Loppu Kataisen ja Pajusen leikkauslistoille

Pidimme viikonloppuna vuosikokouksemme, ja vuosikokous julkaisi tietenkin kannanoton. Vaadimme pääomatuloja kuntaverotuksen piiriin, ja lisää rahaa Helsingin lähipalveluihin.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 5.5.2012

Loppu Kataisen ja Pajusen leikkauslistoille

Hallituksen ministerit arvostelivat vappupuheissaan rikkaiden ja johtajien ahneutta. Ministereiden pitäisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, miksi hallitus jätti juuri pääomatulot kokonaan veronkiristysten ulkopuolelle. Tai miksi Nokia ja muut suuryhtiöt saavat jakaa omistajilleen miljoonia osinkoina samaan aikaan kun ne irtisanovat työntekijöitä?

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii hallitukselta tekopyhien vaalipuheiden sijasta tekoja pääomatulojen verottamiseksi samalla tavalla kuin muitakin tuloja ja myös kunnallisverotuksessa. Samalla piirikokous tuomitsee hallituksen päätökset nostaa noin 750 miljoonalla eurolla arvonlisäveroja, jotka iskevät raskaimmin pienituloisiin.

Kataisen kuuden puolueen hallitus on lisännyt pieni- ja keskituloisten ihmisten vaikeuksia myös leikkaamalla julkisten palvelujen rahoitusta. Kuntaministerin mukaan kuntauudistuksella aiotaan lopettaa yli 40 000 työpaikkaa. Julkisten palvelujen heikentämisestä hyötyvät vain yksityiset firmat, jotka voivat laajentaa markkinoitaan.

Helsingin voitoista ohjattava rahaa palveluihin

Helsingin kaupunki on liikelaitostensa ansiosta tehnyt jatkuvasti voittoa. Viime vuodelta ylijäämää on kertynyt noin 300 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksessa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat ovat kuitenkin yksimielisesti hyväksyneet talousarviolle raamin, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista. Esimerkiksi opetustoimessa alibudjetointi uhkasi ensin leikata määräaikaisten opettajien palkkoja ja nyt aiotaan leikata osa tuntikehyksistä eli suurentaa oppilasryhmiä.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii, että kaupunginhallitus korjaa heti budjettiraamia ja ohjaa satojen miljoonien ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, vuokrien nousun hillitsemiseen ja joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen. Guggenheim-museosta säästyvillä varoilla on edistettävä kaupungin omia maksuttomia kulttuuripalveluja ja muun muassa lähiöiden kulttuuritiloja lapsille ja nuorille.

Suunnan muuttamiseksi tarvitaan laajaa vastarintaa ja yhteistoimintaa. SKP:n Helsingin piirikokous tukee Torikokous-Occupy -kansalaisliikkeen aloitetta kansainvälisestä toimintapäivästä lauantaina 12.toukokuuta. Samalla piirikokous vetoaa muihin vasemmistolaisiin ja punavihreisiin Kataisen hallituksen ja EU:n leikkauspolitiikan hylkäämiseksi ja voimien kokoamiseksi oikeistoa ja rahavaltaa vastaan.

Helsinki irti ydinvoimalahankkeista!

Helsingin kaupungin johto esittää, että Helsingin Energia osallistuu Olkiluoto 4: rakentamiseen. Piirikomitea vastustaa ajatusta.

Helsingin kaupungin johto esittää, että Helsingin Energia osallistuu vielä uuden Olkiluoto 4 ydinvoimalan valmisteluun. SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vastustaa ydinvoimalahankkeisiin osallistumista.

Helsingin Energia tuottaa jo nyt paljon enemmän sähkö kuin täällä tarvitaan. Ydinvoimalla ei voida myöskään vähentää päästöjä, koska sillä ei voi korvata kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa käytettäviä fossiilisia polttoaineita. Olkiluoto 4:n suunnittelusta Helsingin osuus olisi noin 30 miljoonaa, mutta jos hanke joskus toteutuu, maksuosuus olisi vähintään 600 miljoonaa.

SKP:n piirikomitean mielestä Helsingin pitää investoida uusiutuvaan energiaan ja energiaa säästäviin ratkaisuihin. Kaupunginvaltuuston on sanottava selvästi ei ydinvoimalahankkeelle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea 17.10.2011

Helsingin budjettiesitys: Vaalilupaukset syötiin jo vaali-iltana

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta.

