Punaiset vaali-iltamat

Tule tapaamaan SKP:n helsinkiläisiä ja uusmaalaisia ehdokkaita klo 18 alkaviin Punaisiin vaali-iltamiin tiistaina 21.3. Mascot Bar & Live Stage (4.linja 2, Kallio, Helsinki).

Iltamien kulttuuri-ohjelmassa klo 19 – 21 esiintyvät:
Näyttelijä Ritva Sorvali
Trubaduuri Mikko Perkoila
Artisti Zuge Guerilla
Runoilija Marko Korvela
Illan housebändi Leevi Launis.

SKP:n ehdokkaita haastattelee toimittaja Ari Sardar. Juontaa Jiri Mäntysalo.
Vapaa pääsy, tervetuloa!

Järj. SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirijärjestöt

Pitäisikö olla huolissaan?

Suomen metsät ovat muuttunet hiilinieluista hiilidioksidin päästölähteeksi. Muutos on huolestuttava. Se voimistaa ilmastonmuutosta ja vaikeuttaa tavoitteen saavuttamista hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä.

Ilmastonmuutos ei ole ainoa metsiin liittyvä huolen aihe. Suurin osa Suomen uhanalaisista eläimistä ja kasveista elää metsissä. Luontokato on yhtä lailla ihmisten hyvinvointia uhkaava ilmiö kuin ilmastonmuutos.

Metsiä on hakattu aikaisempaa enemmän energiantuotantoon, kun on haluttu päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Myös tavat hakata metsiä ovat muuttuneet. Niitä hakataan aikaisempaa nuorempina, säästösyistä ilman harvennuksia ja kertarysäyksellä avohakkuuna. Näin puihin ei ehdi kasvaa ilmakehän hiilidioksidia tehokkaasti sitovaa latvusta ja luonto köyhtyy.

Sanoista tekoihin

Tilannetta voidaan parantaa monin eri keinoin.

– Vanhat, luonnonvaraiset metsät tulisi suojella. Suojelutoimet tulee aloittaa valtion omistamista metsistä ja metsähallituksen hakkuu- ja tuottotavoitteet pitää vastaavasti alentaa. Yksityisten omistamien metsien METSO-suojeluohjelman toteuttamista on vauhditettava.

– Metsien käsittelyssä tulee siirtyä oikea-aikaisiin harvennushakkuisiin ja jatkuvaan kasvatukseen ilman avohakkuita.

– Tämä koskee myös kaupunkeja, jotka ovat usein suuria metsänomistajia. Kaupunkimetsillä on merkitystä paitsi hiilinieluina myös luonnon monimuotoisuuden tihentyminä. Niiden hoidossa ovat virkistyskäyttö ja maisema olleet viime vuosiin asti usein tärkeämpiä kuin tuottotavoitteet.

Helsingin Keskuspuisto ja monet arvokkaat metsät, myös lähimetsät ovat esimerkki siitä, miten asukkaiden toimintaa on tarvittu ja tarvitaan, jotta rakentaminen ei jyrää luontoarvoja.

On jo korkea aika toteuttaa aloite laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Keskuspuistoryhmä on tehnyt myös konkreettisen aloitteen Keskuspuiston suojelualueverkoston täydentämisestä, kun Helsingin luonnonsuojeluohjelmaa päivitetään.

MAIJA HAKANEN
Keskuspuistoryhmän jäsen

Nuoria muutoksen tekijöitä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi syksyllä tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisia kyllä kiinnostaa politiikka, mutta siihen mukaan lähteminen koetaan vaikeaksi. Varsinkaan omilla kasvoilla ja nimillä ei haluta tehdä politiikkaa. Helsinkiläisten opiskelijoiden Sante Ngiesin ja Emilia Heikkisen kohdalla tämä ei ole ollut ongelma.

– Lähdin ehdokkaaksi jo viime kuntavaaleissa vähän sellaisella periaatteella, että pitää jotenkin vaikuttaa, ja SKP:n arvot ovat samassa linjassa omien arvojen kanssa, sanoo sitoutumattomana ehdokkaana oleva Ngiesi.

Ihan puskista ei puoluevalinta tullut. Hänen äitinsä on ollut mukana SKP:n ehdokkaana ja vinkkasi, että myös pojalla voisi olla annettavaa politiikassa.

