13.10.2021

(Artikkelin kuva HSL)

Suositellut

Lähiterveysasemat taas uhattuna

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan taas lähiterveysasemien vähentämistä. Valtuustolle esitetyn kaupunkistrategian mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen Kalasataman kaltaisiin jättikeskuksiin jatkuu. Strategiassa mainitaan myös palvelujen saatavuus ”riittävän lähellä”, mutta ei luvata säilyttää lähiterveysasemien kattavaa verkostoa.

Vaaleissa monet puolueet lupasivat puolustaa lähiterveysasemia, mutta heti vaalien jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa Kamppiin terveys- ja hyvinvointikeskuksen, jonka valmistuessa lopetetaan taas lähiterveysasemia.

Sote-uudistuksessa Helsinki sai ainoana kuntana oikeuden itse järjestää palvelut, mutta rahoituksen leikkaaminen ja ministeriön tiukka ohjaus lisäävät painetta palveluverkon karsimiseen. Siksi on hälyttävää, että kaupunkistrategiaan ei esitetä mitään konkreettista lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen turvaamisesta.

Asukkaat sivuutettu valmisteluissa

Sote-toimialan virkamiehet ovat jo helmikuussa aloittaneet valmistelut uusista tilaratkaisuista. Vasta nyt syksyllä asetti valtuusto sote-uudistusta ohjaamaan uudistusjaoston – mutta ei määritellyt sille mitään tavoitteita. Asukkaat on valmistelussa sivuutettu kokonaan.

Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esitti aikoinaan – ennen kuin siirtyi yksityiseen terveysbisnekseen – Helsingin noin 20 terveysaseman keskittämistä 5 – 6 jättikeskukseen. Jatkuuko keskittämislinja nykyisen kokoomuslaisen apulaispormestarin johdolla vain pehmennettynä niin, että jätetään kaupungin laidoille muutamia terveysasemia?

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan ehdotettua kaupunkistrategiaa ja kirjaamaan siihen selkeästi, että lähiterveysasemia ei vähennetä eikä ulkoisteta, vaan kaupungin terveysasemien toimintaa parannetaan. Samalla on hylättävä strategiaan esitetty menoleikkuri, joka rajaa määrärahojen lisäyksen kustannusten ja palvelutarpeiden kasvua pienemmäksi.

Myös valtion sote-rahoitukseen pitää saada leikkausten sijaan tasokorotus koronakriisin pahentaman hoito- ja hoivavajeen helpottamiseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
5.10.2021

(Artikkelin kuva Laakson terveysasema/Helsingin kaupunki)

Suositellut

Ei hävittäjiä vaan ilmastotekoja

Säätytalolle budjettiriiheen kokoontuneet ministerit otettiin tänään vastaan mielenosoituksella, jossa vaadittiin lunastamaan ilmastolupaukset, luopumaan hävittäjähankinnasta, parantamaan perusturvaa ja ohjaamaan aserahat parempaan käyttöön.

Mielenosoitukseen olivat kutsuneet monet järjestöt. Lunasta lupaukset -ilmastomielenosoituksen järjestivät ympäristöjärjestöt. Hävittäjärahat parempaan käyttöön -toimintaryhmä puolestaan nosti esille vaihtoehdot asevarustelulle.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

Afganistanin sodan opetus Suomelle: Irti USA:n ja Naton kumppanuudesta

Afganistanin sota on päättynyt Yhdysvaltojen johtaman koalition tappioon ja talibanien voittoon, maan kaaokseen ja humanitaariseen kriisiin. Se on myös ”terrorismin vastaisen” sodan nimissä tapahtuneen imperialistisen voimapolitiikan poliittinen ja moraalinen vararikko.

Kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät aikoinaan suomalaisten joukkojen lähettämisen mukaan Yhdysvaltojen ja Naton johtamiin hyökkäys- ja miehitysjoukkoihin. Sitä perusteltiin demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisellä. Nyt nähdään taas kerran traagisella tavalla, että sota ei ole ratkaisu poliittisiin ongelmiin. SKP vastusti sotaa alusta alkaen, ja myös Suomen osallistumista siihen.

Afganistanin sodan kokemuksista ja katastrofaalisista seurauksista on myös Suomessa tehtävä johtopäätökset. On irtaannuttava Yhdysvaltojen ja Naton kumppanuudesta.

Suomen ei pidä enää osallistua sotilaallisiin kriisihallintaoperaatioihin, etenkään ilman YK:n mandaattia. Sen sijaan voimme edistää rauhaa YK:n perinteisissä rauhanturvajoukoissa ja aktiivisuudella globaalien kehitys- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Ei hävittäjille

Yhdysvaltojen yksipuolisesta ja liittolaisiaankin kohtaan epäluotettavasta toiminnasta on virhe tehdä – presidentti Sauli Niinistön tavoin – johtopäätös militarisoida Euroopan unionia ja voimistaa sen kykyä sotilaallisiin operaatioihin eri puolilla maailmaa. Maailmaan ei tarvita lisää aseita vaan rauhanpolitiikkaa.

Suomenkaan turvallisuutta ei lisätä hankkimalla uusia hävittäjiä. Ne ovat hyökkäysaseita, joilla maatamme vain sidottaisiin Yhdysvaltojen ja Naton strategioihin ja vastakkainasetteluun muun muassa Venäjän kanssa.

Suomen ei pidä katkaista yhteyksiä Afganistaniin eikä lopettaa muun muassa lasten, naisten ja koulutuksen kannalta tärkeitä kehitysyhteistyöhankkeita siellä. On lisättävä tukea YK:n järjestöille pakolaisten auttamiseksi Afganistanin naapurimaissa ja varauduttava vastaanottamaan pakolaisia myös Suomeen.

On häpeällistä, että Suomi pakkopalautti turvapaikanhakijoita Afganistaniin keskelle sotaa, jopa vain joitain viikkoja ennen USA:n rahoittaman ja aseistaman korruptoituneen hallinnon romahtamista ja Talibanien voittoa. Sotaa ja vainoa tänne paenneille on myönnettävä turvapaikka ja mahdollisuuksia perheiden yhdistämiseen on parannettava.

SKP:n Helsingin piirikomitea 26.8.2021

Suositellut

Hajotus vei paikan asukas- ja ympäristölistoilta

Helsinkiä johtaneet kokoomus ja vihreät menettivät kuntavaaleissa yhteensä lähes 20 000 ääntä ja viisi paikkaa. Kokoomuksen kannatus putosi 2,7 % ja vihreiden peräti 4,3 %. Asetelmat päätöksenteossa muuttuvat.

Kokoomus säilytti kuitenkin suurimman puolueen aseman ja kokoomuksen Juhana Vartiainen nousee pormestariksi. Samalla kokoomuksen ryhmän kokoonpano siirtyi selvästi oikealle.

Eniten kannatusta ja paikkoja lisäsivät Perussuomalaiset ja Liike Nyt, molemmille kolme uutta paikkaa. Vasemmistoliitto ja SDP saivat kumpikin yhden lisäpaikan. Valtuustosta putosivat Feministinen puolue, Piraattipuolue ja Sininen tulevaisuus.

Uuden valtuuston jäsenistä lähes puolet on kansanedustajia, ministereitä ja heidän avustajiaan, joista moni tuskin ehtii paneutua Helsingin asioihin. Yhdessä neljä vuotta sitten tapahtuneen lautakuntien rajun vähentämisen kanssa tämä lisää johtavien virkamiesten ja kaupunginhallituksen valtaa.

Isot erot äänestysaktiivisuudessa

Helsingissä äänestysaktiivisuus oli vähän koko maan tasoa korkeampi. Kaupunginosien välillä oli kuitenkin erittäin isoja eroja.

Kivikon yhdellä alueella äänestysaktiivisuus oli vain 37 % ja eräillä alueilla Jakomäessä, Vesalassa ja Vuosaaressa vain noin 40 %. Sen sijaan Munkkiniemen, Paloheinän ja Tammisalon hyvätuloisilla alueilla äänestysaktiivisuus oli 80 %.

Hajotus vei paikan

Vaaleihin ensi kertaa osallistuneelle Asukkaiden Helsinki -yhteislistalle vaalitulos oli pettymys. Sen 1 712 ääntä ja 0,5 % kannatus eivät yltäneet valtuustoon. Eniten kannatusta Asukkaiden Helsinki -listan ehdokkaille tuli äänestysalueilta Maunulassa (3,2 % ja 1,8 %), Vuosaaresta (B-alue 2,2 %, H 1,5 % ja A 1,3 %)), Käpylästä (N-alue 1,6 %), Suomenlinnasta (1,5 %) ja Valilasta (B-alue 1,2 %).

Alun perin yhteislistalla mukana olleen Ympäristöliike Helsinki -ryhmän kanssa äänimäärä olisi riittänyt reippaasti valtuustopaikkaan. Ympäristöliike Helsinki -ryhmän vetäjä Mika Välipirtti muutamien tukijoidensa kansssa päätti kuitenkin vain viikko ennen ehdokaslistojen jättämistä maaliskuun alussa hajottaa siihen asti yksimielisesti sujuneen yhteistyön.

Media pimitti

Asukkaiden Helsinki -lista oli valtamedian lähes totaalisessa pimennyksessä. Helsingin Sanomet keskittyi suurimpia puolueita suosivaan pormestaripeliin ja Ylen toimitus vähät välitti ohjelmatoiminnan ohjeista, joiden mukaan vaaliohjelmissa ei saa suosia ketään joidenkin muiden kustannuksella.

Asukkaiden Helsinki -lista nosti kuitenkin julkisuuteen Helsingin kaupungin 500 miljoonan euron ylijäämän ja lähiterveysasemien lopettamishankkeet. Yhteislista oli myös mukana tekemässä viheralueiden ja kulttuuriympäristöjen suojelusta näiden vaalien yhden pääteeman.

Asukkaiden Helsinki -listan toiminta jatkuu muun muassa nimien keräämisellä Olli Salinin käynnistämään kuntalaisaloitteeseen lähipalvelujen turvaamiseksi. Aloite toimitetaan elokuussa alussa kokoontuvalle uudelle valtuustolle. Sen voi allekirjoittaa myös netissä.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

Tervetuloa Helsinki-päivän tapaamisiin

Asukkaiden Helsinki -yhteislista viettää Helsinki-päivää vaalityön merkeissä. Tervetuloa tapaamaan yhteislistan kuntavaaliehdokkaita Itä-Helsingin kiertueella ja Narinkkatorilla lauantaina 12. kesäkuuta.

Itä-Helsingin tapaamiset alkavat lauantaina kello 10 Herttoniemen metroaseman ja K-Supermarket Hertan välisillä aukioilla. Kello 11 kiertue tulee Itäkeskuksen Tallinnanaukiolle. Sen jälkeen tavataan klo 12 – 14 Vuosaaren Mosaiikkitorin ja Columbuksen luona.

Asukkaiden Helsinki -teltta on Narinkkatorin vaalitorilla lauantaina noin klo 9 – 17. Keräämme allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen helsinkiläisten lähipalvelujen turvaamiseksi. Tarjolla on myös vaalilehtiä ja esitteitä.

Tervetuloa tapaamaan, keskustelemaan ja evästämään ehdokkaita.

Suositellut

Tule tapaamaan ehdokkaita

Asukkaiden Helsinki -yhteislistan ehdokkaita voi tavata, jututtaa ja evästää verkon lisäksi eri puolilla kaupunkia. Muun muassa:

Torstaina 27.5. Tallinnanaukiolla Itiksessä klo 13 – 17.
Perjantaina 28.5. Ala- ja Ylä-Malmin toreilla klo 15 – 17.
Maanantaina 31.5. Kannelmäen Sitratorilla ma klo 15 – 17.
Tiistaina 1.6. Malminkartanon aseman lähellä klo 15 – 17.
Keskiviikkona 2.6. Mitä tekisit 500 miljoonalla -tempauksessa kaupungintalon edessä Espalla klo 15 – 16.
Sunnuntaina 6.6. Miten ekologinen siirtymä tehdään Helsingissä -keskustelu ja tapaaminen klo 15 Vallilan siirtolapuutarhan Toimelan edustalla.
Maanantaina 7.6. klo 15 – 17 Hakaniemen Ympyrätalon edessä Asukkaiden Helsinki -aaltolipun kanssa mm. Merikukka Kiviharju ja Maanantaiklubin keskustelussa sote-uudistuksesta klo 18 Yrjö Hakanen.
Tiistaina 8.6. klo 11 – 18 vaaliteltta Itiksen Tallinnanaukiolla. Verkkokeskustelussa työllisyydestä klo 18 Merikukka Kiviharju, Sante Ngiesi, Helena Saarikoski ja Olli Salin.
Keskiviikkona 9.6. Ylä-Malmin torilla klo 15 – 17. ja Stadin asukastalojen puolesta -verkoston paneelissa klo 18 Malmi-talolla ja verkossa Yrjö Hakanen.
Torstaina 10.6. klo 15 – 17 Kontulan ostarilla.
Perjantaina 11.6. Malmin aseman ylikulkuputkessa klo 7 – 8.30 ja Mellunmäen metroasemalla klo 15 – 17.
Lauantaina 12.6. Asukkaiden Helsinki -aaltolipun kanssa kiertue eri puolilla Helsinkiä klo 10 – 17.

Tapaamisissa on tarjolla muun muassa Asukkaiden Helsinki -yhteislistan vaalilehteä ja mahdollisuus allekirjoittaa kuntalaisaloite lähipalvelujen turvaamiseksi. Vaalilehti on luettavissa myös verkossa.

Suositellut

Asukkaiden ääni valtuustoon!

Helsingin kuntavaaleihin tuo uuden vaihtoehdon Asukkaiden Helsinki -yhteislista. Puolueisiin sitoutumattoman listalla on asukas- ja ympäristöliikkeiden aktiiveja, monien alojen asiantuntijoita ja poliittisilta taustoiltaan erilaisia ihmisiä. Heitä yhdistää toiminta lähiluonnon, lähipalvelujen, lähidemokratian ja tasa-arvon puolesta. Mukana on myös kommunisteja ja SKP:n Helsingin piiri kehottaa äänestämään Asukkaiden Helsinki -listaa.

Hannu Aaltonen 1 106 terminaalimies Roihuvuori
Arto Aijala 1 107 työsuojeluasiantuntija Konala
Wael Cheblak 1 108 nuoriso-ohjaaja Mellunmäki
Maija Hakanen 1 109 ympäristöasiantuntija, FT Pirkkola
Yrjö Hakanen 1 110 toimittaja Pirkkola
Päivi Hedman 1 111 terveydenhoitaja Mellunmäki
Joonika Kaukoranta 1 112 kulttuurituottaja Merihaka
Katja Kiuru 1 113 näyttelijä, psykoterapeutti Kulosaari, Merikukka Kiviharju 1 114 laulaja Kallio
Anneli Korhonen 1 115 byråsekreterare, luotamusmies Kannelmäki
Jenni Korhonen 1 116 tradenomi Itäkeskus
Mikko Korhonen 1 117 opiskelija, HuK Malmi
Matti Laitinen 1 118 kirjailija, omaishoitaja Vallila
Heikki Männikkö 1 119 laborantti Hermanni-Vallila
Sante Ngiesi 1 1120 opiskelija Kontula
Mika Nyman 1 121 toimittaja, yrittäjä Suomenlinna
Marjut Ollitervo 1 122 tanssitaiteen maisteri Oulunkylä
Ville Rahikainen 1 123 leipomotyöläinen, luottamusmies Malmi
Laura Rontu 1 124 tutkija, meteorologian dosentti Tammisalo
Helena Saarikoski 1 125 FT, tutkija, Vuosaari
Juri Saarikoski 1 126 taidemaalari, opettaja Vallila
Jani Saksa 1 127 datanomi Puotila
Olli Salin 1 128 asukas- ja eläkeläisaktiivi Hermanni
Tiina Sandberg 1 129 pääsihteeri Puistola
Antti Seppänen 1 130 tanssitaiteilija Pohjois-Haaga
JP Väisänen 1 131 puheenjohtaja, käsitetaiteilija Kluuvi.

Ehdokkaiden laajemmat esittelyt www.asukkaidenhelsinki.fi

Suositellut

Miljardien tabut budjettiraameissa rikottava

Sanna Marinin hallitus kiisteli kahdeksan päivää valtiontalouden menokehysten muuttamisesta joillain sadoilla miljoonilla. Lopulta se sopi vuodesta 2023 alkavista pysyvistä 370 miljoonan menoleikkauksista. Samaan aikaan hallitus valmistelee 10 miljardin euron hävittäjähankintaa, joka sitoo lisäksi vähintään saman verran, ehkä paljon enemmänkin hävittäjien käyttö-, päivitys- ja ylläpitokuluihin.

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous pitää käsittämättömänä sitä, että kukaan ei esittänyt hallituksen kehysriihessä mitään leikkauksia tai edes lykkäyksiä hävittäjähankintaan, joka kasvattaa sotilasmenoja 50 prosentilla. Sen sijaan hallitus päätti kehysriihessä tukea kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa turpeen polttamista ja leikata muun muassa tieteen, kulttuurin ja kehitysyhteistyön määrärahoja. 

Kenraaleiden ja asetehtailijoiden lobbaama hävittäjähanke ei saa olla tabu, jota mikään eduskuntapuolue ei arvioi kriittisesti. Tämän tabun murtamisen välttämättömyyttä kuvaa se, että hallitus ei edellytä asekauppiailta edes tarjouksen sisältämien hävittäjien määrän julkistamista. SKP:n piirikokous vastustaa hävittäjäkauppaa ja vaatii asevarustelun sijasta lisää rahaa ilmastotekoihin, kuntien palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Helsingin ylijäämät toinen rikottava tabu

Satojen miljoonien eurojen ylijäämät ovat Helsingissä budjettikehysten ja tilinpäätösten tabu. Jotkut päättäjät yrittävät jopa uskotella, että mitään ylimääräistä rahaa ei edes ole, vaikka tilinpäätökseen kirjatut rahavarat ovat kasvaneet jo yli 1,6 miljardiin euroon.

Kun kaupungin viime vuonna keräämä 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupailivat vihreiden ja vasemmistopuolueiden edustajat ohjata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja henkilöstön palkkoihin. Mutta kaupunginhallitus päätti kuitenkin vain korvata joitain koronasta aiheutuvia lisämenoja. Viime vuoden ylijäämästä ei aiota siirtää yhtään euroa tämän vuoden toimintamenoihin.

