Kasvuun ja tiivistämiseen malttia, viheralueet turvattava

Helsingin yleiskaavan luonnos suuntaa alueen maankäyttöä, rakentamista, liikennettä, palveluja ja viheralueiden kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2050 asti. Näin pitkän aikavälin kehitystä on vaikea arvioida. Siksi on tärkeää, että yleiskaava ei sido sellaisiin ratkaisuihin, joita ei myöhemmin enää voi korjata, ja että yleiskaavan valmistelussa selvitetään avoimesti erilaiset vaihtoehdot.

Ylimitoitetut kasvutavoitteet

Yleiskaavan luonnos perustuu erittäin voimakkaaseen asukasmäärän ja työpaikkojen kasvuun. Tämä valinta ei perustu vain ennusteisiin vaan on poliittinen tavoite Helsingin voimakkaasta kasvattamisesta.

SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä lähtökohta asukasmäärän kasvusta 260 000:llä ja työpaikkojen lisäyksestä 180 000:lla on ylimitoitettu. Näin voimakas keskittäminen ei ole toivottavaa sen enempää helsinkiläisten kuin muun Suomen kehityksen kannalta. Kasvutavoitteita on syytä maltillistaa.

Joukkoliikenne ja työpaikat

Positiivista luonnoksessa on pyrkimys kehittää verkostomaista joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkia, jossa rakentamista keskitetään erityisesti liikenteen solmukohtiin. Tähän liittyy monia haasteita.

Isojen väylähankkeiden, kuten Raide-Jokerin, rahoitus riippuu paljon valtiosta ja toteutuu usein erittäin pitkällä viiveellä. Jos joukkoliikenteen ja kevyeen liikenteen kehittäminen ei toteudu heti alueiden rakentamisen alusta alkaen, on vaara yksityisautoilun lisääntymisestä. Liikennettä on omiaan lisäämään asukasmäärän kasvun lisäksi yleiskaavan tavoite, jonka mukaan Helsinkiin tulee 180 000 työpaikkaa lisää. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on noin 135 % ja jos tästä tasosta pidetään kiinni, sekin tarkoittaa lisää liikennettä.

SKP:n Helsingin piirijärjestö painottaisi suhteellisesti enemmän asuntojen ja lähipalvelujen rakentamista täällä asuville. Tähän liittyy peruspalvelujen kehittäminen lähipalveluina sekä ei-kaupallisen julkisen tilan ja kaupunkikulttuurin merkitys.

Tiivistämiseen malttia

Yleiskaavan pääasiana näyttää olevan rakentamisen mahdollisuuksien lisääminen ottamalla rakentamisen kohteeksi viher- ja virkistysalueita (metsiä, puistoja, saaria ja rantoja), lisäämällä voimakkaasti täydennysrakentamista nykyisillä asuinalueilla sekä muuttamalla pääväyliä ns. kaupunkibulevardeiksi.

Kaupunkirakenteen tiivistämiseen on Helsingissä mahdollisuuksia, mutta pidämme asetettuja tavoitteita liian suurina. Helsingin hyviin piirteisiin on kuulunut ihmisen mittakaavassa kohtuullinen ja suurelta osin luonnonläheinen kaupunkirakenne. Yleiskaavaluonnos muuttaisi tätä radikaalisti. Helsingistä tulisi tiiviimpi kuin esimerkiksi Pietari ja Berliini, esimerkiksi Tampereeseen verrattuna kymmenen kertaa tiiviimpi. Tehokkuuslukujen ylärajan jättäminen auki tekee mahdolliseksi myös poikkeuksellisen massiivisen ja korkean rakentamisen yksittäisillä alueilla. Kun kolmasosa rakentamistavoitteista kohdistuu olemassa oleville asuinalueille, kaavaluonnos uhkaa monia aikoinaan hyvin suunniteltuja viihtyisiä asuinalueita.

Keskuspuisto, muut viheralueet ja merellinen luonto

Helsingin asukasmäärän kasvaessa tarve viher- ja virkistysalueisiin kasvaa. Yleiskaavan ylimitoitetut kasvutavoitteet ovat johtaneet siihen, että kaavaluonnos kaventaa rajusti viheralueita, vaikka yhtenäisten viheralueiden merkitys tunnustetaankin periaatteessa. Kaavaluonnos antaa mahdollisuuden hävittää yli kolmanneksen nykyisistä metsäalueita ja yli neljänneksen viheralueista. Erityisen räikeästi piittaamattomuus viheralueista, luonnonsuojelun ja virkistysalueiden tarpeista näkyy suhtautumisessa Keskuspuistoon ja Vartiosaareen.

