Lenin-puiston nimi säilytettävä

Helsingin kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö ovat tehneet aloitteen Lenin-puiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi. Aloite on ristiriidassa erilaisten paikkojen historiallisten nimien suhteen yleisesti Helsingissä ja Suomessa noudatettujen periaatteiden kanssa. Täällä ei ole muutettu paikkojen nimiä poliittisten suhdanteiden ja kyseenalaisten historian uudelleenkirjoittamispyrkimysten mukaan.

Alppiharjussa sijaitsevan puistoalueen nimeäminen vuonna 1970 Lenin-puistoksi perustui Leninin kiistatta tärkeään rooliin Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa ja yhteyksiin Helsinkiin, jossa Lenin asui useampaan otteeseen.

Puisto on osa Alppiharjun perinteitä työväen asuinalueena, jossa toimivat pitkään myös vasemmistolaisen työväenliikkeen ylläpitämä Alppilava ja Kulttuuritalo. Kuten Helsingin nimistötoimikunta toteaa, Lenin-puiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.

Todettakoon, että Helsingissä on nimetty paikkoja ja muistomerkkejä myös Venäjän tsaarin, Ruotsin kuninkaan, Helsingin valtaukseen 1918 osallistuneiden saksalaisten sotilaiden muistoksi ja eräiden muiden historiallisten henkilöiden ja tapahtumien mukaan. Ne kuvaavat omaa aikaansa ja ovat osa Helsingin kaupunkikulttuuriin kuuluvaa monikerroksisuutta ja moninaisuutta.

Esitämme, että kaupunginhallitus hylkää Sinisen valtuustoryhmän aloitteen ja että Lenin-puiston nimi säilytetään ennallaan.

 

SKP:n Maunula-Pakilan osasto

Vallankumous ja sisällissota 1918

Työväenliikkeen tavoitteista 1917-1918, vallankumouksesta ja sisällissodan kipujäljistä keskustelemassa Maanantaiklubilla Kalliossa historiantutkija Seppo Aalto ja folkloristiikan dosentti Ulla-Maija Peltonen. Vanhoja työväenlauluja esittävät Elmeri Vehkala & Valtteri Bruun. Tilaisuus on maanantaina 5.2. klo 19 kahvila Berggassa, Viides linja 14.

Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän kertoo olosuhteista, joissa työväenliike radikalisoitui, millaisia tavoitteita työväenliikkeessä asetettiin ja miksi punaiset kokivat tappion. Hän on julkaissut kirjoja Helsingin historiasta ja tekemässä nyt kirjaa, jossa tarkastellaan Kuusankosken tapahtumien valossa, miksi työväki lähti vallankumoukseen ja millaiset jäljet sisällissota jätti..

Ulla-Maija Peltonen tarkastelee puheenvuorossaan muistamisen vastuuta ja välttämättömyyttä. Hän käsittelee työväenliikkeen rivijäsenten muistitietoa, ruohonjuuritason ihmiset liikkeelle saaneita odotuksia ja tavoitteita, mutta myös sodan jälkiselvittelyjen moraalisia painolasteja, jonka tappio, vankileirit ja vainot toivat. Peltonen on tutkinut vuoden 1918 suullista ja kirjallista kerrontaa, sisällissodan muistamista ja unohtamista. Hän on folkloristiikan dosentti ja tietokirjailija.

Maanantaiklubi on kuukauden ensimmäisenä maanantaina kahvila Berggassa järjestettävä kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka. Maria Malmströmin ja Yrjö Hakasen vetämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. http://maanantaiklubi.blogspot.fi

Lähi-idän uusi jako ja Palestiina

Maanantaiklubin uusi vuosi 2018 alkaa keskustelulla Lähi-idän ja Palestiinan uudesta tilanteesta. Keskustelua avaavat Lähi-idän asiantuntija, dosentti Pertti Multanen ja Sadek Elwan Jerusalemin nuorista.
Lauluja esittää Merikukka Kiviharju, säestäjänä kitaristi Samuel Leminen.
Maanantaina 8.1. klo 19 kahvila Bergga, Viides linja 14, Helsinki. Vapaa pääsy.
Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen.