SKP:n piirikokous tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan vaatimusta lisätalousarviosta, jolla valtuusto ohjaa osan ylijäämistä palveluihin ja korjaa niiden alibudjetointia määrärahojen tasokorotuksella. Samalla pitää palkata lisää työntekijöitä kaupungin palveluihin ja maksaa henkilöstölle korona-ajan ylimääräinen palkanlisä.

SKP:n Helsingin piirikokous 6.5.2021

Suositellut

Punainen vappu

Työväen vappua vietetään Helsingissä laajalla verkkotapahtumalla vappupuheineen ja työväenlauluineen sekä pienissä ryhmissä kunniakäynneillä vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä Eläintarhan puistossa, Haagassa, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Punaisen vapun ohjelmaa voi seurata facebook-tapahtumassa ja näiltä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilta lauantaina 1. toukokuuta. Vielä ehtii hankkia myös SKP:n vappumerkin.

Klo 11 – 12 Kunniakäynti punaisten haudoilla Malmilla, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. SKP:n, Tiedonantajan ja Kommunistinuorten livestriimi Taistelevaa Työväen Vappua!

Klo 12 – 12.30 Videotallenteet aamun kunniakäynneiltä valtakunnallisella punaisten muistomerkillä Eläintarhan puistossa, Stadionintiellä ja hautamuistomerkillä Haagassa. Stadionintiellä puhuu terminaalimies Hannu Aaltonen ja Haagassa eläkeläisaktiivi Olli Salin. Tiedonantajan vappulehti -video (musiikki Maria Aleksandra).

Klo 13 Vappupuhe Pakilan työväentalolta SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen. Solidaarisuustervehdys nuoriso-ohjaaja Wael Cheblak. Lisäksi valokuvia ja historiaa Pakilan työväentalon yli 100 vuoden vaiheista.

Klo 14 – 15 Seppo ja Valtteri Bruunin kokoaman ohjelmaryhmän vetämä työväenlaulujen virtuaalinen yhteislaulu, livestriimaus Pakilan työväentalolta. Järjestävät Pakilan demokraattinen kulttuurisäätiö ja SKP:n Maunula-Pakilan osastoyhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa.

Suositellut

Työehtosopimusten yleissitovuuden romuttaminen estettävä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja suuret työnantajat ovat pitkään pyrkineet monin tavoin murentamaan työehtosopimusten yleissitovuutta, joka on säädetty turvaamaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasoa. Nyt yleissitovuus on entistä vakavammin ja laajemmin uhattuna.

Ensin EK päätti, että se ei enää tee keskitettyjä valtakunnallisia työehtosopimuksia. Syksyllä Metsäteollisuuden työnantajaliitto irtaantui valtakunnallisesta sopimustoiminnasta. Sitä seurasi tämän vuoden puolella Teknologiateollisuus, joka jakaa toimintansa kahteen yritykseen ja pyrkii siihen, että sopimustoimintaa jatkava pienempi yhdistys ei ole enää valtakunnallisesti kattava. Lisäksi UPM ilmoitti, että se ei tee edes paikallisia sopimuksia.

Suuryhtiöt pyrkivät käyttämään hyväksi koronakriisiä työntekijöiden sopimusturvan heikentämiseksi ja palkkojen polkemiseksi. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden johtajat yrittävät palata yhtiöissä 30-luvulle – aikaan, jolloin työnantaja saneli ja päätti, tehdäänkö työehtosopimuksia. Halpatyövoiman hyväksikäyttö rakennusalalla on räikeä esimerkki siitä, mihin tämä voi johtaa. Yleissitovuuden murentaminen voi heikentää työehtojen lisäksi työttömyysturvaa, työeläkkeitä ja muuta työehtosopimusjärjestelmään sidottua turvaa.

Uudet normit työelämään

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta tekoja työlainsäädännön parantamiseksi niin, että rajoitetaan palkkojen polkemista säätämällä minimipalkka, vahvistetaan luottamusmiesten asemaa, säädetään ammattijärjestöille kanneoikeus ja laajennetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.

Valtion ja kuntien tulee työnantajina sitoutua siihen, että ne eivät lähde mukaan murentamaan yleissitovuutta. Valtion ja kuntien on myös lopetettava kilpailutusten ja ulkoistamisten avulla tapahtuva ”työehtoshoppailu”, jolla muun muassa Posti ja Helsingin kaupunki ovat heikentäneet työehtoja monissa tehtävissä.

Samalla piirikomitea toteaa suurpääoman toiminnan nostavan esiin tarpeen radikaaleihin uudistuksiin, joilla laajennetaan valtion yritystoimintaa. Kemin Veitsiluodon tehtaan lopettaminen on uusin esimerkki siitä, että työllisyyden, tuotannon, palvelujen ja ekologisesti kestävien ratkaisujen kehittämistä ei saa jättää kapitalistien voitontavoittelun armoille.

SKP:n Helsingin piirikomitea
22.4.2021

(Artikkelin kuva ammattiliitto Pro)

Suositellut

Asukkaiden Helsinki -yhteislista kuntavaaliin

Helsingin kuntavaaliin on syntynyt uudenlainen puolueisiin sitoutumaton Asukkaiden Helsinki -yhteislista. Se kokoaa asukas- ja ympäristöliikkeiden aktiiveja, eri alojen työntekijöitä ja asiantuntijoita sekä poliittisilta taustoiltaan monenlaisia ihmisiä.

Yhteislistalla halutaan avata helsinkiläisille lisää vaikuttamisen mahdollisuuksia ja vastata ihmisten ja luonnon hyvinvointia uhkaaviin dramaattisiin haasteisiin. Listan vaaliohjelmassa esitetään Helsingin kehitykselle uusi suunta, jonka ytimessä ovat lähiluonto, lähipalvelut, lähidemokratia ja tasa-arvo.

Asukkaat ja luonto ensin

Helsinkiä on rakennettava asukkaita varten. Asukkailla on oltava todellista sananvaltaa asioihin.

– Ihmisille rakkaat ja ympäristölle tärkeät lähimetsät, kalliot ja rannat on säästettävä. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden hupeneminen vaativat tehokkaita toimia, sanoo Asukkaiden Helsinki -listan ehdokas, vuosaarelainen asukasaktiivi Helena Saarikoski.

Koronapandemia, hoitojonot ja työntekijöiden uupuminen hälyttävät terveys- ja sosiaalipalvelujen pahasta alibudjetoimisesta, kertoo Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin.

– Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa palveluihin potilasjonojen purkamiseksi, riittävän hoitajamitoituksen toteuttamiseksi ja myös kotiin tarjottavien palvelujen lisäämiseksi.

Vanhuspalveluja on ajettu alas – on aika muuttaa suunta, esittää Helsingin soten toimistopalveluissa työskentelevä luottamusmies Anneli Korhonen.

– Monet ikäihmiset ovat hätää kärsimässä. Palvelut on turvattava kaikille ikääntyneiden ihmisarvoa kunnioittaen ja myös kielilakia noudattaen.

Seuraavalla valtuustokaudella merkittäviä päätöksiä, joihin vaikutetaan nyt.

– Itse innostuin vasta näin vanhempana politiikkaan mukaan käytännön tasolla. Tätä ennen yli 30 vuotta keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdessä näin, ettei aika eikä työ jousta niin paljon, jotta voisi hoitaa muuta siinä ohessa, siten kun olen tottunut työni tekemään. Asukkaiden Helsinki -listan vaaliohjelma on tosi hyvä ja mielelläni seison sen takana, kertoo Arto Aijala, eläkkeellä oleva linja-autonkuljettaja, pitkän linjan ay-aktiivi ja työsuojelun asiantuntija.

Asukkaiden Helsinki -yhteislista kutsuu mukaan vaalikampanjaan ja yhteistyöhön, jotta Helsingin kehitykselle annetaan uusi suunta asukkaiden ja luonnon hyväksi.

– Ylin päätösvalta Helsingissä ei ole pormestarilla vaan asukkaiden valitsemalla valtuustolla. Toivottavasti myös media kertoo, että vaaleissa on muitakin ehdokkaita kuin suurimpien puolueiden pormestariehdokkaat, sanoo Asukkaiden Helsinki -listan vaaliasiamies Toivo Saksala.

Ensimmäiset ehdokkaat

Tähän mennessä Asukkaiden Helsinki -yhteislistalle on asetettu seuraavat ehdokkaat: sataman terminaalimies ja luottamusmies Hannu Aaltonen Roihuvuoresta, linja-autonkuljettaja ja työsuojeluasiantuntija Arto Aijala Konalasta, ympäristöasiantuntija ja Keskuspuistoryhmän aktiivi Maija Hakanen Pirkkolasta, toimittaja ja entinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen Pirkkolasta, terveydenhoitaja Päivi Hedman Mellunmäestä, kaupunkiaktivisti Joonika Kaukoranta Merihaasta, laulaja Merikukka Kiviharju Kalliosta, byråsekreterare  ja förtroendeman Anneli Korhonen Kannelmäestä, tradenomi Jenni Korhonen Itäkeskuksesta, opiskelija, HuK Mikko Korhonen Pakilasta, omaishoitaja ja kirjailija Matti Laitinen Vallilasta, merkonomi Arvo Lehtomäki Kalliosta, laborantti Heikki Männikkö Hermanni-Vallilasta, opiskelija Sante Ngiesi Kontulasta, tanssitaiteen maisteri ja kaupunkifillaristi Marjut Ollitervo Oulunkylästä, leipomotyöläinen ja pääluottamusmies Ville Rahikainen Pukinmäestä, meteorologian dosentti ja vanhempi tutkija Laura Rontu Roihuvuoresta,  tutkija, tietokirjailija ja Kallahti Kallvik ry:n puheenjohtaja Helena Saarikoski Vuosaaresta, kuvataiteilija Juri Saarikoski Vallilasta, Helsingin vanhusneuvoston jäsen ja Hermanni-Vallila Seuran puheenjohtaja Olli Salin Hermannista, pääsihteeri ja ympäristösuunnittelija amk Tiina Sandberg Puistolasta, tanssitaiteilija Antti Seppänen Haagasta sekä puheenjohtaja ja käsitetaiteilija JP Väisänen Kluuvista.

Ehdokaslista täydentyy.

www.asukkaidenhelsinki.fi

Suositellut

Kaupungin ja valtion luotava lisää työpaikkoja

Helsingissä on 50 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys on iskenyt Helsinkiin jopa pahemmin kuin 90-luvun alun syvässä lamassa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta ja Helsingin kaupungin johdolta konkreettisia tekoja uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyysturvan parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun alussa julkaisemien uusimpien työttömyystilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita on Helsingissä 58 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvu on koko maan lukua (32 %) selvästi nopeampaa.

Erityisen rajusti työttömyys on iskenyt nuoriin, joiden työttömyys on kaksinkertaistunut vuodessa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt muuta maata nopeammin. Yli vuoden työttömänä olleita on Helsingissä 16 000.

Hallituksen käynnistämällä työllisyyden edistämisen kuntakokeilulla pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työvoimapalvelut siirtyivät maaliskuun alussa TE-toimistosta kaupungin järjestettäväksi. Helsinki haki mukaan tähän kokeiluun, mutta ei ole tehnyt mitään luodakseen lisää työpaikkoja, joihin työttömiä voidaan työllistää.

Ylijäämistä rahaa työllistämiseen

SKP:n Helsingin piirikomitean tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan esitystä ohjata kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämistä lisää rahaa uusien työntekijöiden palkkaamiseksi palveluihin, joista monissa on suorastaan huutava pula työntekijöistä.

Esimerkiksi hoito- ja hoivatyöhön, kouluihin ja lastensuojeluun tarvitaan kiireellisesti lisää työntekijöitä. Samoin pitää lisätä palkkatukityöllistämistä ja etenkin monille nuorille tärkeitä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Helsingillä on myös monia mahdollisuuksia työllistää taiteilijoita ja muita kulttuurityöntekijöitä.

Piirikomitea kannattaa kokeiluja työajan lyhentämisestä 6+6-tunnin mallilla, jolla voidaan jakaa töitä useammille. Tämä voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta, koska tuottavuus kasvaa ja työttömyyden aiheuttamat menot vähenevät.

Sanna Marinin hallitukselta piirikomitea vaatii hävittäjähankintojen ja työttömyysturvan heikentämisen sijaan investointeja lisää työpaikkoja ja tuloja tuoviin hankkeisiin. Esimerkiksi talouden ekologisen rakennemuutoksen edistämisessä tarvitaan valtion oman yritystoiminnan laajentamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.3.2021

Suositellut

HKL säilytettävä kunnallisena liikelaitoksena

Helsingin kaupungin liikelaitoksen HKL:n yhtiöittäminen on ollut jo pitkään oikeiston tavoitteena. Sitä on perusteltu kilpailuttamisen tuomilla eduilla ja seudullisella yhteistyöllä. Vaikka perustelut on osoitettu kyseenalaisiksi, on yhtiöittäminen nostettu taas esille.

HKL on tehokas ja kannattava kunnallinen liikelaitos. Raitioteiden ja metron kaluston, verkoston ja liikennöimisen toteuttaminen saman organisaation puitteissa tuo paljon hyötyjä. Kaupungin on helppo edistää tavoitteita ympäristöystävällisestä joukkoliikenteestä, kun HKL on osa kaupungin organisaatiota. Yhtiöittämistä ei tarvita myöskään seudulliseen toimintaan, operoihan HKL jo nyt yli kuntarajojen Espooseen länsimetroa ja valmistautuu operoimaan Raide-Jokeria.

Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen on välttämätöntä. Pormestari Jan Vapaavuoren johdolla on kuitenkin keskitytty valmistelemaan yhtiöittämistä kilpailuttamisen ulottamiseksi raitioliikenteeseen ja tulevaisuudessa ehkä metroliikenteeseenkin. HKL:n pilkkomisesta ja yhtiöittämisestä hyötyisi yksityinen bisnes, joka pyrkii saamaan käyttöönsä HKL:n miljardiluokan kaluston ja kaappaamaan osan sen yli 200 miljoonan euron liikevaihdosta.


Asukkaiden ja työntekijöiden kustannuksella

Asukkaiden ja HKL:n työntekijöiden kannalta yhtiöittäminen tuo vain riskejä. Raitio- ja metroliikenteessä on kyse luonnollisesta monopolista, jonka kilpailuttamisen kokemukset maailmalta ovat huonot. Kokonaiskustannukset uhkaavat kasvaa ja palvelut heikentyä. Kilpailu tapahtuisi käytännössä palvelujen laadun ja henkilöstön työehtojen kustannuksella. Lisäksi on kyseenalaista poistaisiko HKL:n pilkkominen useammaksi yhtiöksi EU:n kilpailulainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Helsingin Bussiliikenteen ongelmat varoittavat siitä, miten kallis lasku yhtiöittämisestä voi tulla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa HKL:n yhtiöittämistä. Seudullisen raitioliikenteen kehittämiseen on monia mahdollisuuksia ilman yhtiöittämistä. HSL-kuntayhtymä voi tilata raitioliikenteen palvelut HSL:ltä tai voidaan muodostaa ylikunnallinen liikelaitos. Kunnat voivat tehdä yhteisiä kalustohankintojakin ilman HKL:n yhtiöittämistä ja pilkkomista. Piirikomitea pitää myös selvänä, että HSL ei voi aloittaa raitiotieliikenteen kilpailuttamista vastoin suurimman rahoittajansa, Helsingin tahtoa.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.2.2021

Suositellut

Tammisunnuntai punaisten haudalla Haagassa

Perinteisellä tammisunnuntain kunniakäynnillä saksalaisten joukkojen 12.4.1918 teloittamien punaisen haudalla tänään Haagassa Maija Hakanen kertoi arkistotutkimuksissa täsmentynyttä tietoa muistomerkin historiasta.

Paikan historiikeissa on tähän asti kerrottu, että nykyinen muistokivi olisi pystytetty haudalle 1919. Se pystytettiin kuitenkin vasta 1920-luvun puolivälin jälkeen. Se on Helsingin vanhin punaisten muistomerkki ja ensimmäisiä koko Suomessa.

Työväenjärjestöjen Tiedonantaja ja Itä ja Länsi -lehti kertoivat kesällä 1925 ”muistotilaisuudesta unohdetulla veljeshaudalla Huopalahden-Pitäjänmäen-Pakinkylän välisessä metsässä”. Vielä silloin paikalla oli jonkinlainen kivikasa ja vain pieni kivi, johon oli hakattu risti, ja läheisissä puissa ristejä muistuttamassa haudasta.

Pakinkylän nuorisoliittolaisten tuolloin järjestämän tilaisuuden muistopuheessa todettiin, että ”meidän tehtävämme ei rajoitu siihen, että kivipaaden tälle kummulle pystytämme ja rikkaruohot sen päältä nyhdämme, vaan on meidän itsekunkin käytävä taistelua sitä hirmuvaltaa vastaan, mikä niin monilta ihmisiltä on riistänyt elämän onnen”.

Työväenjärjestöjen Tiedonantaja kertoi, että ”puheen jälkeen laulettiin ’Vala’, minkä jälkeen hiljaisina, mutta taisteluintoisina poistuttiin. Sinne jäivät toverit kummun alle ja me tuomme lähiseudun työläisille heidän terveisensä, että tätä kumpua on ryhdyttävä vaalimaan. Työläisten on kaikkialla, missä veljeshautoja on, kunnostettava ne siten, että ne säilyvät jälkimaailmalle historiallisina muistomerkkeinä vallinneesta terrorista”.

Haudalla nykyisin oleva kivipaasi näkyy Kansan Arkistossa vuosille 1927-28 ajoitetussa kuvassa, josta todetaan: ”Punakaartilaisten hauta Haagan metsässä kunnostettuna, kuvassa olevat pitäjänmäkeläiset miehet hakkasivat hautakiven reunustoineen”.

Pakinkylän nuoriso oli 1920- ja 1930-luvilla rohkeaa ja sinnikästä joukkoa, kuvasi Maija Hakanen puheessaan tammisunnuntain kunniakäynnillä.

