Vasemmisto yhteistyöhön palvelujen ja työllisyyden puolesta

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea pitää koko vasemmiston kannalta tärkeänä sitä, että SDP:n ryhmä on kieltäytynyt hyväksymästä budjettiesitystä, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista. Samalla piirikomitea ihmettelee sitä, että Vasemmistoliiton edustajat ovat menneet hyväksymään palveluja heikentävän ja työpaikkoja vähentävän budjettiesityksen.

Helsinki on rikas kaupunki, jolla ei ole mitään taloudellista pakkoa vähentää menoja. Lamasta huolimatta kaupunki voi turvata palvelujen rahoituksen ja lopettaa niiden alibudjetoimisen murto-osalla kassavaroista, joita on noin 870 miljoonaa euroa.

SKP:n piirikomitea vetoaa Vasemmistoliiton ja muiden ryhmien valtuutettuihin budjettiesityksen korjaamiseksi. Vetoamme erityisesti vasemmiston yhteisen vaihtoehdon rakentamiseksi Helsingin kaupungin johdon ajamalle palvelujen heikentämiselle ja yksityistämiselle.

Piirikomitea tukee SKP:n ja Helsinki-listojen esityksiä, joilla palveluihin ja työllisyyteen ohjataan lisää rahaa kaupungin ylijäämistä, veroja korottamatta.

Samalla piirikomitea korostaa asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden toiminnan merkitystä muun muassa lähipalvelujen ja työllisyyden puolustamisessa. Budjettiesitys ja kaupungin johdon asettama palveluverkkokomitea uhkaavat lopettaa monia terveysasemia, kouluja ja muita peruspalveluja. Ne merkitsevät myös työpaikkojen vähentämistä ja kunnallisten palvelujen laajenevaa kilpailuttamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä.

SKP:n helsingin kaupungin piirikomitea 12.10.2009

Työllisyyteen saatava heti lisää rahaa

Työttömyys pahenee kovaa vauhtia myös Helsingissä. Erityisen nopeasti kasvaa nuorisotyöttömyys. Porvarihallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt mihinkään merkittäviin toimiin uusien työpaikkojen luomiseksi vaan jopa vähentää työpaikkoja. Helsingissä kaupunki käyttää työllisyyden hoitoon jopa vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Hallituksen ja Helsingin kaupungin johdon suhtautuminen työllisyyden hoitoon osoittaa, että ne eivät ole halunneet oppia mitään talouskriisistä ja markkinaehtoisen politiikan vararikosta. Työttömien ja työllisyyden jättäminen markkinoiden varaan on julmaa oikeistolaista politiikkaa, jossa ei välitetä ihmisistä. Se tulee Helsingille myös kalliiksi, kun kaupunki joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitamattomuudesta ns. sakkomaksuja Kelalle tänä vuonna ennakkotietojen mukaan peräti 15 miljoonaa euroa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vaatii hallitusta ja eduskuntaa tekemään kiireellisesti lisäbudjetin, jolla työllisyyden hoitamiseen ohjataan jo tänä syksynä satoja miljoonia euroja lisää rahaa. Ensi vuoden budjettiesitykseen tulee lisätä työllisyyteen ja kuntien palveluihin yhteensä kaksi miljardia euroa. Rahat tähän on otettava luopumalla suurten työnantajien kela-maksujen poistamisesta, verottamalla pääomatuloja palkkatulojen tavoin, pörssiverolla ja asemäärärahoja vähentämällä.

Piirikomitea vaatii Helsingin kaupunkia ohjaamaan viime vuosina kertyneistä miljardin euron ylijäämistä lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen, kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen, joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen, uusiutuvan energian investointeihin ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 14.9.2009

Pajusen leikkauslistat hylättävä

SKP:n Helsingin piirijärjestö vaatii kaupunginhallitusta hylkäämään kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esittämän budjettiraamin, jolla aiotaan leikata palvelujen rahoitusta ensi vuonna noin 120 miljoonalla eurolla ja lopettaa kolmessa vuodessa yli 3000 työpaikkaa.

Kokoomuslaisen kaupunginjohtajan esittämä leikkauslista heikentäisi helsinkiläisten palveluja ja pahentaisi työttömyyttä. Yli 3 000 työntekijän vähentäminen lisäisi jäljelle jäävien työntekijöiden työtaakkaa ja työuupumusta. Se tuhoaisi 8 prosenttia kaupungin työpaikoista.

Helsingin viime vuosina kassatalletuksiin keräämät yhteensä miljardin euron ylijäämät ja energialaitoksen tällekin vuodelle ennustettu 250 miljoonan euron voitto osoittavat, että kaupungilla on päinvastoin varaa lopettaa palvelujen alibudjetoiminen ja elvyttää taloutta.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea tukee SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän esittämää runsaan 100 miljoonan euron elvytysohjelmaa. Sillä parannetaan peruspalveluja, lisätään henkilöstöä ja parannetaan työntekijöiden palkkoja, alennetaan joukkoliikenteen lippujen hintoja, lisätään asuntojen rakentamista ja investoidaan uusiutuvaan energiaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea, 25.3.2009

Helsingin budjettiesitys: Vaalilupaukset syötiin jo vaali-iltana

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta.