https://www.facebook.com/events/651295821926497/

http://maanantaiklubi.blogspot.com

Pakilan työväentalon 100-vuotisjuhla

Pakilan työväentalon 100-vuotisjuhla
Lauantaina 16.syyskuuta

Klo 13 – 16 avointen ovien tapahtuma, lastenohjelmaa yhdessä nuorisotalon ja MLL:n kanssa.
Klo 16 – 17 lasten disco, Dj Orkidea.
Klo 18 kakkukahvit, historiikin julkistaminen ja onnittelujen vastaanotto (kukkien sijasta toivotaan tukea talon peruskorjausrahastoon).
Klo 19 – 22 työväentalon 100-vuotisjuhla. EsiintyvätKristiina Halkola & Jiri Kuronen. Kisälliryhmä Sörkan Torpedot. Puheet Erkki Tuomioja ja Yrjö Hakanen.
Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen tukimaksu työväentalon korjausrahastoon.

Järj. Pakilan Demokraattinen Kulttuurisäätiö

 

(Bussi 67 Jakokunnantien pysäkille ja bussit 63, 66 ja 553K Pakilantielle Muurimestarintien pysäkille)

Kamppailu lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta jatkuu

Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.

SKP:n Helsingin piirikokous 13.5.2017

Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.

Uudelle kaupunginvaltuustolle valmistellaan neljäksi seuraavaksi vuodeksi strategiaohjelmaa. Kokoomus haluaa jatkaa viime vuosien tiukkoja budjettiraameja, joilla on alimitoitettu palvelujen määrärahoja, lisätty pitkäaikaistyöttömyyttä, nostettu asumiskuluja ja laiminlyöty muun muassa homekoulujen peruskorjausta. SKP:n Helsingin piirikokous vetoaa valtuuston muihin poliittisiin ryhmiin budjettilinjan muuttamiseksi. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin ja työllistämiseen, erityisesti vanhuspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Valtuuston strategiaohjelmaan on kirjattava linja, joka turvaa lähipalvelut. Rikkaassa Helsingissä on päästävä eroon pitkäaikaistyöttömyydestä, asunnottomuudesta ja leipäjonoista.

Sipilän hallituksen esittämää sote-palvelujen markkinoistamista, yhtiöittämistä ja keskittämistä valmistellaan jo virkamiesten toimesta. Helsingissä se uhkaa heikentää lähipalveluja, palauttaa terveyskeskusmaksut ja lisätä eriarvoisuutta. Ihmisten terveys ja sosiaaliset perusoikeudet ollaan alistamassa yhtiöiden voitontavoittelulle. SKP:n piirikokouksen mielestä valtuuston on asetuttava vastustamaan tällaista sote-hanketta ja puolustettava helsinkiläisten palveluja.

Asukkaiden mielipiteistä piittaamatta läpi ajettu yleiskaava on johtanut ennätysmäärään valituksia hallinto-oikeuteen. Uusi kaupunginvaltuusto voi korjata asiaa rajaamalla yleiskaavan toteutusohjelmassa pois Keskuspuiston ja Vartiosaaren kaltaisille alueille osoitetun rakentamisen. Näin tällaiset alueet voidaan sisällyttää myös esitettyyn kansalliseen kaupunkipuistoon. Samalla on syytä muuttaa Helsingin asunto-ohjelman painotuksia niin, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus nostetaan vähintään puoleen uudesta tuotannosta ja tonttivuokrien korotuksia pienennetään.

Piirikokous pitää suurena virheenä pormestarimallia, jolla keskitetään valtaa, lopetetaan suurin osa lautakunnista ja luodaan valtuustoon pieni palkkaeliitti. Pormestarivallan vaihtoehtona on kehitettävä asukasdemokratiaa. Siinä ei pidä tyytyä virkamiesvetoiseen kuulemiseen ja näennäisdemokratiaan. SKP:n piirikokous vaatii osallistuvaan budjetointiin perustuvaa lähidemokratiaa, jolle luodaan alueellisilla foorumeilla asukkaiden valitsemilla aluelautakunnilla säännölliset puitteet. Asukkaiden aktiivisuudella voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä, jossa pidetään huolta jokaisen ja kaikkien perusoikeuksista.

Pirkkolan suojelukaavaa ei saa murentaa

SKP:n Maunula-Pakilan osasto vastustaa Raide-Jokerin reitin varrelle Maunulan alueella esitettyä jopa viisikerroksista rakentamista Pirkkolan pientalojen suojelukaavan alueelle. Alueen asukkaat ja puolueosasto hyväksyvät Raide-Jokerin reitin varrelle merkittävän määrän lisärakentamista, mutta haluavat että samalla kunnioitetaan valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyn pientaloalueen suojeluarvoja.