Pakinkylän sosialidemokraattinen nuoriso-osasto toimi vuoteen 1923 asti, jolloin Sosialidemokraattinen Nuorisoliitto lakkautettiin liian vasemmistolaisena. Työtä jatkamaan perustettiin Sosialistinen nuorisoliitto joulukuussa 1923 ja maaliskuun 18. päivänä 1924 perustettiin Pakinkylän sosialistinen nuorisoyhdistys. Se ehti toimia kuitenkin vain pari vuotta, ennen kuin sekin lakkautettiin Turun hovioikeuden päätöksellä 29.6.1926. Nuoret eivät kuitenkaan alistuneet, vaan perustivat jo samana vuonna opintoyhdistyksen, Pakinkylän sivistysseura Salaman. Aktiivisesti toimittiin myös Voimistelu- ja urheiluseura Pakinkylän Veljissä, varhaisnuorison ohjaajina Järjestönuorissa, Pakinkylän Työväen Näyttämöllä ja ”aikuisten” Pakinkylän työväenyhdistyksessä. Mutta ns. kommunistilakien nojalla kaikki nämä yhdistyksen lakkautettiin Helsingin kihlakunnanoikeuden päätöksellä 1931 ja 1932. Kommunistien toiminta siirtyy kokonaan maanalaiseksi. Sekä SKP:n että Suomen kommunistisen nuorisoliiton solut Pakinkylään oli perustettu jo 1920-luvulla.

SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitkäjänmäen osastojen kunniakäynti Haagassa on osa tätä työväenliikkeen historian jatkumoa. Voimme olla siitä ylpeitä, Maija Hakanen totesi.

Suositellut

Lähiterveysasemia ei saa lopettaa

Helsingin sote-toimialan johto valmistelee Maunulan, Paloheinän ja noin kymmenen muun lähiterveysaseman lopettamista. Palvelut aiotaan keskittää seuraavan kymmenen vuoden aikana 6 – 7 Kalasataman kaltaiseen jättikeskukseen. Lähiterveysasemista jäisi jäljelle ehkä vain kaksi pientä asemaa kaupungin laidoille.

Lopettaminen uhkaa muun muassa Maunulan ja Paloheinän terveysasemia. Niiden palvelut aiotaan siirtää Oulunkylään rakennettavaan uuteen keskukseen. Palvelujen keskittämiselle ei ole terveys- ja sosiaalipoliittisia perusteita. Kyse on ylimitoitetuista tehostamis- ja rakentamistavoitteista, jotka uhkaavat lähipalvelujen ohella lähiluontoa.

Asiakastyytyväisyyden mittareilla Paloheinän terveysasema oli viime vuonna Helsingin terveysasemien ykkönen ja Maunulan terveysasema kolmantena. Heikoimman palautteen saivat Kalasataman ja Vuosaaren uusien jättikeskusten palvelut.

Paloheinä ja Maunula pärjäävät hyvin myös lääkäriin pääsyn jonotusaikoja mittaavien T3-lukujen vertailussa. Kun koko Helsingin keskiarvo oli joulukuussa 30, oli Paloheinän luku 10 ja Maunulan 12. Kalasataman ja Vuosaaren luku puolestaan oli 42, eli heikko.

Keskittämissuunnitelman yksityiskohdat ja aikataulut ovat vielä osittain auki, mutta päälinjat on jo siunattu sote-lautakunnassa. Kalasataman jälkeen keskitetään seuraavaksi eteläisen ja läntisen Helsingin palvelut Kamppiin tehtävään jättikeskukseen.

Lähiterveysasemien lopettaminen vaikeuttaa lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten pääsyä julkisiin terveyspalveluihin. Samalla se irrottaa palveluja asuinalueista ja olosuhteista, joissa palvelujen tarpeet syntyvät ja joissa sairauksia pitäisi ennaltaehkäistä.

Hoito- ja hoivavaje poistettava

Lähipalvelujen leikkaamisen sijasta pitää osoittaa lisää määrärahoja ja palkata lisää työntekijöitä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Koronakriisin keskelläkin satojen miljoonien ylijäämää tekevällä Helsingillä on tähän rahaa. Myös palvelujen johtamista on kehitettävä, jotta hoidon ja hoivan laatu kohdentuu.

Koronakriisin pahentama hoito- ja hoivavaje ei korjaannu ilman lisäresursseja. Niitä tarvitaan terveysasemien lisäksi hammashoitoon, sairaaloihin ja kuntoutukseen. Esimerkiksi Malmin sairaalan tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Malmilla on jatkuvasti potilaita ylipaikoilla, henkilöstövajausta ja vaikeuksia saada ylikuormittuneisiin tehtäviin uusia työntekijöitä. Sairaalan ja potilaiden tilannetta pahentaa pitkäaikaishoidon paikkojen, kuntoutuksen resurssien ja kotiin tarjottavien palvelujen vähyys.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
26.1.2021

Suositellut

Kunniakäynnit punaisten haudoilla

Suomen työväen vallankumous alkoi 27.1.1918. SKP:n järjestöjen kunniakäynnit keskiviikkona 27.1 klo 13 Malmin hautausmaalla punaisten muistomerkillä (tapaaminen klo 12.45 Malmin hautausmaan bussipysäkillä) ja klo 17 Eläintarhan muistomerkillä, puhuu pääsihteeri Tiina Sandberg.

Haagassa perinteinen tammisunnuntain kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä 31.1. klo 10, puhuu Maija Hakanen, kokoontuminen klo 10 Ohjaajantie 28 kohdalta lähtevän kävelytien päässä.

Suositellut

SKP palaa puoluerekisteriin

Puoluerekisteriin palaa radikaali vasemmistolainen vaihtoehto, joka ei hyväksy hävittäjähankintoja, eläkeputken lopettamista, rikkaita suosivaa tulo- ja veropolitiikkaa, rasismia – puolue, joka asettaa ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin kapitalistisen voitontavoittelun edelle.

Koronapandemiasta huolimatta on nyt kerätty reilusti yli 5 000 kannattajakorttia Suomen kommunistisen puolueen merkitsemiseksi uudelleen puoluerekisteriin. Useampi kuin joka neljäs kortti kerättiin Helsingissä. Kannattajakortit ja hakemus puolusrekisteriin merkitsemisestä toimitetaan oikeusministeriölle tammikuun alussa.

Kiitos kaikille allekirjoittajille ja kannattajakorttien kerääjille! Tästä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen ja myös laajempaan yhteistyöhön politiikan ja yhteiskunnan radikaalien muutosten puolesta.

(Artikkelin kuva keskustelusta, kun kannattajakortteja kerättiin syksyllä Tapulikaupungissa.)

Suositellut

Koronatyön sankareille kuuluu palkanlisä

Koronapandemian torjumisen etulinjassa työskenteleville terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä muiden alojen ammattilaisille pitää maksaa ylimääräinen koronalisä. On väärin, että hoito- ja hoiva-alan työntekijöiden työehtoja uhataan taas heikentää valmiuslailla, vaikka heille kuuluisi korona-ajan raskaasta työstä ylimääräinen korvaus.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallituksessa ja Kuntatyönantajan johtoelimissä istuvia eduskuntapuolueiden edustajia kantamaan vastuunsa siitä, että kunnat ja sairaanhoitopiirit lopettavat työntekijöiden huonon kohtelun. He eivät voi vetäytyä ”työmarkkinoiden” selän taakse, koska ovat itse valtion budjetin ja kuntatyönantajan kautta määrittämässä työmarkkinoita.

On kohtuutonta, että jopa voittoa tekeville pörssiyhtiöille maksetaan koronakorvauksia, mutta kovimman koronatyön tekeville naisvaltaisten matalapalkka-alojen työntekijöille ei muka voi maksaa koronalisää.

Hallituksen ja Kuntatyönantajan olisi koronakevään kokemusten perusteella pitänyt ryhtyä kiireellisiin toimiin hoito- ja hoiva-alan henkilöstön jaksamisen turvaamiseksi. Valmiuslain pakkokeinojen sijasta pitää lopultakin parantaa palkkausta, helpottaa työssä jaksamista palkkaamalla lisää työntekijöitä ja kannustaa paremmilla työehdoilla palaamaan tai kouluttautumaan hoito- ja hoivatyöhön.

Piirikomitea pitää mielettömänä, että eduskunta myönsi valtuudet ostaa kymmenellä miljardilla taisteluhävittäjiä, mutta oman terveytensäkin vaarantaville koronatyön sankareille ei muka voi maksaa palkanlisää. Helsingissä on kyse myös paikallisista poliittisista valinnoista, kun kaupunki jatkaa koronavuonnakin satojen miljoonien ylijäämien keräämistä sen sijaan, että parantaisi palvelujen resursseja ja palkkausta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
17.12.2020

Suositellut

Miksi Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana?

Helsingin kaupunginhallitus ehdottaa ensi vuodelle budjettia, joka tuottaa kaupungille noin 170 miljoonaa euroa ylijäämää, minkä päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot. SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa keskellä koronakriisiä kaupungin kassan paisuttamista pidetään tärkeämpänä kuin huolehtiminen asukkaiden hyvinvoinnista.

Vihreät, SDP ja RKP selittelevät kokoomuksen ajaman palvelujen resursseja leikkaavan linjan tukemista sillä, että kaupunginhallituksen neuvotteluissa saatiin jotain lisäyksiä määrärahoihin. Tosiasiassa palvelujen rahoitusta ei lisätty nykyisestä, vaan vain pienennettiin pormestari Jan Vapaavuoren esittämiä menoleikkauksia.

Stoppi palvelujen heikentämiselle

Korona-ajan olisi pitänyt tehdä kaupungin johdossakin selväksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssit ovat riittämättömät. Silti sote-palveluihin esitetään vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Kaupunki ei tällä rahoituksella huolehdi kunnolla edes nykyisistä tehtävistä, saati hoitajamitoitukseen, hoitotakuuseen ja lastensuojeluun säädetyistä tiukemmista velvoitteista. Esitys jatkaa terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaalipalvelujen keskittämistä suuriin keskuksiin ja laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii sote-määrärahoihin vähintään 50 miljoonan euron tasokorotusta sekä resursseja korona-ajan hoitovajeen korjaamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseen.

Myös varhaiskasvatukseen ja koulutukseen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Kun päiväkotien ja koulujen resurssit on jo valmiiksi alibudjetoitu, johtaa esitys ryhmäkokojen suurentamiseen, lähikoulujen karsimiseen ja ammatillisen opetuksen heikentämiseen.

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen pitää osoittaa ainakin 40 miljoonaa euroa lisää. Tasokorotus tarvitaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan määrärahoihin, joihin kokoomus, vihreät, SDP ja RKP esittävät asukasta kohti entistä vähemmän.

Helsingillä on vaikeuksia saada moniin tehtäviin osaavia työntekijöitä ja korona-aika on lisännyt monien työtaakkaa. Budjettiesitys kääntää kuitenkin tylysti selkänsä työntekijöiden oikeutettuihin esityksiin palkkojen nostamisesta. Työllistämisen kuntakokeiluun ja oppisopimuskoulutukseen ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta.

Sen sijaan, että hillitsisi asumiskustannusten nousua, budjettiesitys jatkaa vuokrien ja tonttivuokrien korottamista. Samalla kaupungin asunto-ohjelma vain lisää rakennusliikkeille ja sijoittajille suurempia voittoja tuovaa sääntelemätöntä tuotantoa.

Vaikka koronakriisi rasittaa myös Helsingin taloutta, on kaupungilla mahdollisuus suunnata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen ja ilmastotekoihin. Kyse on poliittisista valinnoista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
19.11.2020

Suositellut

Staran töitä ei pidä ulkoistaa

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan rakentamis- ja ympäristönhoitopalveluista vastaavan liikelaitos Staran tehtävien supistamista ja osan niistä ulkoistamista yksityisille firmoille. SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa Staran julkisten palvelutehtävien muuttamista yksityiseksi bisnekseksi.

Esitys Staran tilaaja- ja tuottajatehtävien eriyttämisestä ja toiminnan supistamisesta perustuu selvitykseen, jonka kaupunginvaltuusto käynnisti kaupunkistrategiassa ja taloussuunnitelmassa. Pormestari Jan Vapaavuoren johtama kaupunginkanslia on ottanut selvitykselle uusliberalistisen lähtökohdan, jonka mukaan kunnan liikelaitos tuottaa vain niitä palveluja, jotka eivät kiinnosta yksityisiä markkinoita tai joissa on liiaksi riskejä yksityisille yhtiöille.

Staran toiminnan supistamisella ja pilkkomisella markkinoille ei rakenneta ”maailman toimivinta kaupunkia” vaan heikennetään Helsingin kykyä vastata muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien poikkeuksellisten sääolojen, koronapandemian ja öljykatastrofien kaltaisiin haasteisiin. Esitykset ulkoistamisesta perustuvat myös taloudellisesti kyseenalaisiin arvioihin, joissa on sivuutettu monet Staran velvoitteet ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämät resurssit.

Kilpailuttamista perustellaan ”kustannussäästöillä”. Tosiasiassa tarkoitus on tarjota yksityisille yrityksille lisää markkinoita veronmaksajien, kaupungin työntekijöiden, palvelujen laadun ja ympäristön kustannuksella. Kilpailuttaminen mahdollistaa myös ”työehtoshoppailun”, jolla kaupunki on jo karsinut henkilöstömenoja muun muassa siivous- ja keittiöpalveluissa sekä satamassa.

Staralla on vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii osaamista, joka ei katkea kilpailutusten myötä. Sama koskee viheralueiden pitkäjänteistä hoitamista.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kaupunginkanslian valmistelema ulkoistamishanke tulee hylätä. On kehitettävä ja laajennettava Staran omaa toimintaa. Helsingin rakennusten, katujen ja luonnon hoitoa ei saa alistaa kapitalistiselle voitontavoittelulle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.10.2020

(Artikkelikuva: hel.fi)

Suositellut

Allekirjoita: SKP takaisin puoluerekisteriin

Suomessa tarvitaan radikaali vasemmistolainen vaihtoehto. Kommunistisen puolueen merkitsemiseksi uudelleen puoluerekisteriin kerätään nimiä eri puolilla Helsinkiä.

Tule tapaamaan, juttelemaan ja allekirjoittamaan puoluerekisteriin merkitsemistä kannattava kortti:
Kontulan ostari ke 28.10. klo 11 – 13.
Pihlajamäen ostari to 29.10.klo 11 – 13.
Hakaniemen markkinat, SKP:n telta su 1.11. klo 9 – 14.
Vaasanaukio Sörnäinen ti 3.11. klo 11 – 13.
Myllypuron ostari to 5.11. klo 13.30 – 16.
Hakaniemen tori la 7.11. klo 11 – 14.
Mellunmäen metroasema ti 10.11. klo 13 – 15.30.
Jakomäen ostari to 12.11 klo 13-15.30
Vaasanaukio la 14.11 klo 11- 13.30

Tai voit tulostaa lomakkeen SKP:n verkkosivuilta ja palauttaa SKP:n toimistolle.

Suositellut

Tolkkua tonttivuokrien korotuksiin

Kovat asumiskustannukset ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Kaupungilla olisi monia mahdollisuuksia hillitä asumismenojen nousua, koska Helsinki on suuri maanomistaja, vuokranantaja ja rakennuttaja. Käytännössä kaupunki kuitenkin kiihdyttää omilla päätöksillään asumiskustannusten nousua.

Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana päättyvien noin 750 tontin vuokrasopimusten tilalle kaupunki tekee sopimuksia, jotka nostavat kyseisten tonttien vuokrat moninkertaisiksi. Isoja korotuksia on tulossa muun muassa Haagan, Käpylän, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen alueella. Lisää korotuksia on jo valmisteilla vuosille 2023-2024.

Korotuksia perustellaan maan ansiottomaan arvonnousuun perustuvilla laskennallisilla arvioilla, jonka päälle lisätään vielä vuotuinen 4 prosentin tuottovaatimus ja vuotuinen indeksikorotus. Rajujen korotusten seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan vuokrissa ja yhtiövastikkeissa pelkästään tonttivuokraa vajaasta kahdesta eurosta yli kolmeen euroon asuntoneliötä kohti. Tämä koskee myös uusia asuntoja.

Tonttivuokrien kohtuuttomuutta kuvaa sekin, että kaupunki sai pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla viime vuonna noin 215 miljoonan tulot. Uusien sopimusten myötä kaupunki saa tonttipäällikön mukaan viiden seuraavan vuosikymmenen aikana 500–700 miljoonaa lisää tuloja.

Tonttivuokrien perusteet kohtuullisiksi

Vanhojen, useimmiten 50 vuotta sitten tehtyjen maanvuokrasopimusten uusiminen nostamalla vuokraa asteittain jonkin verran on perusteltua. Mutta tonttivuokrien nostaminen jopa yli kymmenkertaiseksi on kohtuutonta.

Kaupungin pitää käyttää maanomistusta keinona edistää kohtuuhintaista asumista. Tonttien myyminen ei edistä sitä. Kaupunginvaltuuston tulee sen sijaan määritellä tonttivuokrille uudet perusteet, joilla ei tavoitella satojen miljoonien eurojen lisätuottoja.

Tonttivuokrien korotusten kohtuullistamisen lisäksi kaupungin tulee edistää kohtuuhintaista asumista myös nostamalla pitkäaikaisen ara-säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta, perustamalla oma rakennusyhtiö ja käyttämällä oikeuttaa lunastaa rakentamiseen kaavoitettavia tontteja kaupungin omistukseen.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
16.10.2020

(Artikkelin kuva: hel.fi)

Suositellut

Helsingin asunto-ohjelman painopisteet muutettava

Helsingille valmisteltu uusi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma ei tuo helpotusta edullisten vuokra-asuntojen pulaan. Ohjelman pääsuunnat ja painopisteet pitää muuttaa asumisen hinnan saamiseksi kuriin ja viheralueille rakentamisen pysäyttämiseksi.

Ohjelman luonnoksessa esitetään pitkäaikaisesti säännellyn Ara-vuokra-asuntotuotannon osuuden säilyttämistä vain 25 prosentissa. Tämä ei turvaa säänneltyjen vuokra-asuntojen osuutta asuntokannasta edes nykyisellä tasolla, koska paljon vanhoja vuokrataloja vapautuu samaan aikaan ara-sääntelystä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii pitkäaikaisesti säänneltyjen ara-vuokra-asuntojen osuuden nostamista yli kolmannekseen seuraavan neljän vuoden aikana. Kun yksityiset rakennusliikkeet eivät tätä halua, on kaupungille perustettava oma rakennusliike. Kaupungin oman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi tarvitaan valtion toimia vuokrien sääntelemiseksi erityisesti pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella.