Hämeenlinnanväylälle esitetty kaupunkibulevardi rakentuisi pääosin Keskuspuiston alueelle. Noin 20 000 asukkaan lisäksi tälle alueelle tulisi liike- ja toimitilarakentamista. Lisäksi Keskuspuistoa esitetään kavennettavaksi Maunulan eteläpuolella. Keskuspuistoon kohdistuu jo nyt suuri virkistyskäyttö ja asukasmäärän kasvu lisäisi sitä huomattavasti. Erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Hämeenlinnanväylän välissä Keskuspuisto kaventuisi tavalla, joka muuttaisi sen luonteen.

SKP:n Helsingin piirijärjestö vastustaa rakentamista Keskuspuistoon ja vaatii sinne osoitettujen rakentamisalueiden poistamista tulevasta kaavasta. Viheryhteyttä Keskuspuiston ja siitä Vantaanjokivarteen jatkuvan Helsinkipuiston alueiden välillä ei pidä heikentää. Muun muassa Haltialan-Tuomarinkylän kartanon peltoalueet sekä Maunulan-Oulunkylän viheryhteys tulee säilyttää. Vastustamme myös Vallilanlaaksoon kaavailtua liikenneväylää.

Esitämme, että yleiskaavassa vahvistetaan merellisen Helsingin viher-, ranta-, saari- ja virkistysalueiden asemaa. Vastustamme arvokkaan, monimuotoisen merellisen luonnon tuhoamista Vartiosaaressa. Vartiosaarta tulee kehittää virkistysalueena. Samoin vastustamme Ramsinniemen ja Meri-Rastilan metsä- ja vihervyöhykkeiden rakentamista, Mustavuoren kallioalueen nakertamista sekä Viikin peltojen, Kivinokan ja Melkin saaren rakentamista. Tärkeitä metsäalueita on myös Munkkivuoressa ja Malminkartanossa.

On syytä selvittää Malmin lentokentän osalta myös sellainen vaihtoehto, jossa rakentamisen ohella alueella on pienimuotoista lentotoimintaa, viheralueita ja tilaa myös pienyritystoiminnalle.

Vaadimme, että yleiskaavaan sisällytetään sitovat merkinnät luonnonsuojelu- ja viheralueista. Niitä ei voi korvata kaavan liite- ja tausta-aineistojen maininnoilla, koska niillä ei ole oikeudellisesti sitovaa merkitystä.

Vuokra-asunnot ja lähipalvelut

Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen kallis hinta. Ylimitoitettuja rakentamistavoitteita on perusteltu edullisten asuntojen tarpeella. Asumisen hintaan liittyviä ongelmia ei kuitenkaan ratkaista vain kaavoittamalla entistä enemmän rakentamiseen. Voidaan väittää jopa päinvastoin, että kaupunkien kasvattaminen suuremmiksi on pikemminkin voimistanut asumisen hinnan nousua. SKP:n Helsingin piiri haluaa korostaa tässäkin yhteydessä sitä, että kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi tarvitaan monia muunlaisia toimia, kuten vuokra-asuntojen osuuden voimakas lisääminen rakentamisohjelmissa, valtion ja kuntien pitkäaikaiset edullisen lainajärjestelyt, vuokrien sääntely jne.

Palvelujen osalta kaavaluonnos myötäilee linjaa, jolla sekä julkisia että kaupallisia palveluja on viime vuosina keskitetty yhä enemmän suuriin keskuksiin. SKP:n Helsingin piirin mielestä tavoitteeksi on syytä päinvastoin asettaa lähipalvelujen turvaaminen. Se on tärkeää muun muassa tasa-arvon ja yhteisöllisyyden kannalta. Lähipalvelut ovat myös omiaan vähentämään liikenteen tarpeita.

Demokratiaa lisättävä

Yleiskaavaluonnoksen valmistelu on herättänyt huolta siitä, mikä merkitys asukkaiden kuulemiselle ja demokratialle annetaan. Tämän yleiskaavaluonnoksen keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet ovat vedetty kaupunkisuunnitteluvirastossa ilman, että asukkailla on ollut todellisia mahdollisuuksia keskustella erilaisista vaihtoehdoista. Asukkaat on yleisötilaisuuksissa ja kartoilla laitettu usein ylhäältä päin ohjaten käsittelemään lähinnä sitä, mihin voidaan rakentaa lisää. Myös kaupunginvaltuusto sivuutettiin yleiskaavaluonnoksen valmistelussa, toisin kuin edellistä yleiskaavaa tehtäessä, jolloin valtuusto kävi asiasta jo varhaisessa vaiheessa lähetekeskustelun. Kaavojen valmistelussa pitää tarjota vaihtoehtoja avoimeen keskusteluun ja antaa asukkaiden kuulemiselle todellinen merkitys.