SKP:n ja asukaslistan ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2009

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja.

Sivistystoimeen budjettiesitys toisi lisää vain prosentin verran. Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja lisätään tämän vuoden toteutumaennusteeseen verrattuna vain neljä prosenttia. Samalla kun kaupungin omia palveluja alibudjetoidaan, esitetään ostopalvelujen osuuden lisäämistä. Myös kiinteistö- ja rakennustoimessa määrärahat kasvavat monta kertaa palveluja nopeammin, 15-16 prosentin vauhtia.

Merkillisintä tässä palvelujen alibudjetoimisessa on se, että kaupunki liikelaitoksineen on tehnyt tällä valtuustokaudella jatkuvasti satoja miljoonia voittoa. Viime vuoden ylijäämä oli 363 miljoonaa ennen ylimääräisiä rahastointeja ja tälle vuodelle ennustetaan 270 miljoonan ylijäämää. Määräaikaistileillä ja kassatalletuksissa on lähes miljardi euroa.

Laman uhatessa panostettava lisää palveluihin ja työllisyyteen

Sanotaan, että pitää olla rahaa pahan päivän varalta. Miksi nyt, kun talous taantuu, ei panosteta lisää palveluihin ja työllisyyteen? Eikö jo nyt ole liiankin pahat ajat tuhansille hoitojonossa oleville, heitteille jätetyille vanhuksille, päiväkotipaikkaa jonottaville, työttömille, asuntojonossa oleville…. Ei ole järkeä siinä, että kaupungin kassa voi hyvin, mutta yhä useammat kaupunkilaiset voivat huonosti. Kuka kantaa esimerkiksi vastuun, kun Herttoniemenrannassa toista vuotta apua turhaan jonottaneen perheen kriisi johti perhesurmaan?

Helsinkiläiset odottavat valtuustolta toisenlaisia budjettiratkaisuja. Tämä tuli vahvasti esille, kun SKP ja Helsinki-listat kokosivat asukkaiden evästyksiä siitä, mihin kaupungin ylijäämiä pitäisi käyttää. Valtuustoryhmämme on koonnut näiden evästysten pohjalta vaihtoehtobudjetin. Olemme lisäksi ottaneet huomioon monien valtuutettujen aloitteet, jotka kaupunginhallitus on sivuuttanut.

Palkkarahat eivät riitä edes sopimusten mukaisiin korotuksiin

Palkkamenoihin kaupunginhallitus esittää alle prosentin lisäystä, vaikka palkkojen jälkeenjääneisyys vaikeuttaa jo nyt työntekijöiden saamista. Se ei riitä kattamaan edes sopimusten mukaisia palkankorotuksia.

Kaupungin työntekijöitä edustava Järjestöneuvottelukunta esitti 20 miljoonan euron lisäämistä budjetin raamiin palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. – Mutta mikä oli vastaus? Ei senttiäkään lisää, vain jo tämän vuoden budjettiin sisältyvän 5 miljoonan henkilöstömäärärahan käyttötarkoituksen osittainen muutos. Tämä linja on edesvastuuton. Se murentaa julkisia palveluja ja ajaa työntekijöitä muualle. Esimerkiksi Espoossa maksetaan työehtosopimusten päälle yksi prosentti lisää. Vetoankin valtuustoon henkilöstöryhmien yksimielisen esityksen ottamiseksi talousarvioon.

Palvelujen alibudjetoiminen jatkuu

Asukkaiden viesteissä valtuustolle on tullut toistuvasti esille huoli lähipalveluista ja aivan erityisesti terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, koulujen ja päiväkotien resurssipulasta. Kokoomuksen johdolla tehty budjettiesitys on valitettavan kuuro näille viesteille.

Terveysasemien ja lähikoulujen vähentämistä esitetään budjetissa jatkettavaksi. Lastensuojeluun jää edelleen kymmenien työntekijöiden vajaus. Päiväkotipaikkojen riittämättömyyteen ja ylisuuriin ryhmäkokoihin ei tule helpotusta. Terveydenhuollossa vähennetään pitkäaikaishoitopäiviä, hammashoitokäyntejä ja mielenterveyden avohoitopäiviä, vaikka palvelujen tarpeet kasvavat. Työllisyyden hoitamisen määrärahoja leikataan, vaikka lama uhkaa ja palveluista puuttuu työntekijöitä.