Asumisen ja maankäytön ohjelman luonnoksesta puuttuu kokonaan viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelman valmistelua on hallinnut rakennusliikkeiden pyrkimys muuttaa viheralueet rakennusmaaksi. Täydennysrakentamisen nimissä pilataan monia asuinalueita, joille on ominaista inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys.

SKP:n piirikomitea vaatii ohjelmaan selkeitä linjauksia siitä, että koronakriisin korostama lähiluonto, viheralueet ja kulttuuriympäristöt turvataan. Helsinkiläisten laaja toiminta Keskuspuiston, Lapinlahden, Vuosaaren rantojen, Kumpulan kallion, Riistavuoren metsän ja muiden viheralueiden puolesta pitää ottaa huomioon rakentamisen tavoitteita määriteltäessä. On sietämätöntä, että kaavoitus tapahtuu Helsingissä yhä useammin pääomasijoittajien ja rakennusliikkeiden toimesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.9.2020

(Artikkelin kuva: Uutta Helsinkiä)

Suositellut

Ei hävittäjärahoja valtion budjettiin

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden valtion talousarvioon 1,7 miljardin euron lisäystä armeijan määrärahoihin. Sotilasmenoja paisutettaisiin 54 prosenttia samaan aikaan kun koronakriisi korostaa tarvetta lisätä erityisesti terveydenhuollon resursseja. Väärää tärkeysjärjestystä kuvaa sekin, että ministeriö esittää työttömyysturvan, nuoristyön sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen määrärahojen leikkaamista.

Armeijan menojen raju kasvu johtuu pääosin HX-hävittäjähankinnasta ja vastaa Yhdysvaltojen ja Naton tavoitteita. Suurin osa suomalaisista kuitenkin vastustaa hankintaa tai haluaa ainakin lykätä sitä.

Budjetissa aiotaan antaa valtuus hävittäjäkauppaan, joka lisää vuosina 2021-2031 valtion menoja 9,4 miljardia euroa plus kustannustason ja valuuttakurssien muutokset. Lisäksi tulevat käyttö- ja ylläpitomenot, joista budjettiesityksessä ei kerrota lukuja. Asiantuntijat arvioivat niiden olevan hävittäjätyypistä riippuen 20 – 30 miljardia euroa.

Koronaa ei torjuta hävittäjillä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta pysäyttämään hävittäjähankinnan ja poistamaan hävittäjien hankintavaltuudet budjetista. Korona-aika on nostanut dramaattisella tavalla esille sen, millaisten turvallisuusuhkien torjumiseen nyt on keskityttävä. Hävittäjillä ei torjuta pandemioita, ilmastonmuutosta, työttömyyttä ja muita vakavia ongelmia.

Suomen ilmatilan valvontaan ja puolustamiseen on esitetty paljon HX-hankintaa edullisempia ja monien asiantuntijoiden mielestä myös tehokkaampia keinoja. On käsittämätöntä, jos hallituspuolueet sitoutuvat budjetissa hävittäjähankintaan ilman, että hankinnan kokonaiskustannuksia ja vaihtoehtoja on selvitetty minkään riippumattoman tahon toimesta. Esimerkiksi ilmavoimien selvitys Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisesta on täysin harhaanjohtava, koska siinä esitetyistä kuluista suurin osa aiheutuu uusien kalliimpien asejärjestelmien hankinnasta.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä valtiovarainministeriön budjettiesitys on laitettava perin pohjin uusiksi. Sosiaalisten menojen leikkaamisen ja asehankintojen sijasta on osoitettava lisää rahaa terveydenhuoltoon, valtion ja kuntien työpaikkojen luomiseen, perusturvan parantamiseen, ilmastotekoihin, kuntien palveluihin, asumismenojen alentamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Piirikomitea kannattaa aloitetta laajapohjaisesta mielenosoituksesta, jolla muutosvaatimukset tuodaan esille hallituksen kokoontuessa Säätytalolle budjettiriiheen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
20.8.2020

Suositellut

Eriarvoisuuden vähentäminen keskeistä koronakriisissä

Koronaviruspandemia on nostanut esiin eriarvoisuuden niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa muun muassa terveydessä, työelämässä, koulutuksessa, asumisessa ja ihmisten mahdollisuuksissa vaikuttaa elinoloihinsa. Samalla se on paljastanut hyvinvointijärjestelmien vakavia aukkoja, kuten terveydenhuollon resurssien vähyyden ja vanhusten, lapsiperheiden, vammaisten ja monien erityisryhmien palvelujen puutteet. Ongelmia on pahentanut politiikka, jossa yritysten tukeminen on asetettu sosiaalisten ja ilmastotavoitteiden edelle.

Koronakriisi on lisännyt julkista velkaa, mutta sen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa edelleen moniin muihin maihin verrattuna pieni ja valtion lainojen korot jopa miinusmerkkisiä. Valtion velkaan vedoten on kuitenkin esitetty palaamista leikkauspolitiikan tielle. Se olisi 90-luvun laman virheiden toistamista.

Sosiaalinen ja ekologinen tie ulos kriisistä

Nyt on asetettava koronakriisin hoitamisessa keskiöön eriarvoisuuden vähentäminen, kuntien peruspalvelujen vahvistaminen ja elvytystoimien suuntaaminen tavalla, joka edistää työllisyyttä ja talouden ekologista rakennemuutosta.

Työttömyysturvan ja eläkkeiden heikentämisen sijasta on toteutettava perusturvauudistus, joka nostaa toimeentuloturvan matalimmat tasot 1 200 euroon kuukaudessa. On laajennettava terveyspalvelujen maksuttomuutta ja varmistettava valtion toimin, että kehitteillä olevat koronavirusrokotteet ja lääkkeet tulevat kaikkien saataville.

Hallituksen esittämät lisäykset kuntien rahoitukseen eivät kata edes koronakriisin aiheuttamia aukkoja kuntien taloudessa. Tarvitaan vielä ainakin toinen miljardiluokan lisärahoitus, joilla korjataan myös palvelujärjestelmien aukkoja. Sote-uudistuksessa ei pidä karsia vaan päinvastoin vahvistaa lähipalveluja ja lisätä kokonaisrahoitusta, jotta minkään kunnan nykyiset palvelut eivät heikkene.

Julkista taloutta voidaan tasapainottaa kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja yhtiöiden verotusta sekä investoimalla lisää työpaikkoja ja tuloja luoviin ympäristötalouden hankkeisiin. Valtion tukea ei pidä jakaa osinkoja jakaville ja työntekijöitä irtisanoville yrityksille. Luopumalla HX-hävittäjähankinnasta voidaan kattaa Vihriälän työryhmän esittämä valtion talouden sopeuttamistarve.

Työntekijöiden osaamisella ja yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys siinä, että talous ja yhteiskunta ovat pyörineet myös poikkeusoloissa. Työnantajien vaatimien loputtomien joustojen sijasta nyt tarvitaan työpaikkademokratiaa. Töitä voidaan myös järjestää uudella tavalla lyhentämällä työaikaa palkkoja alentamatta.

Helsingin ylijäämistä rahaa koronaohjelmaan

Helsingin kaupungin poikkeustoimet koronaepidemian alkaessa jättivät monet vanhukset, erityislasten perheet, mielenterveysongelmista kärsivät, asunnottomat ja paperittomat yksin vaikeaan tilanteeseen. Poikkeustoimien ylilyönneistä pitää tehdä arvio ja johtopäätökset.

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko kaupunkikonsernin yhteen laskettu ylijäämä on 504 miljoonaa euroa. Kaupungilla on lainasaamisia noin kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii kaupunginhallitusta ja valtuustoa ohjaamaan kiireellisesti osa näistä ylijäämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, muihin peruspalveluihin, joukkoliikenteeseen, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.  Terveysasemia ei pidä vähentää eikä ulkoistaa yksityisille firmoille.

Helsingissä vallalla oleva kaupunkirakenteen tiivistäminen rakentamalla viheralueille ja palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin on koronakriisin kokemusten valossa entistä selvemmin virheellinen. Olemassa oleville ja uusille asuinalueille tarvitaan lähimetsiä, muita viheralueita ja lähipalveluja. SKP:n Helsingin piirikokous tukee kansalaisliikkeen aloitetta laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Sitä ei pidä typistää vain Keskuspuistoon ja Haltialaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö
Vuosikokous 11.6.2020

Suositellut

Lapinlahtea ei saa myydä

Pormestari Jan Vapaavuori on ilmoittanut aikovansa käyttää otto-oikeutta ja tuoda kaupunginhallitukseen kaupunkiympäristölautakunnan hylkäämä esitys Lapinlahden sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä kansainväliselle sijoitusyhtiö NREP:lle. Pidämme törkeänä sitä, että kokoomuslainen pormestari asettaa kiinteistösijoittajien voitontavoittelun helsinkiläisten hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontoarvojen edelle.

Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja puisto ovat ainutlaatuinen ja arvokas kulttuuriympäristö. Sairaalan toiminnan päättymisen jälkeen Lapinlahdesta on muodostunut monipuolinen yhteisöllisen mielenterveystyön, kulttuurin, itsensä työllistämisen ja kansalaistoiminnan avoin keskus. Sitä ei saa myydä eikä yksityistää.

Myymistä on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole Lapinlahdessa omaa toimintaa. Perustelu on harhaanjohtava ja virheellinen. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, järjestää laissa säädettyjä palveluja ja edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylläpitämällä Lapinlahtea kaupunki toteuttaa juuri näitä tehtäviään.

Kyse on myös kaupungin pitkään laiminlyömästä velvollisuudesta huolehtia lailla suojellusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. On hävytöntä yrittää ulkoistaa tätä vastuuta yksityistämällä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittamalla hotelli- ja asuntorakentamista sen puistoon.

Lapinlahden myymisen sijasta kaupunginhallituksen on syytä perua vanha päätös, jonka nojalla kaupunkiympäristötoimialan johto pyrkii myymään Lapinlahden lisäksi muitakin kaupungin omistamia arvokiinteistöjä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja sen päätöksen mukaan uutta esitystä valmistelemaan asetettavan selvityshenkilön tulee luopua vaihtoehdoista, joissa Lapinlahti tai osa siitä myydään. Helsingin kaupunkikonsernin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on varaa Lapinlahden kunnostamiseen, johon tarvitaan vain runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kansalaistoiminta pysäytti Lapinlahden myymisen. Kansalaistoiminnalla voimme myös säilyttää ja kehittää Lapinlahtea kaikille avoimena yhteisenä keitaana.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 28.5.2020

Suositellut

Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut?

Koronavirusepidemian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään.

On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti.

Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja.

Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä.

Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita.

Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito.

Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin.

Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.5.2020

Suositellut

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä?

Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Ilmavoimien nykyiset Hornet-hävittäjät on tarkoitus korvata uusilla. Hinta on noin 10 miljardia euroa ja hävittäjien elinkaaren kustannukset yhteensä arviolta 30 miljardia.  

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä? Onko HX-hankkeelle vaihtoehtoja?

Virtuaaliseminaari verkossa tiistaina 12.5. klo 16 – 18 www.vapausvalitatoisin.com

Alustajina:

Professori Heikki Hiilamo:
Hävittäjähankinnan hinta – mitä opimme Hornet-hankinnasta

Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto:
Hävittäjähankinnat ja valtiontalouden kantokyky

Tutkijatohtori Markus Mykkänen:
Medialobbaus ja toimittajien rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

Tietokirjailija Pentti Sainio:
Hävittäjien aika on ohi. Miksi pitää hankkia uusia?

Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho:
Rauha ja turvallisuus ilman varustelua

Keskustelun vetäjänä Kaisu Kinnunen.

Järjestävät:
Rauhanliitto, Sadankomitea, Suomen Rauhanpuolustajat, Taitelijat rauhan puolesta PAND, Vapaus valita toisin ja Ydin-lehti

Suositellut

SKP:n virtuaalivappu Helsingissä

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Tämä perinne jatkuu myös nykyisen koronavirusepidemian aikana. Työväen kansainvälistä mielenosoitus- ja juhlapäivää vietetään tällä kertaa pääosin virtuaalisesti.

SKP:n Helsingin virtuaalivapun ohjelmassa ovat perinteiset kunniakäynnit vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, vinkit vappulounaalle ja työväenlaulut.

Vappujuhla päättyy livestriimaukseen, jossa voi osallistua Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan Pakilan työväentalolta vetämään työväenlaulujen virtuaaliseen yhteislauluun.

Tule mukaan viettämään korona-ajan punaista työväen vappua!

Ohjelmassa:
* Vinkkejä vappulounaalle.
* Kuvia Pakilan työväentalon sadan vuoden varrelta.
* Tiedonantajan vappulehti esittelyssä.
* Kunniakäynti valtakunnallisella Punaisten muistomerkillä, puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen
* Kunniakäynti Malmin hautausmaalla Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
* Kunniakäynti Pohjois-Haagassa Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.
* Kunniakäynti Puustellinmetsän muistokivellä Tapulikaupungissa/Suutarilassa.
* Vappupuhe Pakilan työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
* Kansainväliset solidaarisuusterveiset.
* Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä virtuaalinen työväenlaulujen yhteislaulu livestriimauksena työväentalolta 1.5. klo 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistujat voivat esittää laulutoiveita, viestejä ja kuvia työväentalon tapahtuman seinälle.

Suositellut

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistösijoittajille

Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johto esittää Lapinlahden entisen sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymistä kansainväliselle kiinteistösijoitusrahastolle NREP:lle. Toimialajohtaja Mikko Ahon esitys toisi puistoon massiivista rakentamista ja tuhoaisi Lapinlahden perinteitä jatkavan mielen hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansalaistoiminnan keskuksen.

Luxemburgin veroparatiisista rahoja sijoittava NREP ilmoittaa avoimesti tavoittelevansa hyvää tuottoa myymällä ostamansa kiinteistöt jonkin ajan kuluttua eteenpäin.

Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä suojellun Lapinlahden myyminen tällaiseen keinotteluun ja voitontavoitteluun olisi kulttuuriskandaali ja ympäristörötös.

Lapinlahden joutumiselle kiinteistökeinottelun kohteeksi avasi oven kaupunkiympäristölautakunta hyväksyessään kilpailun järjestämisen kiinteistön ja puistoon osoitettavan rakennusoikeuden myymisestä tai vuokraamisesta. Lautakunnan pitää nyt korjata tämä kardinaalivirhe hylkäämällä toimialajohtaja Ahon törkeä esitys.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistökeinottelijoille. Kaupunki voi jatkaa Lapinlahden omistajana, rahoittaa suojeltujen rakennusten kunnostamisen ja jatkaa Lapinlahden vuokraamista nykyisenkaltaiseen mielenterveyttä, kulttuuria ja kansalaisten osallistumista edistäviin tarkoituksiin. Näin säilytetään Lapinlahti kaikille avoimena ja turvataan sen historialliset ja ympäristöarvot.

Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto ry 19.4.2020

(Artikkelin kuva: Lapinlahden Lähde)

Suositellut

Koronatiedotteen jako epäonnistui – miksei käytetty Postia?

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti huhtikuun alussa jokaiseen talouteen Suomessa kirjeen, joka sisälsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman tietopaketin koronaviruksesta ja ohjeita siltä suojautumiseen. Kirjeen piti olla perillä 9. huhtikuuta mennessä. Jakelussa on kuitenkin ollut suuria ongelmia ja puutteita. Kirje on joillain alueilla jätetty jakamatta niihin talouksiin, joilla on ovessaan mainoskielto – ja mainoskielto on monin paikoin yli puolella talouksista. On myös alueita, joilla kirjeitä ei ole jaettu lainkaan.

Kirjeen jakelu oli ostettu yksityiseltä Suomen Suoramainonta Oy:ltä, joka hankki jakelun joillekin alueille, kuten Helsingin keskustaan, Postin toimesta. Herää kysymys, miksi valtiovalta ei käytä kaikkialla Postia tärkeiden tiedotteiden jakeluun, vaan turvautuu yksityiseen mainosjakeluyritykseen?

Onko ainoana kriteerinä ollut hinta, jonka polkemisesta kyseenalaisin keinoin ovat yksityiset jakeluyritykset olleet julkisuudessakin? Jos ainoana palvelun kriteerinä pidetään hintaa, palvelun taso kärsii väistämättä. Mainosjakeluyhtiöillä ei ole edes jakajia kaikilla alueilla. Niillä ei ole myöskään pääsyä jokaiseen taloon tai rappuun, Postin edustajalla sen sijaan olisi.

Vaikka samainen tiedote löytyy myös verkosta, on erityisen tärkeää, että koronainformaatiota jaetaan kattavasti niin monin keinoin kuin mahdollista ja myös kirjeinä.

Epäonnistumisen koronavirustiedotteen jakelussa tulisi haastaa valtiovallan vakavasti miettimään, miksi se on ulkoistanut jopa tärkeää poikkeusolojen tiedotusta.

Välillisesti tapahtunut osoittaa myös postipalvelujen kilpailuttamisen epäonnistuneen. Postipalveluissa tarvitaan vahva julkisen palvelun toimija, jollaiseksi Posti on syytä palauttaa.

Jussi-Petteri Lappi
Pitäjänmäki

Suositellut

Koronakriisistä ulos radikaalilla suunnanmuutoksella

Koronavirusepidemian torjuminen on synnyttänyt paljon uudenlaista yhteistyötä, töiden organisoimista uudella tavalla ja lisää yhteisöllisyyttä. Valtion ja kuntien rooli on korostunut kriisin hoitamisessa. Vielä äsken markkinoiden vapauden nimiin vannoneet huutavat nyt valtiota pelastamaan yrityksiä.

Kiireellisintä on vahvistaa terveydenhuollon voimavaroja ja ehkäistä talouskriisin seurauksena uhkaava työttömyyden, toimeentulo-ongelmien ja eriarvoisuuden kasvu. Hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön ja pitää ainakin kaksinkertaistaa jo tänä keväänä. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

Kriisin hoitamisessa ei saa toistaa eurokriisin ja 90-luvun laman virheitä leikkauspolitiikalla ja demokratiaa kaventamalla. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla ja luopumalla HX-hävittäjähankinnoista. Koronakriisistä aiheutuvaan valtioiden velkaantumiseen on haettava ratkaisu, jossa ainakin osa veloista mitätöidään.

