Suositellut

Staran töitä ei pidä ulkoistaa

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan rakentamis- ja ympäristönhoitopalveluista vastaavan liikelaitos Staran tehtävien supistamista ja osan niistä ulkoistamista yksityisille firmoille. SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa Staran julkisten palvelutehtävien muuttamista yksityiseksi bisnekseksi.

Esitys Staran tilaaja- ja tuottajatehtävien eriyttämisestä ja toiminnan supistamisesta perustuu selvitykseen, jonka kaupunginvaltuusto käynnisti kaupunkistrategiassa ja taloussuunnitelmassa. Pormestari Jan Vapaavuoren johtama kaupunginkanslia on ottanut selvitykselle uusliberalistisen lähtökohdan, jonka mukaan kunnan liikelaitos tuottaa vain niitä palveluja, jotka eivät kiinnosta yksityisiä markkinoita tai joissa on liiaksi riskejä yksityisille yhtiöille.

Staran toiminnan supistamisella ja pilkkomisella markkinoille ei rakenneta ”maailman toimivinta kaupunkia” vaan heikennetään Helsingin kykyä vastata muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien poikkeuksellisten sääolojen, koronapandemian ja öljykatastrofien kaltaisiin haasteisiin. Esitykset ulkoistamisesta perustuvat myös taloudellisesti kyseenalaisiin arvioihin, joissa on sivuutettu monet Staran velvoitteet ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämät resurssit.

Kilpailuttamista perustellaan ”kustannussäästöillä”. Tosiasiassa tarkoitus on tarjota yksityisille yrityksille lisää markkinoita veronmaksajien, kaupungin työntekijöiden, palvelujen laadun ja ympäristön kustannuksella. Kilpailuttaminen mahdollistaa myös ”työehtoshoppailun”, jolla kaupunki on jo karsinut henkilöstömenoja muun muassa siivous- ja keittiöpalveluissa sekä satamassa.

Staralla on vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii osaamista, joka ei katkea kilpailutusten myötä. Sama koskee viheralueiden pitkäjänteistä hoitamista.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kaupunginkanslian valmistelema ulkoistamishanke tulee hylätä. On kehitettävä ja laajennettava Staran omaa toimintaa. Helsingin rakennusten, katujen ja luonnon hoitoa ei saa alistaa kapitalistiselle voitontavoittelulle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.10.2020

(Artikkelikuva: hel.fi)

Suositellut

Tolkkua tonttivuokrien korotuksiin

Kovat asumiskustannukset ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Kaupungilla olisi monia mahdollisuuksia hillitä asumismenojen nousua, koska Helsinki on suuri maanomistaja, vuokranantaja ja rakennuttaja. Käytännössä kaupunki kuitenkin kiihdyttää omilla päätöksillään asumiskustannusten nousua.

Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana päättyvien noin 750 tontin vuokrasopimusten tilalle kaupunki tekee sopimuksia, jotka nostavat kyseisten tonttien vuokrat moninkertaisiksi. Isoja korotuksia on tulossa muun muassa Haagan, Käpylän, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen alueella. Lisää korotuksia on jo valmisteilla vuosille 2023-2024.

Korotuksia perustellaan maan ansiottomaan arvonnousuun perustuvilla laskennallisilla arvioilla, jonka päälle lisätään vielä vuotuinen 4 prosentin tuottovaatimus ja vuotuinen indeksikorotus. Rajujen korotusten seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan vuokrissa ja yhtiövastikkeissa pelkästään tonttivuokraa vajaasta kahdesta eurosta yli kolmeen euroon asuntoneliötä kohti. Tämä koskee myös uusia asuntoja.

Tonttivuokrien kohtuuttomuutta kuvaa sekin, että kaupunki sai pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla viime vuonna noin 215 miljoonan tulot. Uusien sopimusten myötä kaupunki saa tonttipäällikön mukaan viiden seuraavan vuosikymmenen aikana 500–700 miljoonaa lisää tuloja.

Tonttivuokrien perusteet kohtuullisiksi

Vanhojen, useimmiten 50 vuotta sitten tehtyjen maanvuokrasopimusten uusiminen nostamalla vuokraa asteittain jonkin verran on perusteltua. Mutta tonttivuokrien nostaminen jopa yli kymmenkertaiseksi on kohtuutonta.

Kaupungin pitää käyttää maanomistusta keinona edistää kohtuuhintaista asumista. Tonttien myyminen ei edistä sitä. Kaupunginvaltuuston tulee sen sijaan määritellä tonttivuokrille uudet perusteet, joilla ei tavoitella satojen miljoonien eurojen lisätuottoja.

Tonttivuokrien korotusten kohtuullistamisen lisäksi kaupungin tulee edistää kohtuuhintaista asumista myös nostamalla pitkäaikaisen ara-säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta, perustamalla oma rakennusyhtiö ja käyttämällä oikeuttaa lunastaa rakentamiseen kaavoitettavia tontteja kaupungin omistukseen.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
16.10.2020

(Artikkelin kuva: hel.fi)

Suositellut

Allekirjoita: SKP takaisin puoluerekisteriin

Suomessa tarvitaan radikaali vasemmistolainen vaihtoehto. Kommunistisen puolueen merkitsemiseksi uudelleen puoluerekisteriin kerätään nimiä eri puolilla Helsinkiä.

Tule tapaamaan, juttelemaan ja allekirjoittamaan puoluerekisteriin merkitsemistä kannattava kortti:
ke 30.9 klo 15-17.30  Kontulan ostari
pe 2.10 klo 15-17.30 Vuosaari
su 4.10 klo 9-15 Hakaniemen markkinat, SKP:n teltta
ti 6.10 klo 15-17.30 Pihlajamäki
ke 7.10 klo 15-17.30 Vaasanaukio Sörnäisissä
to 8.10 klo 15-17.30 Myllypuro
la 10.10 klo 11 – 14 Maunula
ti 13.10 klo 15-17.30 Mellunmäki
to 15.10 klo 15-17.30 Ruoholahti/Kaapelitehdas
la 17.10 klo 10-13 Kannelmäki, Kaari
ma 19.10 klo 15-17.30 Jakomäki
ti 20.10 klo 15-17.30  Tapulikaupunki
ke 21.10 klo 12-15 Hakaniemi ympyrätalo

Tai voit tulostaa lomakkeen SKP:n verkkosivuilta ja palauttaa SKP:n toimistolle.

Suositellut

Helsingin asunto-ohjelman painopisteet muutettava

Helsingille valmisteltu uusi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma ei tuo helpotusta edullisten vuokra-asuntojen pulaan. Ohjelman pääsuunnat ja painopisteet pitää muuttaa asumisen hinnan saamiseksi kuriin ja viheralueille rakentamisen pysäyttämiseksi.

Ohjelman luonnoksessa esitetään pitkäaikaisesti säännellyn Ara-vuokra-asuntotuotannon osuuden säilyttämistä vain 25 prosentissa. Tämä ei turvaa säänneltyjen vuokra-asuntojen osuutta asuntokannasta edes nykyisellä tasolla, koska paljon vanhoja vuokrataloja vapautuu samaan aikaan ara-sääntelystä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii pitkäaikaisesti säänneltyjen ara-vuokra-asuntojen osuuden nostamista yli kolmannekseen seuraavan neljän vuoden aikana. Kun yksityiset rakennusliikkeet eivät tätä halua, on kaupungille perustettava oma rakennusliike. Kaupungin oman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi tarvitaan valtion toimia vuokrien sääntelemiseksi erityisesti pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella.

Asumisen ja maankäytön ohjelman luonnoksesta puuttuu kokonaan viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelman valmistelua on hallinnut rakennusliikkeiden pyrkimys muuttaa viheralueet rakennusmaaksi. Täydennysrakentamisen nimissä pilataan monia asuinalueita, joille on ominaista inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys.

SKP:n piirikomitea vaatii ohjelmaan selkeitä linjauksia siitä, että koronakriisin korostama lähiluonto, viheralueet ja kulttuuriympäristöt turvataan. Helsinkiläisten laaja toiminta Keskuspuiston, Lapinlahden, Vuosaaren rantojen, Kumpulan kallion, Riistavuoren metsän ja muiden viheralueiden puolesta pitää ottaa huomioon rakentamisen tavoitteita määriteltäessä. On sietämätöntä, että kaavoitus tapahtuu Helsingissä yhä useammin pääomasijoittajien ja rakennusliikkeiden toimesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.9.2020

(Artikkelin kuva: Uutta Helsinkiä)

Suositellut

Ei hävittäjärahoja valtion budjettiin

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden valtion talousarvioon 1,7 miljardin euron lisäystä armeijan määrärahoihin. Sotilasmenoja paisutettaisiin 54 prosenttia samaan aikaan kun koronakriisi korostaa tarvetta lisätä erityisesti terveydenhuollon resursseja. Väärää tärkeysjärjestystä kuvaa sekin, että ministeriö esittää työttömyysturvan, nuoristyön sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen määrärahojen leikkaamista.

Armeijan menojen raju kasvu johtuu pääosin HX-hävittäjähankinnasta ja vastaa Yhdysvaltojen ja Naton tavoitteita. Suurin osa suomalaisista kuitenkin vastustaa hankintaa tai haluaa ainakin lykätä sitä.

Budjetissa aiotaan antaa valtuus hävittäjäkauppaan, joka lisää vuosina 2021-2031 valtion menoja 9,4 miljardia euroa plus kustannustason ja valuuttakurssien muutokset. Lisäksi tulevat käyttö- ja ylläpitomenot, joista budjettiesityksessä ei kerrota lukuja. Asiantuntijat arvioivat niiden olevan hävittäjätyypistä riippuen 20 – 30 miljardia euroa.

Koronaa ei torjuta hävittäjillä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta pysäyttämään hävittäjähankinnan ja poistamaan hävittäjien hankintavaltuudet budjetista. Korona-aika on nostanut dramaattisella tavalla esille sen, millaisten turvallisuusuhkien torjumiseen nyt on keskityttävä. Hävittäjillä ei torjuta pandemioita, ilmastonmuutosta, työttömyyttä ja muita vakavia ongelmia.

Suomen ilmatilan valvontaan ja puolustamiseen on esitetty paljon HX-hankintaa edullisempia ja monien asiantuntijoiden mielestä myös tehokkaampia keinoja. On käsittämätöntä, jos hallituspuolueet sitoutuvat budjetissa hävittäjähankintaan ilman, että hankinnan kokonaiskustannuksia ja vaihtoehtoja on selvitetty minkään riippumattoman tahon toimesta. Esimerkiksi ilmavoimien selvitys Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisesta on täysin harhaanjohtava, koska siinä esitetyistä kuluista suurin osa aiheutuu uusien kalliimpien asejärjestelmien hankinnasta.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä valtiovarainministeriön budjettiesitys on laitettava perin pohjin uusiksi. Sosiaalisten menojen leikkaamisen ja asehankintojen sijasta on osoitettava lisää rahaa terveydenhuoltoon, valtion ja kuntien työpaikkojen luomiseen, perusturvan parantamiseen, ilmastotekoihin, kuntien palveluihin, asumismenojen alentamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Piirikomitea kannattaa aloitetta laajapohjaisesta mielenosoituksesta, jolla muutosvaatimukset tuodaan esille hallituksen kokoontuessa Säätytalolle budjettiriiheen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
20.8.2020

Suositellut

Eriarvoisuuden vähentäminen keskeistä koronakriisissä

Koronaviruspandemia on nostanut esiin eriarvoisuuden niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa muun muassa terveydessä, työelämässä, koulutuksessa, asumisessa ja ihmisten mahdollisuuksissa vaikuttaa elinoloihinsa. Samalla se on paljastanut hyvinvointijärjestelmien vakavia aukkoja, kuten terveydenhuollon resurssien vähyyden ja vanhusten, lapsiperheiden, vammaisten ja monien erityisryhmien palvelujen puutteet. Ongelmia on pahentanut politiikka, jossa yritysten tukeminen on asetettu sosiaalisten ja ilmastotavoitteiden edelle.

Koronakriisi on lisännyt julkista velkaa, mutta sen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa edelleen moniin muihin maihin verrattuna pieni ja valtion lainojen korot jopa miinusmerkkisiä. Valtion velkaan vedoten on kuitenkin esitetty palaamista leikkauspolitiikan tielle. Se olisi 90-luvun laman virheiden toistamista.

Sosiaalinen ja ekologinen tie ulos kriisistä

Nyt on asetettava koronakriisin hoitamisessa keskiöön eriarvoisuuden vähentäminen, kuntien peruspalvelujen vahvistaminen ja elvytystoimien suuntaaminen tavalla, joka edistää työllisyyttä ja talouden ekologista rakennemuutosta.