SKP:n Helsingin piirin mielipide 27.2.2015 kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavan luonnoksesta

Ei Natolle, kyllä rauhanpolitiikalle

”Sodan ja rauhan kysymyksissä emme ole puolueettomia. Me olemme rauhan puolella”. Näin totesi presidentti Urho Kekkonen aikoinaan.Kauas on kuljettu noista ajoista.

Viime aikaisessa Venäjän vastaisessa ilmapiirissä Suomen hallitus on tehnyt vakavia Suomen turvallisuutta murentavia päätöksiä. On päätetty osallistua Naton ja jopa Yhdysvaltojen järjestämiin sotaharjoituksiin, joilla uhitellaan Venäjän lähipiirissä. Seuraava ilmasotaharjoitus on maaliskuussa.

Vakavin hallituksen virhe oli viime syyskuussa Naton kanssa solmittu ns. isäntämaasopimus. Sopimus valmisteltiin täysin salassa. Tietoa siitä alkoi tihkua viime keväänä ja kansa on ankarasti vastustanut Suomen alistamista sotilasliitto Naton hyökkäysalustaksi. Kohtalokas sopimus aiottiin muutamien poliitikkojen voimin solmia ilman eduskunnan käsittelyä nimittämällä sopimusta vain ”pöytäkirjaksi”, joka ei käsittelyä muka tarvitsisi.

Isäntämaasopimus tuo vakavan sotilaallisen uhan Suomelle. Käytännössä sopimus voi johtaa siihen, että Suomesta tulee Naton eteentyönnetty tukikohta ja pahimmillaan suurvaltojen välinen taistelutanner. Sopimuksessa ei rajata pois edes mahdollisuutta, että Suomen hallituksen kutsumana tulevat Nato-joukot tuovat mukanaan myös ydinaseita.

Myös Ruotsi allekirjoitti samana päivänä kuin Suomi vastaavan isäntamaasopimuksen. Allekirjoituksesta huolimatta Ruotsi ei ole vielä hyväksynyt sopimusta. Ruotsissa se menee parlamentin käsittelyyn. Ruotsin puolustusministerin mukaan ehdotus tuodaan päätettäväksi vasta vuonna 2016. Suomen sopimus sen sijaan astui voimaan heti allekirjoituksen jälkeen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii Suomen turvallisuutta horjuttavan isäntämaasopimuksen perumista ja hylkäämistä eduskunnan päätöksellä. On palattava rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle.

Olkaamme rauhan puolella, kaikkia sotia vastaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 17.2.2015

SKP:n Helsingin eduskuntavaaliohjelma 2015

SKP:n Helsingin eduskuntavaaliohjelma 2015

Jo riittää leikkaaminen – suunta reilusti vasemmalle

Vaihtoehtoina eduskuntavaaleissa ovat joko suunnan muuttaminen tai yhä rajumpi leikkaaminen ja eriarvoisuus. Kyse on siitä, tehdäänkö päätöksiä ihmisten vai suuren rahan ja euroeliitin ehdoilla. Samalla vaihtoehtoina ovat rauhanpolitiikka, liittoutumattomuus ja solidaarisuus tai Nato, sotapolitiikka ja vihamielisyys toisia kansoja kohtaan.

Helsingissä on muita kuntia enemmän rahaa parantaa palveluja, työllisyyttä ja hyvinvointia. Mutta silti Helsingissäkin leikataan julkisia menoja.  Kaupunki ja sen liikelaitokset ovat tehneet satoja miljoonia euroja voittoa, mutta rahaa ei muka riitä työllistämiseen, peruspalveluihin, asumiseen ja ympäristönsuojeluun. Kokoomuksen johdolla ovat kaikki eduskuntapuolueet toteuttaneet Helsingissä politiikkaa, joka karsii julkisia palveluja yksityisten markkinoiden hyväksi.

Kunnon työ ja palkka, työaika lyhyemmäksi

Palkkojen polkeminen ja yritysten voittojen kasvattaminen eivät paranna työllisyyttä. Kapitalismi perustuu yhä enemmän vain keinotteluun rahoitusmarkkinoilla. Suursijoittajat tavoittelevat pikavoittoja joukkoirtisanomisilla ja siirtämällä varoja veroparatiiseihin.