Tarvitaan myös uudelleenarvioita siitä, miten talous on tunkenut luonnon yhä ahtaammalle ja altistanut ihmiset yhä laajemmin epidemioille. Taloutta on elvytettävä tavalla, joka samalla vauhdittaa ekologista rakennemuutosta, siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja luo lisää tuottavia työpaikkoja.

Tien avaaminen ulos koronakriisistä ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

Helsinki tarvitsee koronalisäbudjetin

Epidemia on Suomessa iskenyt laajimmin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Täällä on myös eniten resursseja selviytyä tilanteesta. Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja myös tämän vuoden budjetti perustuu satojen miljoonien ylijäämätavoitteelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea esittää kaupungille koronalisäbudjettia, jolla ylijäämistä ohjataan nopeasti lisää rahaa terveys-, sosiaali-, opetus- ja muihin palveluihin sekä työpaikkojen lisäämiseen etenkin terveyspalveluissa. Lisärahoitusta tarvitaan myös HSL:lle, jotta poikkeusolot eivät johda hintojen korotuksiin tai joukkoliikenteen karsimiseen.

Poikkeusoloissa kaupunki on sulkenut seniorikeskukset, asukastalot, kirjastot, nuorisotalot ja monet muut tilat. Ennen sulkemista ei kuitenkaan kartoitettu, ketkä näitä palveluja käyttävistä tarvitsevat korvaavia ratkaisuja. Moni jäi ilman päivän ainoaa lämmintä ateriaa tai digiapua esimerkiksi Kela-hakemusten tekemiseen.

Vasta pari viikkoa tilojen sulkemisen jälkeen kaupunki käynnisti yhdessä seurakuntien kanssa Helsinki-avun. Sen luvattiin ottavan yhteyttä jokaiseen 80 vuotta täyttäneeseen. Yhteyttä otettiin kahdessa viikossa kuitenkin vain noin puoleen yli 80-vuotiaista. Myös monet karanteenin kaltaisiin oloihin määrätyt yli 70-vuotiaat, muut riskiryhmiin kuuluvat ja nuoremmat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa tukea.

Lisää työntekijöitä tarvitaan lisäksi mm. sosiaalityöhön, kotipalveluihin, lastensuojeluun ja koulujen oppilashuoltoon. Niille, joilla ei ole nettiyhteyksiä, pitää avata mahdollisuus asioida verkossa esimerkiksi asukastaloilla ja kirjastoissa. Se voidaan toteuttaa suojaohjeita noudattaen. Kun kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, pitää ottaa huomioon Helsingin moninaisuus, jota nyt korostunut yhteistyö seurakuntien kanssa ei kata.

Koronaepidemian oloissa on entistä selvempää, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei saa alistaa kaupalliselle voitontavoittelulle. Helsingissä on luovuttava terveysasemien ulkoistamishankkeesta, jota kokoomuksen ja vihreiden johdolla on valmisteltu.

Lähipalvelujen ja kaupunkiluonnon merkitys on korostunut poikkeusoloissa. Helsingin kaavoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa vallalla oleva keskittämisen ja viheralueille rakentamisen linja onkin syytä hylätä.

Työntekijät ovat osaamisellaan turvanneet kaupungin palvelujen toiminnan myös poikkeusoloissa. Kaupungin on lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työnsä ja palvelujen järjestämisessä myös jatkossa ja tehtävä selväksi, että se ei lähde lomautusten ja irtisanomisten tielle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
16.4.2020

Suositellut

SKP:n Helsingin virtuaalivappu

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Perinne jatkuu myös koronavirusepidemian oloissa, mutta pääosin virtuaalisesti.

Helsingissä työväen virtuaalivapun ohjelmassa ovat niin kunniakäynnit punaisten haudoilla ja historiakävely vuoden 1918 tapahtumapaikoilla, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, kansainväliset solidaarisuusterveiset, vinkit vappulounaalle kuin työväenlaulutilaisuus.

Idea virtuaalivapusta lähti Pakilan työväentalon perinteisen vapputilaisuuden valmistelijoilta.

– Koronarajoitusten jatkumisen varmistuttua meni pari päivää harmitellessa ja ihmetellessä, katkeaako vuosikymmenten perinne. Sitten aloimme pohtia, olisiko kuitenkin mahdollista järjestää työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä, kertoo SKP:n Maunula-Pakilan osaston puheenjohtaja Maija Hakanen.

– Ideoimme virtuaalisen tapahtuman, jossa ovat mukana kaikki perinteisen punaisen vappumme osat yhteistä marssia lukuun ottamatta.  Juhla päättyy työväenlaulujen live-striimaukseen ja virtuaaliseen yhteislaulutapahtumaan.

Kokonaan virtuaaliseksi työväen vappu ei ole kuitenkaan muuttunut. SKP:n järjestöjen kokoamat pienet, alle 10 hengen ryhmät käyvät Helsingissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä punaisten haudoilla. Niillä ja vuoden 1918 historiakävelyllä voi käydä myös omaa tahtia, koronaohjeet muistaen.

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Tällä kertaa työväentalon vappuun voi osallistua ensi kertaa virtuaalisesti.

Facebookissa avautuu jo ennen vappua Pakilan työväentalon virtuaalitapahtuma, jonka videoita voi katsella facebookin ohella näillä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilla. Ohjelmassa on:

– Pakinkylä 1918 -historiakävely.

– Kuvia ja historiaa työväen vapusta.

– Vinkkejä vappulounaan valmistukseen.

– Tiedonantajan vappulehti.

– Kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä Pohjois-Haagassa, jossa puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.

– Vappupuhe työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.

– Kansainvälinen solidaarisuustervehdys.

Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Live -striimauksena Pakilan työväentalolta kello 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistuvat voivat lähettää laulutoiveita, viestejä ja kuvia virtuaalivapun facebookin tapahtumasivulle.

Kunniakäyntejä punaisten haudoilla

SKP:n järjestöt käyvät alle 10 hengen ryhmissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä myös valtakunnallisella punaisten muistomerkillä, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Myös niistä julkaistaan videot tapahtumasivuilla.

Valtakunnallisella punaisten muistomerkillä puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen. Punaisten haudoilla Malmilla puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

www.facebook.com/events/218936929210819/

Suositellut

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Silloinkin, kun kommunistit joutuivat toimimaan ”maan alla”, ilmestyi työväentalolle vappuna punaisia tunnuksia. Entä nyt, katkaiseeko koronaepidemia tämän perinteen?

Kun hallitus antoi määräykset julkisten kokoontumisten rajoittamisesta kymmeneen henkeen, otin yhteyttä Pakilan työväentalon perinteisen vappulounaan kokkiin ja yhteislaulun vetäjiin. Pyysin varautumaan siihen, että joudumme peruuttamaan Pakilan vappulounaan, vaikka hallitus oli päättänyt siinä vaiheessa rajoituksista vain 13. huhtikuuta asti.

Toisella koronaviikolla oli jo käytännössä selvää, että rajoitukset ovat voimassa vappuna. Pari päivää meni harmitellessa usean vuosikymmenen mittaisen vappulounaan perinteen katkeamista. Monia vanhoja tovereita tapasi vain kerran vuodessa: Pakilan työväentalolla vappuna. Entä voimmeko tehdä kunniakäynnin punaisten hautamuistomerkille Haagassa?

Virtuaalivapun ohjelma

Olisiko koronan aikaan mahdollista järjestää kuitenkin työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä? Ideoimme ja kehittelimme ajatuksen virtuaalista Pakilan vapputapahtumasta, jossa olisivat mukana kaikki perinteisen vappumme osat.

Päätimme avata Facebook-tapahtuma ”Pakilan työväentalon virtuaalinen vappu 2020”. Jo ennen vapunpäivää tapahtumasivulta löytyy vinkkejä kotona tehtävälle vappulounaalle, unohtamatta legendaarisen Pakilan perunasalaatin reseptiä. Sivulle tulee myös valokuvia ja vähän historiaa Pakilan työväentalosta. Tiedonantajan vappulehtikin on tarkoitus esitellä.

Vappupäivän aamulla teemme punalippujen ja kukkien kanssa SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitäjänmäen osastojen perinteisen kunniakäynnin Haagan hautamuistomerkillä – noudattaen annettuja ohjeita osallistujien määrästä ja turvaväleistä. Muistomerkillä puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi. Video kunniakäynnistä laitetaan heti sen jälkeen tapahtumasivulle.

Vappupuheen työväentalolla pitää SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen ja senkin voi katsoa vappuna tapahtumasivulta.

Kello 14 alkaa Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Facebook Live -striimauksena Pakilan työväentalolta. Pakilan laulumoniste – joka aina lauletaan kannesta kanteen Pakilan vappulounaalla – skannataan ja laitetaan etukäteen tapahtumasivulle. Yhteislauluun netin kautta osallistuvat voivat lähettää laulutoivomuksia, viestejä ja kuvia tapahtumasivulle.

Työväentalon vapun perinne jatkuu.

MAIJA HAKANEN

Suositellut

HOK-Elannon jäsen, käytä äänioikeuttasi

Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet valitsevat nyt edustajiston, josta riippuu mihin suuntaan osuuskauppa kulkee. Ohjaavatko sen toimintaa markkinaosuuksien ja liikevoittojen tavoittelu vai jäsenten tarpeet ja osuustoiminnan periaatteet.

Äänestää voi netissä tai postin kautta. Jos äänestät netissä, äänestys alkaa 26.3. klo 9 ja päättyy 6.4. klo 23.59. Postiin äänestyskirje pitää laittaa niin, että siinä on viimeistään 6.4. postileima.

SKP:n Helsingin piirin ehdokkaat ovat mukana listalla S, jonka otsikkona on Kommunistit ja demokraatit. Listalla on vasemmistolaisia, punavihreitä ja sitoutumattomia ehdokkaita.

Kommunistit ja demokraatit -listan vaaliohjelma löytyy täältä. Listan 77 ehdokasta on esitelty täällä.

Suositellut

Vapputervehdys Tiedonantajaan

Tervehdi tovereita ja ystäviä Tiedonantajan vappunumerossa. Osallistu työväenlehtien tervehdysperinteeseen.

Tervehdyksen voi lähettää pienelläkin summalla. Yhdessä ne ovat lehdelle tärkeä joukkorahoituskampanja.

Tervehdyksen voi lähettää lehdessä julkaistulla listalla tai Tiedonantajan nettisivuilta, joista voi myös tulostaa tervehdyslistan:
www.tiedonantaja.fi/keraykset/vapputervehdys-2020

Tervehdys tulee toimittaa viimeistään 14. huhtikuuta.

Suositellut

Terveysasemia ei pidä siirtää yksityiselle bisnekselle

Korona-epidemia on nostanut vakavalla tavalla esille hyvien julkisten terveyspalvelujen ja niiden resurssien turvaamisen merkityksen. Sen pitäisi hälyttää myös Helsingissä. Kaupunki on jo pitkään alibudjetoinut terveydenhuoltoa ja nyt on valmisteilla ehdotus kahden terveysaseman ulkoistamisesta jollekin yksityiselle yhtiölle.

Ulkoistamista perustellaan terveysasemien jonojen poistamisella ja palvelujen uudistamisella. Perustelut ovat monella tavalla kyseenalaiset ja virheelliset.

Kokoomus, vihreät ja RKP päättivät sote-lautakunnassa ulkoistamisen valmistelusta ilman mitään selvityksiä sen vaikutuksista, muualla saaduista kokemuksista, kaupungin terveysasemien kehittämisestä tai edes siitä, mitkä kaikki palvelut aiotaan ulkoistaa.

Jos terveysasemia ulkoistetaan, se pirstoo palveluketjuja. Kokemukset muun muassa Vantaalta, Tampereelta ja Kemi-Tornion alueelta osoittavat, että ulkoistaminen ei paranna palveluja kokonaisuutena. Se tulee kunnille kalliiksi eikä helpota myöskään lääkärien saamista. Ulkoistamisella siirretään verovaroja yksityisten yhtiöille ja veroja kiertäville pääomasijoittajille.

Ulkoistamiselle esitetyt perustelut ovat myös tekopyhiä. Ovathan samat puolueet päävastuussa siitä, että terveysasemien resursseja on Helsingissä systemaattisesti alimitoitettu eikä niitä ole kehitetty tarpeita vastaavalla tavalla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa kaupungin terveysasemien ulkoistamista ja alistamista kapitalistiselle voitontavoittelulle. Satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevällä Helsingin kaupungilla on varaa parantaa terveysasemien palveluja. Kaupungin työntekijöillä on siihen osaamista, jonka sote-toimialan johto on sivuuttanut. Terveysasemien resurssien vahvistaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa helpottaa myös avoinna olevien vakanssien täyttämistä.

Helsinkiläisten terveydenhuoltoa ei saa alistaa kolmen suuren terveysalan yrityksen ja pääomasijoittajien hallitsemille markkinoille. Kaupungin ei pidä myöskään vähentää lähiterveysasemia ja keskittää sote-palveluja jättikeskuksiin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
12.3.2020

Suositellut

Kyse on tasa-arvosta ja palveluista

Kiky-talkoista on päästävä eroon myös kunnissa ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi tarvitaan reilut euromääräiset palkankorotukset. Näin voi kiteyttää kunta-alan ja vastaavien yksityisten palvelujen työntekijöiden vaatimukset työehtosopimuksiin.

Eespäin-lehti kyseli evästyksiä työehtoneuvotteluihin viideltä opetuksen, sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja ympäristöpalvelujen työntekijältä. Päivi Hedman on terveydenhoitaja, Outi Mononen erityisopettaja, Arja Putkonen lähihoitaja, Emmi Tuomi psykologi ja Katja Wallin tuotantoassistentti. Eikä ole vain sattuma, että he ovat naisia: kuntien työntekijöistä 80 prosenttia on naisia.

”Kutsumus ei elätä”

Sote-alalla ollaan palkkakupassa, se on selvä, sanoo Päivi Hedman. Hän työskentelee terveydenhoitajana maahanmuuttajien parissa.

– Verojen, vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen ei elämiseen paljon jää. Erilaiset palkan lisät ovat merkittävässä asemassa, mutta niiden saamiseksi on tehtävä pitkiä päiviä iltaisin, öisin ja pyhinä, kun muut ovat vapaalla. Alalla on paljon yksinhuoltajia ja voi miettiä, mitä se näissä perheissä merkitsee.

”Kutsumus” ammattiin ei elätä. Työstä pitää saada asianmukainen korvaus ja työn kohtuutonta kuormitusta on vähennettävä.

– Sote-ala tarvitsee oman työehtosopimuksen. Sen pohjalta alalle omaleimaisia kysymyksiä pystyttäisiin paremmin ratkomaan, katsoo Päivi Hedman.

Hän muistuttaa, että me jokainen tarvitsemme jossain vaiheissa elämäämme sote-palveluja.

– On yleinen etu, että alalla työskentelee riittävästi motivoituneita ammattilaisia, jolloin palvelut toimivat ja niitä kehitetään.

”Törkeän pieni palkka”

Lähihoitajan peruspalkka on kehno, monilla vain 1 750 – 2 000 euroa kuukaudessa. Se jää kauas suomalaisten keskipalkasta, joka on lähes 3 400 euroa.

– Työmäärään ja työn vaativuuteen nähden palkka on törkeän pieni, sanoo Arja Putkonen, joka toimii lähihoitajana mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa.

Kaupunki maksaa vähemmän kuin jotkut säätiöt, vaikka rahaa Helsingillä riittää. Jossain  voidaan samanarvoisesta työstäkin maksaa eri palkkoja.

Hoitajamitoituksista kysyttäessä Arja Putkonen korostaa, että kyse ei ole vain vanhustyöstä ja ns. laitoshoidosta.

– Muuallekin, kuten mielenterveystyöhön, päihdehuoltoon, lastensuojeluun ja kotihoitoon tarvitaan lisää resursseja. Kun hoitajat keskittyvät omaan työhönsä, tarvitaan myös lisää laitoshoitaja, siivoojia, keittäjiä, sosiaaliohjaajia jne.

”Kiky-tunnit pois”

Emmi Tuomen mielestä kiky-talkootuntien poistaminen pitää olla itsestään selvä lähtökohta kaikkien alojen tes-ratkaisuissa. Työaikaan liittyy muutakin:

– Työnantaja pyrkii liittämään kunta-alan psykologit pidempään ns. yleistyöaikaan. Psykologiliiton tavoitteena onkin estää työajan lisääntyminen ja toisaalta saada työntekijöille valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi ruokailuaikojen käytössä.

Työajan lyhentäminen ja työn ja perhe-elämän yhdistämistä helpottavat joustot, olisivat olennaisia sekä psykologeille että kaikille muillekin työntekijöille.

”Naistyön vähäinen arvostus”

Näinkö vähäinen on arvostus lasten kanssa työskenteleviä ja naistyötä kohtaan, kysyy erityisopettaja Outi Mononen. Opettajat ja lastentarhanopettajat ovat korkeakoulutettuja ja huolehtivat lasten kasvusta, mutta se ei näy palkkauksessa.

– Miten opettajien ja lastentarhanopettajien lomarahojen leikkaamista ja palkattomia kiky-tunteja voi perustella maamme kilpailukyvyn parantamisella?

Opettajia kuormittavat niin kasvavat lapsiryhmät ja haasteelliset oppilaat, alati uusiutuvat opetussuunnitelmat, oppilashuollon resurssien vähyys, tietotekniikka ja vähäinen tuki opettajille kuin vanhempien odotukset.

”Näkyy kaikkien arjessa”

Myös tuotantoassistentti ja ammattiliitto JHL:n aktiivi Katja Wallin toivoo, että työtä ja sen tekijää arvostettaisiin enemmän, ”vaikkei sillä arvostuksella laskuja maksetakaan”. Se motivoi, jos tietää, että omalla työllä on merkitystä.

– Joillain aloilla palkkaus ei ole millään lailla kilpailukykyinen yksityisten yritysten kanssa. Eikä enää voi luottaa siihenkään, että kunnalla saa olla eläkeikään asti.

Kovat asumiskustannukset korostavat Helsingissä tarvetta palkkojen nostamiseen. Työn arvostus pitäisi näkyä myös siinä, että jatkuviin sisäilmaongelmiin, kiusaamiseen ja epätasa-arvoiseen kohteluun puututaan tiukemmin.

– Kunnissa tehdään työtä, joka näkyy meidän kaikkien arjessa, Katja Wallin muistuttaa.  