Työttömyysturvan ja eläkkeiden heikentämisen sijasta on toteutettava perusturvauudistus, joka nostaa toimeentuloturvan matalimmat tasot 1 200 euroon kuukaudessa. On laajennettava terveyspalvelujen maksuttomuutta ja varmistettava valtion toimin, että kehitteillä olevat koronavirusrokotteet ja lääkkeet tulevat kaikkien saataville.

Hallituksen esittämät lisäykset kuntien rahoitukseen eivät kata edes koronakriisin aiheuttamia aukkoja kuntien taloudessa. Tarvitaan vielä ainakin toinen miljardiluokan lisärahoitus, joilla korjataan myös palvelujärjestelmien aukkoja. Sote-uudistuksessa ei pidä karsia vaan päinvastoin vahvistaa lähipalveluja ja lisätä kokonaisrahoitusta, jotta minkään kunnan nykyiset palvelut eivät heikkene.

Julkista taloutta voidaan tasapainottaa kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja yhtiöiden verotusta sekä investoimalla lisää työpaikkoja ja tuloja luoviin ympäristötalouden hankkeisiin. Valtion tukea ei pidä jakaa osinkoja jakaville ja työntekijöitä irtisanoville yrityksille. Luopumalla HX-hävittäjähankinnasta voidaan kattaa Vihriälän työryhmän esittämä valtion talouden sopeuttamistarve.

Työntekijöiden osaamisella ja yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys siinä, että talous ja yhteiskunta ovat pyörineet myös poikkeusoloissa. Työnantajien vaatimien loputtomien joustojen sijasta nyt tarvitaan työpaikkademokratiaa. Töitä voidaan myös järjestää uudella tavalla lyhentämällä työaikaa palkkoja alentamatta.

Helsingin ylijäämistä rahaa koronaohjelmaan

Helsingin kaupungin poikkeustoimet koronaepidemian alkaessa jättivät monet vanhukset, erityislasten perheet, mielenterveysongelmista kärsivät, asunnottomat ja paperittomat yksin vaikeaan tilanteeseen. Poikkeustoimien ylilyönneistä pitää tehdä arvio ja johtopäätökset.

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko kaupunkikonsernin yhteen laskettu ylijäämä on 504 miljoonaa euroa. Kaupungilla on lainasaamisia noin kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii kaupunginhallitusta ja valtuustoa ohjaamaan kiireellisesti osa näistä ylijäämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, muihin peruspalveluihin, joukkoliikenteeseen, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.  Terveysasemia ei pidä vähentää eikä ulkoistaa yksityisille firmoille.

Helsingissä vallalla oleva kaupunkirakenteen tiivistäminen rakentamalla viheralueille ja palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin on koronakriisin kokemusten valossa entistä selvemmin virheellinen. Olemassa oleville ja uusille asuinalueille tarvitaan lähimetsiä, muita viheralueita ja lähipalveluja. SKP:n Helsingin piirikokous tukee kansalaisliikkeen aloitetta laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Sitä ei pidä typistää vain Keskuspuistoon ja Haltialaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö
Vuosikokous 11.6.2020

Suositellut

Lapinlahtea ei saa myydä

Pormestari Jan Vapaavuori on ilmoittanut aikovansa käyttää otto-oikeutta ja tuoda kaupunginhallitukseen kaupunkiympäristölautakunnan hylkäämä esitys Lapinlahden sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä kansainväliselle sijoitusyhtiö NREP:lle. Pidämme törkeänä sitä, että kokoomuslainen pormestari asettaa kiinteistösijoittajien voitontavoittelun helsinkiläisten hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontoarvojen edelle.

Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja puisto ovat ainutlaatuinen ja arvokas kulttuuriympäristö. Sairaalan toiminnan päättymisen jälkeen Lapinlahdesta on muodostunut monipuolinen yhteisöllisen mielenterveystyön, kulttuurin, itsensä työllistämisen ja kansalaistoiminnan avoin keskus. Sitä ei saa myydä eikä yksityistää.

Myymistä on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole Lapinlahdessa omaa toimintaa. Perustelu on harhaanjohtava ja virheellinen. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, järjestää laissa säädettyjä palveluja ja edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylläpitämällä Lapinlahtea kaupunki toteuttaa juuri näitä tehtäviään.

Kyse on myös kaupungin pitkään laiminlyömästä velvollisuudesta huolehtia lailla suojellusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. On hävytöntä yrittää ulkoistaa tätä vastuuta yksityistämällä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittamalla hotelli- ja asuntorakentamista sen puistoon.

Lapinlahden myymisen sijasta kaupunginhallituksen on syytä perua vanha päätös, jonka nojalla kaupunkiympäristötoimialan johto pyrkii myymään Lapinlahden lisäksi muitakin kaupungin omistamia arvokiinteistöjä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja sen päätöksen mukaan uutta esitystä valmistelemaan asetettavan selvityshenkilön tulee luopua vaihtoehdoista, joissa Lapinlahti tai osa siitä myydään. Helsingin kaupunkikonsernin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on varaa Lapinlahden kunnostamiseen, johon tarvitaan vain runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kansalaistoiminta pysäytti Lapinlahden myymisen. Kansalaistoiminnalla voimme myös säilyttää ja kehittää Lapinlahtea kaikille avoimena yhteisenä keitaana.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 28.5.2020

Suositellut

Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut?

Koronavirusepidemian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään.

On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti.

Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja.

Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä.

Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita.

Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito.

Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin.

Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.5.2020

Suositellut

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä?

Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Ilmavoimien nykyiset Hornet-hävittäjät on tarkoitus korvata uusilla. Hinta on noin 10 miljardia euroa ja hävittäjien elinkaaren kustannukset yhteensä arviolta 30 miljardia.  

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä? Onko HX-hankkeelle vaihtoehtoja?

Virtuaaliseminaari verkossa tiistaina 12.5. klo 16 – 18 www.vapausvalitatoisin.com

Alustajina:

Professori Heikki Hiilamo:
Hävittäjähankinnan hinta – mitä opimme Hornet-hankinnasta

Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto:
Hävittäjähankinnat ja valtiontalouden kantokyky

Tutkijatohtori Markus Mykkänen:
Medialobbaus ja toimittajien rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

Tietokirjailija Pentti Sainio:
Hävittäjien aika on ohi. Miksi pitää hankkia uusia?

Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho:
Rauha ja turvallisuus ilman varustelua

Keskustelun vetäjänä Kaisu Kinnunen.

Järjestävät:
Rauhanliitto, Sadankomitea, Suomen Rauhanpuolustajat, Taitelijat rauhan puolesta PAND, Vapaus valita toisin ja Ydin-lehti

Suositellut

SKP:n virtuaalivappu Helsingissä

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Tämä perinne jatkuu myös nykyisen koronavirusepidemian aikana. Työväen kansainvälistä mielenosoitus- ja juhlapäivää vietetään tällä kertaa pääosin virtuaalisesti.

SKP:n Helsingin virtuaalivapun ohjelmassa ovat perinteiset kunniakäynnit vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, vinkit vappulounaalle ja työväenlaulut.

Vappujuhla päättyy livestriimaukseen, jossa voi osallistua Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan Pakilan työväentalolta vetämään työväenlaulujen virtuaaliseen yhteislauluun.

Tule mukaan viettämään korona-ajan punaista työväen vappua!

Ohjelmassa:
* Vinkkejä vappulounaalle.
* Kuvia Pakilan työväentalon sadan vuoden varrelta.
* Tiedonantajan vappulehti esittelyssä.
* Kunniakäynti valtakunnallisella Punaisten muistomerkillä, puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen
* Kunniakäynti Malmin hautausmaalla Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
* Kunniakäynti Pohjois-Haagassa Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.
* Kunniakäynti Puustellinmetsän muistokivellä Tapulikaupungissa/Suutarilassa.
* Vappupuhe Pakilan työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
* Kansainväliset solidaarisuusterveiset.
* Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä virtuaalinen työväenlaulujen yhteislaulu livestriimauksena työväentalolta 1.5. klo 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistujat voivat esittää laulutoiveita, viestejä ja kuvia työväentalon tapahtuman seinälle.

Suositellut

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistösijoittajille

Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johto esittää Lapinlahden entisen sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymistä kansainväliselle kiinteistösijoitusrahastolle NREP:lle. Toimialajohtaja Mikko Ahon esitys toisi puistoon massiivista rakentamista ja tuhoaisi Lapinlahden perinteitä jatkavan mielen hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansalaistoiminnan keskuksen.

Luxemburgin veroparatiisista rahoja sijoittava NREP ilmoittaa avoimesti tavoittelevansa hyvää tuottoa myymällä ostamansa kiinteistöt jonkin ajan kuluttua eteenpäin.

Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä suojellun Lapinlahden myyminen tällaiseen keinotteluun ja voitontavoitteluun olisi kulttuuriskandaali ja ympäristörötös.

Lapinlahden joutumiselle kiinteistökeinottelun kohteeksi avasi oven kaupunkiympäristölautakunta hyväksyessään kilpailun järjestämisen kiinteistön ja puistoon osoitettavan rakennusoikeuden myymisestä tai vuokraamisesta. Lautakunnan pitää nyt korjata tämä kardinaalivirhe hylkäämällä toimialajohtaja Ahon törkeä esitys.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistökeinottelijoille. Kaupunki voi jatkaa Lapinlahden omistajana, rahoittaa suojeltujen rakennusten kunnostamisen ja jatkaa Lapinlahden vuokraamista nykyisenkaltaiseen mielenterveyttä, kulttuuria ja kansalaisten osallistumista edistäviin tarkoituksiin. Näin säilytetään Lapinlahti kaikille avoimena ja turvataan sen historialliset ja ympäristöarvot.

Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto ry 19.4.2020

(Artikkelin kuva: Lapinlahden Lähde)

Suositellut

Koronatiedotteen jako epäonnistui – miksei käytetty Postia?

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti huhtikuun alussa jokaiseen talouteen Suomessa kirjeen, joka sisälsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman tietopaketin koronaviruksesta ja ohjeita siltä suojautumiseen. Kirjeen piti olla perillä 9. huhtikuuta mennessä. Jakelussa on kuitenkin ollut suuria ongelmia ja puutteita. Kirje on joillain alueilla jätetty jakamatta niihin talouksiin, joilla on ovessaan mainoskielto – ja mainoskielto on monin paikoin yli puolella talouksista. On myös alueita, joilla kirjeitä ei ole jaettu lainkaan.

Kirjeen jakelu oli ostettu yksityiseltä Suomen Suoramainonta Oy:ltä, joka hankki jakelun joillekin alueille, kuten Helsingin keskustaan, Postin toimesta. Herää kysymys, miksi valtiovalta ei käytä kaikkialla Postia tärkeiden tiedotteiden jakeluun, vaan turvautuu yksityiseen mainosjakeluyritykseen?

Onko ainoana kriteerinä ollut hinta, jonka polkemisesta kyseenalaisin keinoin ovat yksityiset jakeluyritykset olleet julkisuudessakin? Jos ainoana palvelun kriteerinä pidetään hintaa, palvelun taso kärsii väistämättä. Mainosjakeluyhtiöillä ei ole edes jakajia kaikilla alueilla. Niillä ei ole myöskään pääsyä jokaiseen taloon tai rappuun, Postin edustajalla sen sijaan olisi.

Vaikka samainen tiedote löytyy myös verkosta, on erityisen tärkeää, että koronainformaatiota jaetaan kattavasti niin monin keinoin kuin mahdollista ja myös kirjeinä.

Epäonnistumisen koronavirustiedotteen jakelussa tulisi haastaa valtiovallan vakavasti miettimään, miksi se on ulkoistanut jopa tärkeää poikkeusolojen tiedotusta.

Välillisesti tapahtunut osoittaa myös postipalvelujen kilpailuttamisen epäonnistuneen. Postipalveluissa tarvitaan vahva julkisen palvelun toimija, jollaiseksi Posti on syytä palauttaa.

Jussi-Petteri Lappi
Pitäjänmäki

Suositellut

Koronakriisistä ulos radikaalilla suunnanmuutoksella

Koronavirusepidemian torjuminen on synnyttänyt paljon uudenlaista yhteistyötä, töiden organisoimista uudella tavalla ja lisää yhteisöllisyyttä. Valtion ja kuntien rooli on korostunut kriisin hoitamisessa. Vielä äsken markkinoiden vapauden nimiin vannoneet huutavat nyt valtiota pelastamaan yrityksiä.

Kiireellisintä on vahvistaa terveydenhuollon voimavaroja ja ehkäistä talouskriisin seurauksena uhkaava työttömyyden, toimeentulo-ongelmien ja eriarvoisuuden kasvu. Hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön ja pitää ainakin kaksinkertaistaa jo tänä keväänä. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

Kriisin hoitamisessa ei saa toistaa eurokriisin ja 90-luvun laman virheitä leikkauspolitiikalla ja demokratiaa kaventamalla. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla ja luopumalla HX-hävittäjähankinnoista. Koronakriisistä aiheutuvaan valtioiden velkaantumiseen on haettava ratkaisu, jossa ainakin osa veloista mitätöidään.