SKP:n ja asukaslistan ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2009

Sivistystoimeen budjettiesitys toisi lisää vain prosentin verran. Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja lisätään tämän vuoden toteutumaennusteeseen verrattuna vain neljä prosenttia. Samalla kun kaupungin omia palveluja alibudjetoidaan, esitetään ostopalvelujen osuuden lisäämistä. Myös kiinteistö- ja rakennustoimessa määrärahat kasvavat monta kertaa palveluja nopeammin, 15-16 prosentin vauhtia.

Merkillisintä tässä palvelujen alibudjetoimisessa on se, että kaupunki liikelaitoksineen on tehnyt tällä valtuustokaudella jatkuvasti satoja miljoonia voittoa. Viime vuoden ylijäämä oli 363 miljoonaa ennen ylimääräisiä rahastointeja ja tälle vuodelle ennustetaan 270 miljoonan ylijäämää. Määräaikaistileillä ja kassatalletuksissa on lähes miljardi euroa.

Laman uhatessa panostettava lisää palveluihin ja työllisyyteen

Sanotaan, että pitää olla rahaa pahan päivän varalta. Miksi nyt, kun talous taantuu, ei panosteta lisää palveluihin ja työllisyyteen? Eikö jo nyt ole liiankin pahat ajat tuhansille hoitojonossa oleville, heitteille jätetyille vanhuksille, päiväkotipaikkaa jonottaville, työttömille, asuntojonossa oleville…. Ei ole järkeä siinä, että kaupungin kassa voi hyvin, mutta yhä useammat kaupunkilaiset voivat huonosti. Kuka kantaa esimerkiksi vastuun, kun Herttoniemenrannassa toista vuotta apua turhaan jonottaneen perheen kriisi johti perhesurmaan?

Helsinkiläiset odottavat valtuustolta toisenlaisia budjettiratkaisuja. Tämä tuli vahvasti esille, kun SKP ja Helsinki-listat kokosivat asukkaiden evästyksiä siitä, mihin kaupungin ylijäämiä pitäisi käyttää. Valtuustoryhmämme on koonnut näiden evästysten pohjalta vaihtoehtobudjetin. Olemme lisäksi ottaneet huomioon monien valtuutettujen aloitteet, jotka kaupunginhallitus on sivuuttanut.

Palkkarahat eivät riitä edes sopimusten mukaisiin korotuksiin

Palkkamenoihin kaupunginhallitus esittää alle prosentin lisäystä, vaikka palkkojen jälkeenjääneisyys vaikeuttaa jo nyt työntekijöiden saamista. Se ei riitä kattamaan edes sopimusten mukaisia palkankorotuksia.

Kaupungin työntekijöitä edustava Järjestöneuvottelukunta esitti 20 miljoonan euron lisäämistä budjetin raamiin palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. – Mutta mikä oli vastaus? Ei senttiäkään lisää, vain jo tämän vuoden budjettiin sisältyvän 5 miljoonan henkilöstömäärärahan käyttötarkoituksen osittainen muutos. Tämä linja on edesvastuuton. Se murentaa julkisia palveluja ja ajaa työntekijöitä muualle. Esimerkiksi Espoossa maksetaan työehtosopimusten päälle yksi prosentti lisää. Vetoankin valtuustoon henkilöstöryhmien yksimielisen esityksen ottamiseksi talousarvioon.

Palvelujen alibudjetoiminen jatkuu

Asukkaiden viesteissä valtuustolle on tullut toistuvasti esille huoli lähipalveluista ja aivan erityisesti terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, koulujen ja päiväkotien resurssipulasta. Kokoomuksen johdolla tehty budjettiesitys on valitettavan kuuro näille viesteille.

Terveysasemien ja lähikoulujen vähentämistä esitetään budjetissa jatkettavaksi. Lastensuojeluun jää edelleen kymmenien työntekijöiden vajaus. Päiväkotipaikkojen riittämättömyyteen ja ylisuuriin ryhmäkokoihin ei tule helpotusta. Terveydenhuollossa vähennetään pitkäaikaishoitopäiviä, hammashoitokäyntejä ja mielenterveyden avohoitopäiviä, vaikka palvelujen tarpeet kasvavat. Työllisyyden hoitamisen määrärahoja leikataan, vaikka lama uhkaa ja palveluista puuttuu työntekijöitä.

Ostopalvelut rikastuttavat bisnesmiehiä

Omien palvelujen alibudjetoiminen ja ostopalvelujen lisääminen tulee kalliiksi. Tästä huolimatta kaupunginhallitus esittää yksityisten ostopalvelujen käytön laajentamista terveydenhuollossa ja jopa terveyskeskuksen ydintoiminnoissa. Tätä linjaa ujutetaan myös terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston palvelustrategioihin, joita ei ilmeisesti aiota tuoda edes valtuuston päätettäväksi.