– Liityin syksyllä Kommunistinuoriin, ja sieltä tuli sähköpostia, jossa kyseltiin ehdokkaita. Ajattelin että miksei, kertoo puolestaan Emilia Heikkinen. Hän oli törmännyt Kommunistinuoret kadulla Helsingin Malmilla ja innostunut saman tien mukaan toimintaan.

Heikkinen ja Ngiesi opiskelevat molemmat Helsingin yliopistossa, Heikkinen historiaa ja Ngiesi englantia.

Suuria haasteita

Sekä Ngiesi että Heikkinen ovat tutustuneet SKP:n vaaliohjelmaan. Siinä on paljon hyvää. Ngiesi nostaa esille erityisesti nuorten syrjäytymistä ja taloudellisia ongelmia koskevat kysymykset. Heikkiselle tärkeimpiä aihepiirejä ovat mielenterveyspalvelut, ympäristöasiat sekä koulutuksen tasa-arvo.

Mikäli eduskuntatalon ovet keväällä aukeavat, alkaa asioihin tulla muutosta.

– Ympäristöongelmat ovat nyt akuutteja, eikä niitä voi enää pallotella pitempään. Sosiaalisten palvelujen saatavuus kaikille pitää turvata. Ja pitäisi paneutua tuohon koulutuksen tasa-arvoisuuteen, listaa Ngiesi.

Heikkinen on pitkälle samoilla linjoilla.

– Lisäisin listaan myös asemäärärahat. Laitetaan ne rahat vähän parempiin juttuihin.

Suuria haasteita politiikassa siis riittää. Ja etenkin nuorten mielestä tulevaisuus on monella tavalla epävarma.

Heikkinen myöntää olevansa hieman pessimistinen. Hän uskoo politiikan parhaassa tapauksessa junnaavan nyt paikoillaan, pahimmassa tapauksessa ottavan aimo askeleen konservatiivisempaan suuntaan.

Ngiesi on hiukan eri mieltä. Hän kertoo jo kuntavaalien aikaan aistineensa, että ihmisillä on halua muutokseen.

– Minun mielestäni politiikassa on toivoa. Olen sen verran optimisti ja uskon, että ihmiset eivät totaalisesti ole saavuttamattomissa.

Värikäs Itä-Helsinki

Sekä Sante Ngiesi että Emilia Heikkinen asuvat itäisessä Helsingissä, Kontulassa ja Vartiokylässä. Ngiesille Itä-Helsingin kulmat ovat jo lapsuudesta tuttuja, Heikkinen on taas muuttanut nuorena Porvoosta Helsinkiin ja parisen vuotta sitten itään.

Itä-Helsingistä ja sen lähiöistä levitetään kauhujuttuja, mutta kaksikko ei niitä allekirjoita.

– Ei tämä niin paha paikka ole, monella tavalla värikäs kyllä, kommentoi Ngiesi.

Heikkinen on pitänyt Itä-Helsingistä asuinpaikkana. Hän asui aiemmin Tapanilassa ja on toki noteerannut, että Vartiokylässä liikkuu enemmän kaikenlaisia ihmisiä.

Elämä on muutakin kuin politiikkaa ja vaaleja. Aina kun aikaa liikenee, Emilia Heikkinen harrastaa musiikkia ja kirjoittamista. Ja totta kai lukemista. Erityisesti Heikkinen pitää omaelämäkerroista. Ngiesi kertoo aloittaneensa uudelleen pitkään telakalla olleen harrastuksensa, pianonsoiton. Myös koronaeristyksen jälkeen elpyvä opiskelijajärjestötoiminta kiinnostaa.

MARKO KORVELA
(Julkaistu Eespäin-lehdessä 1/2023)

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Riittämätön rahoitus, huonot työehdot ja yksityistämispolitiikka ovat ajaneet julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kriisiin. Etenkin perustason palveluja on laiminlyöty. Vaikka tehtävät ovat lisääntyneet, ei tekijöitä ole palkattu lisää. Matalat palkat ja kohtuuton työmäärä eivät ole houkutelleet työntekijöitä alalle. Näin on luotu lisää markkinoita yksityiselle terveys-, hoiva- ja lastensuojelubisnekselle.

Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla kaupunki voi itse päättää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tätä oikeutta voisi käyttää palvelujen parantamiseksi osoittamalla niihin lisää rahaa ylijäämistä, joita kaupunki on tehnyt, katsoo Mellunmäessä asuva terveydenhoitaja Päivi HedmanAğyol.

Itä-Helsingin palveluja parannettava

Kaupunki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin paljon lisää rakentamista. Samaan aikaan sote-toimiala valmistelee kuitenkin alueen terveysasemien vähentämistä. SKP:n itäisen Helsingin osaston mielestä terveysasemia tarvitaan alueelle päinvastoin lisää, kertoo eduskuntavaaleissa SKP:n ja sitoutumattomien listalla ehdolla oleva Hedman-Ağyol.

– Kivikon ja Kontulan terveysasemia ei pidä lopettaa eikä supistaa miksikään kioskiksi. Sen sijaan Rastilaan pitää palauttaa terveysasema.

– Kontulan ostoskeskuksen aluetta kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että asukastalo Kontulalle ja Symppikselle tulee uudistuvalle ostarialueelle riittävät ja nykyistä paremmat tilat.

Palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin on Päivi Hedman-Ağyolin mielestä virheellinen suunta.

– Terveyskeskusten pitkät jonotusajat, lääkäripula ja pidentyvät matkat lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Peruspalvelujen tulee olla lähellä ja niihin on osoitettava riittävät resurssit, jotta ihmiset voidaan kohdata niissä ystävällisesti ja heidän tarpeitaan kuunnella ilman turhaa kiirettä.

(Artikkeli Eespäin-lehti 1/2023, kuva Toivo Koivisto)

Ritva Sorvali puhuu rauhasta, Elokapinasta ja peruspalveluista

Television Syke sarjassa sairaanhoitajaa näyttelevä, oikeassa elämässä Helsinkiin Lahdesta muuttanut näyttelijä Ritva Sorvali parantaisi kiireesti päiväkotien tilannetta, perusterveydenhoitoa sekä mielenterveyspalveluita. Sorvali vaatii päättäjiä puhumaan rauhan rakentamisesta ja militarismin sijaan loppua Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa.

Pitää olla sanottavaa

Matalaääninen, suoraan silmiin katsova ja kohti kävelevä Ritva Sorvali saa monen silmät pyörähtämään. Hyvässä ja pahassa. Moni tuntee hänet teatterista, elokuvista ja tv-sarjoista. Vuoden naisnäyttelijäksi Sorvali valittiin kymmenisen vuotta sitten roolistaan Otso Kauton ohjaamassa Anna Krogeruksen komediassa “Kuin ensimmäistä päivää”.

Palkintoroolissaan Sorvali teki työtä vanhusten hoitokodissa. Nyt keväällä 2023 Sorvali nähdään sairaanhoitajana tv-sarjassa Syke.

– Haluan näyttelijänä päästä vaikuttamaan asioihin. En esittele lavalla itseäni, vaikka nuorempana olinkin ihan kivan näköinen. Minulla täytyy olla lavalla itselle tärkeää sanottavaa. Lisäksi toivon, että esitykset, joissa olen mukana, herättäisivät katsojissa jotain ajateltavaa ja ehkä ihmiset esityksen innoittamana ryhtyisivät jopa toimiin, sanoo Ritva Sorvali.

”Se on hirveetä”

Pakko uskoa, että Sorvali tuntee esittämiensä hahmojen todellisuuden. Teatterin tulisielu vaatii ihan oikeassa elämässä lisäresursseja etenkin varhaiskasvatukseen, perusterveydenhoitoon ja mielenterveyspalveluihin.

– Meiltä puuttuu 2 200 ammattilaista lasten päiväkodeista. Se on hirveetä!

– Päiväkotien työntekijät ovat alipalkattuja.  Nämä ihmiset tekevät kaikkein merkityksellisintä työtä, jossa pienet lapset kasvavat. Varhaiskasvattajien pulan takia päiväkoteja ei voida aina pitää edes auki. Päiväkotien ammattilaisten palkkoja on kiireesti nostettava, myös sen takia, että alasta tulisi houkuttelevampi. Tarvitaan lisää henkilökuntaa.