Tarvitaan myös uudelleenarvioita siitä, miten talous on tunkenut luonnon yhä ahtaammalle ja altistanut ihmiset yhä laajemmin epidemioille. Taloutta on elvytettävä tavalla, joka samalla vauhdittaa ekologista rakennemuutosta, siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja luo lisää tuottavia työpaikkoja.

Tien avaaminen ulos koronakriisistä ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

Helsinki tarvitsee koronalisäbudjetin

Epidemia on Suomessa iskenyt laajimmin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Täällä on myös eniten resursseja selviytyä tilanteesta. Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja myös tämän vuoden budjetti perustuu satojen miljoonien ylijäämätavoitteelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea esittää kaupungille koronalisäbudjettia, jolla ylijäämistä ohjataan nopeasti lisää rahaa terveys-, sosiaali-, opetus- ja muihin palveluihin sekä työpaikkojen lisäämiseen etenkin terveyspalveluissa. Lisärahoitusta tarvitaan myös HSL:lle, jotta poikkeusolot eivät johda hintojen korotuksiin tai joukkoliikenteen karsimiseen.

Poikkeusoloissa kaupunki on sulkenut seniorikeskukset, asukastalot, kirjastot, nuorisotalot ja monet muut tilat. Ennen sulkemista ei kuitenkaan kartoitettu, ketkä näitä palveluja käyttävistä tarvitsevat korvaavia ratkaisuja. Moni jäi ilman päivän ainoaa lämmintä ateriaa tai digiapua esimerkiksi Kela-hakemusten tekemiseen.

Vasta pari viikkoa tilojen sulkemisen jälkeen kaupunki käynnisti yhdessä seurakuntien kanssa Helsinki-avun. Sen luvattiin ottavan yhteyttä jokaiseen 80 vuotta täyttäneeseen. Yhteyttä otettiin kahdessa viikossa kuitenkin vain noin puoleen yli 80-vuotiaista. Myös monet karanteenin kaltaisiin oloihin määrätyt yli 70-vuotiaat, muut riskiryhmiin kuuluvat ja nuoremmat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa tukea.

Lisää työntekijöitä tarvitaan lisäksi mm. sosiaalityöhön, kotipalveluihin, lastensuojeluun ja koulujen oppilashuoltoon. Niille, joilla ei ole nettiyhteyksiä, pitää avata mahdollisuus asioida verkossa esimerkiksi asukastaloilla ja kirjastoissa. Se voidaan toteuttaa suojaohjeita noudattaen. Kun kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, pitää ottaa huomioon Helsingin moninaisuus, jota nyt korostunut yhteistyö seurakuntien kanssa ei kata.

Koronaepidemian oloissa on entistä selvempää, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei saa alistaa kaupalliselle voitontavoittelulle. Helsingissä on luovuttava terveysasemien ulkoistamishankkeesta, jota kokoomuksen ja vihreiden johdolla on valmisteltu.

Lähipalvelujen ja kaupunkiluonnon merkitys on korostunut poikkeusoloissa. Helsingin kaavoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa vallalla oleva keskittämisen ja viheralueille rakentamisen linja onkin syytä hylätä.

Työntekijät ovat osaamisellaan turvanneet kaupungin palvelujen toiminnan myös poikkeusoloissa. Kaupungin on lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työnsä ja palvelujen järjestämisessä myös jatkossa ja tehtävä selväksi, että se ei lähde lomautusten ja irtisanomisten tielle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
16.4.2020

Suositellut

SKP:n Helsingin virtuaalivappu

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Perinne jatkuu myös koronavirusepidemian oloissa, mutta pääosin virtuaalisesti.

Helsingissä työväen virtuaalivapun ohjelmassa ovat niin kunniakäynnit punaisten haudoilla ja historiakävely vuoden 1918 tapahtumapaikoilla, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, kansainväliset solidaarisuusterveiset, vinkit vappulounaalle kuin työväenlaulutilaisuus.

Idea virtuaalivapusta lähti Pakilan työväentalon perinteisen vapputilaisuuden valmistelijoilta.

– Koronarajoitusten jatkumisen varmistuttua meni pari päivää harmitellessa ja ihmetellessä, katkeaako vuosikymmenten perinne. Sitten aloimme pohtia, olisiko kuitenkin mahdollista järjestää työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä, kertoo SKP:n Maunula-Pakilan osaston puheenjohtaja Maija Hakanen.

– Ideoimme virtuaalisen tapahtuman, jossa ovat mukana kaikki perinteisen punaisen vappumme osat yhteistä marssia lukuun ottamatta.  Juhla päättyy työväenlaulujen live-striimaukseen ja virtuaaliseen yhteislaulutapahtumaan.

Kokonaan virtuaaliseksi työväen vappu ei ole kuitenkaan muuttunut. SKP:n järjestöjen kokoamat pienet, alle 10 hengen ryhmät käyvät Helsingissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä punaisten haudoilla. Niillä ja vuoden 1918 historiakävelyllä voi käydä myös omaa tahtia, koronaohjeet muistaen.

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Tällä kertaa työväentalon vappuun voi osallistua ensi kertaa virtuaalisesti.

Facebookissa avautuu jo ennen vappua Pakilan työväentalon virtuaalitapahtuma, jonka videoita voi katsella facebookin ohella näillä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilla. Ohjelmassa on:

– Pakinkylä 1918 -historiakävely.

– Kuvia ja historiaa työväen vapusta.

– Vinkkejä vappulounaan valmistukseen.

– Tiedonantajan vappulehti.

– Kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä Pohjois-Haagassa, jossa puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.

– Vappupuhe työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.

– Kansainvälinen solidaarisuustervehdys.

Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Live -striimauksena Pakilan työväentalolta kello 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistuvat voivat lähettää laulutoiveita, viestejä ja kuvia virtuaalivapun facebookin tapahtumasivulle.

Kunniakäyntejä punaisten haudoilla

SKP:n järjestöt käyvät alle 10 hengen ryhmissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä myös valtakunnallisella punaisten muistomerkillä, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Myös niistä julkaistaan videot tapahtumasivuilla.

Valtakunnallisella punaisten muistomerkillä puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen. Punaisten haudoilla Malmilla puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

www.facebook.com/events/218936929210819/

Suositellut

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Silloinkin, kun kommunistit joutuivat toimimaan ”maan alla”, ilmestyi työväentalolle vappuna punaisia tunnuksia. Entä nyt, katkaiseeko koronaepidemia tämän perinteen?

Kun hallitus antoi määräykset julkisten kokoontumisten rajoittamisesta kymmeneen henkeen, otin yhteyttä Pakilan työväentalon perinteisen vappulounaan kokkiin ja yhteislaulun vetäjiin. Pyysin varautumaan siihen, että joudumme peruuttamaan Pakilan vappulounaan, vaikka hallitus oli päättänyt siinä vaiheessa rajoituksista vain 13. huhtikuuta asti.

Toisella koronaviikolla oli jo käytännössä selvää, että rajoitukset ovat voimassa vappuna. Pari päivää meni harmitellessa usean vuosikymmenen mittaisen vappulounaan perinteen katkeamista. Monia vanhoja tovereita tapasi vain kerran vuodessa: Pakilan työväentalolla vappuna. Entä voimmeko tehdä kunniakäynnin punaisten hautamuistomerkille Haagassa?

Virtuaalivapun ohjelma

Olisiko koronan aikaan mahdollista järjestää kuitenkin työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä? Ideoimme ja kehittelimme ajatuksen virtuaalista Pakilan vapputapahtumasta, jossa olisivat mukana kaikki perinteisen vappumme osat.

Päätimme avata Facebook-tapahtuma ”Pakilan työväentalon virtuaalinen vappu 2020”. Jo ennen vapunpäivää tapahtumasivulta löytyy vinkkejä kotona tehtävälle vappulounaalle, unohtamatta legendaarisen Pakilan perunasalaatin reseptiä. Sivulle tulee myös valokuvia ja vähän historiaa Pakilan työväentalosta. Tiedonantajan vappulehtikin on tarkoitus esitellä.

Vappupäivän aamulla teemme punalippujen ja kukkien kanssa SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitäjänmäen osastojen perinteisen kunniakäynnin Haagan hautamuistomerkillä – noudattaen annettuja ohjeita osallistujien määrästä ja turvaväleistä. Muistomerkillä puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi. Video kunniakäynnistä laitetaan heti sen jälkeen tapahtumasivulle.

Vappupuheen työväentalolla pitää SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen ja senkin voi katsoa vappuna tapahtumasivulta.

Kello 14 alkaa Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Facebook Live -striimauksena Pakilan työväentalolta. Pakilan laulumoniste – joka aina lauletaan kannesta kanteen Pakilan vappulounaalla – skannataan ja laitetaan etukäteen tapahtumasivulle. Yhteislauluun netin kautta osallistuvat voivat lähettää laulutoivomuksia, viestejä ja kuvia tapahtumasivulle.

Työväentalon vapun perinne jatkuu.

MAIJA HAKANEN

Suositellut

HOK-Elannon jäsen, käytä äänioikeuttasi

Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet valitsevat nyt edustajiston, josta riippuu mihin suuntaan osuuskauppa kulkee. Ohjaavatko sen toimintaa markkinaosuuksien ja liikevoittojen tavoittelu vai jäsenten tarpeet ja osuustoiminnan periaatteet.

Äänestää voi netissä tai postin kautta. Jos äänestät netissä, äänestys alkaa 26.3. klo 9 ja päättyy 6.4. klo 23.59. Postiin äänestyskirje pitää laittaa niin, että siinä on viimeistään 6.4. postileima.

SKP:n Helsingin piirin ehdokkaat ovat mukana listalla S, jonka otsikkona on Kommunistit ja demokraatit. Listalla on vasemmistolaisia, punavihreitä ja sitoutumattomia ehdokkaita.

Kommunistit ja demokraatit -listan vaaliohjelma löytyy täältä. Listan 77 ehdokasta on esitelty täällä.

Suositellut

Vapputervehdys Tiedonantajaan

Tervehdi tovereita ja ystäviä Tiedonantajan vappunumerossa. Osallistu työväenlehtien tervehdysperinteeseen.

Tervehdyksen voi lähettää pienelläkin summalla. Yhdessä ne ovat lehdelle tärkeä joukkorahoituskampanja.

Tervehdyksen voi lähettää lehdessä julkaistulla listalla tai Tiedonantajan nettisivuilta, joista voi myös tulostaa tervehdyslistan:
www.tiedonantaja.fi/keraykset/vapputervehdys-2020

Tervehdys tulee toimittaa viimeistään 14. huhtikuuta.

Suositellut

Terveysasemia ei pidä siirtää yksityiselle bisnekselle

Korona-epidemia on nostanut vakavalla tavalla esille hyvien julkisten terveyspalvelujen ja niiden resurssien turvaamisen merkityksen. Sen pitäisi hälyttää myös Helsingissä. Kaupunki on jo pitkään alibudjetoinut terveydenhuoltoa ja nyt on valmisteilla ehdotus kahden terveysaseman ulkoistamisesta jollekin yksityiselle yhtiölle.

Ulkoistamista perustellaan terveysasemien jonojen poistamisella ja palvelujen uudistamisella. Perustelut ovat monella tavalla kyseenalaiset ja virheelliset.

Kokoomus, vihreät ja RKP päättivät sote-lautakunnassa ulkoistamisen valmistelusta ilman mitään selvityksiä sen vaikutuksista, muualla saaduista kokemuksista, kaupungin terveysasemien kehittämisestä tai edes siitä, mitkä kaikki palvelut aiotaan ulkoistaa.

Jos terveysasemia ulkoistetaan, se pirstoo palveluketjuja. Kokemukset muun muassa Vantaalta, Tampereelta ja Kemi-Tornion alueelta osoittavat, että ulkoistaminen ei paranna palveluja kokonaisuutena. Se tulee kunnille kalliiksi eikä helpota myöskään lääkärien saamista. Ulkoistamisella siirretään verovaroja yksityisten yhtiöille ja veroja kiertäville pääomasijoittajille.

Ulkoistamiselle esitetyt perustelut ovat myös tekopyhiä. Ovathan samat puolueet päävastuussa siitä, että terveysasemien resursseja on Helsingissä systemaattisesti alimitoitettu eikä niitä ole kehitetty tarpeita vastaavalla tavalla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa kaupungin terveysasemien ulkoistamista ja alistamista kapitalistiselle voitontavoittelulle. Satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevällä Helsingin kaupungilla on varaa parantaa terveysasemien palveluja. Kaupungin työntekijöillä on siihen osaamista, jonka sote-toimialan johto on sivuuttanut. Terveysasemien resurssien vahvistaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa helpottaa myös avoinna olevien vakanssien täyttämistä.