SKP:n osasto on lähettänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja -valtuustolle seuraavan kannanoton (muistutus asemakaavaehdotukseen):

Raide-Jokerin rakentaminen on kannatettava hanke. Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön osalta tähän asemakaavaehdotukseen on kuitenkin sisällytetty sellaisia muutoksia, jotka eivät ole lainkaan tarpeen Raide-Jokerin toteuttamisen kannalta ja jotka ovat ristiriidassa Pirkkolan suojelukaavan, Helsingin voimassaolevan yleiskaavan, Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin kaupungin katutilan suunnitteluohjeiden kanssa.

Esitämme asemakaavaehdotuksen muuttamista seuraavasti

  • Poistetaan asemakaavaehdotuksessa Pirjontien tontille 28231 merkitty rakennusoikeuden lisäys ja säilytetään rakennusoikeus nykyisen suojelukaavan mukaisena, enintään 2 kerroksen liike- ja asuinrakennuksena.
  • Säilytetään Pirjontie alueen kokoajakatuna ja poistetaan kaavaehdotuksesta merkinnät, jotka sulkevat Pirjontien Pirkkolantien/Pirjontien risteyksessä. Säilytetään risteyksessä oleva aukio.
  • Kohtuullistetaan lisärakentamista niin, että Pakilantien varteen tontille 28226 AK ja AKS esitetty lisärakennusoikeus madalletaan 5 kerroksesta 3 – 4 kerrokseen. Samoin madalletaan Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tontille 28222 esitetty 5 kerroksen rakentaminen 4 kerrokseen.
  • Säilytetään Keskuspuistosta Pirkkolantien ja Pirjontien eteläpuolta kulkeva viheryhteys Pakilantielle rajoittamalla Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tulevaa rakentamista etäämmäs Pirkkolantiestä ja poistamalla Pirjontien ja Lampuotilantien väliin sijoitettu 4-5-kerroksinen uudisrakentaminen.
Kuva: RKY

Perustelemme esitystämme seuraavasti

Pirkkola on maakuntakaavassa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen (RKY 2009). Pirkkola ja Lampuotilantien on merkitty myös Helsingin yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi. Pirkkolaan on vahvistettu suojelukaava.

Raide-Jokerin toteuttaminen tällaisella suojeltavaksi ja säilytettäväksi määritellyllä alueella tulee lain mukaan toteuttaa niin, että ei vaaranneta suojelutavoitteita ja että kunnioitetaan kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia ja maisemakulttuurin arvoja.

Asemakaavaehdotuksessa perustellaan jopa 5-kerroksisten kerrostalojen rakentamista suojellulle yksikerroksisten pientalojen alueelle sillä, että se ”luo alueelle uuden, tämän hetkisiä kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja päämääriä ilmaisevan rakentamisen kerrostuman”. Tämä on jyrkässä ristiriidassa suojelukaavan tarkoituksen ja tavoitteiden kanssa. Laki ei tunne tällaista perustelua suojelukaavasta poikkeamiselle. Suojelutavoitteista voidaan poiketa vain erittäin painavista syistä, jollainen tämä ei ole.

Ehdotettu asemakaava rikkoo ylemmänasteisia kaavamääräyksiä ja siten myös maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. Erityisen kyseenalaista on se, että tämä rikkominen tapahtuu muista kuin Raide-Jokerin rakentamiseen suoranaisesti liittyvistä syistä.

”Uusien kerrostumien” luomisen ohella alueelle esitetty ylimitoitettua uutta rakentamista on perusteltu sillä, että Raide-Jokerin kunkin pysäkinvälin alueelle pitää sijoittaa niin paljon rakentamista, että sillä saadaan rahoitettua pikaraitiolinjan rakentaminen. Tämä perustelu poikkeaa kaupunkisuunnitteluviraston ja lautakunnan omista muissa yhteyksissä tekemistä linjanvedoista. Esimerkiksi Kruunusiltojen reitin varrella ei ole tällaista rakentamista, mutta virasto ja lautakunta pitivät hanketta sen laajempien liikenteellisten ja kaupunkirakenteeseen liittyvien vaikutusten takia perusteltuna. Parhaillaan valmisteltavan Östersundomin alueen suunnittelun projektipäällikön mukaan raideyhteyden rakentamisen kannattavuutta pitää arvioida muillakin mittareilla kuin vertaamalla raideinvestointeja rakennusoikeudesta saataviin tuloihin (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004885653.html). Raide-Jokerin keskeinen tarkoitus on luoda nopea poikittainen joukkoliikenneyhteys Itä-Helsingistä Espooseen ja palvella näin laajemmin kuin vain välittömästi kunkin pysäkin lähialuetta.