– Julkista terveydenhuoltoa koskee tämä sama haaste. Erityisesti mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet eivätkä ihmiset saa tarvitsemaansa apua, sanoo Ritva Sorvali.

Rauha ja ympäristö

1980-luvulla valtakunnan kiistellyin teatteriohjaaja Jouko Turkka, joka oli myös Sorvalin opettaja, koulutti näyttelijöitä sietämään äärimmäisiä paineita. Tänään ihmisen sietokyky on koetuksella. Ritva Sorvali sanoo jaksavansa näyttelijän työn ja aatteensa voimalla.

Rauha ja ympäristökriisi ovat asioita, joissa Sorvali ei halua tehdä kompromisseja. Sorvali antaa kaiken tukensa Elokapinan työlle ja toiminnalle.

– Kyllä minua saa vasemmistolaiseksi sanoa, mutta korjaan aina, että olen kommunisti. En voisi olla Natoa kannattavan puolueen ehdokas. Ei semmoista kompromissia voi tehdä. Kutsun kaikkia mukaan puhumaan rauhasta ja sitä, että rauha on mahdollista. Nyt on alettava ylläpitää uskoa siihen, että rauhan on mahdollista. Se tarkoitta, että meidän täytyy välittää toisistamme. Jokaisen ihmisen elämä on niin arvokasta, että me kaikki tarvitsemme rauhaa, sanoo Ritva Sorvali.

JP VÄISÄNEN

Ritva Sorvali on vuonna 1958 Jyväskylässä syntynyt suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän asuu nykyisin Helsingissä. Sorvali palkittiin vuoden naisnäyttelijäksi vuonna 2010. Teatterikorkeakoulusta valmistunut Sorvali on näytellyt Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden kaupungin teattereissa. Sorvali oli mukana Lahdessa perustamassa Teatteri Vanhaa Jukoa. Sorvali on myös laulaja ja tunnettu yhteistyöstään säveltäjä Kaj Chydeniuksen kanssa. Sorvali on Helsingissä SKP:n ja sitoutumattomien listalla eduskuntavaaliehdokkaana.

Eespäin-vaalilehti ilmestynyt

Vaihtoehto eduskuntavaaleissa löytyy vasemmalta. Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat heikentäneet julkisia palveluja ja sosiaaliturvaa, laiminlyöneet ilmastotekoja, paisuttaneet asemenoja ja sitoutuneet Natoon.

Nyt voit tutustua Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien Helsingin vaalilehdessä esiteltyihin vaihtoehtoihin myös verkossa. Lehdestä löytyy mm. SKP:n ja sitoutumattomien Punainen vaalijulistus, vaihtoehto eläkkeiden ja sosiaaliturvan heikentämiselle, aloitteita sote-lähipalvelujen turvaamiseksi, esityksiä työajasta ja vaihtoehtoja sotapolitiikalle ja Natolle. Sekä tietysti ehdokkaiden esittelyt.

Och också på svenska, till exempel om småbarnspedagogik.

Lehteä jaetaan verkon lisäksi painettuna laajasti eri puolilla kaupunkia.

Helsingin punainen vaalijulistus

Eduskuntavaalit käydään monien kriisien, huolten ja pelkojen keskellä. Julkiset palvelut ovat rahoituskriisissä, hintojen nousu on kiihtynyt, sodan vaarat kasvavat ja ympäristötuhot uhkaavat. Tarvitaan perusteellinen suunnanmuutos.

Uuden suunnan sijasta nykyiset eduskuntapuolueet suorastaan kilpailevat sillä, kuinka paljon julkisia menoja leikataan. Ne ovat korvanneet rauhanpolitiikan sitoutumisella Natoon ja kiihtyvään asevarusteluun. Ilmasto- ja ympäristölupauksia ei ole lunastettu. Kansalaiset on sivuutettu vain laskujen maksajiksi, mikä on luonut pohjaa äärioikeistolle.

Sanotaan, että pääkaupunki on suunnannäyttäjä ja koko maan kehityksen veturi. Helsinki voisikin näyttää uutta suuntaa, mutta eduskuntapuolueiden edustajat toteuttavat täälläkin eriarvoisuutta ja turvattomuutta lisäävää politiikkaa.

Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien ehdokaslista tuo vaaleihin suunnanmuutoksen tavoitteet. Vaihtoehto ei ole oikealla vaan vasemmalla!

Julkiset palvelut kuntoon

Terveydenhuolto, vanhuspalvelut, koulutus ja muut julkiset peruspalvelut kuuluvat jokaiselle. Niiden rahoitusta heikentämällä eduskuntapuolueet ovat luoneet lisää markkinoita yksityiselle bisnekselle samalla kun rikkaiden verotusta on kevennetty.

Samat puolueet ovat heikentäneet palveluja myös Helsingissä, vaikka kaupunki on tehnyt jatkuvasti satojen miljoonien eurojen ylijäämiä. Sote-uudistuksessa Helsinki sai erityisaseman, mutta valtuusto ei ole halunnut käyttää sitä ohjatakseen lisää rahaa sote-palveluihin. Lähiterveysasemia ollaan lopettamassa jopa muuta maata kiivaammin.

SKP:n ja sitoutumattomien lista haluaa, että julkisia peruspalveluja kehitetään lähipalveluina, joista myös päätetään lähellä. Vaadimme tasokorotusta julkisten palvelujen rahoittamiseen niin Helsingissä kuin koko maassa. Rahaa on ohjattava ihmisten hyvinvointiin, ei liikevoittoihin ja asevarusteluun. Suurten tulojen ja yhtiöiden verotusta on kiristettävä.

Kunnon toimeentulo kaikille

Elinkustannusten raju nousu on lisännyt toimeentulovaikeuksia ja köyhyyttä. Perusturva ja palkat ovat reaalisesti alentuneet.

Helsingissä näkyy, miten voitontavoittelu ja pörssikeinottelu nostavat hintoja. Asuntojen vuokrat ja hinnat ovat nousseet, vaikka asuntoja on rakennettu enemmän kuin ennen. Energian hintoja on nostanut se, että kaupungin energiayhtiö Helen myy tuottamansa sähkön ensin pohjoismaiseen sähköpörssiin, tekee sillä voittoa ja ostaa sitten kuluttajille myytävän sähkön takaisin pörssihinnoin.

Vaadimme vuokrasäännöstelyä, asumismenojen alentamista ja energiatuotannon irrottamista pörssikeinottelusta. Seuraavan eduskuntakauden aikana on toteuttava uudistus, joka takaa 1 200 euron perusturvan kuukaudessa kaikille, joilla ei ole sitä mahdollista muuten saada työttömyyden, opiskelun, vanhuuden tai muusta syystä.  Tuemme vaatimuksia työntekijöiden reaalipalkkojen nostamisesta ja halpatyövoiman hyväksikäytön estämisestä muun muassa minimipalkkalailla.

Ympäristöpuheista tekoihin

Maapalloa uhkaavat pahenevat ympäristökatastrofit ja ekologinen romahdus, ellei ilmastonmuutosta, luontokatoa ja luonnonvarojen ylikulutusta pysäytetä. Tarvitaan radikaaleja talouden rakenteisiin ulottuvia muutoksia ja niillä on kiire. Muutokset on toteutettava oikeudenmukaisella tavalla.

Energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi, fossiilienergiasta irtaantumiseksi ja kiertotalouteen siirtymiseksi tarvitaan tiukemman lainsäädännön ohella valtion ja kuntien yritysten ja investointien kehittämistä. Energiatuotanto on otettava valtion, kuntien ja osuuskuntien hallintaan ja demokraattiseen ohjaukseen.

Metsien hiilinielujen lisääminen ja luontokadon pysäyttäminen vaativat toimia myös Helsingissä. Viheralueiden verkostoa on laajennettava ja sen asemaa on vahvistettava perustamalla laaja kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin. Joukkoliikenteessä on hintojen korottamisen sijasta otettava Helsingissä suunnaksi maksuton joukkoliikenne.

Sotapuheista siirryttävä rauhanpolitiikkaan

Suurvaltojen kilpailu luonnonvarojen, alueiden, teknologian ja markkinoiden hallinnasta on ajanut Euroopan suursodan partaalle. Venäjän hyökkäys Ukrainaan uhkaa laajeta. Yhdysvallat kokoaa liittoutumaa Kiinaa vastaan.