Helsinkiläisten terveydenhuoltoa ei saa alistaa kolmen suuren terveysalan yrityksen ja pääomasijoittajien hallitsemille markkinoille. Kaupungin ei pidä myöskään vähentää lähiterveysasemia ja keskittää sote-palveluja jättikeskuksiin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
12.3.2020

Suositellut

Kyse on tasa-arvosta ja palveluista

Kiky-talkoista on päästävä eroon myös kunnissa ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi tarvitaan reilut euromääräiset palkankorotukset. Näin voi kiteyttää kunta-alan ja vastaavien yksityisten palvelujen työntekijöiden vaatimukset työehtosopimuksiin.

Eespäin-lehti kyseli evästyksiä työehtoneuvotteluihin viideltä opetuksen, sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja ympäristöpalvelujen työntekijältä. Päivi Hedman on terveydenhoitaja, Outi Mononen erityisopettaja, Arja Putkonen lähihoitaja, Emmi Tuomi psykologi ja Katja Wallin tuotantoassistentti. Eikä ole vain sattuma, että he ovat naisia: kuntien työntekijöistä 80 prosenttia on naisia.

”Kutsumus ei elätä”

Sote-alalla ollaan palkkakupassa, se on selvä, sanoo Päivi Hedman. Hän työskentelee terveydenhoitajana maahanmuuttajien parissa.

– Verojen, vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen ei elämiseen paljon jää. Erilaiset palkan lisät ovat merkittävässä asemassa, mutta niiden saamiseksi on tehtävä pitkiä päiviä iltaisin, öisin ja pyhinä, kun muut ovat vapaalla. Alalla on paljon yksinhuoltajia ja voi miettiä, mitä se näissä perheissä merkitsee.

”Kutsumus” ammattiin ei elätä. Työstä pitää saada asianmukainen korvaus ja työn kohtuutonta kuormitusta on vähennettävä.

– Sote-ala tarvitsee oman työehtosopimuksen. Sen pohjalta alalle omaleimaisia kysymyksiä pystyttäisiin paremmin ratkomaan, katsoo Päivi Hedman.

Hän muistuttaa, että me jokainen tarvitsemme jossain vaiheissa elämäämme sote-palveluja.

– On yleinen etu, että alalla työskentelee riittävästi motivoituneita ammattilaisia, jolloin palvelut toimivat ja niitä kehitetään.

”Törkeän pieni palkka”

Lähihoitajan peruspalkka on kehno, monilla vain 1 750 – 2 000 euroa kuukaudessa. Se jää kauas suomalaisten keskipalkasta, joka on lähes 3 400 euroa.

– Työmäärään ja työn vaativuuteen nähden palkka on törkeän pieni, sanoo Arja Putkonen, joka toimii lähihoitajana mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa.

Kaupunki maksaa vähemmän kuin jotkut säätiöt, vaikka rahaa Helsingillä riittää. Jossain  voidaan samanarvoisesta työstäkin maksaa eri palkkoja.

Hoitajamitoituksista kysyttäessä Arja Putkonen korostaa, että kyse ei ole vain vanhustyöstä ja ns. laitoshoidosta.

– Muuallekin, kuten mielenterveystyöhön, päihdehuoltoon, lastensuojeluun ja kotihoitoon tarvitaan lisää resursseja. Kun hoitajat keskittyvät omaan työhönsä, tarvitaan myös lisää laitoshoitaja, siivoojia, keittäjiä, sosiaaliohjaajia jne.

”Kiky-tunnit pois”

Emmi Tuomen mielestä kiky-talkootuntien poistaminen pitää olla itsestään selvä lähtökohta kaikkien alojen tes-ratkaisuissa. Työaikaan liittyy muutakin:

– Työnantaja pyrkii liittämään kunta-alan psykologit pidempään ns. yleistyöaikaan. Psykologiliiton tavoitteena onkin estää työajan lisääntyminen ja toisaalta saada työntekijöille valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi ruokailuaikojen käytössä.

Työajan lyhentäminen ja työn ja perhe-elämän yhdistämistä helpottavat joustot, olisivat olennaisia sekä psykologeille että kaikille muillekin työntekijöille.

”Naistyön vähäinen arvostus”

Näinkö vähäinen on arvostus lasten kanssa työskenteleviä ja naistyötä kohtaan, kysyy erityisopettaja Outi Mononen. Opettajat ja lastentarhanopettajat ovat korkeakoulutettuja ja huolehtivat lasten kasvusta, mutta se ei näy palkkauksessa.

– Miten opettajien ja lastentarhanopettajien lomarahojen leikkaamista ja palkattomia kiky-tunteja voi perustella maamme kilpailukyvyn parantamisella?

Opettajia kuormittavat niin kasvavat lapsiryhmät ja haasteelliset oppilaat, alati uusiutuvat opetussuunnitelmat, oppilashuollon resurssien vähyys, tietotekniikka ja vähäinen tuki opettajille kuin vanhempien odotukset.

”Näkyy kaikkien arjessa”

Myös tuotantoassistentti ja ammattiliitto JHL:n aktiivi Katja Wallin toivoo, että työtä ja sen tekijää arvostettaisiin enemmän, ”vaikkei sillä arvostuksella laskuja maksetakaan”. Se motivoi, jos tietää, että omalla työllä on merkitystä.

– Joillain aloilla palkkaus ei ole millään lailla kilpailukykyinen yksityisten yritysten kanssa. Eikä enää voi luottaa siihenkään, että kunnalla saa olla eläkeikään asti.

Kovat asumiskustannukset korostavat Helsingissä tarvetta palkkojen nostamiseen. Työn arvostus pitäisi näkyä myös siinä, että jatkuviin sisäilmaongelmiin, kiusaamiseen ja epätasa-arvoiseen kohteluun puututaan tiukemmin.

– Kunnissa tehdään työtä, joka näkyy meidän kaikkien arjessa, Katja Wallin muistuttaa.  

(Artikkeli on julkaistu SKP:n Helsingin piirin Eespäin-lehdessä 1/2020)

Suositellut

Lähikaupan ja reilun osuustoiminnan puolesta

Suomen suurimman osuuskaupan, HOK-Elannon edustajiston vaaliin on koottu Kommunistit ja demokraatit -lista. Sillä on yhteensä 77 ehdokasta SKP:stä, STP:stä ja Kommunistien liitosta sekä puolueisiin sitoutumattomia.

Kommunistit ja demokraatit haluavat ravistella osuuskauppaa, tarjota vaihtoehtoja kaupalliselle voitontavoittelulle ja avata lisää vaikuttamisen väyliä jäsenille ja työntekijöille.

Kommunistit ja demokraatit -listan ehdokasnumerot ovat 1 036 – 1 112.

Ehdokkaana ovat mm. musiikkituottaja Atte Blom, opiskelija Heikki Ekman, kriisityöntekijä Sadek Elwan, HOK-Elannon edustajiston jäsen Yrjö Hakanen, näyttelijä Olli Ikonen, psykoterapeutti Pirjo Juutilainen, tapahtumatuottaja Aura Kaskisydän, konttorityöntekijä Talvikki Koivu, förvaltningsassistent Anneli Korhonen, lastenhoitaja Eila Pelttari, kirvesmies Matti Piirainen, leipomon luottamusmies Ville Rahikainen, VTK Olli Salin, pääsihteeri Tiina Sandberg, tanssitaiteilija Antti Seppänen, psykologi Tuula Vuori-Salo, varatuomari Arjo Suonperä, toimitsija Arto Viitaniemi, puheenjohtaja JP Väisänen ja myyjä Iida Ylönen.

Lähikauppaa ja reilua osuustoimintaa

Listan vaaliohjelmassa esitetään Alepa-lähikauppojen hintatason alentamista ja oikeudenmukaisempaa ostohyvitysten jakoa. Siinä vauhditetaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan, jätteiden vähentämistä, lähiruokaa ja ekologista rakennemuutosta edistävää omaa tuotantoa.

Osuuskaupan on syytä hylätä EK:n kiky-linja, parantaa työehtoja ja palkata lisää kokoaikaisia työntekijöitä. Yö- ja sunnuntaitöiden lisäämisen sijaan ohjelmassa ehdotetaan kokeiluja työajan lyhentämiseksi 6 tuntiin ansiotasoa alentamatta.

Kommunistit ja demokraatit haluavat kehittää kansainvälistä kauppaa ilman ylikansallisia välikäsiä. Hankinnoissa pitää varmistaa, ettei poljeta työehtoja, käytetä lapsityövoimaa eikä pilata ympäristöä. Ostoboikotit ovat keino, jolla myös osuuskaupan on syytä osoittaa, ettei se hyväksy Israelin harjoittamaa Palestiinan alueiden miehitystä.

Lisäksi ohjelmassa vaaditaan jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia ja edustajiston vallan lisäämistä.

Vaaliohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Vaali maaliskuun lopulla

Lista on sopinut vaaliliitosta Kommunistisen työväenpuolueen kanssa. Sen sijaan esitykset Vasemmistoliitolle vaaliyhteistyöstä eivät saaneet vastakaikua.

S-osuuskauppavaali on 26.3.-6.4. Jäsenet voivat äänestää postitse tai netissä. Vaaliaineisto postitetaan jäsenille viikolla 13.

Suositellut

Millainen sote-ratkaisu Helsinkiin ja Uudellemaalle?

Helsinkiin ja Uudellemaalle esitetään sote-uudistuksessa erillisratkaisua. Millainen siitä on tulossa? Miten käy lähipalvelujen? Entä rahoitus?

Keskustelua avaamassa ja vastaamassa kysymyksiin Tikkurilan asukastilassa maanantaina 24.helmikuuta klo 17.30 – 20:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vuorinen: Mihin suuntaan terveyspalveluissa?

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin: Jäävätkö sosiaalipalvelut taas jalkoihin?

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela: Keski-Uudenmaan kokemuksia ja palvelujen rahoitus

Uudenmaan CP-yhdistyksen sosiaalietuusneuvoja Aura Kaskisydän: Palvelujen käyttäjän näkökulmia sote-uudistukseen

Toimittaja Yrjö Hakanen: Lähipalvelut, demokratia ja sote-uudistus

Kahvi/teetarjoilu. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Tikkurilan asukastilan osoite on Lummetie 2 A, lähellä Tikkurilan asemaa.

Järjestävät SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirit yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa

Suositellut

Kunnon palkankorotukset kuntien työntekijöille, loppu kiky-talkoille

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä hyvien julkisten palvelujen turvaamiseksi. Se on myös tasa-arvokysymys, kun noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.

Hallituksella on iso vastuu siitä, että kuntien tehtävien toteuttamiseen on tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Se edellyttää myös huolehtimista riittävästä rahoituksesta nostamalla kuntien valtionosuuksia tuntuvasti.

Monien kuntien taloustilanne on vaikea, mutta Kuntatyönantaja KT liioittelee väittäessään, että kunnilla ei ole varaa työntekijäliittojen esittämiin korotuksiin ja palkkaohjelmaan. Todellisuudessa 10 vuoden aikana toteutettavan palkkaohjelman hinta olisi vain 1,5 prosenttia kuntien menoista samana aikana. Jos julkiset palvelut eivät ole kunnossa, se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Kuntatyönantajan johdossa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat kunnista. Ne pelaavat hävyttömästi kaksilla korteilla esittäessään eduskunnassa palvelujen kehittämistä, mutta vastustaessaan Kuntatyönantajan hallinnossa sen edellyttämää palkkojen ja muiden työehtojen parantamista. Erityisen törkeää on se, että myös jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevän Helsingin kaupungin edustajat ovat mukana KT:ssä ajamassa reaalipalkkoja alentavaa linjaa.

Useilla teollisuuden aloilla on jo sovittu kiky-talkoiden lopettamisesta samalla kun palkkoja nostetaan. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee kunta-alan ammattiliittojen vaatimuksia kunnollisista reaalipalkkojen korotuksista ja palkattomien kiky-tuntien poistamisesta. Samoin on hyvitettävä julkisten alojen työntekijöiden lomakorvausten leikkaukset. Piirikomitea tukee myös esityksiä samapalkkaisuuden edistämisestä toteuttamalla palkankorotukset euromääräisinä ja yleiskorotuksia painottaen.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kunta-alalla olisi syytä työnajan kiky-lisätuntien sijasta ryhtyä lyhentämään työaikaa ansiotasoa alentamatta esimerkiksi 6+6-tunnin työaikamallilla. Se helpottaisi työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa, edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi monien palvelujen saatavuutta. Aiheellisesti on kysytty, miksi rahaa löytyy kymmenen miljardin hävittäjäkauppoihin, mutta ei työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
6.2.2020

Suositellut

Lähde ehdolle HOK-Elannon vaaliin

Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet eli asiakasomistajat voivat 23.3.-6.4. pidettävissä vaaleissa vaikuttaa siihen, ohjaako osuuskaupan kehitystä markkinavoittojen tavoittelu vai kehitetäänkö edullista, reilua ja ympäristöystävällistä osuustoimintaa.