(Artikkeli on julkaistu SKP:n Helsingin piirin Eespäin-lehdessä 1/2020)

Suositellut

Lähikaupan ja reilun osuustoiminnan puolesta

Suomen suurimman osuuskaupan, HOK-Elannon edustajiston vaaliin on koottu Kommunistit ja demokraatit -lista. Sillä on yhteensä 77 ehdokasta SKP:stä, STP:stä ja Kommunistien liitosta sekä puolueisiin sitoutumattomia.

Kommunistit ja demokraatit haluavat ravistella osuuskauppaa, tarjota vaihtoehtoja kaupalliselle voitontavoittelulle ja avata lisää vaikuttamisen väyliä jäsenille ja työntekijöille.

Kommunistit ja demokraatit -listan ehdokasnumerot ovat 1 036 – 1 112.

Ehdokkaana ovat mm. musiikkituottaja Atte Blom, opiskelija Heikki Ekman, kriisityöntekijä Sadek Elwan, HOK-Elannon edustajiston jäsen Yrjö Hakanen, näyttelijä Olli Ikonen, psykoterapeutti Pirjo Juutilainen, tapahtumatuottaja Aura Kaskisydän, konttorityöntekijä Talvikki Koivu, förvaltningsassistent Anneli Korhonen, lastenhoitaja Eila Pelttari, kirvesmies Matti Piirainen, leipomon luottamusmies Ville Rahikainen, VTK Olli Salin, pääsihteeri Tiina Sandberg, tanssitaiteilija Antti Seppänen, psykologi Tuula Vuori-Salo, varatuomari Arjo Suonperä, toimitsija Arto Viitaniemi, puheenjohtaja JP Väisänen ja myyjä Iida Ylönen.

Lähikauppaa ja reilua osuustoimintaa

Listan vaaliohjelmassa esitetään Alepa-lähikauppojen hintatason alentamista ja oikeudenmukaisempaa ostohyvitysten jakoa. Siinä vauhditetaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan, jätteiden vähentämistä, lähiruokaa ja ekologista rakennemuutosta edistävää omaa tuotantoa.

Osuuskaupan on syytä hylätä EK:n kiky-linja, parantaa työehtoja ja palkata lisää kokoaikaisia työntekijöitä. Yö- ja sunnuntaitöiden lisäämisen sijaan ohjelmassa ehdotetaan kokeiluja työajan lyhentämiseksi 6 tuntiin ansiotasoa alentamatta.

Kommunistit ja demokraatit haluavat kehittää kansainvälistä kauppaa ilman ylikansallisia välikäsiä. Hankinnoissa pitää varmistaa, ettei poljeta työehtoja, käytetä lapsityövoimaa eikä pilata ympäristöä. Ostoboikotit ovat keino, jolla myös osuuskaupan on syytä osoittaa, ettei se hyväksy Israelin harjoittamaa Palestiinan alueiden miehitystä.

Lisäksi ohjelmassa vaaditaan jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia ja edustajiston vallan lisäämistä.

Vaaliohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Vaali maaliskuun lopulla

Lista on sopinut vaaliliitosta Kommunistisen työväenpuolueen kanssa. Sen sijaan esitykset Vasemmistoliitolle vaaliyhteistyöstä eivät saaneet vastakaikua.

S-osuuskauppavaali on 26.3.-6.4. Jäsenet voivat äänestää postitse tai netissä. Vaaliaineisto postitetaan jäsenille viikolla 13.

Suositellut

Millainen sote-ratkaisu Helsinkiin ja Uudellemaalle?

Helsinkiin ja Uudellemaalle esitetään sote-uudistuksessa erillisratkaisua. Millainen siitä on tulossa? Miten käy lähipalvelujen? Entä rahoitus?

Keskustelua avaamassa ja vastaamassa kysymyksiin Tikkurilan asukastilassa maanantaina 24.helmikuuta klo 17.30 – 20:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vuorinen: Mihin suuntaan terveyspalveluissa?

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin: Jäävätkö sosiaalipalvelut taas jalkoihin?

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela: Keski-Uudenmaan kokemuksia ja palvelujen rahoitus

Uudenmaan CP-yhdistyksen sosiaalietuusneuvoja Aura Kaskisydän: Palvelujen käyttäjän näkökulmia sote-uudistukseen

Toimittaja Yrjö Hakanen: Lähipalvelut, demokratia ja sote-uudistus

Kahvi/teetarjoilu. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Tikkurilan asukastilan osoite on Lummetie 2 A, lähellä Tikkurilan asemaa.

Järjestävät SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirit yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa

Suositellut

Kunnon palkankorotukset kuntien työntekijöille, loppu kiky-talkoille

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä hyvien julkisten palvelujen turvaamiseksi. Se on myös tasa-arvokysymys, kun noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.

Hallituksella on iso vastuu siitä, että kuntien tehtävien toteuttamiseen on tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Se edellyttää myös huolehtimista riittävästä rahoituksesta nostamalla kuntien valtionosuuksia tuntuvasti.

Monien kuntien taloustilanne on vaikea, mutta Kuntatyönantaja KT liioittelee väittäessään, että kunnilla ei ole varaa työntekijäliittojen esittämiin korotuksiin ja palkkaohjelmaan. Todellisuudessa 10 vuoden aikana toteutettavan palkkaohjelman hinta olisi vain 1,5 prosenttia kuntien menoista samana aikana. Jos julkiset palvelut eivät ole kunnossa, se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Kuntatyönantajan johdossa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat kunnista. Ne pelaavat hävyttömästi kaksilla korteilla esittäessään eduskunnassa palvelujen kehittämistä, mutta vastustaessaan Kuntatyönantajan hallinnossa sen edellyttämää palkkojen ja muiden työehtojen parantamista. Erityisen törkeää on se, että myös jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevän Helsingin kaupungin edustajat ovat mukana KT:ssä ajamassa reaalipalkkoja alentavaa linjaa.

Useilla teollisuuden aloilla on jo sovittu kiky-talkoiden lopettamisesta samalla kun palkkoja nostetaan. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee kunta-alan ammattiliittojen vaatimuksia kunnollisista reaalipalkkojen korotuksista ja palkattomien kiky-tuntien poistamisesta. Samoin on hyvitettävä julkisten alojen työntekijöiden lomakorvausten leikkaukset. Piirikomitea tukee myös esityksiä samapalkkaisuuden edistämisestä toteuttamalla palkankorotukset euromääräisinä ja yleiskorotuksia painottaen.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kunta-alalla olisi syytä työnajan kiky-lisätuntien sijasta ryhtyä lyhentämään työaikaa ansiotasoa alentamatta esimerkiksi 6+6-tunnin työaikamallilla. Se helpottaisi työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa, edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi monien palvelujen saatavuutta. Aiheellisesti on kysytty, miksi rahaa löytyy kymmenen miljardin hävittäjäkauppoihin, mutta ei työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
6.2.2020

Suositellut

Lähde ehdolle HOK-Elannon vaaliin

Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet eli asiakasomistajat voivat 23.3.-6.4. pidettävissä vaaleissa vaikuttaa siihen, ohjaako osuuskaupan kehitystä markkinavoittojen tavoittelu vai kehitetäänkö edullista, reilua ja ympäristöystävällistä osuustoimintaa.

Vaaleissa valittavasta edustajistosta riippuu, miten asiakasomistajien ääni kuuluu osuuskaupassa, millaisia henkilöitä valitaan toiminnasta käytännössä vastaavaan johtoon ja miten heitä valvotaan. Edustajisto päättää myös siitä, miten käytetään ylijäämä, jota on kertynyt vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

Lähde mukaan muodostamaan Kommunistien ja demokraattien ehdokaslistaa osuuskaupan vaaliin. Kommunistit ja demokraatit haluavat vaikuttaa edullisen lähikaupan, sosiaalisesti vastuullisen, ympäristöystävällisen, kunnollisen työehdot turvaavan ja reilun osuuskaupan puolesta. Me toimimme asiakasomistajien ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi myös vaalien välillä.

Kommunistit ja demokraatit -lista kokoaa kommunisteja, muita vasemmistolaisia, sitoutumattomia sekä ay- ja kansalaisliikkeiden aktiiveja HOK-Elannon vaalissa.

Jos olet HOK-Elannon jäsen ja kiinnostunut ehdokkuudesta, ota yhteyttä yrjo.hakanen@skp.fi tai SKP:n toimistolle (09) 7743 8150.

Ehdokaslistat jätetään helmikuun alussa ja vaali on maalis-huhtikuun vaihteessa.

Suositellut

Tiedonantaja, kuukausilehti reilusti vasemmalla

Tiedonantaja-lehden uusimmassa numerossa on mielenkiintoinen Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenkon haastattelu, jonka on Tiedonantajalle tehnyt toimittaja Antero Eerola. Se tuo Ukrainan tilanteesta tietoa, jota ei valtamediasta löydy.

Tiedonantajan päätoimittaja Petra Packlalén esittää pääkirjoituksessa tärkeitä linjakysymyksiä uudelle pääministeri Sanna Marinille.

Lehdestä löytyvät myös juttut teollisuuden ja lastenhoitajien työehtokamppailusta, HX-hävittäjien kustannusten salailusta, Turkki-boikotista, Euroopan vasemmiston kongressista, Lenin 150-vuodesta, Bangladeshin ilmastopakolaisista, hankolaisesta teatterista, WADAn antidoping-politiikan ristiriitaisuudesta ja monesta muusta mielenkiintoisesta aiheesta.

Kerran kuukaudessa ilmestyvän Tiedonantajan voi tilata paperilla ja/tai digi-lehtenä kätevästi ja edullisesti osoitteessa tiedonantaja.fi/tilaa

Tiedonantajan tunnetuksitekemisestä, levittämisestä ja kehittämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita lehden levikkitapaamiseen to 6.2. klo 17 SKP:n ja Tiedonantajan toimistolle, Malmille.

Suositellut

Eroon kikystä ja reilut palkankorotukset

Tällä työehtosopimuskierroksella on työntekijöiden aika saada suurempi osuus heidän työllään luomastaan tuloksesta. Palkattomien kiky-tuntien sijaan tarvitaan reilut palkankorotukset ja avauksia työajan lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta.

Työnantajat pyrkivät Elinkeinoelämän keskusliiton tiukassa ohjauksessa palkkojen reaaliseen alentamiseen ja muihin työehtojen heikennyksiin. Ne perustelevat tätä tarpeella parantaa kilpailukykyä alentamalla työvoimakustannuksia.

Todellisuudessa yritysten työvoimakustannukset ovat Suomessa esimerkiksi teollisuudessa selvästi alemmat kuin keskeisissä ns. kilpailijamaissa. Yhtiöt ovat saaneet lisäksi miljardien eurojen helpotuksia veroihin ja maksuihin.

Reaalista kilpailukykyä parantavien investointien sijasta suurin osa yhtiöiden liikevoitoista jaetaan osinkoina niiden omistajille. Yhtiöiden jakamat osingot nousivat viime vuonna ennätystasolle 26 miljardiin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea tukee ammattiliittojen vaatimuksia paremmista työehdoista. Palkkojen reilut reaaliset korotukset edistävät kotimarkkinoita, joiden merkitystä kansainvälisen talouden epävakaisuus korostaa. Toteuttamalla korotukset euromääräisinä ja sisällyttämällä sopimuksiin tasa-arvoerä on korjattava naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Postin työntekijöiden lakkotaistelu ja muiden ammattiliittojen laaja tuki sille osoitti, että ammattiyhdistysliike voi joukkovoimallaan saada tuloksia. Solidaarisuutta tarvitaan nyt teollisuusalojen työntekijöiden kunnollisten palkankorotusten turvaamiseksi ja työehtojen heikennysten estämiseksi. Ensi vuoden puolella iso haaste koko työväenliikkeelle ovat kunta-alan sopimusneuvottelut.

Hallitus ei ole työmarkkinakysymyksissä ulkopuolinen. Sipilän hallituksen kaudella tehdyt kiky-ratkaisut ja työnantajien sotu-maksujen siirtäminen osin työntekijöiden maksettavaksi vaikuttaa palkkaratkaisuihin. Valtion rahoituksesta riippuu osaltaan se, millaiseen ratkaisuun kunta-alan neuvotteluissa päästään. Uuden hallituksen haasteena on myös lunastaa lupaukset työehtoshoppailun pois kitkemisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
12.12.2019

(Artikkelin kuva ammattiliitto Pro)

Suositellut

Punaiset joulumyyjäiset

Makeaa ja suolaista joulupöytään, punaista pukinkonttiin joulumyyjäisistä.

Metsänkulkijan marinoituja suppareita, Kalamiehen chilisilakoita, Joulutähtiä, joululeipää, pikkuleipiä ja muita herkkuja voi ostaa joulupöytään maanantaina ja tiistaina Punaisista joulumyyjäisistä. Pukinkonttiin on tarjolla Intokustannuksen, Kulttuurivihkojen ja TA-Tiedon kirjoja, cd-levyjä, grafiikkaa, villasukkia, punaisia narureppuja ja muita lahjatuotteita.

Tervetuloa myös nauttimaan glögiä&kahvia&makeaa ja tapaamaan tovereita SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirien joulumyyjäisiin.

Maanantaina ja tiistaina 9.-10.12. klo 14 – 19.

SKP:n toimistolla, Viljatie 4 B 3.krs, lähellä Malmin asemaa.

Suositellut

Postin taistelusta mallia muillekin

Posti- ja logistiikka-alan ammattiliitto PAU:n lakkotaistelu toi koko työväenliikkeen kannalta tärkeän voiton. Postin johto joutui perumaan työehtoshoppailun, jolla olisi leikattu pakettilajittelijoiden palkkoja ja pidennetty heidän työaikaansa. Samalla PAU torjui pyrkimykset alentaa rajusti muidenkin postilaisten palkkoja. SKP:n Helsingin piirikomitea onnittelee postilaisia hienosta kamppailusta.

Muiden ammattiliittojen solidaarisuus ja tukilakot auttoivat postilaiset voittoon. Vasta lakkotaistelu pakotti Antti Rinteen hallituksen toimiin valtio-omistajana ja Postin johdon luopumaan pakettilajittelua koskevasta työehtoshoppailusta. Samalla kamppailu nosti esille vaatimukset postista julkisena peruspalveluna, jota ei pidä alistaa voitontavoittelulle.

Ei palkka-alelle ja kiky-tunneille

Työantajaliitot ajavat EK:n koordinoimana yleistä palkkojen alentamista, työajan pidentämistä ja yleissitovan sopimusjärjestelmän murentamista. Postilaisten taistelu osoittaa, että tähän ei tarvitse eikä pidä alistua.

Työnantajien kova linja on johtanut jo useilla aloilla lakkovaroituksiin. Joukkovoimalla ay-liike voi torjua työnantajien vaatimukset ja saada tuloksia. Nyt tarvitaan ammattiliittojen yhteisrintamaa palkka-alen ja kiky-tuntien torjumiseksi.

On aika kääntää pääomatulojen hyväksi muuttunut tulonjaon suunta reiluilla palkankorotuksilla. Toteuttamalla korotukset euromääräisinä ja liittämällä niihin tasa-arvolisät on samalla parannettava naisvaltaisten matalapalkka-alojen asemaa.

Kiky-tuntien ja työajan pidentämisen sijasta on tarvetta lyhentää työaikaa. Työn tuottavuuden kasvun ansiosta se voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Antti Rinteen hallitusta perumaan ratkaisut, joilla osa työnantajien sote-maksuista siirrettiin Sipilän hallituksen kaudella työntekijöille. Piirikomitea edellyttää hallitukselta myös tekoja, joilla se lunastaa lupauksensa työehtoshoppailun lopettamisesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
28.11.2019

Suositellut

Tuki Postin lakkotaistelulle

Postin työntekijöiden lakko on oikeutettu vastaus työnantajan törkeään pyrkimykseen leikata palkkoja ja pidentää työaikaa. Postin johto ajaa palkkojen alentamista keskimäärin 30 prosentilla ja vuosityöajan pidentämistä esimerkiksi kokoaikatyössä jopa kuukaudella.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että valtion omistama yhtiö on romuttamassa yleissitovia työehtosopimuksia työehtoshoppailulla ja laajentamassa työssäkäyvien köyhien joukkoa. Posti on yhtiönä tehnyt jatkuvasti voittoa, mutta yhtiön hallitus on asettanut tavoitteeksi paisuttaa voittoja halpuuttamalla työehtoja.

SKP:n piiri vaatii valtion omistajaohjauksen linjan korjaamista niin, että Postille ei aseteta pörssiyhtiöihin rinnastettavia voittotavoitteita. Valtionyhtiöiden ohjeistuksessa pitää yksiselitteisesti torjua työehtoshoppailu. Postia tulee kehittää julkisena palveluna eikä bisneksenä, jossa tehdään omistajille voittoja ja johtajille hävyttömän suuria tuloja.

Postin palveluja on parannettava. Osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Heille pitää maksaa kunnon palkka, jolla tulee toimeen. Työajan pidentämisen sijasta suunta pitää olla sen lyhentämiseen.

Ammattiyhdistysliikkeen on yhteisvoimin näytettävä, että työnantajien harjoittama työehtoshoppailu ei käy ja tuettava PAU:n kamppailua palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä vastaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 11.11.2019

Suositellut

Miksi punavihreä enemmistö siunaa kokoomuslaisen budjetin?

Vuosia jatkuneen leikkauspolitiikan seurauksena kuntien taloustilanne on yleensä Suomessa synkkä. Helsingissä ensi vuoden budjettia tehdään kuitenkin aivan toisenlaisessa tilanteessa.

Kaupunki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää, sen pankkitileillä makaa toista miljardia euroa rahaa ja kaupungilla on saatavia enemmän kuin velkoja. Samaan aikaan vanhuspalveluissa, päiväkodeissa, kouluissa, terveysasemilla ja muissa peruspalveluissa on kuitenkin liian vähän rahaa ja työntekijöitä.

On käsittämätöntä, että kaupunginhallitus esittää tässä tilanteessa ensi vuodelle talousarvion, jossa palveluihin on asukasta kohti reaalisesti entistä vähemmän rahaa, mutta ylijäämää aiotaan kerätä yli 300 miljoonaa euroa lisää.

Tänä vuonna toteutuviin menoihin verrattuna esitetään budjetissa vain 2 – 3 prosentin lisäyksiä määrärahoihin. Tämä ei kata asukasmäärän, palvelutarpeiden, lakisääteisten tehtävien ja kustannusten kasvua. Resurssipula vanhusten ja lapsiperheiden palveluissa, kouluissa, kirjastoissa ja muissa peruspalveluissa jatkuu.