Ostopalvelut rikastuttavat bisnesmiehiä

Omien palvelujen alibudjetoiminen ja ostopalvelujen lisääminen tulee kalliiksi. Tästä huolimatta kaupunginhallitus esittää yksityisten ostopalvelujen käytön laajentamista terveydenhuollossa ja jopa terveyskeskuksen ydintoiminnoissa. Tätä linjaa ujutetaan myös terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston palvelustrategioihin, joita ei ilmeisesti aiota tuoda edes valtuuston päätettäväksi.

Ostopalvelujen lisäämisestä hyötyvät eniten bisnesmiehet, kuten MedOnen johtaja Pertti Karjalainen, joka rikastui ulkoistamisten avulla viime vuonna 22 miljoonaa eikä maksanut siitä senttiäkään kunnallisveroa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaupungin palvelujen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.

On hyvä, että kaupunginhallitus torjui kaupunginjohtajan ja joukkoliikennelautakunnan esitykset joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisesta. Mutta mihin jäivät vaalilupaukset lippujen hintojen puolittamisesta? Entä lupaukset eläkeläisten alennuksista?

Budjettiesityksestä puuttuvat muutenkin konkreettiset ilmastoteot. Tähän ei sisälly konkreettisia päätöksiä investoinneista uusiutuvaan energiaa. Ryhmämme palaa tähän asiaan valtuustoon tulevan energialinjausten raportoinnin yhteydessä. Mielestämme eduskunnassa tehdyt aloitteet ilmastopäästöjen vähentämisestä 5 prosentilla vuosittain tulee toteuttaa myös kuntatasolla.

Energialaitosta ja satamaa ei pidä yhtiöittää

Budjettiesitykseen sisältyy edelleen kaupunginjohtajan ajama linjanveto, jonka mukaan ”talouden sopeutustoimia” pitää jatkaa, jotta Helsingin Energian tuloutuksia muiden palvelujen rahoitukseen voidaan vähentää.

Tässä on kyse puhtaasti ideologisesta valinnasta, jolla kavennetaan julkisten palvelujen rahoitusperustaa bisnestavoitteiden hyväksi. Samoja tavoitteita palvelevat pyrkimykset yhtiöittää energialaitos ja satama. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa niiden yhtiöittämistä. Kaupunkilaisten rahoilla rakennetun energialaitoksen tuotot kuuluvat asukkaille. Niitä pitää käyttää palveluihin ja energian hintojen nousun hillitsemiseen.

Kohtuuttomat vuokrankorotukset estettävä

Asumiskustannusten nousu ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ovat Helsingin kehityksen suurimpia esteitä. Kaupungilla on monia keinoja vaikuttaa asiaan, mutta niihin ei budjettiesityksessä ole haluttu tarttua. Kiinteistötoimelle aiotaan kerätä miljoonia lisää nostamalla tonttivuokria, vaikka ennen vaaleja lähes kaikki ryhmät lupasivat toisin. Myös tuhansien kaupungin asuntojen vuokria aiotaan nostaa keskimääräistä arava-asuntojen tasoa enemmän. Nyt ei tarvita loputonta selvittelyä. On aika lunastaa lupaukset kohtuuttomien vuokrankorotusten estämisestä. Tekoja tarvitaan myös vuokra-asuntotuotannon romahduksen estämiseksi ja asunnottomuuden poistamiseksi.

Miksi vasemmiston ja vihreiden enemmistö alistuu kokoomukselle?

Täällä valtuustossa on vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Kokoomus kuitenkin jyräsi budjettineuvotteluissa vihreiden avulla sosialidemokraatit kolmen suuren pöydässä. Muille kaupunginhallituksen ryhmille jätettiin vain muruset isojen pöydältä.

Kysynkin erityisesti sosialidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta, eikä vaalituloksista ole syytä tehdä johtopäätökset ja tehdä selvä pesäero kokoomukseen? Miksi neuvotteluissa on taas kerran hyväksytty palvelujen alibudjetoiminen? Miksi peruspalvelujen rahoitus on uhrattu kaupungin johdon bisnestavoitteille ja ylimitoitetuille kasvuhankkeille?

Vastaesitykset

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta. Vastaesitystemme kustannukset ovat noin 96 miljoonaa euroa. Se on alle kolmannes kaupunkikonsernin viime vuonna tekemästä tuloksesta.

Esitämme:

— 20 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Poistetaan perusteluista Helsingin energian tuloutusten vähentämistä koskeva linjaus (s.15).

— 15 miljoonaa lisää tariffitukeen HKL:n lippujen hintojen alentamiseen ja vuorojen lisäämiseen.