Asemakaavaehdotukseen on sisällytetty Pirkkolan liikenteen osalta esitys Pirjontien liikenteen katkaisemisesta, jolla ei ole mitään tekemistä Raide-Jokerin kanssa. Kyse on Pirjontien ja Pirkkolantien risteysalueesta. Pirjontie toimii kokoajakatuna, joka yhdistää Pirkkolan pihakatujen liikenteen isompiin väyliin Pakilantien ja Pirkkolantien kautta. Pirjontien katkaiseminen on liity pikaraitiotien kulkuun, koska Raide-Jokeri kulkee Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolella, jossa olevien Maunulantien ja Lampuotilantien kautta ei ole läpikulkuliikenteen mahdollisuutta.

Pirjontien liikenteen katkaiseminen rikkoo Pirkkolan suojelukaavan keskeisen idean ”Pirkkolan bulevardista”. Samalla kun se katkaisee Pirjontien kokoajakatuna se johtaa liikenteen muutamalla tonttikadulle, joilla ei ole jalkakäytäviä, vastaantulevan liikenteen ohitusmahdollisuuksia, pientareita, lumenluontitilaa eikä mahdollisuuksia laajentaa näitä katualueita. Tämä rikkoo kaupungin omia katutilan mitoituksen ja suunnittelun ohjeita, muun muassa paikallisen kokoojakadun mitoituksesta (s. 12), lumitilan mitoituksesta (s. 35), alueen historiallisten näkökohtien ja ja suojelutavoitteiden kunnioittamisesta (s. 48), jalkakäytävän tarpeesta ja kohtaamispaikkojen mitoituksesta. (Katutilan mitoitus. Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille 5/2014
http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf).

Asemakaavaehdotukseen merkitty uusi rakentaminen Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolelle on siinä määrin laajaa, että se tuhoaa ja katkaisee sekä nykyisessä yleiskaavassa että valmistellussa uudessa yleiskaavassa merkityn viheryhteyden. Yleiskaavan mukaan tämän yhteyden pitäisi palvella ekologisena ja/tai virkistysyhteytenä, jossa kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen, viheralueiden yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys on otettu huomioon.

Ympäristöministeriön julkaisun Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu (SY 780) mukaan tällaisten viheryhteyksien tulee ”väljemmällä esikaupunkialueella olla vähintään 250 – 300 metrin levyisiä toimiakseen. Vaikka ne paikoin voivat kaventua tästäkin, niin eivät kuitenkaan pitkältä matkalta, jotta ne säilyttävät toimintaedellytyksensä”. Nyt asemakaavaehdotukseen esitetty rakentaminen viheryhteyden päälle ei mitenkään vastaa yleiskaavan määritelmää eikä ministeriön ohjeita viheryhteydestä. Todettakoon, että yleiskaavatyössä laaditun raportin mukaan juuri Keskuspuiston keskiosasta Maunula-Oulunkylän kautta Vantaanjokilaaksoon kulkeva suhteellisen yhtenäinen vihersormien välinen viheryhteys on tarpeen ja sitä voidaan kehittää (Helsingin kestävä viherrakenne. KSV:n selvityksiä 2014:27 http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-27.pdf).

Lopuksi kiinnitämme vielä huomiota siihen, että asemakaavaehdotuksen valmistelussa ei ole toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä asukkaiden kuulemisesta ja osallistumisesta. Muodollisesti asukkailla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto ja lautakunta ovat sivuuttaneet mielipiteet ja jopa muuttaneet asemakaavaluonnosta täysin päinvastaiseen suuntaan kuin asukkaat ovat esittäneet. Lisäksi kaavaehdotus suosii esimerkiksi ns. vanhan Elannon tontin haltijaa muiden kustannuksella.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto ry

Vappu 2017 – Työtä, rauhaa ja solidaarisuutta!

Vappupäivänä 1.5.

Kunniakäynti Eläintarhan punaisten muistomerkillä

Klo 9.00

Puhe: Ilona Junka. Osastoliput.

Vappumarssi ja taistelevan työväen vappujuhla Narinkkatorilla

Vappumarssille järjestäytyminen Hakaniementorilla klo 10.00, marssi lähtee klo 11.