Lain mukaan kunnan tulee huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista eikä se saa tavoitella voittoa. Helsinki rikkoo näitä säädöksiä keräämällä satojen miljoonien eurojen ylijäämiä asukkaiden palveluja laiminlyömällä, nostamalla vuokria ja maksuja sekä teettämällä töitä matalilla palkoilla.

Kaupunginhallituksen budjettineuvottelut olivat arvoton näytelmä. Voi vain ihmetellä, miksi vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat – joilla on enemmistö kaupunginhallituksessa – suostuivat ottamaan pohjaksi kokoomuslaisen pormestarin ehdotuksen, jossa oli leikattu lähes 60 miljoonaa lautakuntien yksimielisistä esityksistä. Neuvottelujen tuloksena pormestarin esitykseen lisättiin vain 39,5 miljoonaa, vaikka viivan alle jää vielä ylijäämää yli 300 miljoonaa, minkä päälle tulevat vielä kaupungin omistamien yhtiöiden voitot.

SKP:n Helsingin piirikomitea tuomitsee kaupungin ylijäämien paisuttamisen asukkaiden, palvelujen, työllisyyden ja ympäristön kustannuksella. SKP:n piirikomitea vaatii, että ylijäämistä ohjataan lisää rahaa erityisesti peruspalveluihin, kouluille, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen, uusiutuvan energian hankkeisiin ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.

Kaupungin johto kysyi meiltä asukkailta osallistuvassa budjetoinnissa, mitä tekisimme 4,4 miljoonalla eurolla. Nyt on syytä kysyä valtuutetuilta, mitä teette yli 300 miljoonan euron uusilla ylijäämillä, kun kaupungin kassa pursuaa jo muutenkin rahaa? ”Maailman toimivimmassa kaupungissa” pitää investoida ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen, eikä vain rakentamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
31.10.2019

Suositellut

HEKA vuokralaisdemokratiaa estämässä


Arava-lainsäädäntö lähtee kauniista ajatuksesta. Se haluaa tehdä asunnoista ensijaisesti koteja – sen sijaan, että ne nähtäisiin sijoituskohteina. Tämän se pyrkii mahdollistamaan asukasdemokratialla ja omakustannusvuokrilla. Näitä molempia vastaan Helsingin kaupungin asunnot eli HEKA on päättänyt hyökätä.

HEKA omistaa noin 90 000 helsinkiläisen kodin. Hyvin pitkään se noudatti kohdekohtaisesti määrittyviä vuokria ja mahdollisti sen, että asukkaat pystyivät toiminnallaan suoraan vaikuttamaan vuokratasonsa määrittymiseen. Tällöin löytyi asukkaista suhteellisen vaivatta myös aktiivisia toimijoita talotoimikuntiin ja muihin tehtäviin asukasdemokratian puitteissa.

Asukasdemokratia ahtaalla

Sittemmin asiat ovat menneet huonompaan suuntaan. HEKA on käynyt läpi lukuisia fuusioita, joissa on aina muutettu myös asukasdemokratiaa ja vuokranmääritystä. Alun perin puhuttiin vain pääomatalouden fuusioimisesta, sitten 21 alueyhtiöitä fuusioitiin viideksi ja nyt vuodenvaihteessa kaikki fuusioidaan HEKA Oy:n osaksi. Valta keskittyy ja samalla vähenevät niin asukkaiden kuin valtuuston valitsemat edustajat hallinnossa.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa asukkaille on vaikea osoittaa hyötyä, mikä heille koituu toiminnasta asukasdemokratian parissa. Tämä on huomattu myös HEKA:n johdossa, jossa hallituksen puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja toimitusjohtaja Jaana Närö ovat ideoineet jälleen yhden uudistuksen. Tälläkin kertaa pyritään sekä viemään asukkaiden toimintamahdollisuuksia että hämärtämään yhteishallintolaissa määritellyn asukasdemokratian tarkoitusta.

Aktiiviset asukkaat leikkurissa

HEKA:n johdossa on todettu, että aktiivisten asukkaiden toiminta ei ole hintansa arvoista. Palkkioita ja kokousmääriä leikataan ensi vuoden alusta alkaen.

Aktiiviasukkaiden hinta on ollut noin 29 euroa kuukaudessa asuntoa kohti. Sillä on saatu esimerkiksi 24/7-päivystys vikatilanteiden ja ilkivallan osalta sekä erilaisten kiinteistönhuollon toimenpiteiden seuranta niihin kohteisiin, joissa on toimiva talotoimikunta. Vastaavan toiminnan hankkiminen muilla tavoin tulee paljon kalliimmaksi.

Lisäksi talotoimikunnat ovat hoitaneet suuren määrän erilaisia lausuntoja ja muuta HEKA:n tiedonsaantia helpottavaa toimintaa, ja tietenkin myös asukasdemokratialainsäädännön velvoitteita. Myös näitä on jatkossa vaikea täyttää.

Jaana Närö on julkisuudessa kertonut, että nyt säästettävillä rahoilla voidaan esimerkiksi ostaa pihoille kesäkukkia tai järjestää pihatalkoita. Näröltä unohtuu tässä kuitenkin se, että ilman aktiivisia ihmisiä taloissa, ei kukaan kastele kukkasia tai hoida pihatalkoiden järjestelyjä. Liekö tämäkin suunniteltua, sillä näin syntyy vielä isompi säästö HEKA:lle. Asukkaiden hyödyksi sitäkään tuskin lasketaan.

Tiina Sandberg

HEKA Koillisen Suutarilan vuokrantasausalueen vuokralaistoimikunnan jäsen ja kohteensa luottamushenkilö

**** 

Vertailun vuoksi

Anni Sinnemäelle maksetaan HEKA:n hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota 3 570 euroa. Lisäksi hän ja muut hallituksen jäsenet saavat 385 euroa/kokous (noin 4 500 € vuodessa).

Suositellut

Syysseminaarin satoa

Rinteen hallitus lupaa lisätä valtion pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla vuoden 2023 tasolla. Sipilän hallituksen menoleikkaukset olivat kuitenkin 4 miljardia, totesi pitkään tilastokeskuksessa kansantalouden ja julkisen talouden kehitystä seurannut Olli Savela alustaessaan Rinteen hallituksen talouslinjoista SKP:n Helsingin piirin syysseminaarissa. Kun oikeisto painostaa hallitusta oikealta, on tärkeä, että voimistetaan painetta myös vasemmalta, ay- ja kansalaisliikkeiltä.

Seminaarin toisena teemana olivat kiky-linjan vaihtoehdot ja ay-toiminta nyt alkavalla työehtosopimuskierroksella. Siitä alustavan puheenvuoron käytti Katja Wallin, joka kuuluu JHL:n Helsingin yhteisjärjestön hallitukseen. Postialan kamppailu työnantajan työehtoshoppailua koskee muitakin aloja ja solidaarinen tuki postilaisille todettiin tärkeäksi.

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin kertoi Stadin ikäohjelmasta ja eläkeläisjärjestöjen vaatimuksista turvata lähipalvelut, riittävät hoitajamitoitus, pääsy kiireettömään hoitoon viidessä päivässä, Seniori-infon laajentamisesta ympärivuorokautiseksi ja HSL:n alennusten saamisesta 24/7 yli 70-vuotialle.

Kenkää Keskustatunnelille -ryhmässä toimiva Maija Hakanen selvitti 1,4 – 2 miljardia maksavan tunnelihankkeen kielteisiä vaikutuksia henkilöautoliikenteen ja hiilidioksidipäästöjen lisääntyessä. Tunnelihankkeen hylkäämistä perustelee sekin, että asioimisesta keskustan kauppoihin vain runsas kymmenesosa tapahtuu henkilöautoilla. Tunneli lisäisi kaupunginkin selvitysten mukaan lähinnä läpiajoliikennettä Länsiväylältä itään.

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg esitteli kesäkuussa pidetyn puolueen edustajakokouksen johtopäätöksiä, vahvat perusteet SKP:n palauttamiselle takaisin puoluerekisteriin, yhteistyön rakentamista ja kutsui mukaan Tiedonantaja-festivaalille 26.10. Jyväskylään, jonne on Helsingistä järjestetty myös edullinen bussikuljetus.

Uusi piirikomitea

Seminaarin jälkeen pidetyssä piirikokouksessa valittiin SKP:n Helsingin piirikomitea, joka piti heti järjestäytymiskokouksensa.

Piirikomitean varsinaisiksi jäseniksi valittiin Yrjö Hakanen (puheenjohtaja), Ari Hannikainen, Jorma Heinonen, Toivo Koivisto, Outi Mononen, Timo Pelto, Reijo Rinne (piirisihteeri), Tiina Sandberg, Emmi Tuomi ja Katja Wallin (varapuheenjohtaja). Varajäseniksi valittiin Päivi Hedman, Mikko Korhonen, Jussi-Petteri Lappi, Toivo Saksala ja Helene Tuominen-Aliferenko. Taloudenhoitajana jatkaa Talvikki Koivu.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

Hallituksen estettävä Postin työehtojen polkeminen

Posti on ilmoittanut siirtävänsä noin 700 työntekijää ja toimihenkilöä halvemman ja joustavamman työehtosopimuksen piiriin. Se alentaa palkkoja keskimäärin 30 % ja pahimmillaan jopa 50 %. 

Tuki postilaisten lakkotaistelulle

Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto tukee Posti- ja logistiikka-alan unionin työtaistelutoimia työehtojen räikeää heikentämistä vastaan.

SKP:n osasto vaatii Antti Rinteen hallitusta pysäyttämään valtionyhtiö Postin johdon harjoittaman törkeän työehtosopimusshoppailun. Postilaisille tarvitaan myös muun ammattiyhdistysliikkeen konkreettisia solidaarisuustoimia.

Nyt pakettilajittelijoihin kohdistuva palkkojen leikkaaminen on jatkoa Postissa jo pidempään jatkuneelle työehtojen heikentämiselle. Tässä Postin johto on käyttänyt hyväksi työehtoshoppailua vaihtamalla osassa toimintaa työnantajaliittoa niin, että on voinut siirtää työntekijöitä halvemman sopimuksen piiriin ja lisätä yö- ja viikonlopputöitä.

Työntekijöille taulukkopalkkojen alentaminen 30 prosentilla merkitsee keskimäärin yli 600 euron alennusta tuloihin kuukaudessa. Kun postin työntekijöiden keskimääräinen kuukausipalkka on 2 200 euroa, ajaa palkkojen alentaminen työntekijät perheineen taloudelliseen ahdinkoon ja lisää myös valtion asumistukimenoja.

Johtajilla jättipalkat

Posti Group -yhtiö teki viime vuonna voittoa noin 45 miljoonaa euroa ja jakoi osinkoina valtio-omistajalle yli 28 miljoonaa. Erityisesti pakettien jakelu on viime aikoina lisääntynyt. Samaan aikaan kun tuloksen tehneiltä työntekijöiden palkkoja leikataan rajusti, saavat Postin johtajat ennätyksellisiä palkkoja ja palkkioita. Toimitusjohtajalle maksettiin viime vuonna lähes miljoona euroa, yli 82 000 euroa kuukaudessa.

Polkemalla työntekijöiden palkkoja johtajat kasvattavat omia bonuksiaan. Postin asiakkaille tämä linja on tarkoittanut palvelujen jatkuvaa heikentymistä. SKP:n Maunula-Pakilan osasto vaatii valtion omistajaohjausta suunnan muuttamiseksi.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
30.8.2019

Kuvat: Posti Oyj ja Toivo Koivisto
Suositellut

Suomi mukaan ydinaseet kieltävään sopimukseen

Maailmaa uhkaa ydinasevarustelun kierre. Yhdysvallat on irtaantunut maasta laukaistavat keskimatkan ydinohjuksen kieltävästä INF-sopimuksesta ja Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta. Myös Venäjä on vetäytynyt INF-sopimuksesta. Strategisia ydinaseita rajoittavan START-sopimuksen jatkaminen on epävarmaa.

Aserajoitussopimusten mureneminen on viemässä asevarustelukierteeseen samaan aikaan kun voimavaroja pitäisi suunnata ilmastonmuutoksen torjumiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Tässä tilanteessa tarvitaan ydinasevaltioiden painostamista niin rauhanliikkeen kuin ydinaseettomien valtioiden toiminnalla.

Tänään, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhrien muistopäivänä, Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea vaatii Suomen hallitusta allekirjoittamaan ydinaseet kieltävä YK:n sopimus, jonka kymmenet muut valtiot ovat jo tehneet. Tässä mitataan nyt sitä, onko hallituksella itsenäistä ulkopolitiikkaa vai alistuuko se USA:n ja Naton painostukseen. Suomen tulee muutenkin pysyä erossa varustelukierteestä, muun muassa luopua aikeista hankkia uusia taisteluhävittäjiä.

Helsingin aika liittyä ICAN-vetoomukseen

Useat kaupungit ympäri maailmaa ovat vedonneet hallituksiin YK:n yleiskokouksen suurella enemmistöllä hyväksymän ydinasekieltosopimuksen allekirjoittamiseksi. Näin ovat tehneet Hiroshima, Nagasaki, Berliini, Geneve, Oslo, Pariisi, Sydney, Toronto, Washington DC ja kymmenet muut isot kaupungit eri maissa. SKP:n Helsingin piirikomitea esittää, että Helsinki liittyy mukaan tähän kaupunkien ICAN-vetoomukseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea 6.8.2019

Kuva ICAN

Suositellut

Hiroshima-ilta

Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen uhreja muistetaan ja ydinasevarustelua vastaan osoitetaan mieltä tiistaina 6.8. eri puolilla maailmaa. Helsingissä rauhanjärjestöjen tilaisuus klo 21 Oopperatalon puiston Amfiteatterissa ja sen päätteeksi lasketaan klo 22 kynttilät Töölönlahteen. Puhuvat Eva Biaudet ja Hannu Ronimus, esiintyy Merikukka Kiviharju Quartet.

Suositellut

Kymmenet tuhannet Pride-kulkueessa

Helsingin Pride-viikon päättäneestä kulkueesta muodostui suuri ja värikäs mielenosoitus yhdenvertaisuuden, tasa-arvon sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta.

SKP:n Punainen sateenkaari osallistui kymmenien tuhansien muiden kanssa kulkueeseen Senaatintorilta Kaivopuistoon, jossa pidetyssä juhlassa Punaisella sateenkaarella oli oma teltta.

Jo aiemmin Pride-viikolla SKP:n seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ryhmä järjesti Työväenliikkeen kirjastolla yhteistyössä Euroopan vasemmiston ja Demokraattisen sivistysliiton kanssa keskustelun ”Tarvitaan vapautuspäivät”. Siinä olivat mukana Maiken Kore Slovenian sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen etuja ajavasta Marec 8. Instituutista, SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg ja SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

SKP:n linjaa vedettiin Porvoossa

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous esittää ongelmien juuriin asti meneviä uudistuksia hyväksymässään laajassa poliittisessa asiakirjassa. Puoluekokouksen hyväksymä toisessa asiakirjassa todetaan ympäristökriisin ratkaisemisen edellyttävän sekä välittömiä toimia että siirtymistä toisenlaiseen järjestelmään, sosialismiin.

Tämän artikkelin pääkuvassa kolmen seuraavan vuoden ajan puoluetta johtavan keskuskomitean jäseniä. Helsingistä keskuskomiteaan valittiin Heikki Ketoharju, Talvikki Koivu, Tiina Sandberg, Emmi Tuomi, Katja Wallin ja Juha-Pekka Väisänen.

Puolueen puheenjohtajana jatkaa käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen ja pääsihteerinä puutarhuri-aktivisti Tiina Sandberg. Varapuheenjohtajiksi valittiin opettaja Miguel López Jyväskylästä ja ylilääkäri Liisa Taskinen Kotkasta.

SKP:n puheenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi Helsingin piiristä ja osastoista käyttivät Porvoon kulttuuritalo Grandissa pidetyssä kokouksessa puheenvuoroja Heikki Ketoharju, Toivo Koivisto, Outi Mononen ja Hannele Salava.

Kokoukseen osallistui kansainvälisiä vieraita mm. Euroopan vasemmiston puolueesta, Britanniasta, Iranista, Irakista, Kuubasta, Palestiinasta, Saksasta, Tanskasta, Venezuelasta ja Vietnamista.

Edustajakokouksen hyväksymät asiakirjat on julkaistu puolueen verkkosivuilla.

Heikki Ketoharju.
Outi Mononen.
Solidaarisuuskonsertissa esiintyivät Tuula Amberla & Tero-Petri Suovanen, räp-artististit Alamaa ja Mc Kajo sekä dj JammyG.

Artikkelin kuvat Toivo Koivisto.

Suositellut

Punainen viikonloppu Porvoossa

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous pidetään 15.-16.6.2019 Kulttuuritalo Grandissa Porvoossa. Kokous alkaa lauantaina 15.6. kello 11.00. Kokous jatkuu sunnuntaina 16.6. klo 9.00 ja päättyy noin klo 16.

Lauantai-iltana on Solidaarisuuskonsertti klo 19-22. Konsertin lippuja 15/10 € voi ostaa SKP:n Helsingin toimistosta ja Grandin lippupalvelusta Porvoosta. Konsertissa kuullaan SKP:n puheenjohtajan JP (Juha-Pekka) Väisäsen solidaarisuuspuhe, kansainvälisiä tervehdyksiä. Tuula Amberla, McKajo, Alamaa ja Anniina esiityvät. Konsertin juontavat Jiri Mäntysalo ja Petra Packalén.

Kulttuuritalo Grandin sijaitsee Porvoon keskustassa, lähellä toria ja linja-autoasemaa: Piispankatu 28.

Suositellut

Solidaarisuus

Tuula Amberla
MC Kajo
Alamaa&Anniina

15.6. klo 19-22 Kulttuuritalo Grand, Porvoo. Liput 15/10 euroa ovelta ja SKP:n piirijärjestöstä. Konsertin järjestää SKP.