— 19,8 miljoonaa lisää sosiaalivirastolle (vanhuspalveluihin 5,6 miljoonaa, kotipalveluihin 4,2 miljoonaa, vanhusasiamiehen ja vastuualueiden sosiaaliasiamiesten palkkaamiseen 0,6miljoonaa, lasten päivähoitoon 4 miljoonaa ja lastensuojeluun ym lapsiperheiden palveluihin 5 miljoonaa)

— 14 miljoonaa terveyskeskukselle (terveysasemien vastuuväestöjen pienentämiseen, palvelujen saatavuuden parantamiseen, terveysasemaverkon supistamisen välttämiseen ja terveyskeskusmaksujen poistamiseen 5 miljoonaa, hammashoidon ja psykiatrian palveluihin 4 miljoonaa, HUS:n ja muuhun erikoissairaanhoitoon 4 miljoonaa, kotisairaanhoitoon 2 miljoonaa). Poistetaan valtuutus kilpailuttaa osa terveyskeskuksen ydintoiminnoista ja niihin liittyvistä tehtävistä (s. 198).

— 7 miljoonaa opetusvirastolle (lähikoulujen säilyttämiseen ja opetuksen resursseihin 5 miljoonaa, oppilashuoltoon 2 miljoonaa). Poistetaan linjaus kouluverkon ”tarkistamisen jatkamisesta” (s. 218).

— 5 miljoonaa työllisyyden hoitamiseen, pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen ja varahenkilöjärjestelmien kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähikirjastojen kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähiöiden kulttuuritoimintaan ja kunnalliseen elokuvateatteritoiminnan käynnistämiseen.

— 1 miljoona nuorisotoimeen, mm. nuorisotiloihin.

— 10 miljoonaa vähennetään Kiinteistöviraston tuloista 2009 ja 20 miljoonaa 2010 alkaen tonttivuokrien kohtuullistamiseksi.

Ponnet

1. Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen vähentäminen vuosittain 5 prosentilla.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen toimista asunnottomuusohjelman ja asunto-ohjelman asuntotuotantoa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi.

3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallituksen käyttövaroista osoitetaan historiatoimikunnalle erillinen määräraha käytettäväksi Santahaminan ja Suomenlinnan punavankileirien historian tutkimisen tukemiseen.

4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii Maunulan keskustan suunnittelua ja toteuttamista niin, että kirjaston, työväenopiston ja mahdolliset muut julkiset tilat toteutetaan samanaikaisesti alueen muun rakentamisen kanssa.

5. Valtuusto edellyttää, että maahanmuuttajien suomen kielen opetusta edistetään opetusviraston ja työväenopiston opetusta lisäämällä sekä erilaisten harrastustoimintojen yhteydessä tapahtuvaa oppimista tukemalla.

6. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus osoittaa Asukastalotoiminnan tukemiseen lisää resursseja esimerkiksi Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan kautta.

5.11.2008 Helsingin valtuustossa
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen

Vaihtoehtobudjetti kaupunginjohtaja Pajusen esitykselle 27.9.2008

Helsinki-listat vaatii Helsingin kaupunginjohtajan budjettiesitykseen perusteellista muutosta, jolla kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä ohjataan lisää rahaa peruspalveluihin. Helsinki-listat on yhdessä SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmän kanssa koonnut vaihtoehtobudjetin, joka julkistettiin lauantaina 27.9. Hakaniemessä Helsinki-listojen vaaliavauksessa.

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna voittoa yhteensä 363 miljoonaa euroa eli miljoonan päivässä. Helsinki-listat on koonnut helsinkiläisten evästyksiä siitä, mihin näitä voittovaroja pitäisi käyttää. Vaihtoehtobudjetti merkitsee noin 140- 150 miljoonan euron ohjaamista noista 363 miljoonan voittovaroista peruspalveluihin, erityisesti terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin, päivähoitoon, kouluille, joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen, työntekijöiden palkkojen korottamiseen ja asumiskustannusten alentamiseen.

Valtapuolueiden edustajat ovat sopineet tekevänsä kaupungin budjetista ratkaisut heti kuntavaalien jälkeisenä päivänä. Helsinki-lista haastaa myös muut ryhmät kertomaan äänestäjille avoimesti jo ennen vaaleja, millaisen budjetin ne aikovat hyväksyä.

Kaupunginjohtaja Pajusen budjettiesitys jatkaa palvelujen alibudjetoimista, vaikka Helsingin kaupunki tekee voittoa miljoona euroa päivässä

Helsinki-listojen vaihtoehtobudjetti

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitys Helsingin ensi vuoden budjetiksi jatkaa palvelujen määrärahojen alimitoittamista. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja heikennetään, vaikka kaupunki tekee voittoa noin miljoona euroa päivässä.

Samaan aikaan kun julkisia palveluja alibudjetoidaan, esittää kokoomuslainen kaupunginjohtaja palvelujen ostojen lisäämistä yksityisiltä firmoilta. Peruspalvelut jäävät esityksessä myös kiinteistöbisneksen jalkoihin. Sivistystoimen määrärahoja aiotaan lisätä 0,9 % tämänvuotisesta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoja vain 3,4 % tänä vuonna toteutuvista menoista. Sen sijaan kiinteistö- ja rakennustoimen budjetteihin esitetään 14,6 – 16,2 % korotuksia. Kiinteistötoimi kerää 20 miljoonaa euroa lisää vuokria muun muassa tonttivuokrilla, jotka ovat uusissa sopimuksissa jo 2 – 3 euroa asuntoneliöltä.