Suomen liittyminen Natoon ei lisää turvallisuutta vaan riskejä joutumisesta mukaan sotiin ja jopa suurvaltojen välisen konfliktin etulinjaan. Eduskunta ei ole asettanut Nato-jäsenyydelle mitään ehtoja. Yhdysvaltojen kanssa valmistellaan jopa sopimusta, joka antaisi USA:lle oikeuden sijoittaa tänne tukikohtia ja mahdollisesti jopa ydinaseita. Kurdien oikeudet on uhrattu Nato-jäsenyydelle. Asemenot ovat Sanna Marinin hallituksen kaudella kasvaneet kolminkertaisiksi.

Suomen ja Euroopan turvallisuus ei voi rakentua Naton, kilpavarustelun, aitojen rakentamisen ja Venäjän eristämisen varaan. Helsinki tunnetaan vieläkin maailmalla Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen sekä monien aseidenriisuntakokousten isäntäkaupunkina. Haluamme palauttaa Helsingille tämän roolin aktiivista rauhanpolitiikkaa tekevän Suomen pääkaupunkina.

Sotapuheiden sijaan haluamme puhua rauhasta ja poliittisista ratkaisuista sotien lopettamiseksi niin Ukrainassa kuin muuallakin. Ilmaisemme solidaarisuutemme kurdeille, palestiinalaisille ja muille oikeuksiensa puolesta kamppaileville. Tavoitteemme on Eurooppa ja maailma ilman ydinaseita ja sotilasliittoja, riistoa ja alistamista.

Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien lista Helsingissä

SKP ja sitoutumattomat -listan numerot Helsingissä

155  Arto Aijala, työsuojeluasiantuntija, linja-autonkuljettaja, eläkkeellä, Pitäjänmäki, sitoutumaton
156  Maija Hakanen, ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori, Keskuspuistoaktiivi, Pirkkola
157  Päivi Hedman-Ağyol, terveydenhoitaja, Mellunmäki
158  Emilia Heikkinen, opiskelija, Vartiokylä
159  Jukka Laitinen, ravintolakokki, eläkeläinen, Malmi
160  Matti Laitinen, kirjailija, omaishoitaja, Vallila, STP:n puheenjohtaja, sitoutumaton
161  Arvo Lehtomäki, laskentamerkonomi, Kallio
162  Matilda Mickwitz, studerande, Mårtensdal
163  Sante Ngiesi, opiskelija, Kontula, sitoutumaton
164  Ville Rahikainen, leipomotyöläinen, pääluottamusmies, Malmi, sitoutumaton
165  Laura Rontu, meteorologian dosentti, Tammisalo
166  Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK), Puistola
167  Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri, Kallio
168  Valo Vaeltaja, tradenomi, Master of Science, Itäkeskus

SKP:n ja sitoutumattomien lista tuo vaaleihin vasemmistolaisen vaihtoehdon. Lue lisää: Helsingin punainen vaalijulistus
Eduskuntavaalipäivä 2.4.2023 ja ennakkoäänestys 22.-28.3

Helsingfors röda valmanifest

Riksdagsvalet hålls i en tid som präglas av kriser, oro och farhågor. De offentliga tjänsterna befinner sig i en finansieringskris, prisökningen har accelererat, faran för krig har ökat och miljöförstörelsen hotar. En grundläggande förändring av utvecklingen behövs.

Istället för ett nytt vägval konkurrerar de nuvarande riksdagspartierna om hur mycket de offentliga utgifterna skärs ned. De har ersatt en fredspolitik med ett engagemang för Nato och upprustning. Klimat- och miljölöften har inte fullföljts. Medborgarna har reducerats till betalare av räkningarna, vilket har skapat en grogrund för extremhögern.

Det sägs att huvudstaden är en trendsättare och drivkraften för hela landets utveckling. Helsingfors skulle kunna ge en ny inriktning, men också här genomför representanterna för riksdagspartierna en politik som ökar ojämlikhet och otrygghet.

Finlands kommunistiska parti och den obundna kandidatlistan ger i valet ett mål för förändring. Alternativet är inte till höger utan till vänster!