Vaaleissa valittavasta edustajistosta riippuu, miten asiakasomistajien ääni kuuluu osuuskaupassa, millaisia henkilöitä valitaan toiminnasta käytännössä vastaavaan johtoon ja miten heitä valvotaan. Edustajisto päättää myös siitä, miten käytetään ylijäämä, jota on kertynyt vuosittain kymmeniä miljoonia euroja.

Lähde mukaan muodostamaan Kommunistien ja demokraattien ehdokaslistaa osuuskaupan vaaliin. Kommunistit ja demokraatit haluavat vaikuttaa edullisen lähikaupan, sosiaalisesti vastuullisen, ympäristöystävällisen, kunnollisen työehdot turvaavan ja reilun osuuskaupan puolesta. Me toimimme asiakasomistajien ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi myös vaalien välillä.

Kommunistit ja demokraatit -lista kokoaa kommunisteja, muita vasemmistolaisia, sitoutumattomia sekä ay- ja kansalaisliikkeiden aktiiveja HOK-Elannon vaalissa.

Jos olet HOK-Elannon jäsen ja kiinnostunut ehdokkuudesta, ota yhteyttä yrjo.hakanen@skp.fi tai SKP:n toimistolle (09) 7743 8150.

Ehdokaslistat jätetään helmikuun alussa ja vaali on maalis-huhtikuun vaihteessa.

Suositellut

Tiedonantaja, kuukausilehti reilusti vasemmalla

Tiedonantaja-lehden uusimmassa numerossa on mielenkiintoinen Ukrainan kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenkon haastattelu, jonka on Tiedonantajalle tehnyt toimittaja Antero Eerola. Se tuo Ukrainan tilanteesta tietoa, jota ei valtamediasta löydy.

Tiedonantajan päätoimittaja Petra Packlalén esittää pääkirjoituksessa tärkeitä linjakysymyksiä uudelle pääministeri Sanna Marinille.

Lehdestä löytyvät myös juttut teollisuuden ja lastenhoitajien työehtokamppailusta, HX-hävittäjien kustannusten salailusta, Turkki-boikotista, Euroopan vasemmiston kongressista, Lenin 150-vuodesta, Bangladeshin ilmastopakolaisista, hankolaisesta teatterista, WADAn antidoping-politiikan ristiriitaisuudesta ja monesta muusta mielenkiintoisesta aiheesta.

Kerran kuukaudessa ilmestyvän Tiedonantajan voi tilata paperilla ja/tai digi-lehtenä kätevästi ja edullisesti osoitteessa tiedonantaja.fi/tilaa

Tiedonantajan tunnetuksitekemisestä, levittämisestä ja kehittämisestä kiinnostuneet ovat tervetulleita lehden levikkitapaamiseen to 6.2. klo 17 SKP:n ja Tiedonantajan toimistolle, Malmille.

Suositellut

Eroon kikystä ja reilut palkankorotukset

Tällä työehtosopimuskierroksella on työntekijöiden aika saada suurempi osuus heidän työllään luomastaan tuloksesta. Palkattomien kiky-tuntien sijaan tarvitaan reilut palkankorotukset ja avauksia työajan lyhentämiseen ansiotasoa alentamatta.

Työnantajat pyrkivät Elinkeinoelämän keskusliiton tiukassa ohjauksessa palkkojen reaaliseen alentamiseen ja muihin työehtojen heikennyksiin. Ne perustelevat tätä tarpeella parantaa kilpailukykyä alentamalla työvoimakustannuksia.

Todellisuudessa yritysten työvoimakustannukset ovat Suomessa esimerkiksi teollisuudessa selvästi alemmat kuin keskeisissä ns. kilpailijamaissa. Yhtiöt ovat saaneet lisäksi miljardien eurojen helpotuksia veroihin ja maksuihin.

Reaalista kilpailukykyä parantavien investointien sijasta suurin osa yhtiöiden liikevoitoista jaetaan osinkoina niiden omistajille. Yhtiöiden jakamat osingot nousivat viime vuonna ennätystasolle 26 miljardiin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea tukee ammattiliittojen vaatimuksia paremmista työehdoista. Palkkojen reilut reaaliset korotukset edistävät kotimarkkinoita, joiden merkitystä kansainvälisen talouden epävakaisuus korostaa. Toteuttamalla korotukset euromääräisinä ja sisällyttämällä sopimuksiin tasa-arvoerä on korjattava naisvaltaisten matalapalkka-alojen palkkojen jälkeenjääneisyyttä.

Postin työntekijöiden lakkotaistelu ja muiden ammattiliittojen laaja tuki sille osoitti, että ammattiyhdistysliike voi joukkovoimallaan saada tuloksia. Solidaarisuutta tarvitaan nyt teollisuusalojen työntekijöiden kunnollisten palkankorotusten turvaamiseksi ja työehtojen heikennysten estämiseksi. Ensi vuoden puolella iso haaste koko työväenliikkeelle ovat kunta-alan sopimusneuvottelut.

Hallitus ei ole työmarkkinakysymyksissä ulkopuolinen. Sipilän hallituksen kaudella tehdyt kiky-ratkaisut ja työnantajien sotu-maksujen siirtäminen osin työntekijöiden maksettavaksi vaikuttaa palkkaratkaisuihin. Valtion rahoituksesta riippuu osaltaan se, millaiseen ratkaisuun kunta-alan neuvotteluissa päästään. Uuden hallituksen haasteena on myös lunastaa lupaukset työehtoshoppailun pois kitkemisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
12.12.2019

(Artikkelin kuva ammattiliitto Pro)

Suositellut

Punaiset joulumyyjäiset

Makeaa ja suolaista joulupöytään, punaista pukinkonttiin joulumyyjäisistä.

Metsänkulkijan marinoituja suppareita, Kalamiehen chilisilakoita, Joulutähtiä, joululeipää, pikkuleipiä ja muita herkkuja voi ostaa joulupöytään maanantaina ja tiistaina Punaisista joulumyyjäisistä. Pukinkonttiin on tarjolla Intokustannuksen, Kulttuurivihkojen ja TA-Tiedon kirjoja, cd-levyjä, grafiikkaa, villasukkia, punaisia narureppuja ja muita lahjatuotteita.

Tervetuloa myös nauttimaan glögiä&kahvia&makeaa ja tapaamaan tovereita SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirien joulumyyjäisiin.

Maanantaina ja tiistaina 9.-10.12. klo 14 – 19.

SKP:n toimistolla, Viljatie 4 B 3.krs, lähellä Malmin asemaa.

Suositellut

Postin taistelusta mallia muillekin

Posti- ja logistiikka-alan ammattiliitto PAU:n lakkotaistelu toi koko työväenliikkeen kannalta tärkeän voiton. Postin johto joutui perumaan työehtoshoppailun, jolla olisi leikattu pakettilajittelijoiden palkkoja ja pidennetty heidän työaikaansa. Samalla PAU torjui pyrkimykset alentaa rajusti muidenkin postilaisten palkkoja. SKP:n Helsingin piirikomitea onnittelee postilaisia hienosta kamppailusta.

Muiden ammattiliittojen solidaarisuus ja tukilakot auttoivat postilaiset voittoon. Vasta lakkotaistelu pakotti Antti Rinteen hallituksen toimiin valtio-omistajana ja Postin johdon luopumaan pakettilajittelua koskevasta työehtoshoppailusta. Samalla kamppailu nosti esille vaatimukset postista julkisena peruspalveluna, jota ei pidä alistaa voitontavoittelulle.

Ei palkka-alelle ja kiky-tunneille

Työantajaliitot ajavat EK:n koordinoimana yleistä palkkojen alentamista, työajan pidentämistä ja yleissitovan sopimusjärjestelmän murentamista. Postilaisten taistelu osoittaa, että tähän ei tarvitse eikä pidä alistua.

Työnantajien kova linja on johtanut jo useilla aloilla lakkovaroituksiin. Joukkovoimalla ay-liike voi torjua työnantajien vaatimukset ja saada tuloksia. Nyt tarvitaan ammattiliittojen yhteisrintamaa palkka-alen ja kiky-tuntien torjumiseksi.

On aika kääntää pääomatulojen hyväksi muuttunut tulonjaon suunta reiluilla palkankorotuksilla. Toteuttamalla korotukset euromääräisinä ja liittämällä niihin tasa-arvolisät on samalla parannettava naisvaltaisten matalapalkka-alojen asemaa.

Kiky-tuntien ja työajan pidentämisen sijasta on tarvetta lyhentää työaikaa. Työn tuottavuuden kasvun ansiosta se voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Antti Rinteen hallitusta perumaan ratkaisut, joilla osa työnantajien sote-maksuista siirrettiin Sipilän hallituksen kaudella työntekijöille. Piirikomitea edellyttää hallitukselta myös tekoja, joilla se lunastaa lupauksensa työehtoshoppailun lopettamisesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
28.11.2019

Suositellut

Tuki Postin lakkotaistelulle

Postin työntekijöiden lakko on oikeutettu vastaus työnantajan törkeään pyrkimykseen leikata palkkoja ja pidentää työaikaa. Postin johto ajaa palkkojen alentamista keskimäärin 30 prosentilla ja vuosityöajan pidentämistä esimerkiksi kokoaikatyössä jopa kuukaudella.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että valtion omistama yhtiö on romuttamassa yleissitovia työehtosopimuksia työehtoshoppailulla ja laajentamassa työssäkäyvien köyhien joukkoa. Posti on yhtiönä tehnyt jatkuvasti voittoa, mutta yhtiön hallitus on asettanut tavoitteeksi paisuttaa voittoja halpuuttamalla työehtoja.

SKP:n piiri vaatii valtion omistajaohjauksen linjan korjaamista niin, että Postille ei aseteta pörssiyhtiöihin rinnastettavia voittotavoitteita. Valtionyhtiöiden ohjeistuksessa pitää yksiselitteisesti torjua työehtoshoppailu. Postia tulee kehittää julkisena palveluna eikä bisneksenä, jossa tehdään omistajille voittoja ja johtajille hävyttömän suuria tuloja.

Postin palveluja on parannettava. Osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Heille pitää maksaa kunnon palkka, jolla tulee toimeen. Työajan pidentämisen sijasta suunta pitää olla sen lyhentämiseen.

Ammattiyhdistysliikkeen on yhteisvoimin näytettävä, että työnantajien harjoittama työehtoshoppailu ei käy ja tuettava PAU:n kamppailua palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä vastaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 11.11.2019

Suositellut

Miksi punavihreä enemmistö siunaa kokoomuslaisen budjetin?

Vuosia jatkuneen leikkauspolitiikan seurauksena kuntien taloustilanne on yleensä Suomessa synkkä. Helsingissä ensi vuoden budjettia tehdään kuitenkin aivan toisenlaisessa tilanteessa.

Kaupunki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää, sen pankkitileillä makaa toista miljardia euroa rahaa ja kaupungilla on saatavia enemmän kuin velkoja. Samaan aikaan vanhuspalveluissa, päiväkodeissa, kouluissa, terveysasemilla ja muissa peruspalveluissa on kuitenkin liian vähän rahaa ja työntekijöitä.

On käsittämätöntä, että kaupunginhallitus esittää tässä tilanteessa ensi vuodelle talousarvion, jossa palveluihin on asukasta kohti reaalisesti entistä vähemmän rahaa, mutta ylijäämää aiotaan kerätä yli 300 miljoonaa euroa lisää.

Tänä vuonna toteutuviin menoihin verrattuna esitetään budjetissa vain 2 – 3 prosentin lisäyksiä määrärahoihin. Tämä ei kata asukasmäärän, palvelutarpeiden, lakisääteisten tehtävien ja kustannusten kasvua. Resurssipula vanhusten ja lapsiperheiden palveluissa, kouluissa, kirjastoissa ja muissa peruspalveluissa jatkuu.

Lain mukaan kunnan tulee huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista eikä se saa tavoitella voittoa. Helsinki rikkoo näitä säädöksiä keräämällä satojen miljoonien eurojen ylijäämiä asukkaiden palveluja laiminlyömällä, nostamalla vuokria ja maksuja sekä teettämällä töitä matalilla palkoilla.

Kaupunginhallituksen budjettineuvottelut olivat arvoton näytelmä. Voi vain ihmetellä, miksi vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat – joilla on enemmistö kaupunginhallituksessa – suostuivat ottamaan pohjaksi kokoomuslaisen pormestarin ehdotuksen, jossa oli leikattu lähes 60 miljoonaa lautakuntien yksimielisistä esityksistä. Neuvottelujen tuloksena pormestarin esitykseen lisättiin vain 39,5 miljoonaa, vaikka viivan alle jää vielä ylijäämää yli 300 miljoonaa, minkä päälle tulevat vielä kaupungin omistamien yhtiöiden voitot.