Määrärahojen alimitoittaminen merkitsee jatkuvaa puutetta lastensuojelun, lasten päivähoidon, vanhustenpalvelujen, vammaispalvelujen ja monien muiden sosiaalipalvelujen resursseista. Kauhajoen ja Jokelan traagisista tapahtumista ei ole kaupungin johdossa otettu opiksi vaan lähipalvelujen heikentäminen jatkuu myös terveydenhuollossa. Terveyspalveluissa vähennetään psykiatrian hoitopäiviä ja mielenterveystyön avohoitokäyntejä, hammashoidon käyntejä ja pitkäaikaissairaanhoitoa, vaikka näiden palvelujen tarve kasvaa. Terveysasemia aiotaan taas vähentää. Myös lähikoulujen lopettaminen jatkuu. Opetustoimessa on palkkoihin varattu vähemmän rahaa kuin tälle vuodella ja lähikoulujen lopettaminen jatkuu.

Työntekijöiden saaminen vaikeuttaa jo monia kaupungin palveluja. Tästä huolimatta kokoomuslainen kaupunginjohtaja esittää palkkamenoihin alle prosentin lisäystä. Summalla ei voida maksaa edes sopimuskorotuksia täysimääräisinä. Tällä edesvastuuttomalla linjalla suorastaan ajetaan julkisia palveluja alas ja työntekijöitä yksityiselle puolelle. Työllistämismäärärahoja leikataan, vaikka työllisyystilanne uhkaa vaikeutua.

Esityksestä puuttuvat ilmastoteot. Joukkoliikenteen lippujen hintoja aiotaan nostaa keskimäärin 2,2 prosenttia. Budjettiin ei sisälly konkreettisia investointipäätöksiä uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan ja biopolttoaineisiin.

Kaupunginjohtajan bisneslinjaa kuvaa se, että hän pyrkii estämään kaupungin liikelaitosten voittojen käyttämisen muiden palvelujen rahoittamiseen. Esityksen mukaan palvelujen rahoitus tulee jatkossa järjestää ilman Helsingin Energian voitoista tehtyjä tuloutuksia. Käytännössä tämä merkitsisi 100 – 200 miljoonan euron leikkaamista palvelujen rahoituksesta. Lisäksi aiotaan selvittää energia- ja satamalaitosten ”yritysmuotoa”.

Sanat ja teot

Kaupunginhallituksen ryhmät aikovat sopia budjetista 27.10 eli heti vaaleja seuraavana päivänä. Helsinki-listat haastaa kaikki valtuustoryhmät kertomaan jo ennen vaaleja äänestäjille, millaisen budjetin ne ovat valmiita hyväksymään.

Tähän mennessä valtuustossa vain SKP:n ja asukaslistan edustaja on toiminut myös käytännössä palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi ja esittänyt budjettikäsittelyssä joka vuosi konkreettisia muutoksia. Kokoomus, RKP, keskusta, kristilliset, perussuomalaiset, vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto ovat hyväksyneet alibudjetoimisen.

Helsingin miljoonavoitoista lisää rahaa palveluihin

Helsinki-listat on koonnut asukkaiden esityksiä siitä, miten kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämiä pitäisi käyttää. Jatkamme evästysten kokoamista. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on valmistellut esitysten pohjalta seuraavan vaihtoehtobudjetin, jonka lähtökohtana on Helsingin kehittäminen asukkaiden eikä bisnesmiesten ehdoilla.

Lasten ja lapsiperheiden palvelut kuntoon

— Lasten päivähoitoon (kaupungin päiväkotipaikkojen turvaaminen kävelyetäisyydellä, henkilöstön lisääminen, lapsiryhmien pienentäminen) lisää 4 miljoonaa euroa

— Lastensuojelun varhaiseen tukeen, ehkäisevään ja sosiaalityöhön lisää 6,4 miljoonaa euroa

Vanhusten oikeus hyviin palveluihin taattava

— Vanhusten kotipalveluihin, ehkäiseviin kotikäynteihin, omaishoitoon ja palveluasumisen kehittämiseen lisää 9,8 miljoonaa. Otetaan sitovaksi budjettitavoitteeksi palvelutarpeen arvion tarjoaminen jokaiselle 70 vuotta täyttäneelle.
— Kaupungin tulee itse rakentaa lisää vanhusten palvelutaloja.