Förbättra de offentliga tjänsterna

Hälso- och sjukvård, äldreservice, utbildning och andra grundläggande offentliga tjänster tillhör alla. Genom att försvaga finansieringen har riksdagspartierna skapat marknader för privata företag samtidigt som beskattningen av de rika har minskat.

Samma partier har också försvagat servicen i Helsingfors, samtidigt som staden kontinuerligt har gjort överskott på hundratals miljoner euro. Helsingfors fick en särställning i social- och hälsovårdsreformen, men fullmäktige har inte velat använda den för att överföra mera resurser till social- och hälsovård. Lokala vårdcentraler avvecklas till och med snabbare än i resten av landet.

FKP och den obundna kandidatlistan vill att den offentliga basservicen utvecklas som närservice där besluten också kan göras lokalt. Vi kräver en höjning av finansieringen av de offentliga tjänsterna både i Helsingfors och i resten av landet. Pengarna måste överföras till människornas välbefinnande, inte till bolagsvinster och upprustning. Beskattningen av stora inkomster och företag måste skärpas.

Alla bör få en anständig utkomst

Den drastiska ökningen av levnadskostnaderna har ökat svårigheten att klara uppehället och fattigdomen. Grundtryggheten och lönerna har minskat reellt.

I Helsingfors kan man se hur vinstjakten och börsspekulationerna höjer priserna. Hyror och priser har stigit, fastän det har byggts flera lägenheter än tidigare. Energipriserna har höjts för att stadens energibolag, Helen, först säljer den el man producerar till den nordiska elbörsen, gör vinst på den och sedan köper tillbaka den energi som sedan säljs till konsumenterna till börspris.

Vi kräver hyresreglering, sänkning av boendekostnaderna och att energiproduktionen frikopplas från börsspekulation. Under nästa mandatperiod bör en reform genomföras, som garanterar en grundinkomst på 1 200 euro i månaden åt alla som inte kan arbeta på grund av arbetslöshet, studier, ålderdom eller andra skäl. Vi kräver en höjning av reallöner och att exploatering av billig arbetskraft förhindras bland annat genom lagstiftning om minimilöner.

Från prat om miljön till handling

Jorden hotas av förvärrade miljökatastrofer och ekologisk kollaps, om inte klimatförändringana, förlusten av natur och överkonsumtionen av naturresurser stoppas. Radikala förändringar som sträcker sig till de ekonomiska strukturerna behövs och de är brådskande. Förändringarna bör genomföras på ett rättvist sätt.

För att minska förbrukningen av energi och naturresurser, för att frångå fossil energi och för att övergå till en cirkulär ekonomi behövs en skärpt lagstiftning och utveckling av statliga och kommunala företag och investeringar. Energiproduktionen måste övertas av staten, kommuner eller kooperativ samt ställas under demokratisk kontroll.

Att öka skogarnas kolsänkor och stoppa naturförlusten kräver åtgärder även i Helsingfors. Nätverket av grönområden måste byggas ut och dess status måste stärkas genom att inrätta en stor nationalstadspark i Helsingfors. I stället för att höja priserna borde Helsingfors införa gratis kollektivtrafik.

Från krigshets till fredspolitik

Stormakternas tävling om kontrollen av naturresurser, territorier, teknologi och marknader har drivit Europa till randen av ett storkrig. Rysslands attack mot Ukraina hotar att expandera. USA bygger en allians mot Kina.

Att Finland går med i Nato ökar inte säkerheten, utan vi riskerar att hamna i krig och att stå i frontlinjen stormakternas konflikter. Riksdagen har inte satt några villkor för medlemskap i Nato. Ett avtal håller på att förberedas med USA, som skulle ge USA rätt att placera baser och eventuellt kärnvapen här. Kurdernas rättigheter har offrats för medlemskapet i Nato. Under Sanna Marins regeringstid har försvarskostnaderna tredubblats.

Finlands och Europas säkerhet kan inte bygga på Nato, kapprustning, byggande av stängsel och en isolering av Ryssland. Helsingfors är fortfarande globalt känt som värd för den europeiska säkerhets- och samarbetskonferensen och många nedrustningskonferenser. Vi vill att huvudstaden Helsingfors återfår den rollen och att Finland för en aktiv fredspolitik.

