Pohjois- ja Koillis-Helsingin lähiterveysasemien puolesta

Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien asemakaavojen valmistelujen lähtökohdat uhkaavat johtaa useiden lähiterveysasemien lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Pohjoisen ja Koillisen Helsingin terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien palveluja aiotaan keskittää Oulunkylään ja Malmille tehtäviin suuriin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja perhekeskuksiin.

Uhattuna ovat ainakin Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat, neuvolat ja sosiaalityön toimipaikat. Palvelujen keskittäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten asemaa. Samalla se lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja irrottaisi sote-palveluja asuinalueiden tarpeista.

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Suomen kommunistisen puolueen Maunulan-Pakilan osasto vastustaa lähiterveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien keskittämistä jättikeskuksiin. Osasto vaatii Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien kaavojen lähtökohtien uudelleenmäärittelyä niin, että kaavoitus ei perustu lähiterveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen vähentämiseen.

Lisäksi on selvitettävä, millä valtuuksilla Pohjoisen ja Koillisen Helsingin lähipalveluja heikentäviä palveluverkkoratkaisuja valmistellaan. Ainakaan sote-lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös palveluverkosta, johon johtavat virkamiehet vetoavat, ei tällaisia valtuuksia antanut. Lautakunta päinvastoin totesi, että se ei ota kantaa keskusten määrään ja edellytti Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja Kallion perhekeskuksen kokemusten arvioimista ennen uusia ratkaisuja palveluverkosta.

SKP:n osasto ei hyväksy sitä, että kaavoitukseen ja tonttivarauksiin ujutetaan palveluverkoista ratkaisuja, joista ei ole kysytty asukkailta ja joista ei ole myöskään sote-lautakunnan konkreettisia päätöksiä. Puheet asukkaiden osallistumisesta suunnitteluun ja ”palvelujen saatavuudesta riittävän lähellä” ovat vailla katetta, jos valtuutetut ja lautakuntien jäsenet siunaavat tällaisen lähipalvelujen alasajon valmistelun.  

SKP:n Maunulan-Pakilan osasto
17.11.2021

Kokoomus ajaa alas Helsingin terveysasemia

Terveysasemien lopettaminen sai täystyrmäyksen 7.helmikuuta Malmitalolla, jonne SKP:n Koillis-Helsingin osasto ja SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä olivat kutsuneet keskustelemaan perusterveydenhuollosta.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö esittävät pääkaupungin terveysasemien rajua vähentämistä. Nykyisistä 26 terveysasemasta jäisi jäljelle vain neljä.

Kokoomus perustelee tätä sillä, että isoja asemia voidaan kehittää, mutta nykyiset ”kuihtuvat vääjäämättä”. Helsingillä ei muka ole varaa nykyiseen terveysasemaverkkoon.

Terveysasemien lopettaminen sai täystyrmäyksen 7.helmikuuta Malmitalolla, jonne SKP:n Koillis-Helsingin osasto ja SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä olivat kutsuneet keskustelemaan perusterveydenhuollosta.

Pienet asemat isoja parempia

SKP:n ja Helsinki-listojen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen totesi, että kaupungin terveyspalvelujen johtoryhmälle esitetyt vertailutiedot terveysasemista asettavat kokoomuksen perustelut täysin kyseenalaiseksi. Helsinkiläisittäin pienet terveysasemat, joilla on alle 9 lääkäri-hoitajatyöparia ovat selvästi isoja asemia parempia asiakastyytyväisyydessä, työhyvinvoinnissa ja asiakaskäyntien peittävyydessä. Kustannuksissa potilasta kohti ei pienillä ja suurilla asemilla ole mitään eroa.

– Ongelmia ei ole aiheuttanut terveysasemien koko vaan ennen muuta määrärahojen ja henkilöstön alibudjetoiminen. Terveysasemien vähentäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten palveluja. Se heikentäisi myös ennaltaehkäisevää toimintaa asuinalueilla.

Hakanen muistutti, että terveyserot ovat kasvaneet voimakkaasti. Pienituloisten miesten odotettavissa olevan eliniän ero suurituloisiin on kasvanut 20 vuodessa 7,4 vuodesta jo 12,5 vuoteen. Pienituloisilla asuinalueilla sairastavuus on Helsingissä jopa kaksinkertaista verrattuna hyvätuloisiin alueisiin.

Säästöä tuo terveyden hoitaminen

Kaupunginhallituksessa SDP:n edustajana istuva Tarja Tenkula korosti terveyserojen kaventamista ja piti pienten terveysasemien isoa määrää siinä tärkeänä. Hän ihmetteli, että apulaiskaupunginjohtaja otti rajusti kantaa jo ennen selvityksiä ja keskustelua asiasta.

Helsingissä on juuri toteutettu iso sosiaali- ja terveyspalvelujen uusi organisaatio. Räty toi siihen taas epävarmuutta, ja veti mattoa henkilöstön jalkojen alta.

– Säästöjä tuo terveyden hoitaminen, ennalta ehkäisy, Tenkula korosti.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vasemmistoliittolainen jäsen Anna Vuorjoki ei nähnyt mitään syytä karsia terveysasemia niin paljon kuin kokoomus esittää. Hän piti erityisenä haasteena mielenterveyspalveluja ja varoitti terveyspalvelujen leikkaamisen voivan johtaa vielä isompiin ongelmiin.

Hakanen muistutti, että Helsinki tekee jatkuvasti voittoa ja vetosi valtuustoryhmiin, että ne ottavat selkeästi kantaa terveysasemien lopettamista vastaan. – Helsingissä ei ole yhtäkään terveysasemaa liikaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän sihteeri Heikki Ketoharju kertoi, että terveysasemien puolesta aiotaan jatkaa ympäri Helsinkiä ja kutsui mukaan tähän toimintaan.