Maksuttomat terveysasemat ja hoitotakuu toteutettava

— Terveysasemaverkon säilyttämiseen ja laajentamiseen niin, että kaikilla alueilla on täyden palvelun lähiterveysasema, lisää 5 miljoonaa euroa

— Hoitotakuun toteuttamiseen mm. hammashoidon ja psykiatrian hoitoon pääsyn, hyvän laadun ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi lisää 5 miljoonaa

— Erikoissairaanhoidon resursseihin HUS:ssa ja yhteispäivystykseen kunnallisena toimintana lisää 5 miljoonaa euroa.

— Kotisairaanhoidon henkilöstön lisäämiseen ja kotilääkärikokeiluun lisää 5 miljoonaa euroa.

Koulut, nuorisotilat ja kirjastot turvattava lähipalveluina

— Lähikoulujen karsimisen lopettamiseksi ja opetuksen resurssien parantamiseksi lisätään 5 miljoonaa euroa.

— Erityisopetukseen ja oppilashuoltoon, mm. kouluterveydenhuoltoon lisää 1 miljoona

— Lähikirjastojen toimintaan ja tilojen kehittämiseen lisätään 2 miljoonaa euroa.

— Lähiöiden ja muuhun alueelliseen kulttuuritoimintaan, monikulttuurisuuden edistämiseen, kunnallisen elokuvateatteri- ja kasvatustoiminnan käynnistämiseen sekä muuhun kulttuuritoimintaan lisää 1 miljoonaa euroa.

— Nuorisotilaverkoston ylläpitämiseen, toimintakeskuksiin ja nuorten autonomisiin tiloihin sekä nuorisovaltuuston perustamiseen yhteensä 1 miljoonaa euroa

Kohti maksutonta joukkoliikennettä

— Joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi lisätään tariffitukea 20 miljoonalla eurolla

— Joukkoliikenteen vuorojen lisäämiseen 2 miljoonaa euroa

— Joukkoliikenteen, erityisesti poikittaisen joukkoliikenteen ja raideliikenteen investointeihin lisää 5 miljoonaa euroa.

Kaupungin kannettava vastuunsa työnantajana ja työllistäjänä

— Kaupungin työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen lisää 35 miljoonaa euroa.

— Työllisyyden edistämiseen, tukityöllistämiseen, työllistämisjaksojen pidentämiseen, maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen ja työttömien yhdistysten tukemiseen yhteensä 5 miljoonaa euroa.

— Pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen, varahenkilöjärjestelmiin ja tasa-arvo-ohjelmien toteuttamiseen 2 miljoonaa.

Vuokria ja asumiskustannuksia on alennettava

— Kiinteistöviraston perimiä kohtuuttomia tonttivuokrien alentaminen kaikkien sopimusten osalta 10 vuoden takaiselle tasolle ja tonttivuokrien tuottovaatimuksen alentaminen 4 prosentista 1-2 prosenttiin vähentää kaupungin tuloja 20 miljoonaa.

— Alennetaan tilakeskuksen kaupungin omilta palveluilta perimiä ns. sisäisiä vuokria.

— Perustetaan kaupungille oma asuntojen rakentamisen ja peruskorjaamisen liikelaitos. Se rahoittaa itse toimintansa.

Energian hinnat kuriin ja ilmastopäästöistä pois 5 % vuodessa

— Helsingin Energian kuluttajahinnat irrotetaan kohtuuttomista markkinahinnoista. Kotitalouksien lämmön ja sähkön minimikulutuksen hintoja alennetaan.

— Helsingin kaupunki sitoutuu vähentämään vuosittain noin viidellä prosentilla ilmastopäästöjä ja ottaa suunnan ”kivihiilivapaaseen” energiatuotantoon investoimalla uusiutuvaan energiaan (tuulivoima, biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet, lämpöpomput, aurinkoenergia). Nämä investoinnit ovat tuottavia ja rahoittavat itsensä.

Palveluja ei saa alistaa yksityiselle voitontavoittelulle

— Kaupungin palveluja ja liikelaitoksia ei pidä yhtiöittää eikä yksityistää.

— Palvelujen ostoja yksityisiltä yrityksiltä ei saa lisätä. Lakisääteiset palvelut on järjestettävä pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana.

— Helsingin Energian ja kaupungin muiden liikelaitosten voitoista on ohjattava lisää rahaa varsinaiseen palvelutoimintaan. Näin voidaan rahoittaa edellä esitetyt noin 140 – 150 miljoonan euron esitykset vuoden 2009 budjettiin.

Verotus oikeudenmukaisemmaksi ja valtion rahoituksen leikkaukset peruttava

— Valtiovallan tulee palauttaa kunnille niiltä 90-luvun alun jälkeen leikatut valtionosuudet ja yhteisöverotuotot.

— Pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin, kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi, verotettavan tulon alarajaa on nostettava ja tavalliseen asumiseen kohdistuvaa kiinteistöveroa on alennettava.