Ostopalvelujen lisäämisestä hyötyvät eniten bisnesmiehet, kuten MedOnen johtaja Pertti Karjalainen, joka rikastui ulkoistamisten avulla viime vuonna 22 miljoonaa eikä maksanut siitä senttiäkään kunnallisveroa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaupungin palvelujen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.

On hyvä, että kaupunginhallitus torjui kaupunginjohtajan ja joukkoliikennelautakunnan esitykset joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisesta. Mutta mihin jäivät vaalilupaukset lippujen hintojen puolittamisesta? Entä lupaukset eläkeläisten alennuksista?

Budjettiesityksestä puuttuvat muutenkin konkreettiset ilmastoteot. Tähän ei sisälly konkreettisia päätöksiä investoinneista uusiutuvaan energiaa. Ryhmämme palaa tähän asiaan valtuustoon tulevan energialinjausten raportoinnin yhteydessä. Mielestämme eduskunnassa tehdyt aloitteet ilmastopäästöjen vähentämisestä 5 prosentilla vuosittain tulee toteuttaa myös kuntatasolla.

Energialaitosta ja satamaa ei pidä yhtiöittää

Budjettiesitykseen sisältyy edelleen kaupunginjohtajan ajama linjanveto, jonka mukaan ”talouden sopeutustoimia” pitää jatkaa, jotta Helsingin Energian tuloutuksia muiden palvelujen rahoitukseen voidaan vähentää.

Tässä on kyse puhtaasti ideologisesta valinnasta, jolla kavennetaan julkisten palvelujen rahoitusperustaa bisnestavoitteiden hyväksi. Samoja tavoitteita palvelevat pyrkimykset yhtiöittää energialaitos ja satama. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa niiden yhtiöittämistä. Kaupunkilaisten rahoilla rakennetun energialaitoksen tuotot kuuluvat asukkaille. Niitä pitää käyttää palveluihin ja energian hintojen nousun hillitsemiseen.

Kohtuuttomat vuokrankorotukset estettävä

Asumiskustannusten nousu ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ovat Helsingin kehityksen suurimpia esteitä. Kaupungilla on monia keinoja vaikuttaa asiaan, mutta niihin ei budjettiesityksessä ole haluttu tarttua. Kiinteistötoimelle aiotaan kerätä miljoonia lisää nostamalla tonttivuokria, vaikka ennen vaaleja lähes kaikki ryhmät lupasivat toisin. Myös tuhansien kaupungin asuntojen vuokria aiotaan nostaa keskimääräistä arava-asuntojen tasoa enemmän. Nyt ei tarvita loputonta selvittelyä. On aika lunastaa lupaukset kohtuuttomien vuokrankorotusten estämisestä. Tekoja tarvitaan myös vuokra-asuntotuotannon romahduksen estämiseksi ja asunnottomuuden poistamiseksi.

Miksi vasemmiston ja vihreiden enemmistö alistuu kokoomukselle?

Täällä valtuustossa on vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Kokoomus kuitenkin jyräsi budjettineuvotteluissa vihreiden avulla sosialidemokraatit kolmen suuren pöydässä. Muille kaupunginhallituksen ryhmille jätettiin vain muruset isojen pöydältä.

Kysynkin erityisesti sosialidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta, eikä vaalituloksista ole syytä tehdä johtopäätökset ja tehdä selvä pesäero kokoomukseen? Miksi neuvotteluissa on taas kerran hyväksytty palvelujen alibudjetoiminen? Miksi peruspalvelujen rahoitus on uhrattu kaupungin johdon bisnestavoitteille ja ylimitoitetuille kasvuhankkeille?

Vastaesitykset

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta. Vastaesitystemme kustannukset ovat noin 96 miljoonaa euroa. Se on alle kolmannes kaupunkikonsernin viime vuonna tekemästä tuloksesta.

Esitämme:

— 20 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Poistetaan perusteluista Helsingin energian tuloutusten vähentämistä koskeva linjaus (s.15).

— 15 miljoonaa lisää tariffitukeen HKL:n lippujen hintojen alentamiseen ja vuorojen lisäämiseen.

