Suuryhtiöillä ja niiden omistajille menee Suomessa hyvin. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n uuden raportin mukaan kansainvälinen kustannuskilpailukyky on noussut Suomessa kaikkien aikojen ennätystasolle. Tilastokeskuksen tiedot osoittavat omaisuus- ja yrittäjätulojen osuuden kasvaneen palkkatulojen kustannuksella.
Tuki UPM:n lakkolaisten taistelulle
Suursijoittajat ja pörssiyhtiöiden johtajat haluavat varmistaa yhtiöiden voittojen kasvun ja vahvistaa isäntävaltaansa romuttamalla yleissitovan työehtosopimusjärjestelmän. Tämä on keskeisin syy siihen, että yli miljardin euron ennätysvoittoa tekevä UPM-konserni ei suostu tekemään edes yrityskohtaisia työehtosopimuksia.
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa tammikuun alussa alkaneelle Paperiliiton ja Sähköliiton lakkotaistelulle UPM:n tehtailla. Lakossa ei taistella vain rahasta vaan työläisten perusoikeuksista ja sopimusturvasta. Jos Björn Wahlroosin ja Jussi Pesosen johtama UPM-konserni kykenee romuttamaan työehtosopimusjärjestelmän merkittävässä osassa metsäteollisuutta, voimistuvat vastaavat työnantajien pyrkimykset muillakin aloilla.
Myös hallituksella on vastuu
Valtio tukee monin tavoin yrityksiä. Sen pitää myös edellyttää niin UPM:ltä kuin muiltakin yrityksiltä yhteiskuntavastuuta ja työntekijöiden sopimusoikeuksien kunnioittamista. Esimerkiksi Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton kahden prosentin nimellispalkkojen korotusta ei voi pitää yleisenä linjana, koska se merkitsee käytännössä reaalipalkkojen alentumista.
Sanna Marinin hallitus vaikuttaa päätöksillään suoraan kunta- ja sote-alan palkkojen kehitykseen. Julkisten palvelujen matalat palkat ja työntekijöiden riittämätön määrä on johtanut pahenevaan kierteeseen. Esimerkiksi hoito- ja hoiva-alalle on yhä vaikeampi saada työntekijöitä ja opiskelijoita.
Hallituksessa ja eduskunnassa istuvien puolueiden edustajat istuvat myös Kuntatyönantajan päättävissä elimissä. Valtion sopimustoiminnasta työnantajana vastaa valtion työmarkkinalaitos, joka on valtiovarainministeriön alainen. Eduskunta päättää budjeteissa ne taloudelliset raamit, joissa julkisten alojen työnantajat neuvottelevat.
SKP:n piirikomitea vaatii hallitusta esittämään lisärahoituksen käytettäväksi kuntien ja valtion työntekijöiden, erityisesti naisvaltaisten alojen matalien palkkojen korottamiseen, työhyvinvointiin ja työpaikkojen lisäämiseen. Samalla piirikomitea muistuttaa, että palkkojen korottamiseen käytettävistä rahoista suuri osa palaa takaisin verotuloina valtiolle ja kunnille. Toisaalta vielä kalliimmaksi voi tulla se, jos esimerkiksi hoito- ja hoiva-alan henkilöstöpula pahenee entisestään. Koronapandemian aikana pahentuneen hoito- ja palveluvajeen poistamiseen tarvitaan viipymättä useamman miljardin lisärahoitus.
SKP:n Helsingin piirikomitea
13.1.2022
(Artikkelin kuva Henri Koskela / Paperiliitto)