Helsinki-listat jatkaa vaihtoehtobudjetin kehittelyä ja toivoo tähän esitykseen kommentteja. Haluamme, että Helsinki ryhtyy edelläkävijäksi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä muun muassa osallistuvaa budjetointia kehittämällä. Vetoamme erityisesti muihin vasemmiston ja vihreiden edustajiin Jussi Pajusen oikeistolaisen linjan hylkäämiseksi ja palvelujen parantamiseksi ohjaamalla niihin lisää rahaa kaupungin ylijäämistä.

Hakaniemessä 27.9.2008

www.helsinki-listat.fi
www.skp.fi/asukaslista

Helsingin asukkaiden palveluja ja varoja rosvotaan

Helsinkiläisten julkisia palveluja ja yhteistä omaisuutta rosvotaan häikäilemättömästi. Helsingin kaupunki ja sen liikelaitokset tekivät viime vuonna voittoa 258 miljoonaa euroa, mutta tästä huolimatta kaupungin johto heikentää edelleen julkisia palveluja. Samalla palveluja muokataan uudelleen tuottavuutta ja liikevoittoja, ei ihmisten tarpeita silmällä pitäen. Grynderit ja suursijoittajat rohmuavat kaupungin johdon suostumuksella kaupungin arvokkaimpia tontteja ja kiihdyttävät asumiskustannusten nousua.

Helsingissä toteutetaan jo pitkälti pääministeri Matti Vanhasen äskeisessä linjapuheessaan kunnille esittämää markkinaehtoista linjaa. Pääministerin mukaan kuntien päätöksenteko on muokattava tilaaja-tuottajamalliksi, jossa kunta on vain maksaja ja asiakas. Vanhanen vuokraisi esimerkiksi kunnan terveyskeskukset jatkossa yksityisille lääkärifirmoille ja yksityistäisi vanhuspalveluja. Viime kädessä Vanhasen mukaan julkisen vallan pitäisi rajoittua vain ”huolehtimaan sellaisista asioista, joista yksityinen sektori ei pysty huolehtimaan”.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous vastustaa porvarihallituksen ja Helsingin kaupungin johdon ajamaa julkisten palvelujen heikentämistä, päivähoito- ja terveyskeskusmaksujen korottamista sekä palvelujen yksityistämistä.

Ihmisten perusoikeuksia ei saa alistaa markkinoiden saalistukselle. Helsingin kaupungin on lopetettava terveysasemien, koulujen, päiväkotien, vanhusten palvelujen ja muiden peruspalvelujen karsiminen. Kaupungin kaavailemista tonttivuokrien korotuksista on luovuttava ja vuokria on päinvastoin alennettava.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii, että kaupungin keräämistä satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa ennen kaikkea peruspalveluihin, kaupungin työntekijöiden palkkojen nostamiseen ja henkilöstön lisäämiseen, asumiskustannusten alentamiseen ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen Helsingin energiatuotannossa sekä joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 12.4.08

Helsinki teki voittoa 407 miljoonaa. Miksi rahaa ei riitä palveluihin?

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna 407 miljoonan euron voittoa. Samaan aikaan lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten ja vammaisten palveluja ja kaupungin työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tammikuussa kaupunginvaltuustolle jaetun talouden seurantaraportin 4/2006 mukaan Helsingin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhdistetty tulos on peräti 406,8 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät jo investointien rahoitusmenot ja poistot. Tulos on 376 miljoonaa euroa budjetoitua parempi.

Rahaa 300 miljoonaa enemmän kuin velkaa

Talousjohto esittää voittojen näyttämistä pienempänä tekemällä ylimääräisiä varauksia noin 125 miljoonalla eurolla. Niiden jälkeenkin ylijäämä on 285 miljoonaa euroa. Raportin mukaan kaupungilla oli vuoden lopulla rahaa sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Velkaa oli 680 miljoonaa. Eli kaupunki voisi maksaa kerralla pois kaikki velat ja jäljelle jäisi vielä lähes 300 miljoonaa euroa.

Helsingin Energian ylivoitot

Energialaitoksella on ollut iso osuus tuloksen tekemisessä. Helsingin Energian tulosennuste on raportissa 234 miljoonaa ylijäämäinen. Tässä on jo huomioitu lähes sadan miljoonan euron investointivaraus Hanasaari A-voimalan purkamiseen. Ylijäämää on kasvattanut korkeiden hintojen ohella sähkönsiirtoverkon yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto.

Voittoa myös ilman liikelaitoksia

Kaupungin talouden ylijäämäisyys ei johdu kuitenkaan vain liikelaitosten voitoista. Myös toiminta ilman liikelaitoksia on lähes 150 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi ja toi 34 miljoonan voiton. Tähän vaikuttivat muun muassa ennakoitua suuremman verotulot ja tonttien myyntitulot.

Miksi peruspalveluja alibudjetoidaan?