Me haluamme suunnata rahaa keinottelun sijasta reaaliseen talouteen, jossa työ luo hyvinvointia. Muuttamalla työn ja pääoman välistä tulonjakoa palkansaajien hyväksi voidaan parantaa työllisyyttä, taata 1 200 euron perusturva sitä tarvitseville ja nostaa minimipalkkataso 1 800 euroon kuukaudessa. Tuloja on jaettava oikeudenmukaisemmin myös kiristämällä suurituloisten verotusta, verottamalla pääomatuloja samalla tavalla kuin muitakin tuloja, alentamalla ruuan arvonlisäveroa sekä perumalla yhteisöveron alennus ja työnantajien kela-maksun poistaminen. Pienyritysten asemaa on helpotettava mm. nostamalla arvonlisäverottoman liikevaihdon alarajaa.

Helsingillä on Suomen suurimpana työnantajana paljon mahdollisuuksia työllistää. Helsingin kaupunkikin maksaa kuitenkin sakkomaksuja Kelalle työllistämisen laiminlyömisestä, kymmeniä miljoonia ja kohta jo enemmän kuin käyttää rahaa työllisyyden hoitamiseen. Työttömyysturvasta ei saa tehdä palkatonta pakkotyötä.

Valtion ja kaupungin on luotava lisää työpaikkoja palveluihin, rakentamiseen, peruskorjaamiseen, uusiutuvan energian tuotantoon ja joukkoliikenteen kehittämiseen. Matalia palkkoja on nostettava. Ns. nollasopimukset on kiellettävä. Myös alihankinnoissa on edellytettävä työehtosopimusten noudattamista.

On käynnistettävä 6 + 6 tunnin työaikamallin kokeilu, jolla lyhennetään työaikaa palkkaa alentamatta ja luodaan lisää työpaikkoja kaupungin palveluihin. Myös nuorten yhteiskuntatakuu edellyttää työpaikkojen lisäämistä.

Vaadimme työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien ja ammattiyhdistysliikkeen toimintaoikeuksien laajentamista. Haluamme kehittää yhteistyötä siirtotyöläisten ja maahanmuuttajien kanssa, jotta heille turvataan samat oikeudet kuin muillekin.

Lähipalvelujen puolesta, sote-keskittämistä vastaan

Eduskuntapuolueiden sopima sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen ei jätä edes Helsingin kokoiselle kaupungille päätösvaltaa näistä palveluista. Valta keskittyisi muutamien kuntayhtymien johtajille, joita ei valita vaaleilla. Kokoomus on tehnyt selväksi, että tämä on vain välivaihe palvelujen laajenevassa kilpailuttamisessa ja yksityistämisessä. Se ajaa samaa myös lähiterveysasemien lopettamisella ja keskittämällä palveluja vain muutamiin jättiyksiköihin.

SKP ei hyväksy tällaista sote-lakia. Haluamme kehittää lähipalveluja ja vähentää eriarvoisuutta palvelujen saamisessa. Se voidaan tehdä siirtymällä malliin, jossa erikoissairaanhoito ja muut erityisen vaativat sote-palvelut järjestetään valtion rahoittamana maakuntatasolla, jonka johto valitaan vaaleilla. Kunnat vastaavat tässä mallissa pääosasta peruspalveluja ja niissä kehitetään osallistuvaan budjetointiin perustuvaa lähidemokratiaa.

Lähiterveysasemia, neuvoloita ja vanhuspalveluja ei saa vähentää. Vanhusten kotihoidon resurssien ohella on kehitettävä myös laitoshoitoa, koska myös sen tarve kasvaa. Tarvitaan myös kaupungin asukastaloja, jotka ovat tärkeää alueellista sosiaalityötä ja yhteisöllistä toimintaa.

Apotin kaltaisten it-hankkeiden sijasta on julkisissa palveluissa kehitettävä avoimeen dataan, avoimiin rajapintoihin ja asukkaiden osallistumiseen perustuvia tietotekniikkahankkeita.

Koulutus ja kulttuuri kuuluvat kaikille

Suomessa ja Helsingissä on paljon koulutuksen, tieteen ja taiteen osaamista ja palveluja. Ne jakautuvat kuitenkin eriarvoisesti. Helsingissäkin leikataan kokoomuksen ja vihreiden johdolla koulutuksesta ja lopetetaan lähikouluja. Kaupunginjohtajien mielestä rahaa riittää Guggenheim-museon rakentamiseen ja tukemiseen, mutta ei kaupungin omiin palveluihin.

Haluamme kehitettävä kattavaa peruskoulujen verkostoa ja lisätä koulujen resursseja. Tämä on tärkeää koulutuksen tasa-arvon ja asuinalueiden yhteisöllisen kehityksen kannalta. Päiväkotien ja koulujen ryhmäkokoja on pienennettävä.