Taistelevan työväen vappujuhla Narinkkatorilla heti marssin päätyttyä noin klo 11.45

Puhuvat:

  • Petra Packalén, Suomen kommunistinen puolue
  • Tommi Lievemaa, Kansan Äänen järjestöt
  • Nozar Nazari, Iranin kommunistinen puolue

Esiintyy Maria Aleksandra

Juontaa Irene Auer

Pakilan työväentalon vappulounas

1.5. klo 14-16, Lepolantie 19 (bussit 66 ja 67 Rautatientorilta)
Runsas ja herkullinen buffetlounas
Lounaan hinta 20 euroa, opiskelijat, työttömät ja lapset (alle 12 vuotta) 12 euroa. Ennakkovaraukset puh. 050 5704368 tai maija.hakanen@kolumbus.fi.

Vapputervehdyksiä: Urpo Oksanen, Pakila 100 vuotta –työryhmä, Yrjö Hakanen, SKP:n Maunulan-Pakilan osasto. Työväenlauluja laulattavat Valtteri ja Seppo Bruun.

Vappulounasta edeltää osana Pakilan 600-vuotisjuhlia Pakilan oma vappumarssi! Marssi kokoontuu (Helsingin marssin ja juhlan jälkeen) lippujen kera klo 14 Pakilantie 56 edessä olevalla parkkipaikalla (Pakilantien ja Lepolantien risteys) ja marssii sieltä Pakilan työväentalolle.

Meidän Helsinkimme ei ole myytävänä!

Heikki Ketoharjun puhe SKP:n ja Helsinki-listojen vaalijuhlassa 19.3. Helsingissä valitaan pormestaria, vaikka pitäisi miettiä, miten ihmiset pääsevät enemmän mukaan päätöksentekoon. Meillä on monia hyviä esimerkkejä tästä. Yleiskaavassa sivuutettiin asukkaiden mielipiteet, budjetista päätetään pienellä porukalla ja jopa yksittäisen valtuutetun on hankala saada budjettiin omia aloitteitaan läpi, jos ne eivät kaupunginjohtajan suunnitelmiin sovi.

Heikki Ketoharjun puhe SKP:n ja Helsinki-listojen vaalijuhlassa 19.3.

Helsingin Sanomissa tänään pääuutisena on juttu polkupyörästä, jonka toinen rengas on Anni Sinnemäki ja toinen Jan Vapaavuori. Kyse on tietysti kuntavaalien pormestaripelistä. Tällaisella pyörällä vaalien jälkeen ilmeisesti ajellaan. Vaihtoehtoja on kokonaista kaksi kappaletta.

Helsingissä valitaan pormestaria, vaikka pitäisi miettiä, miten ihmiset pääsevät enemmän mukaan päätöksentekoon. Meillä on monia hyviä esimerkkejä tästä. Yleiskaavassa sivuutettiin asukkaiden mielipiteet, budjetista päätetään pienellä porukalla ja jopa yksittäisen valtuutetun on hankala saada budjettiin omia aloitteitaan läpi, jos ne eivät kaupunginjohtajan suunnitelmiin sovi. Helsingin Sanomat kertoi viikko sitten, että omaishoitajien tukea leikataan. Sote-lautakunnassa istuvat poliitikot väittivät, että linjausta eivät ole tehneet he, vaan virkamiehet. Nämä päätökset ja niistä noussut jälkipyykki kertovat, että asukkaat pitää päästää ääneen ja päättämään.

Aluefoorumeita, osallistuvaa budjetointia tai muita uusia ideoita tarvitaan, ja näiden myötä voidaan saada aikaan myös asennemuutos kaupunkikoneistossa. Virkamiesten tulisi edesauttaa asukkaiden päätösvallan lisääntymistä.

Helsingissä pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut. Helsingin seudulla pitkäaikaistyöttömien lukumäärä on jo suurempi kuin 1990-luvun alkuvuosina. Yli vuoden työttöminä olleiden määrä lähti jyrkkään nousuun 2013 vuoden alussa. Koko kuluvan valtuustokauden pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut. Kaupungin olisi pitänyt puuttua ongelmaan työllistämällä ihmisiä. Nyt kaupunki on mieluummin maksanut valtiolle sakkomaksua pitkäaikaistyöttömistä. Sen maksun suuruus oli viime vuonna jo yli 60 miljoonaa euroa.