— 19,8 miljoonaa lisää sosiaalivirastolle (vanhuspalveluihin 5,6 miljoonaa, kotipalveluihin 4,2 miljoonaa, vanhusasiamiehen ja vastuualueiden sosiaaliasiamiesten palkkaamiseen 0,6miljoonaa, lasten päivähoitoon 4 miljoonaa ja lastensuojeluun ym lapsiperheiden palveluihin 5 miljoonaa)

— 14 miljoonaa terveyskeskukselle (terveysasemien vastuuväestöjen pienentämiseen, palvelujen saatavuuden parantamiseen, terveysasemaverkon supistamisen välttämiseen ja terveyskeskusmaksujen poistamiseen 5 miljoonaa, hammashoidon ja psykiatrian palveluihin 4 miljoonaa, HUS:n ja muuhun erikoissairaanhoitoon 4 miljoonaa, kotisairaanhoitoon 2 miljoonaa). Poistetaan valtuutus kilpailuttaa osa terveyskeskuksen ydintoiminnoista ja niihin liittyvistä tehtävistä (s. 198).

— 7 miljoonaa opetusvirastolle (lähikoulujen säilyttämiseen ja opetuksen resursseihin 5 miljoonaa, oppilashuoltoon 2 miljoonaa). Poistetaan linjaus kouluverkon ”tarkistamisen jatkamisesta” (s. 218).

— 5 miljoonaa työllisyyden hoitamiseen, pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen ja varahenkilöjärjestelmien kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähikirjastojen kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähiöiden kulttuuritoimintaan ja kunnalliseen elokuvateatteritoiminnan käynnistämiseen.

— 1 miljoona nuorisotoimeen, mm. nuorisotiloihin.

— 10 miljoonaa vähennetään Kiinteistöviraston tuloista 2009 ja 20 miljoonaa 2010 alkaen tonttivuokrien kohtuullistamiseksi.

Ponnet

1. Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen vähentäminen vuosittain 5 prosentilla.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen toimista asunnottomuusohjelman ja asunto-ohjelman asuntotuotantoa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi.

3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallituksen käyttövaroista osoitetaan historiatoimikunnalle erillinen määräraha käytettäväksi Santahaminan ja Suomenlinnan punavankileirien historian tutkimisen tukemiseen.

4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii Maunulan keskustan suunnittelua ja toteuttamista niin, että kirjaston, työväenopiston ja mahdolliset muut julkiset tilat toteutetaan samanaikaisesti alueen muun rakentamisen kanssa.

5. Valtuusto edellyttää, että maahanmuuttajien suomen kielen opetusta edistetään opetusviraston ja työväenopiston opetusta lisäämällä sekä erilaisten harrastustoimintojen yhteydessä tapahtuvaa oppimista tukemalla.

6. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus osoittaa Asukastalotoiminnan tukemiseen lisää resursseja esimerkiksi Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan kautta.

5.11.2008 Helsingin valtuustossa
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen

Aravajärjestelmää ei saa lopettaa

— Helsingin perustettava oma asuntojen rakentamisyksikkö

Porvarihallituksen oikeistolaista linjaa kuvaa sen aikomus lopettaa arava-asuntotuotanto. Tällainen hanke palvelee vain gryndereiden ja pankkien etuja. Se pahentaa entisestään kohtuuhintaisten asuntojen pulaa ja kiihdyttää asumiskustannusten nousua.

Hallitus nostaa asumiskustannuksia myös kiristämällä muun muassa asumiseen kohdistuvia energiaveroja.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vastustaa aravajärjestelmän alasajoa. Aravalainoituksen lopettamisen sijasta on muutettava aravalainojen ehdot edullisemmiksi muun muassa alentamalla niiden korkoja. SKP:n piirikomitea vaatii myös palaamista vuokrasääntelyyn.

Helsingin kaupungin uuden asunto-ohjelman valmistelussa pitää SKP:n piirijärjestön mielestä päähuomio suunnata kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen. Uusista asuntoalueista ei saa tehdä sellaisia, joihin on varaa muuttaa vain rikkailla.

Helsingissä on valmiiksi kaavoitettua tonttimaata noin 70 – 80 000 asukkaalle. Yksityiset rakennusliikkeet jarruttavat näiden jo kaavoitettujen alueiden rakentamista, jotta hintataso ei laske kun kalliille asunnoille ei riitä tarpeeksi kysyntää.

SKP:n Helsingin piirijärjestö esittää kaupungin oman asuntojen rakentamisyksikön perustamista kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Kaupunki voi hillitä asumiskustannusten nousua myös lopettamalla tonttimaan myymisen.

Helsingin Energian hintojen korotukset perusteettomia

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää perusteettomina ennätysvoittoja tekevän Helsingin Energian ilmoittamia hintojen korotuksia. Piirijärjestö vaatii energialaitoksen hinnoitteluperusteiden muuttamista niin, että tariffien laskentaperusteet irrotetaan sähkömarkkinoilla tapahtuvasta keinottelusta, jolla hintoja nostetaan muun muassa pohjoismaiseen sähköpörssiin vedoten.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Helsinki teki voittoa 407 miljoonaa. Miksi rahaa ei riitä palveluihin?