SKP:n Helsingin piirikomitea tuomitsee kaupungin ylijäämien paisuttamisen asukkaiden, palvelujen, työllisyyden ja ympäristön kustannuksella. SKP:n piirikomitea vaatii, että ylijäämistä ohjataan lisää rahaa erityisesti peruspalveluihin, kouluille, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen, uusiutuvan energian hankkeisiin ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.

Kaupungin johto kysyi meiltä asukkailta osallistuvassa budjetoinnissa, mitä tekisimme 4,4 miljoonalla eurolla. Nyt on syytä kysyä valtuutetuilta, mitä teette yli 300 miljoonan euron uusilla ylijäämillä, kun kaupungin kassa pursuaa jo muutenkin rahaa? ”Maailman toimivimmassa kaupungissa” pitää investoida ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen, eikä vain rakentamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
31.10.2019

Suositellut

HEKA vuokralaisdemokratiaa estämässä


Arava-lainsäädäntö lähtee kauniista ajatuksesta. Se haluaa tehdä asunnoista ensijaisesti koteja – sen sijaan, että ne nähtäisiin sijoituskohteina. Tämän se pyrkii mahdollistamaan asukasdemokratialla ja omakustannusvuokrilla. Näitä molempia vastaan Helsingin kaupungin asunnot eli HEKA on päättänyt hyökätä.

HEKA omistaa noin 90 000 helsinkiläisen kodin. Hyvin pitkään se noudatti kohdekohtaisesti määrittyviä vuokria ja mahdollisti sen, että asukkaat pystyivät toiminnallaan suoraan vaikuttamaan vuokratasonsa määrittymiseen. Tällöin löytyi asukkaista suhteellisen vaivatta myös aktiivisia toimijoita talotoimikuntiin ja muihin tehtäviin asukasdemokratian puitteissa.

Asukasdemokratia ahtaalla

Sittemmin asiat ovat menneet huonompaan suuntaan. HEKA on käynyt läpi lukuisia fuusioita, joissa on aina muutettu myös asukasdemokratiaa ja vuokranmääritystä. Alun perin puhuttiin vain pääomatalouden fuusioimisesta, sitten 21 alueyhtiöitä fuusioitiin viideksi ja nyt vuodenvaihteessa kaikki fuusioidaan HEKA Oy:n osaksi. Valta keskittyy ja samalla vähenevät niin asukkaiden kuin valtuuston valitsemat edustajat hallinnossa.

Nyt ollaan tilanteessa, jossa asukkaille on vaikea osoittaa hyötyä, mikä heille koituu toiminnasta asukasdemokratian parissa. Tämä on huomattu myös HEKA:n johdossa, jossa hallituksen puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja toimitusjohtaja Jaana Närö ovat ideoineet jälleen yhden uudistuksen. Tälläkin kertaa pyritään sekä viemään asukkaiden toimintamahdollisuuksia että hämärtämään yhteishallintolaissa määritellyn asukasdemokratian tarkoitusta.

Aktiiviset asukkaat leikkurissa

HEKA:n johdossa on todettu, että aktiivisten asukkaiden toiminta ei ole hintansa arvoista. Palkkioita ja kokousmääriä leikataan ensi vuoden alusta alkaen.

Aktiiviasukkaiden hinta on ollut noin 29 euroa kuukaudessa asuntoa kohti. Sillä on saatu esimerkiksi 24/7-päivystys vikatilanteiden ja ilkivallan osalta sekä erilaisten kiinteistönhuollon toimenpiteiden seuranta niihin kohteisiin, joissa on toimiva talotoimikunta. Vastaavan toiminnan hankkiminen muilla tavoin tulee paljon kalliimmaksi.

Lisäksi talotoimikunnat ovat hoitaneet suuren määrän erilaisia lausuntoja ja muuta HEKA:n tiedonsaantia helpottavaa toimintaa, ja tietenkin myös asukasdemokratialainsäädännön velvoitteita. Myös näitä on jatkossa vaikea täyttää.

Jaana Närö on julkisuudessa kertonut, että nyt säästettävillä rahoilla voidaan esimerkiksi ostaa pihoille kesäkukkia tai järjestää pihatalkoita. Näröltä unohtuu tässä kuitenkin se, että ilman aktiivisia ihmisiä taloissa, ei kukaan kastele kukkasia tai hoida pihatalkoiden järjestelyjä. Liekö tämäkin suunniteltua, sillä näin syntyy vielä isompi säästö HEKA:lle. Asukkaiden hyödyksi sitäkään tuskin lasketaan.

Tiina Sandberg

HEKA Koillisen Suutarilan vuokrantasausalueen vuokralaistoimikunnan jäsen ja kohteensa luottamushenkilö

**** 

Vertailun vuoksi

Anni Sinnemäelle maksetaan HEKA:n hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkiota 3 570 euroa. Lisäksi hän ja muut hallituksen jäsenet saavat 385 euroa/kokous (noin 4 500 € vuodessa).

Suositellut

Syysseminaarin satoa

Rinteen hallitus lupaa lisätä valtion pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla vuoden 2023 tasolla. Sipilän hallituksen menoleikkaukset olivat kuitenkin 4 miljardia, totesi pitkään tilastokeskuksessa kansantalouden ja julkisen talouden kehitystä seurannut Olli Savela alustaessaan Rinteen hallituksen talouslinjoista SKP:n Helsingin piirin syysseminaarissa. Kun oikeisto painostaa hallitusta oikealta, on tärkeä, että voimistetaan painetta myös vasemmalta, ay- ja kansalaisliikkeiltä.

Seminaarin toisena teemana olivat kiky-linjan vaihtoehdot ja ay-toiminta nyt alkavalla työehtosopimuskierroksella. Siitä alustavan puheenvuoron käytti Katja Wallin, joka kuuluu JHL:n Helsingin yhteisjärjestön hallitukseen. Postialan kamppailu työnantajan työehtoshoppailua koskee muitakin aloja ja solidaarinen tuki postilaisille todettiin tärkeäksi.

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin kertoi Stadin ikäohjelmasta ja eläkeläisjärjestöjen vaatimuksista turvata lähipalvelut, riittävät hoitajamitoitus, pääsy kiireettömään hoitoon viidessä päivässä, Seniori-infon laajentamisesta ympärivuorokautiseksi ja HSL:n alennusten saamisesta 24/7 yli 70-vuotialle.

Kenkää Keskustatunnelille -ryhmässä toimiva Maija Hakanen selvitti 1,4 – 2 miljardia maksavan tunnelihankkeen kielteisiä vaikutuksia henkilöautoliikenteen ja hiilidioksidipäästöjen lisääntyessä. Tunnelihankkeen hylkäämistä perustelee sekin, että asioimisesta keskustan kauppoihin vain runsas kymmenesosa tapahtuu henkilöautoilla. Tunneli lisäisi kaupunginkin selvitysten mukaan lähinnä läpiajoliikennettä Länsiväylältä itään.

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg esitteli kesäkuussa pidetyn puolueen edustajakokouksen johtopäätöksiä, vahvat perusteet SKP:n palauttamiselle takaisin puoluerekisteriin, yhteistyön rakentamista ja kutsui mukaan Tiedonantaja-festivaalille 26.10. Jyväskylään, jonne on Helsingistä järjestetty myös edullinen bussikuljetus.

Uusi piirikomitea

Seminaarin jälkeen pidetyssä piirikokouksessa valittiin SKP:n Helsingin piirikomitea, joka piti heti järjestäytymiskokouksensa.

Piirikomitean varsinaisiksi jäseniksi valittiin Yrjö Hakanen (puheenjohtaja), Ari Hannikainen, Jorma Heinonen, Toivo Koivisto, Outi Mononen, Timo Pelto, Reijo Rinne (piirisihteeri), Tiina Sandberg, Emmi Tuomi ja Katja Wallin (varapuheenjohtaja). Varajäseniksi valittiin Päivi Hedman, Mikko Korhonen, Jussi-Petteri Lappi, Toivo Saksala ja Helene Tuominen-Aliferenko. Taloudenhoitajana jatkaa Talvikki Koivu.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

Hallituksen estettävä Postin työehtojen polkeminen

Posti on ilmoittanut siirtävänsä noin 700 työntekijää ja toimihenkilöä halvemman ja joustavamman työehtosopimuksen piiriin. Se alentaa palkkoja keskimäärin 30 % ja pahimmillaan jopa 50 %. 

Tuki postilaisten lakkotaistelulle

Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto tukee Posti- ja logistiikka-alan unionin työtaistelutoimia työehtojen räikeää heikentämistä vastaan.

SKP:n osasto vaatii Antti Rinteen hallitusta pysäyttämään valtionyhtiö Postin johdon harjoittaman törkeän työehtosopimusshoppailun. Postilaisille tarvitaan myös muun ammattiyhdistysliikkeen konkreettisia solidaarisuustoimia.

Nyt pakettilajittelijoihin kohdistuva palkkojen leikkaaminen on jatkoa Postissa jo pidempään jatkuneelle työehtojen heikentämiselle. Tässä Postin johto on käyttänyt hyväksi työehtoshoppailua vaihtamalla osassa toimintaa työnantajaliittoa niin, että on voinut siirtää työntekijöitä halvemman sopimuksen piiriin ja lisätä yö- ja viikonlopputöitä.

Työntekijöille taulukkopalkkojen alentaminen 30 prosentilla merkitsee keskimäärin yli 600 euron alennusta tuloihin kuukaudessa. Kun postin työntekijöiden keskimääräinen kuukausipalkka on 2 200 euroa, ajaa palkkojen alentaminen työntekijät perheineen taloudelliseen ahdinkoon ja lisää myös valtion asumistukimenoja.

Johtajilla jättipalkat

Posti Group -yhtiö teki viime vuonna voittoa noin 45 miljoonaa euroa ja jakoi osinkoina valtio-omistajalle yli 28 miljoonaa. Erityisesti pakettien jakelu on viime aikoina lisääntynyt. Samaan aikaan kun tuloksen tehneiltä työntekijöiden palkkoja leikataan rajusti, saavat Postin johtajat ennätyksellisiä palkkoja ja palkkioita. Toimitusjohtajalle maksettiin viime vuonna lähes miljoona euroa, yli 82 000 euroa kuukaudessa.

Polkemalla työntekijöiden palkkoja johtajat kasvattavat omia bonuksiaan. Postin asiakkaille tämä linja on tarkoittanut palvelujen jatkuvaa heikentymistä. SKP:n Maunula-Pakilan osasto vaatii valtion omistajaohjausta suunnan muuttamiseksi.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
30.8.2019

Kuvat: Posti Oyj ja Toivo Koivisto
Suositellut

Suomi mukaan ydinaseet kieltävään sopimukseen

Maailmaa uhkaa ydinasevarustelun kierre. Yhdysvallat on irtaantunut maasta laukaistavat keskimatkan ydinohjuksen kieltävästä INF-sopimuksesta ja Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta. Myös Venäjä on vetäytynyt INF-sopimuksesta. Strategisia ydinaseita rajoittavan START-sopimuksen jatkaminen on epävarmaa.

Aserajoitussopimusten mureneminen on viemässä asevarustelukierteeseen samaan aikaan kun voimavaroja pitäisi suunnata ilmastonmuutoksen torjumiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen. Tässä tilanteessa tarvitaan ydinasevaltioiden painostamista niin rauhanliikkeen kuin ydinaseettomien valtioiden toiminnalla.

Tänään, Hiroshiman ja Nagasakin atomipommien uhrien muistopäivänä, Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea vaatii Suomen hallitusta allekirjoittamaan ydinaseet kieltävä YK:n sopimus, jonka kymmenet muut valtiot ovat jo tehneet. Tässä mitataan nyt sitä, onko hallituksella itsenäistä ulkopolitiikkaa vai alistuuko se USA:n ja Naton painostukseen. Suomen tulee muutenkin pysyä erossa varustelukierteestä, muun muassa luopua aikeista hankkia uusia taisteluhävittäjiä.

Helsingin aika liittyä ICAN-vetoomukseen

Useat kaupungit ympäri maailmaa ovat vedonneet hallituksiin YK:n yleiskokouksen suurella enemmistöllä hyväksymän ydinasekieltosopimuksen allekirjoittamiseksi. Näin ovat tehneet Hiroshima, Nagasaki, Berliini, Geneve, Oslo, Pariisi, Sydney, Toronto, Washington DC ja kymmenet muut isot kaupungit eri maissa. SKP:n Helsingin piirikomitea esittää, että Helsinki liittyy mukaan tähän kaupunkien ICAN-vetoomukseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea 6.8.2019

Kuva ICAN

Suositellut

Hiroshima-ilta

Hiroshiman ja Nagasakin atomipommi-iskujen uhreja muistetaan ja ydinasevarustelua vastaan osoitetaan mieltä tiistaina 6.8. eri puolilla maailmaa. Helsingissä rauhanjärjestöjen tilaisuus klo 21 Oopperatalon puiston Amfiteatterissa ja sen päätteeksi lasketaan klo 22 kynttilät Töölönlahteen. Puhuvat Eva Biaudet ja Hannu Ronimus, esiintyy Merikukka Kiviharju Quartet.