Suositellut

Kohti työväen Eurooppaa

Suomen kommunistinen puolue on mukana täydellä listalla Euroopan unionin parlamentin vaalissa. Helsingistä SKP:n listalla ovat ehdolla Yrjö Hakanen, Heikki Ketoharju, Anneli Korhonen, Matti Laitinen ja Tiina Sandberg. Uudeltamaalta Heikki Ekman, Jari Karttunen, Aura Kaskisydän, Arjo Suonperä ja Iida Ylönen. Pirkanmaalta Mervi Grönfors ja Petra Packalén. Satakunnasta Ilpo Kyllönen ja Jiri Mäntysalo. Joensuusta Toni Kallioinen, Miguel Lopez Jyväskylästä, Tapio Siirilä Lapista, Jyrki Hyvölä Oulusta, Ville Veintie Ähtäristä sekä Susanna Rissanen Siilinjärveltä.

On aika ottaa askel vasemmalle – uusliberalismia, EU-sopimuksia, suuryhtiöiden valtaa ja kapitalismia vastaan. Se on välttämätöntä yhä eriarvoisemman, vaarallisemman ja tuhoisamman kehityksen suunnan muuttamiseksi. EU:n suunta on toinen: suuren rahan hallitsemat markkinat ja kapitalismi, joka toimii harvojen hyväksi ja ilman yritysten yhteiskuntavastuuta, todetaan SKP:n EU-vaaliohjelmassa.

”Suomen kommunistinen puolue tuo Euroopan unionin parlamentin vaaleihin EU:n vastaisen ja toisenlaista Eurooppaa rakentavan, työväenluokan ja vähävaraisten etuja puolustavan vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka haluaa parempaa Eurooppaa ja maailmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle.”

Suositellut

Helsingin työväen vappumarssi

Helsingin työväen yhteinen vappumarssi kokoontuu keskiviikkona 1.toukokuuta Hakaniemen torilla klo 11. Kulkue päättyy Rautatientorille.

Ennen vappumarssia SKP:n järjestöjen kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä Stadionintiellä (klo 9.45), Malmin hautausmaalla (klo 9) ja Pohjois-Haagassa punaisten haudalla (klo 9).

Vappumarssin jälkeen Pakilan työväentalon perinteinen vappulounas & työväenlauluja klo 13 – 16. (Paikkoja rajoitetusti, pöytävaraus syytä tehdä ennakolta maija.hakanen (a) kolumbus.fi.)

Suositellut

Parempi työelämä ja kunnon liksat

Suomessa työelämä on ihan liian kauan ollut olemassa vain yrityksiä varten. Ei tässä ole mitään järkeä, että valtio patistaa työttömiä sellaisiin töihin, joilla ei tule toimeen ja rankaisee niitä, jotka eivät tähän suostu. Tarvitsemme palkkaa jolla tulee tulee toimeen ja 6-tunnin työpäivän ansiotasoa alentamatta, esittää SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

Näistä ja monista muista tarpeista muuttaa politiikan suuntaa keskusteltiin, kun SKP:n vaaliauto kiersi viimeisen vaaliviikon alussa Itä-Helsingissä. Kontulan ostarilla SKP:n kampanjaa kävi seuraamassa myös Ylen kuvausryhmä.

SKP:n Helsingin vaalikampanja jatkuu viimeisellä viikolla keskiviikkona klo 15 – 17 Tapulikaupungissa Maatullinaukiolla, torstaina ja perjantaina klo 10 – 18 Tallinnanaukiolla sekä lauantaina Narinkkatorilla klo 10- 18.

(Kuva Toivo Koivisto)


Suositellut

SKP:n Helsingin piirin teesit eduskuntavaaleihin 2019

Eduskuntavaalit vaikuttavat Helsingin kehitykseen ja monet Helsinkiä koskevat ratkaisut ovat myös valtakunnallisia vaalikysymyksiä. Me helsinkiläiset kommunistit haluamme näillä teeseillä nostaa esille vaihtoehdon oikeistolaiselle politiikalle, joka ei vastaa sen enempää helsinkiläisten enemmistön kuin koko maan kehityksen tarpeita. Samalla kutsumme tekemään muutosta ja vaikuttamaan myös vaalien välillä.

Köyhyys ja veronkierto elävät rinnan

Köyhyyden lisääntyminen näkyy Helsingissä. Esimerkiksi Myllypuron leipäjonossa on viime vuonna noin 265 000 käyntiä, kun niitä oli vuotta aiemmin 160 000. Erityisesti Helsingissä on kasvanut lapsiperheiden köyhyys ja nuorten asunnottomuus.

Toisaalta Helsinki on erityinen pääomien keskittymä. Monien suurten yhtiöiden pääkonttorit sijaitsevat Helsingissä ja täällä on myös paljon pääomatulojen saajia, jotka nauttivat erilaisista verotuksen porsaanrei’istä.

Kiristämällä suurten yhtiöiden ja pääomatulojen verotusta löytyy rahaa köyhyyden torjumiseen ja perusturvan nostamiseen vaiheittain 1 200 euroon kuukaudessa.

Ei rahastamiselle ja yksityistämiselle sote-palveluissa

Vaalien alla on julkisuuteen noussut erityisesti vanhuspalvelujen surkea tila. Myös Helsinki on alimitoittanut törkeästi sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia ylijäämää. Hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet saada hoitoa ja hoivaa, kun kaupunki laiminlyö omien palvelujen kehittämistä ja laajentaa palveluseteleiden käyttöä.

Nyt kun Sipilän ja Orpon hallituksen sote-markkinamalli on kaatunut, on otettava uusi suunta. On lisättävä julkisten palvelujen rahoitusta ja henkilöstöä, laajennettava maksuttomuutta ja turvattava peruspalvelut lähipalveluina, pääsääntöisesti kuntien omaa toimintaa. Stadissakin on ikäohjelmaan osoitettava riittävät resurssit ja sitovat hoitajamitoitukset. Erikoistason palvelut voidaan koota demokraattisesti valittavan maakuntatason hallinnon alaisuuteen.

Työllisyys ja työaika

Työttömyys on Helsingissä muuta pääkaupunkiseutua ja maan keskimääräistä tasoa suurempi. Tällä näkyy selvästi se, että hallituksen kehuma työllisyyden kehitys on lähinnä erilaisia pätkätöitä, osa-aikaisuuksia ja jopa palkatonta ”aktivoimista”.

Etenkin nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi tarvitaan lisää julkisia työpaikkoja. Kaupunki voi luoda niitä palvelujen lisäksi kehittämällä kunnallista liiketoimintaa, esimerkiksi rakennusyrityksen. Lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta ja ottamalla käyttöön 6+6 -tunnin työaikamalli voidaan parantaa työllisyyttä, palveluja ja myös työssä jaksamista.

Koulutus- ja kulttuurikaupunki

Koulutus ja kulttuuri ovat Helsingin suuri voimavara. Ne jakautuvat kuitenkin eriarvoisesti. Koulut ja jopa päiväkodit eriytyvät lasten sosiaalisen taustan ja asuinalueiden mukaan. Koulunkäyntiavustajia on Helsingissäkin vähennetty.

Koulutusleikkaukset on peruttava. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkokoja on pienennettävä. Opettajien ja lastentarhanopettajien ohella on lisättävä koulupsykologeja, kuraattoreita, koulunkäyntiavustajia ja muita työntekijöitä. Päiväkoti, peruskoulu, kirjasto ja liikuntapaikka tulee olla maksutonta lähipalvelua. Valtion rahoitusta yliopistoille ja ammatillisille korkeakouluille on lisättävä. Helsingin tulee olla aktiivinen saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisessä.

Asumisen hinta alas!

Helsinkiin tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja, etenkin valtion lainoittamia edullisia vuokra-asuntoja. Kokemus osoittaa, että asumisen hintaa ei saada alas kuitenkaan vain rakentamalla lisää.

Etenkin Helsingin kaltaisessa kasvukeskuksessa tarvitaan välttämättä vuokrasääntelyä ja kattoa ylikorkeille vuokrille. On osoitettava ara-tuotantoon tontteja myös pienille ja keskisuurille yleishyödyllisille rakennuttajille. Me helsinkiläiset kommunistit vastustamme nykyistä metropolipolitiikkaa, jolla ihmiset, työpaikat ja palvelut pyritään keskittämään Suomessa vain muutamaan kaupunkikeskukseen. Valtion ja maakunnan ei pidä tukea Helsingin johdon pyrkimyksiä rakentaa viheralueille, joiden tarve sekä virkistyksessä että hiilinieluina kasvaa. Metsien ja luonnonsuojelua tulee laajentaa etenkin eteläisessä Suomessa.

Ilmastopuheista tekoihin!

Helsingillä on suurena kaupunkina tärkeä vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Helsinki voi nopeuttaa siirtymistä energiatuotannossa kivihiilestä uusiutuvaan energiaan ja panostaa myös kaupungin oman energiayhtiön toiminnassa entistä enemmän aurinkoenergiaan, tuulivoimaan, biokaasuun ja energian säästöä edistäviin ratkaisuihin.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä pitää hylätä raideliikenteen kilpailuttaminen ja kehittää raideliikennettä valtion ja kuntien omana toimintana. Helsinkiin ei tarvita yksityisautoilua edistävää keskustatunnelia eikä kohtuuttoman kallista Pisararataa. Tällaisten miljardihankkeiden sijasta on otettava suunta kohti maksutonta joukkoliikennettä.

Stop rasismille ja militarismille

Helsingissä on maahanmuuttajia enemmän kuin muualla Suomessa, mutta suhteellisesti vähemmän kuin useimpien muiden maiden suurissa kaupungeissa. Helsingissä voidaan ja pitää torjua alueiden eriytymistä, ehkäistä rasismia ja edistää kansainvälistä solidaarisuutta.

Maahanmuuttajien kieliopetukseen ja muuhun kotouttamiseen tulee osoittaa lisää valtion tukea. Helsinki voi ottaa vastaan lisää pakolaisia ja Suomen pakolaiskiintiötä on syytä nostaa. Helsingissä syrjinnän ehkäisemiseksi käyttöön otettua anonyymia rekrytointia on laajennettava valtion virastoihin ja yhtiöihin. Paperittomien asemaa on parannettava ja eduskunnan on korjattava lakeja niin, että helpotetaan perheiden jälleenyhdistämistä ja estetään paperittomien laajan joukon muodostuminen.

Suomen tulee olla rauhanpolitiikassa aktiivinen sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka ei osallistu varustelukierteeseen eikä anna käyttää aluettaan muita maita vastaan suuntautuviin sotaharjoituksiin.

Puolueiden sanat ja teot

Helsinkiläisten päättäjien sanojen ja tekojen ristiriita on kova. Julkisissa palveluissa leikataan vähästäkin, mutta taisteluhävittäjiin ollaan valmiita käyttämään kymmeniä miljardeja.

Kokoomuslainen pormestari esiintyi hallituksen sote-esitystä vastaan, mutta ajaa Helsingin budjetissa sote-palvelujen heikentämistä. Oppositiopuolueet vastustavat eduskunnassa leikkauspolitiikkaa, mutta hyväksyvät sen Helsingin valtuustossa. Lähipalveluista puhutaan, mutta käytännössä vähennetään lähiterveysasemia ja lähikouluja. Palkkoja päiväkodeissa alas painanut kuntien palkkakartelli hellitti vasta kun lastentarhanopettajat protestoivat ja osoittivat mieltä.

SKP:n valtakunnallinen vaaliohjelma ja nämä teesit tuovat vaaleihin vaihtoehdon leikkauspolitiikalle, jota kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat hallituksessa olleessaan toteuttaneet. Haluamme nostaa päätöksenteosta syrjäytettyjen ihmisten äänen ja tarpeet politiikan keskiöön. Vaadimme siirtymistä rahan vallasta kansan valtaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
27.3.2019

Suositellut

SKP:n ehdokkaat Helsingissä 119-134

On aika tuoda katujen, työpaikkojen, lhiöiden ja muiden nyt päätöksenteosta syrjäytettyjen ääni kuuluviin: tämä ei enää käy!

Eduskuntavaaleissa voi äänestää vaihtoehtoa eduskuntapuolueiden hallituksissa olleessaan ja muun muassa Helsingin valtuustossa toteuttamalle leikkauspolitiikalle. Ääni Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaille on vaatimus siirtyä rahan vallasta kansan valtaan.

SKP:n ehdokkaana Helsingissä olevat kommunistit, muut vasemmistolaiset ja sitoutumattomat ehdokkaat löytyvät numeroilla 119 – 134.

Ehdokkaiden esittely ja kuvat on julkaistu täällä.

Lisää tietoa ehdokkaista Eespäin-lehdessä ja SKP:n vaalitilaisuuksissa, mm. vaaliauto- ja telttakiertueella.

Suositellut

SKP:n vaalikiertue ympäri Helsinkiä

Kommunistien vaaliauto kiertää eduskuntavaalien edellä joka viikko eri puolilla Helsinkiä, etenkin lähiöissä. Lisäksi SKP:llä on vaaliteltta useilla toreilla.

Vaalikiertueen aikataulu löytyy tältä tapahtumasivulta. Se ja siihen voi tulla joitain muutoksia, kannattaa seurata tiedotusta mm. näillä sivuilla.

Vaaliautolla ja -teltalla voit tavata ehdokkaita, keskustella ja ottaa kantaa. Kietueella kerätään nimiä rauhanjärjestöjen vetoomukseen hävittäjähankintoja vastaan. Sote-uudistukseen SKP vaatii uutta suuntaa, jossa ihmisten perusoikeuksia ei alisteta bisnekselle. Sosiaaliturvan uudistamisen kommunistit aloittaisivat toteuttamalla ensi vaalikauden aikana 1 200 euron verottoman perusturvan kuukaudessa kaikille sitä tarvitseville.

Suositellut

Naistenpäivän kiertue Itä-Helsingissä

Vaihtoehdot julkisten palvelujen leikkaamiselle ja yksityistämiselle, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja panostaminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, työntekijöiden lisääminen ja palkkauksen parantaminen naisvaltaisissa hoito- ja hoivatöissä, työajan lyhentäminen ja perusturvan parantaminen.

Muun muassa näistä asioista keskustellaan SKP:n kansainvälisen naistenpäivän kiertueella. SKP:n vaaliauton kiertueella Itä-Helsingissä on mukana muun muassa SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

Kierros alkaa Myllypuron metroaseman luona olevalta Kivensilmän aukiolta kello 10 – 11. Sieltä kierros jatkuu Vuosaaren Mosaiikkitorille klo 11.30 – 13, Meri-Rastilan torille klo 13.15 – 13.45 ja Mellunmäen metroaseman luo Hetanaukiolle klo 14 – 15.15. Naistenpäivän kiertue päättyy Kontulan ostarille noin klo 15-30 – 17.

Vaaliauto on naistenpäivän jälkeen liikkeellä seuraavan kerran tiistaina 12.maaliskuuta Koillis-Helsingissä.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

SKP:n ehdokkaat eduskuntavaalissa Helsingissä

On aika tuoda katujen, työpaikkojen, lähiöiden ja muiden nyt päätöksenteosta syrjäytettyjen ääni kuuluviin: tämä ei enää käy! Tästä lähtökohdasta Suomen kommunistinen puolue on koonnut kevään vaaleihin monipuoliset ehdokaslistat.

Helsingissä SKP:n listalla ovat ehdolla eduskuntaan datanomi Henri Autero (sitoutumaton), suntio, vahtimestari (JV) Iro B. Isberg (sitoutumaton), diplomi-insinööri, eläkeläinen Elina Järvenpää, Master of Science Jenni Korhonen, opiskelija Mikko Korhonen, ravintolakokki, eläkeläinen Jukka Laitinen, kirjailija Matti Laitinen (STP), postinjakaja, talonmies Jussi-Petteri Lappi, laborantti, toimittaja Heikki Männikkö (STP),  ajoneuvoyhdistelmänkuljettaja Kari Plyhm (sitoutumaton), lähihoitaja Arja Putkonen, rakennustyöläinen Janne Rahikainen (STP), leipomotyöntekijä, luottamusmies Ville Rahikainen (STP), meteorologi Laura Rontu, pääsihteeri Tiina Sandberg ja puheenjohtaja, käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen,

Listalla on SKP:n jäsenten lisäksi ehdokkaita Suomen Työväenpuolueesta ja puolueisiin sitoutumattomia vasemmistolaisia.

SKP:n Helsingin piirin vaaliasiamies Outi Mononen jätti ehdokaslistan keskusvaalilautakunnan edustajille.


Ensimmäiset EU-vaaliehdokkaat

Euroopan unionin parlamentin vaaliin on SKP:n ehdokkaana Helsingistä entinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, byråsekreterare / toimistosihteeri,  Anneli Korhonen (sitoutumaton) ja pääsihteeri Tiina Sandberg. Valtakunnallisella listalla on luonnollisesti ehdokkaita myös muualta Suomesta ja lista täydentyy vielä.

Rahan vallasta kansan valtaan

Suomessa on vallinnut uusliberaali konsensus, jossa muut ovat hiljaisesti hyväksyneet kokoomuksen politiikan, vaikka se on hyödyttänyt vain harvoja, arvioi Tiina Sandberg tarvetta tuoda vaaleihin SKP:n edustama vasemmistolainen vaihtoehto.

– Lähes kaikki puolueet ovat hyväksyneet EU:n talouspolitiikan, valtiovarainministeriön arviot kestävyysvajeesta, kuntien palveluiden keskittämisen ja kilpailuttamisen, hävittäjähankintojen tarpeellisuuden ja niin edelleen. Tämän takia ne eivät ole kyenneet haastamaan kokoomuksen linjauksia eivätkä rajoittamaan suuren rahan valtaa. Maamme varallisuus on kasautunut rikkaimman 10 prosentin käsiin, ja suurimman osan tulojen kasvusta on saanut osakseen rikkain yksi prosentti.

– SKP vaatii vallan siirtämistä rahalta kansalle. Se tapahtuu lisäämällä demokratiaa, muuttamalla tulonjakoa työntekijöiden hyväksi sekä asettamalla ihmisten ja luonnon hyvinvointi voitontavoittelun edelle, kertoo Tiina Sandberg puolueen vaaliohjelmasta.

Tiedonantajan joulumyyjäiset

Tiedonantaja-lehden, SKP:n, DSL:n ja Kommunistinuorten joulumyyjäiset keskiviikkona 13.12. klo 12 – 18 lehden ja järjestöjen toimistolla, Viljatie 4 B 3.krs (lähellä Malmin asemaa, radan länsipuolella). Tervetuloa tapaamaan tovereita, tekemään punaisia ostoksia pukinkonttiin ja nauttimaan glögiä ym.