Istället för krigshets vill vi prata om fred och politiska lösningar för att avsluta krigen både i Ukraina och på andra håll. Vi uttrycker vår solidaritet med kurder, palestinier och andra som kämpar för sina rättigheter. Vårt mål är ett Europa och en värld utan kärnvapen och militära allianser, exploatering och underkastelse.

Finlands kommunistiska partis och de obundna kandidaterna i Helsingfors

155  Arto Aijala,arbetarskyddsspecialist, pensionerad, Sockenbacka, (obunden).
156  Maija Hakanen, miljöexpert, filosofie doktor, centralparksaktivist, Britas.
157  Päivi Hedman-Ağyol, hälsovårdare, Mellungsbacka.
158  Emilia Heikkinen, student, Botby.
159  Jukka Laitinen, restaurangkock, pensionerad, Staffansslätten. 160  Matti Laitinen, författare, närståendevårdare, Vallgård, ordf. för STP (obunden).
161 Arvo Lehtomäki, merkonom, Berghäll.
162  Matilda Mickwitz, studerande,Mårtensdal.
163  Sante Ngiesi, studerande, Gårdsbacka (obunden).
164  Ville Rahikainen, bageriarbetare, huvudförtroendeman, Malm (obunden).
165 Laura Rontu, docent i meteorologi, Tammelund.
166  Tiina Sandberg, generalsekreterare i FKP, miljöplanerare (AMK), Parkstad.
167  Ritva Sorvali, skådespelare, magister i teaterkonst, Berhäll.
168  Valo Vaeltaja, tradenom, Master of Science, Östra centrum.                                                                    

SKP:n ja sitoutumattomien ehdokaslista Helsingissä

Helsingissä on eduskuntavaaleissa mukana SKP:n ja sitoutumattomien lista. Listalla on varmasti Suomen nuorimpiin ehdokkaisiin kuuluva Matilda Mickwitz, joka täytti juuri 18 vuotta. Suurin osa ehdokkaista on lähiöistä ja mukana on monia uusia nuoria toimijoita. Joukossa on niin duunareita, hoitajia, tutkijoita, opiskelijoita kuin taiteilijoita. Osa on sitoutumattomia.

Vaihtoehto vaaleissa on vasemmalla – ei oikealla, korostetaan SKP:n vaalimanifestissa. SKP vaatii politiikan suunnan perusteellista muuttamista. Puolueen vaalitunnus on ”Rahat hyvinvointiin, ei aseisiin!”

SKP:n vaaliohjelman keskeisiä teemoja ovat rauhanpolitiikka, hintojen nousun pysäyttäminen, ympäristökriisin ratkaiseminen, julkisten palvelujen rahoituksen turvaaminen ja toiminta demokratian puolesta yhtiövaltaa vastaan. Valmisteilla on myös Helsingin ehdokaslistan yhteinen vaalijulistus.

SKP:n ja sitoutumattomia ehdokkaita voi tulla tapaamaan esimerkiksi Kontulan ostarille lauantaina 4.3. klo 10-14 ja Hakaniemen markkinoille sunnuntaina 5.3. klo 9-15.

Monipuolinen ehdokaslista

Arto Aijala, työsuojeluasiantuntija, linja-autonkuljettaja, eläkkeellä, Konala, sitoutumaton.
Maija Hakanen, ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori, Keskuspuistoaktiivi, Pirkkola.
Päivi Hedman-Ağyol, terveydenhoitaja, Mellunmäki.
Emilia Heikkinen, opiskelija, Vartiokylä.
Jukka Laitinen, ravintolakokki, eläkeläinen, Tapaninvainio.
Matti Laitinen, kirjailija, omaishoitaja, Vallila, STP:n puheenjohtaja, sitoutumaton.
Arvo Lehtomäki, laskentamerkonomi, Kallio.
Matilda Mickwitz, studerande, Munksnäs.
Sante Ngiesi, opiskelija, Kontula, sitoutumaton.
Ville Rahikainen, leipomotyöläinen, pääluottamusmies, Malmi, sitoutumaton.
Laura Rontu, meteorologian dosentti, Tammisalo.
Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK), Puistola.
Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri, Kallio.
Valo Vaeltaja, tradenomi, Master of Science, Itäkeskus.