Kaupungin kannattaisi mieluummin työllistää. Tekemätöntä työtähän on, ja Suomen suurimpana työnantajana Helsinki voi myös vaikuttaa välillisesti. Työllistäminen lisää ihmisten ostovoimaa ja aktiivisuutta, ja se taas hyödyttää muitakin työnantajia, kuten pienyrityksiä.

Nykyinen Helsinki on pienen piirin valtaa, mutta se valta voidaan murtaa. Me täällä uskomme siihen, ja löytyy asiasta näyttöjäkin. Tällä valtuustokaudella on Yleiskaavan toteuttamisesta käyty kova vääntö. Asukkaiden kritiikki ja vastarinta tekivät kaavan hyväksymisestä päätöksen, jolla on raskas hinta. Etenkin Keskuspuistoon rakentaneet puolueet, Kokoomus, Sosialidemokraatit ja Vihreät, joutuvat selittämään päätöstään monille vihaisille ihmisille vaalikentillä.

Tulee mieleen myös kaupungin suunnitelma kuudesta jättiterveysasemasta, joilla kaikkien helsinkiläisten palvelut olisi tarkoitus hoitaa. Tämä suunnitelma ei ole edennyt, koska niin moni meistä suuttui siitä.

Toisinaan tuntuu, että olemme pieniä ja voimattomia isojen päätösten edessä, mutta juuri siksi kokoonnumme yhteen ja mietimme, mitä voisimme tehdä. Me näytämme, että ihmisten suuri enemmistö onkin toista mieltä, ja että itse asiassa pieni vähemmistö onkin se päätöksiä sumplinut sisäpiiri: hyväveli-verkosto.

Me täällä tänään olemme ihmisten enemmistön asialla. Meidän Helsinkimme ei ole myytävänä.
Viheralueet eivät ole myytävänä gryndereille eivätkä palvelut ole myytävänä kansainvälisille jättiyhtiöille. Sitä varten tarvitaan ihmisiä, jotka myöskään eivät ole myytävinä.

Vastusta Helsinkimme myymistä. Äänestä vaaleissa SKP:n ja Helsinki-listojen ehdokkaita!

Lisätietoa ehdokkaista

Innokas juhlayleisö päätti lopuksi käynnistää yhteislaulun. Kuva: Toivo Koivisto

Kaikki tuki oikeus elää -mielenosoitukselle

Helsingin kommunistit pitävät hallituksen ja sisäministerin toimintaa käsittämättömänä, ja ilmaisevat tukensa Oikeus elää -mielenosoitukselle. Maahanmuuttoviraston on tarkistettava turvallisuusarvioitaan, ja ihmisten käännyttäminen sotaa käyviin maihin on lopetettava. Juha Sipilän hallituksen pitää tehdä selvä pesäero rasisteihin ja fasisteihin.

Rautatientorilla jo kuukauden ajan kokoontunut turvapaikanhakijoiden Oikeus elää -mielenosoitus on tärkeä protesti Suomen epäinhimillistä turvapaikkapolitiikkaa vastaan. Imperialististen sotien runtelemasta Lähi-Idästä paenneet ihmiset eivät ole laittomia, eikä heitä tule kohdella rikollisina, vaan he ansaitsevat turvaa ja inhimillisen kohtelun.

Mielenosoitusta on jo viikkojen ajan häirinnyt joukko rasisteja ja fasisteja. Epäinhimillisestä turvapaikkapolitiikassa suoraan vastuussa olevan Juha Sipilän hallituksen sisäministeri Paula Risikko kävi jopa osoittamassa rasistien leirille tukensa vuoropuhelun ja dialogin nimissä.

Helsingin kommunistit pitävät hallituksen ja sisäministerin toimintaa käsittämättömänä, ja ilmaisevat tukensa Oikeus elää -mielenosoitukselle. Maahanmuuttoviraston on tarkistettava turvallisuusarvioitaan, ja ihmisten käännyttäminen sotaa käyviin maihin on lopetettava. Juha Sipilän hallituksen pitää tehdä selvä pesäero rasisteihin ja fasisteihin.

Kehoitamme kaikkia osallistumaan Oikeus elää -tukikonserttiin lauantaina klo 16 alkaen Rautatientorilla. Esiintymässä mm. Laineen Kasperi ja Palava kaupunki.

Konsertti Facebookissa: https://www.facebook.com/events/347338295660816/