Suositellut

Kymmenet tuhannet Pride-kulkueessa

Helsingin Pride-viikon päättäneestä kulkueesta muodostui suuri ja värikäs mielenosoitus yhdenvertaisuuden, tasa-arvon sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolesta.

SKP:n Punainen sateenkaari osallistui kymmenien tuhansien muiden kanssa kulkueeseen Senaatintorilta Kaivopuistoon, jossa pidetyssä juhlassa Punaisella sateenkaarella oli oma teltta.

Jo aiemmin Pride-viikolla SKP:n seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ryhmä järjesti Työväenliikkeen kirjastolla yhteistyössä Euroopan vasemmiston ja Demokraattisen sivistysliiton kanssa keskustelun ”Tarvitaan vapautuspäivät”. Siinä olivat mukana Maiken Kore Slovenian sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen etuja ajavasta Marec 8. Instituutista, SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg ja SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

SKP:n linjaa vedettiin Porvoossa

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous esittää ongelmien juuriin asti meneviä uudistuksia hyväksymässään laajassa poliittisessa asiakirjassa. Puoluekokouksen hyväksymä toisessa asiakirjassa todetaan ympäristökriisin ratkaisemisen edellyttävän sekä välittömiä toimia että siirtymistä toisenlaiseen järjestelmään, sosialismiin.

Tämän artikkelin pääkuvassa kolmen seuraavan vuoden ajan puoluetta johtavan keskuskomitean jäseniä. Helsingistä keskuskomiteaan valittiin Heikki Ketoharju, Talvikki Koivu, Tiina Sandberg, Emmi Tuomi, Katja Wallin ja Juha-Pekka Väisänen.

Puolueen puheenjohtajana jatkaa käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen ja pääsihteerinä puutarhuri-aktivisti Tiina Sandberg. Varapuheenjohtajiksi valittiin opettaja Miguel López Jyväskylästä ja ylilääkäri Liisa Taskinen Kotkasta.

SKP:n puheenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi Helsingin piiristä ja osastoista käyttivät Porvoon kulttuuritalo Grandissa pidetyssä kokouksessa puheenvuoroja Heikki Ketoharju, Toivo Koivisto, Outi Mononen ja Hannele Salava.

Kokoukseen osallistui kansainvälisiä vieraita mm. Euroopan vasemmiston puolueesta, Britanniasta, Iranista, Irakista, Kuubasta, Palestiinasta, Saksasta, Tanskasta, Venezuelasta ja Vietnamista.

Edustajakokouksen hyväksymät asiakirjat on julkaistu puolueen verkkosivuilla.

Heikki Ketoharju.
Outi Mononen.
Solidaarisuuskonsertissa esiintyivät Tuula Amberla & Tero-Petri Suovanen, räp-artististit Alamaa ja Mc Kajo sekä dj JammyG.

Artikkelin kuvat Toivo Koivisto.

Suositellut

Punainen viikonloppu Porvoossa

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous pidetään 15.-16.6.2019 Kulttuuritalo Grandissa Porvoossa. Kokous alkaa lauantaina 15.6. kello 11.00. Kokous jatkuu sunnuntaina 16.6. klo 9.00 ja päättyy noin klo 16.

Lauantai-iltana on Solidaarisuuskonsertti klo 19-22. Konsertin lippuja 15/10 € voi ostaa SKP:n Helsingin toimistosta ja Grandin lippupalvelusta Porvoosta. Konsertissa kuullaan SKP:n puheenjohtajan JP (Juha-Pekka) Väisäsen solidaarisuuspuhe, kansainvälisiä tervehdyksiä. Tuula Amberla, McKajo, Alamaa ja Anniina esiityvät. Konsertin juontavat Jiri Mäntysalo ja Petra Packalén.

Kulttuuritalo Grandin sijaitsee Porvoon keskustassa, lähellä toria ja linja-autoasemaa: Piispankatu 28.

Suositellut

Solidaarisuus

Tuula Amberla
MC Kajo
Alamaa&Anniina

15.6. klo 19-22 Kulttuuritalo Grand, Porvoo. Liput 15/10 euroa ovelta ja SKP:n piirijärjestöstä. Konsertin järjestää SKP.

Suositellut

Kohti työväen Eurooppaa

Suomen kommunistinen puolue on mukana täydellä listalla Euroopan unionin parlamentin vaalissa. Helsingistä SKP:n listalla ovat ehdolla Yrjö Hakanen, Heikki Ketoharju, Anneli Korhonen, Matti Laitinen ja Tiina Sandberg. Uudeltamaalta Heikki Ekman, Jari Karttunen, Aura Kaskisydän, Arjo Suonperä ja Iida Ylönen. Pirkanmaalta Mervi Grönfors ja Petra Packalén. Satakunnasta Ilpo Kyllönen ja Jiri Mäntysalo. Joensuusta Toni Kallioinen, Miguel Lopez Jyväskylästä, Tapio Siirilä Lapista, Jyrki Hyvölä Oulusta, Ville Veintie Ähtäristä sekä Susanna Rissanen Siilinjärveltä.

On aika ottaa askel vasemmalle – uusliberalismia, EU-sopimuksia, suuryhtiöiden valtaa ja kapitalismia vastaan. Se on välttämätöntä yhä eriarvoisemman, vaarallisemman ja tuhoisamman kehityksen suunnan muuttamiseksi. EU:n suunta on toinen: suuren rahan hallitsemat markkinat ja kapitalismi, joka toimii harvojen hyväksi ja ilman yritysten yhteiskuntavastuuta, todetaan SKP:n EU-vaaliohjelmassa.

”Suomen kommunistinen puolue tuo Euroopan unionin parlamentin vaaleihin EU:n vastaisen ja toisenlaista Eurooppaa rakentavan, työväenluokan ja vähävaraisten etuja puolustavan vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka haluaa parempaa Eurooppaa ja maailmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle.”

Suositellut

Helsingin työväen vappumarssi

Helsingin työväen yhteinen vappumarssi kokoontuu keskiviikkona 1.toukokuuta Hakaniemen torilla klo 11. Kulkue päättyy Rautatientorille.

Ennen vappumarssia SKP:n järjestöjen kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä Stadionintiellä (klo 9.45), Malmin hautausmaalla (klo 9) ja Pohjois-Haagassa punaisten haudalla (klo 9).

Vappumarssin jälkeen Pakilan työväentalon perinteinen vappulounas & työväenlauluja klo 13 – 16. (Paikkoja rajoitetusti, pöytävaraus syytä tehdä ennakolta maija.hakanen (a) kolumbus.fi.)

Suositellut

Parempi työelämä ja kunnon liksat

Suomessa työelämä on ihan liian kauan ollut olemassa vain yrityksiä varten. Ei tässä ole mitään järkeä, että valtio patistaa työttömiä sellaisiin töihin, joilla ei tule toimeen ja rankaisee niitä, jotka eivät tähän suostu. Tarvitsemme palkkaa jolla tulee tulee toimeen ja 6-tunnin työpäivän ansiotasoa alentamatta, esittää SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

Näistä ja monista muista tarpeista muuttaa politiikan suuntaa keskusteltiin, kun SKP:n vaaliauto kiersi viimeisen vaaliviikon alussa Itä-Helsingissä. Kontulan ostarilla SKP:n kampanjaa kävi seuraamassa myös Ylen kuvausryhmä.

SKP:n Helsingin vaalikampanja jatkuu viimeisellä viikolla keskiviikkona klo 15 – 17 Tapulikaupungissa Maatullinaukiolla, torstaina ja perjantaina klo 10 – 18 Tallinnanaukiolla sekä lauantaina Narinkkatorilla klo 10- 18.

(Kuva Toivo Koivisto)


Suositellut

SKP:n Helsingin piirin teesit eduskuntavaaleihin 2019

Eduskuntavaalit vaikuttavat Helsingin kehitykseen ja monet Helsinkiä koskevat ratkaisut ovat myös valtakunnallisia vaalikysymyksiä. Me helsinkiläiset kommunistit haluamme näillä teeseillä nostaa esille vaihtoehdon oikeistolaiselle politiikalle, joka ei vastaa sen enempää helsinkiläisten enemmistön kuin koko maan kehityksen tarpeita. Samalla kutsumme tekemään muutosta ja vaikuttamaan myös vaalien välillä.

Köyhyys ja veronkierto elävät rinnan

Köyhyyden lisääntyminen näkyy Helsingissä. Esimerkiksi Myllypuron leipäjonossa on viime vuonna noin 265 000 käyntiä, kun niitä oli vuotta aiemmin 160 000. Erityisesti Helsingissä on kasvanut lapsiperheiden köyhyys ja nuorten asunnottomuus.

Toisaalta Helsinki on erityinen pääomien keskittymä. Monien suurten yhtiöiden pääkonttorit sijaitsevat Helsingissä ja täällä on myös paljon pääomatulojen saajia, jotka nauttivat erilaisista verotuksen porsaanrei’istä.

Kiristämällä suurten yhtiöiden ja pääomatulojen verotusta löytyy rahaa köyhyyden torjumiseen ja perusturvan nostamiseen vaiheittain 1 200 euroon kuukaudessa.

Ei rahastamiselle ja yksityistämiselle sote-palveluissa

Vaalien alla on julkisuuteen noussut erityisesti vanhuspalvelujen surkea tila. Myös Helsinki on alimitoittanut törkeästi sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia ylijäämää. Hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet saada hoitoa ja hoivaa, kun kaupunki laiminlyö omien palvelujen kehittämistä ja laajentaa palveluseteleiden käyttöä.

Nyt kun Sipilän ja Orpon hallituksen sote-markkinamalli on kaatunut, on otettava uusi suunta. On lisättävä julkisten palvelujen rahoitusta ja henkilöstöä, laajennettava maksuttomuutta ja turvattava peruspalvelut lähipalveluina, pääsääntöisesti kuntien omaa toimintaa. Stadissakin on ikäohjelmaan osoitettava riittävät resurssit ja sitovat hoitajamitoitukset. Erikoistason palvelut voidaan koota demokraattisesti valittavan maakuntatason hallinnon alaisuuteen.

Työllisyys ja työaika

Työttömyys on Helsingissä muuta pääkaupunkiseutua ja maan keskimääräistä tasoa suurempi. Tällä näkyy selvästi se, että hallituksen kehuma työllisyyden kehitys on lähinnä erilaisia pätkätöitä, osa-aikaisuuksia ja jopa palkatonta ”aktivoimista”.

Etenkin nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi tarvitaan lisää julkisia työpaikkoja. Kaupunki voi luoda niitä palvelujen lisäksi kehittämällä kunnallista liiketoimintaa, esimerkiksi rakennusyrityksen. Lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta ja ottamalla käyttöön 6+6 -tunnin työaikamalli voidaan parantaa työllisyyttä, palveluja ja myös työssä jaksamista.

Koulutus- ja kulttuurikaupunki

Koulutus ja kulttuuri ovat Helsingin suuri voimavara. Ne jakautuvat kuitenkin eriarvoisesti. Koulut ja jopa päiväkodit eriytyvät lasten sosiaalisen taustan ja asuinalueiden mukaan. Koulunkäyntiavustajia on Helsingissäkin vähennetty.

Koulutusleikkaukset on peruttava. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkokoja on pienennettävä. Opettajien ja lastentarhanopettajien ohella on lisättävä koulupsykologeja, kuraattoreita, koulunkäyntiavustajia ja muita työntekijöitä. Päiväkoti, peruskoulu, kirjasto ja liikuntapaikka tulee olla maksutonta lähipalvelua. Valtion rahoitusta yliopistoille ja ammatillisille korkeakouluille on lisättävä. Helsingin tulee olla aktiivinen saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisessä.

Asumisen hinta alas!

Helsinkiin tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja, etenkin valtion lainoittamia edullisia vuokra-asuntoja. Kokemus osoittaa, että asumisen hintaa ei saada alas kuitenkaan vain rakentamalla lisää.

Etenkin Helsingin kaltaisessa kasvukeskuksessa tarvitaan välttämättä vuokrasääntelyä ja kattoa ylikorkeille vuokrille. On osoitettava ara-tuotantoon tontteja myös pienille ja keskisuurille yleishyödyllisille rakennuttajille. Me helsinkiläiset kommunistit vastustamme nykyistä metropolipolitiikkaa, jolla ihmiset, työpaikat ja palvelut pyritään keskittämään Suomessa vain muutamaan kaupunkikeskukseen. Valtion ja maakunnan ei pidä tukea Helsingin johdon pyrkimyksiä rakentaa viheralueille, joiden tarve sekä virkistyksessä että hiilinieluina kasvaa. Metsien ja luonnonsuojelua tulee laajentaa etenkin eteläisessä Suomessa.