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna 407 miljoonan euron voittoa. Samaan aikaan lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten ja vammaisten palveluja ja kaupungin työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tammikuussa kaupunginvaltuustolle jaetun talouden seurantaraportin 4/2006 mukaan Helsingin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhdistetty tulos on peräti 406,8 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät jo investointien rahoitusmenot ja poistot. Tulos on 376 miljoonaa euroa budjetoitua parempi.

Rahaa 300 miljoonaa enemmän kuin velkaa

Talousjohto esittää voittojen näyttämistä pienempänä tekemällä ylimääräisiä varauksia noin 125 miljoonalla eurolla. Niiden jälkeenkin ylijäämä on 285 miljoonaa euroa. Raportin mukaan kaupungilla oli vuoden lopulla rahaa sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Velkaa oli 680 miljoonaa. Eli kaupunki voisi maksaa kerralla pois kaikki velat ja jäljelle jäisi vielä lähes 300 miljoonaa euroa.

Helsingin Energian ylivoitot

Energialaitoksella on ollut iso osuus tuloksen tekemisessä. Helsingin Energian tulosennuste on raportissa 234 miljoonaa ylijäämäinen. Tässä on jo huomioitu lähes sadan miljoonan euron investointivaraus Hanasaari A-voimalan purkamiseen. Ylijäämää on kasvattanut korkeiden hintojen ohella sähkönsiirtoverkon yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto.

Voittoa myös ilman liikelaitoksia

Kaupungin talouden ylijäämäisyys ei johdu kuitenkaan vain liikelaitosten voitoista. Myös toiminta ilman liikelaitoksia on lähes 150 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi ja toi 34 miljoonan voiton. Tähän vaikuttivat muun muassa ennakoitua suuremman verotulot ja tonttien myyntitulot.

Miksi peruspalveluja alibudjetoidaan?

Kunnille valtion kautta tulevan rahoituksen leikkaamisen takia useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta. Sen sijaan Helsingissä olisi taloudellisia mahdollisuuksia parantaa palveluja, lisätä henkilöstöä ja parantaa työntekijöiden palkkoja.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, on paljastava osoitus siitä, miten valheellisia ovat eduskuntapuolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, toteaa SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Helsingissä olisi rahaa parantaa heti palveluja, lisätä henkilöstöä ja korjata näiden pääosin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Kaikki muut valtuustoryhmät kokoomuksesta ja sosialidemokraateista aina vasemmistoliittoon ja perussuomalaisiin asti hyväksyivät kuitenkin budjetin, joka jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista.

Budjetti hyväksyttiin lopulta äänin 80 – 1 vain Yrjö Hakasen kannattaessa lisäyksiä määrärahoihin, henkilöstön määrään ja työntekijöiden palkkoihin. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät budjettiin myös linjaukset koulujen, terveysasemien ja nuorisotilojen vähentämisestä, vaikka nyt esiintyvät muka tästä huolestuneina.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen, Hakanen arvioi.

Yrjö Hakanen 31.1.07 valtuustossa: Aloite lisätalousarviosta

Helsingin kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2006 kertoo, että kaupunki on tehnyt viime vuodelta ennätyksellisen tuloksen. Kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ennusteen mukaan 406,8 miljoonaa voitollinen. Siihen tehtyjen ylimääräisten varausten jälkeenkin on tilikaudesta tulossa 285 miljoonaa ylijäämäinen.

Liikelaitoksilla, erityisesti Helsingin Energialla on keskeinen osuus tuloksessa. Mutta myös kaupungin varsinainen perustoiminta ilman liikelaitoksia ja rahastoja on paljon talousarviota parempi. Tulos ilman liikelaitoksia ja rahastoja on 148,7 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi. Ennusteen mukaan se on noin 34 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Samaan aikaan useissa helsinkiläisille tärkeissä palveluissa on liian vähän henkilöstöä ja määrärahoja. Esimerkiksi sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle on jouduttu toistuvasti myöntämään huomattavia budjetin ylitysoikeuksia, jotka kertovat tarpeesta tarkistaa budjettiraameja.

Esitämme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle pikaisesti esityksen siitä, miten viime vuodelta kertynyt ennätyksellisen suuri ylijäämä aiotaan käyttää. Esitämme, että osa siitä ohjataan lisätalousarviolla sosiaali-, terveys-, sivistys-, joukkoliikenne- ja muiden peruspalvelujen määrärahojen lisäämiseen, henkilöstön vakanssien lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.