Kunnille valtion kautta tulevan rahoituksen leikkaamisen takia useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta. Sen sijaan Helsingissä olisi taloudellisia mahdollisuuksia parantaa palveluja, lisätä henkilöstöä ja parantaa työntekijöiden palkkoja.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, on paljastava osoitus siitä, miten valheellisia ovat eduskuntapuolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, toteaa SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Helsingissä olisi rahaa parantaa heti palveluja, lisätä henkilöstöä ja korjata näiden pääosin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Kaikki muut valtuustoryhmät kokoomuksesta ja sosialidemokraateista aina vasemmistoliittoon ja perussuomalaisiin asti hyväksyivät kuitenkin budjetin, joka jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista.

Budjetti hyväksyttiin lopulta äänin 80 – 1 vain Yrjö Hakasen kannattaessa lisäyksiä määrärahoihin, henkilöstön määrään ja työntekijöiden palkkoihin. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät budjettiin myös linjaukset koulujen, terveysasemien ja nuorisotilojen vähentämisestä, vaikka nyt esiintyvät muka tästä huolestuneina.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen, Hakanen arvioi.

Yrjö Hakanen 31.1.07 valtuustossa: Aloite lisätalousarviosta

Helsingin kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2006 kertoo, että kaupunki on tehnyt viime vuodelta ennätyksellisen tuloksen. Kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ennusteen mukaan 406,8 miljoonaa voitollinen. Siihen tehtyjen ylimääräisten varausten jälkeenkin on tilikaudesta tulossa 285 miljoonaa ylijäämäinen.

Liikelaitoksilla, erityisesti Helsingin Energialla on keskeinen osuus tuloksessa. Mutta myös kaupungin varsinainen perustoiminta ilman liikelaitoksia ja rahastoja on paljon talousarviota parempi. Tulos ilman liikelaitoksia ja rahastoja on 148,7 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi. Ennusteen mukaan se on noin 34 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Samaan aikaan useissa helsinkiläisille tärkeissä palveluissa on liian vähän henkilöstöä ja määrärahoja. Esimerkiksi sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle on jouduttu toistuvasti myöntämään huomattavia budjetin ylitysoikeuksia, jotka kertovat tarpeesta tarkistaa budjettiraameja.

Esitämme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle pikaisesti esityksen siitä, miten viime vuodelta kertynyt ennätyksellisen suuri ylijäämä aiotaan käyttää. Esitämme, että osa siitä ohjataan lisätalousarviolla sosiaali-, terveys-, sivistys-, joukkoliikenne- ja muiden peruspalvelujen määrärahojen lisäämiseen, henkilöstön vakanssien lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Helsingillä on varaa lähikouluihin

Miten Helsingin kaupunki suhtautuu lapsiin, nuoriin ja sivistykseen? Kaupungin johtoportaissa on asiat laitettu perin juurin väärään tärkeysjärjestykseen, kun 20 koulua uhataan lopettaa, vaikka Helsingin talous on satoja miljoonia euroja ylijäämäinen.

Koulujen lopettamisesityksiä perustellaan lasten lukumäärän vähenemisellä ja tarpeella säästää menoja. Ennusteet lasten vähenemisestä ovat kuitenkin osoittautuneet muun muassa päivähoidossa virheellisiksi ja Helsinkiin rakennetaan koko ajan lisää asuinalueita. Sitä paitsi lähikouluista ja muista palveluista riippuu osaltaan se, haluavatko lapsiperheet asua Helsingissä.

Ylisuuret luokkakoot, lasten koulumatkojen pidentäminen ja koulujen kasvatuksellisten tavoitteiden sivuuttaminen eivät ole mitään todellista säästöä. Sen sijaan voitaisiin säästää ns. sisäisistä vuokrista, joita kiinteistövirasto perii kouluilta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Niissä on selvitysten mukaan ylimääräistä katetta noin 30 prosenttia. Jos sisäiset vuokrat muutettaisiin omakustannuspohjalle, opetusvirasto säästäisi noin kolme kertaa enemmän kuin kouluja lopettamalla.

Helsingillä on varaa ylläpitää kouluja ja rakentaa niitä uusille alueille lisää. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valtuustolle marraskuun alussa esittelemän tulosennusteen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteinen tulos tältä vuodelta on peräti 348 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös lähivuosille ennustetaan satojen miljoonien ylijäämiä.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on esittänyt näistä ylijäämistä ohjattavaksi lisää rahaa muun muassa koulujen lopettamisen välttämiseksi ja ns. sisäisten vuokrien alentamiseksi. Siellä, missä lasten määrä vähenee, tulee kehittää koulujen käyttöä monitoimikeskuksina, joissa on koulutoiminnan lisäksi tiloja muille kunnan palveluille ja asukastoiminnalle. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö kannattaa näitä esityksiä ja tukee opettajien, oppilaiden ja lasten vanhempien vaatimuksia koulujen säilyttämiseksi.