Ilmastopuheista tekoihin!

Helsingillä on suurena kaupunkina tärkeä vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Helsinki voi nopeuttaa siirtymistä energiatuotannossa kivihiilestä uusiutuvaan energiaan ja panostaa myös kaupungin oman energiayhtiön toiminnassa entistä enemmän aurinkoenergiaan, tuulivoimaan, biokaasuun ja energian säästöä edistäviin ratkaisuihin.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä pitää hylätä raideliikenteen kilpailuttaminen ja kehittää raideliikennettä valtion ja kuntien omana toimintana. Helsinkiin ei tarvita yksityisautoilua edistävää keskustatunnelia eikä kohtuuttoman kallista Pisararataa. Tällaisten miljardihankkeiden sijasta on otettava suunta kohti maksutonta joukkoliikennettä.

Stop rasismille ja militarismille

Helsingissä on maahanmuuttajia enemmän kuin muualla Suomessa, mutta suhteellisesti vähemmän kuin useimpien muiden maiden suurissa kaupungeissa. Helsingissä voidaan ja pitää torjua alueiden eriytymistä, ehkäistä rasismia ja edistää kansainvälistä solidaarisuutta.

Maahanmuuttajien kieliopetukseen ja muuhun kotouttamiseen tulee osoittaa lisää valtion tukea. Helsinki voi ottaa vastaan lisää pakolaisia ja Suomen pakolaiskiintiötä on syytä nostaa. Helsingissä syrjinnän ehkäisemiseksi käyttöön otettua anonyymia rekrytointia on laajennettava valtion virastoihin ja yhtiöihin. Paperittomien asemaa on parannettava ja eduskunnan on korjattava lakeja niin, että helpotetaan perheiden jälleenyhdistämistä ja estetään paperittomien laajan joukon muodostuminen.

Suomen tulee olla rauhanpolitiikassa aktiivinen sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka ei osallistu varustelukierteeseen eikä anna käyttää aluettaan muita maita vastaan suuntautuviin sotaharjoituksiin.

Puolueiden sanat ja teot

Helsinkiläisten päättäjien sanojen ja tekojen ristiriita on kova. Julkisissa palveluissa leikataan vähästäkin, mutta taisteluhävittäjiin ollaan valmiita käyttämään kymmeniä miljardeja.

Kokoomuslainen pormestari esiintyi hallituksen sote-esitystä vastaan, mutta ajaa Helsingin budjetissa sote-palvelujen heikentämistä. Oppositiopuolueet vastustavat eduskunnassa leikkauspolitiikkaa, mutta hyväksyvät sen Helsingin valtuustossa. Lähipalveluista puhutaan, mutta käytännössä vähennetään lähiterveysasemia ja lähikouluja. Palkkoja päiväkodeissa alas painanut kuntien palkkakartelli hellitti vasta kun lastentarhanopettajat protestoivat ja osoittivat mieltä.

SKP:n valtakunnallinen vaaliohjelma ja nämä teesit tuovat vaaleihin vaihtoehdon leikkauspolitiikalle, jota kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat hallituksessa olleessaan toteuttaneet. Haluamme nostaa päätöksenteosta syrjäytettyjen ihmisten äänen ja tarpeet politiikan keskiöön. Vaadimme siirtymistä rahan vallasta kansan valtaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
27.3.2019

Suositellut

SKP:n ehdokkaat Helsingissä 119-134

On aika tuoda katujen, työpaikkojen, lhiöiden ja muiden nyt päätöksenteosta syrjäytettyjen ääni kuuluviin: tämä ei enää käy!

Eduskuntavaaleissa voi äänestää vaihtoehtoa eduskuntapuolueiden hallituksissa olleessaan ja muun muassa Helsingin valtuustossa toteuttamalle leikkauspolitiikalle. Ääni Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaille on vaatimus siirtyä rahan vallasta kansan valtaan.

SKP:n ehdokkaana Helsingissä olevat kommunistit, muut vasemmistolaiset ja sitoutumattomat ehdokkaat löytyvät numeroilla 119 – 134.

Ehdokkaiden esittely ja kuvat on julkaistu täällä.

Lisää tietoa ehdokkaista Eespäin-lehdessä ja SKP:n vaalitilaisuuksissa, mm. vaaliauto- ja telttakiertueella.

Suositellut

SKP:n vaalikiertue ympäri Helsinkiä

Kommunistien vaaliauto kiertää eduskuntavaalien edellä joka viikko eri puolilla Helsinkiä, etenkin lähiöissä. Lisäksi SKP:llä on vaaliteltta useilla toreilla.

Vaalikiertueen aikataulu löytyy tältä tapahtumasivulta. Se ja siihen voi tulla joitain muutoksia, kannattaa seurata tiedotusta mm. näillä sivuilla.

Vaaliautolla ja -teltalla voit tavata ehdokkaita, keskustella ja ottaa kantaa. Kietueella kerätään nimiä rauhanjärjestöjen vetoomukseen hävittäjähankintoja vastaan. Sote-uudistukseen SKP vaatii uutta suuntaa, jossa ihmisten perusoikeuksia ei alisteta bisnekselle. Sosiaaliturvan uudistamisen kommunistit aloittaisivat toteuttamalla ensi vaalikauden aikana 1 200 euron verottoman perusturvan kuukaudessa kaikille sitä tarvitseville.

Suositellut

Naistenpäivän kiertue Itä-Helsingissä

Vaihtoehdot julkisten palvelujen leikkaamiselle ja yksityistämiselle, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja panostaminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, työntekijöiden lisääminen ja palkkauksen parantaminen naisvaltaisissa hoito- ja hoivatöissä, työajan lyhentäminen ja perusturvan parantaminen.

Muun muassa näistä asioista keskustellaan SKP:n kansainvälisen naistenpäivän kiertueella. SKP:n vaaliauton kiertueella Itä-Helsingissä on mukana muun muassa SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

Kierros alkaa Myllypuron metroaseman luona olevalta Kivensilmän aukiolta kello 10 – 11. Sieltä kierros jatkuu Vuosaaren Mosaiikkitorille klo 11.30 – 13, Meri-Rastilan torille klo 13.15 – 13.45 ja Mellunmäen metroaseman luo Hetanaukiolle klo 14 – 15.15. Naistenpäivän kiertue päättyy Kontulan ostarille noin klo 15-30 – 17.

Vaaliauto on naistenpäivän jälkeen liikkeellä seuraavan kerran tiistaina 12.maaliskuuta Koillis-Helsingissä.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Suositellut

SKP:n ehdokkaat eduskuntavaalissa Helsingissä

On aika tuoda katujen, työpaikkojen, lähiöiden ja muiden nyt päätöksenteosta syrjäytettyjen ääni kuuluviin: tämä ei enää käy! Tästä lähtökohdasta Suomen kommunistinen puolue on koonnut kevään vaaleihin monipuoliset ehdokaslistat.

Helsingissä SKP:n listalla ovat ehdolla eduskuntaan datanomi Henri Autero (sitoutumaton), suntio, vahtimestari (JV) Iro B. Isberg (sitoutumaton), diplomi-insinööri, eläkeläinen Elina Järvenpää, Master of Science Jenni Korhonen, opiskelija Mikko Korhonen, ravintolakokki, eläkeläinen Jukka Laitinen, kirjailija Matti Laitinen (STP), postinjakaja, talonmies Jussi-Petteri Lappi, laborantti, toimittaja Heikki Männikkö (STP),  ajoneuvoyhdistelmänkuljettaja Kari Plyhm (sitoutumaton), lähihoitaja Arja Putkonen, rakennustyöläinen Janne Rahikainen (STP), leipomotyöntekijä, luottamusmies Ville Rahikainen (STP), meteorologi Laura Rontu, pääsihteeri Tiina Sandberg ja puheenjohtaja, käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen,

Listalla on SKP:n jäsenten lisäksi ehdokkaita Suomen Työväenpuolueesta ja puolueisiin sitoutumattomia vasemmistolaisia.

SKP:n Helsingin piirin vaaliasiamies Outi Mononen jätti ehdokaslistan keskusvaalilautakunnan edustajille.


Ensimmäiset EU-vaaliehdokkaat

Euroopan unionin parlamentin vaaliin on SKP:n ehdokkaana Helsingistä entinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, byråsekreterare / toimistosihteeri,  Anneli Korhonen (sitoutumaton) ja pääsihteeri Tiina Sandberg. Valtakunnallisella listalla on luonnollisesti ehdokkaita myös muualta Suomesta ja lista täydentyy vielä.

Rahan vallasta kansan valtaan

Suomessa on vallinnut uusliberaali konsensus, jossa muut ovat hiljaisesti hyväksyneet kokoomuksen politiikan, vaikka se on hyödyttänyt vain harvoja, arvioi Tiina Sandberg tarvetta tuoda vaaleihin SKP:n edustama vasemmistolainen vaihtoehto.

– Lähes kaikki puolueet ovat hyväksyneet EU:n talouspolitiikan, valtiovarainministeriön arviot kestävyysvajeesta, kuntien palveluiden keskittämisen ja kilpailuttamisen, hävittäjähankintojen tarpeellisuuden ja niin edelleen. Tämän takia ne eivät ole kyenneet haastamaan kokoomuksen linjauksia eivätkä rajoittamaan suuren rahan valtaa. Maamme varallisuus on kasautunut rikkaimman 10 prosentin käsiin, ja suurimman osan tulojen kasvusta on saanut osakseen rikkain yksi prosentti.

– SKP vaatii vallan siirtämistä rahalta kansalle. Se tapahtuu lisäämällä demokratiaa, muuttamalla tulonjakoa työntekijöiden hyväksi sekä asettamalla ihmisten ja luonnon hyvinvointi voitontavoittelun edelle, kertoo Tiina Sandberg puolueen vaaliohjelmasta.

Työttömiä syyllistämälläkö työllisyys nousuun?


Lokakuun alun Maanantaiklubilla keskustellaan uudesta työttömien aktivointimallista, eläkeputken poistosta ja siitä, nouseeko työllisyys työttömiä syyllistämällä vai ennen muuta luomalla lisää työpaikkoja?

Keskustelemassa Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Helsingin Työkanavan toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola ja SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. Esiintyy kitaristi Jarmo Luoto.

Ravintola Oivassa 5.10. klo 19 – 21 koronaturvaohjeita toteuttaen. Vapaa pääsy.

Punainen kerho

SKP:n Etelä-Helsingin osaston Punainen kerho pitää ensimmäisen ”kerhotapahtumansa” 01.10.2020 klo 17.00, SKP:n toimiston kokoustilassa Viljatie 4, 3.kerros.

Aiheina: Tiedonantajan lukupiiri ja kerhon tuleva toiminta.
Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Toivomme laajaa osanottoa ja keskustelua.

Tiedustelut: 044 5280550

Liikkeellä lähiöissä

Eri puolilla Helsinkiä kerätään SKP:n kannattajakortteja syyskuussa joka viikko useammassa paikassa. Samalla on mahdollisuus ostaa Tiedonantaja-lehti ja uutta marxilaista kirjallisuutta.

Kiertäminen lähiöissä ja ostareilla jatkuu Kontulan ostarilla torstaina 3.9. klo 15 – 17.30, Malmin toreilla/käytävässä pe 4.9. klo 15 – 17.30, Hakaniemen markkinoilla su 6.9. klo 9 – 15, Itäkeskuksessa ma 7.9. klo 14 – 17, Vuosaaressa ti 8.9. klo 15 – 17 ja noin 17-18 Rastilassa, Tapulikaupungissa ke 9.9. klo 15 – 17.30, Karhupuistossa Kalliossa la 12.9  klo 12 – 18 (SKP:n teltta, Pride), Kannelmäen Sitratorilla ti 15.9. klo 15 – 17.3, Malminkartanossa ke 16.9. klo 15 – 17.30 ja Hakaniemessä ti 22.9. klo 14 – 17.

Vastarinnan viesti -mediaseminaari

Klo 10:30 media-alan kiinnostavia alustuksia:

”Seminaarin avaus” Petra Packalén, päätoimittaja, Tiedonantaja

”Postilakko ja media” Juha Pöyry, päätoimittaja, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

”Työväenliikkeen lehdistö ennen ja nyt” Marko Korvela, freelance-toimittaja, Tiedonantaja.

Yleiskeskustelu

Klo 12:30 Ruokailu

Klo 13:30 Työpajatyöskentelyä lehden eri aihepiireistä; toimitus ja sisällöt, talous, sosiaalinen media ja nettisivut, katumyynti ja lukupiirit ja Tiedonantaja-kerhot.

Työpajojen antia ja yleiskeskustelua.

Mediaseminaari loppuu klo 16:30 mennessä.

Helsingin Työkanava HETY:n tiloissa Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki, lähellä maailmanpyörää.

Lisätietoja: www.tiedonantaja.fi