Samalla kun kehitetään lukioita ensisijassa kaupungin omana toimintana, tulee lisätä ammatillista koulutusta ja parantaa sen resursseja. Yliopistoja ei saa alistaa kaupallisen bisneksen ja taloudellisten tuottavuusvaatimusten alttarille.

Keskustakirjaston valmistuessa on lisättävä kirjastomäärärahoja niin, että turvataan myös lähikirjastojen palvelut. Samaan tapaan on pidettävä huoli siitä, että Stadionin peruskorjaus ei johda muiden liikuntapalvelujen, erityisesti lähiliikunnan resurssien heikentymiseen.

Asumisen hinta alas

Asuntojen korkeat vuokrat ja hinnat ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Ne lisäävät eriarvoisuutta ja köyhyyttä. Asumisen hintaa ei saada alas vain kaavoittamalla ja rakentamalla lisää. Rakentaminen ja sen rahoitus on keskittynyt harvoille gryndereille ja pankeille, jotka tavoittelevat isoja voittoja. Vuokrasääntelyn ja arava-järjestelmän purkaminen ovat pahentaneet tilannetta. Lisäksi suuri määrä vanhoja arava-asuntoja on siirtymässä kovan rahanmarkkinoille.

SKP vaatii palaamista vuokrasääntelyyn ja uutta arava-järjestelmää, jolla kohtuuhintaiselle asuntotuotannolle saadaan pitkäaikainen edullinen lainoitus. Helsingin kaltaisissa isoissa keskuksissa tarvitaan kaupungin rakennusliike, jotta voidaan hillitä hintojen nousua, rakentaa edullisia vuokra-asuntoja ja toteuttaa laajoja peruskorjaushankkeita.


Ekologisesti kestävälle tielle

Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja hyvän elinympäristön turvaaminen edellyttävät radikaaleja muutoksia talouden ekologisen rakennemuutoksen toteuttamiseksi. Demokratia on ulotettava tästäkin syystä myös talouden alalle.

Ilmastopäästöjen vähentämiseksi on siirryttävä kivihiilivapaaseen energiatuotantoon ja kehitettävä energiaa säästäviä ratkaisuja. HelEnin kivihiilivoimat on muutettava uusiutuvan energia monipolttoainevoimaloiksi. Samalla on kehitettävä tuulivoiman ja biokaasun tuotantoa. Helsingin ei pidä investoida ydinvoiman lisärakentamiseen.

Joukkoliikenteen lippujen hintojen korotusten sijasta on etenkin Helsingin kaltaisissa keskuksissa otettava suunta kohti maksutonta joukkoliikennettä. Kilpailuttamista ei pidä laajentaa rautateillä. HLJ 2015 –liikennejärjestelmäsuunnitelma on arvioitava uudelleen niin, että asetetaan etusijalle poikittaisen joukkoliikenteen – kuten raide-Jokerin – kehittäminen, luovutaan isoista autoväylähankkeista ja korvataan Pisara-hanke edullisemmilla vaihtoehdoilla.

Rantoja, kaupunkimetsiä, Natura-alueita ja kulttuuriympäristöjä ei pidä uhrata gryndereiden voitontavoittelulle. Suomenlahden ja Itämeren suojelussa tarvitaan tehokkaampaa alueen valtioiden, kaupunkien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Pääkaupunkiseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen kiihdyttämisen sijasta on pyrittävä koko Suomen tasapainoisempaan kehittämiseen.

Helsingin Etykin hengessä sotaa vastaan

Helsinki toimi aikoinaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen isäntänä. Myös tänään tarvitaan Euroopassa liennytystä ja aloitteita rauhan, yhteistyön ja aseidenriisunnan edistämiseksi. Viholliskuvien ja vastakkainasettelun lietsominen Venäjän kanssa on omiaan vain lisäämään jännitystä. Kokoomus ja valtamedia pyrkivät sillä muokkaamaan mielipiteitä Natoon liittymiseksi.

SKP vastustaa ehdottomasti Nato-jäsenyyttä. Emme hyväksy myöskään sitoutumista Naton kumppanuuteen kansainvälisissä konflikteissa ja asehankintojen lisäämistä. Haluamme kehittää sotilaalliseen liittoutumattomuuteen nojaavaa rauhanpolitiikkaa ja vähentää asevarustelua.

Haluamme, että Helsingin kaupunki kehittää yhteistyötä Moskovan ja Pietarin kanssa. Kaupungin ja sen liikelaitosten tulee liittyä mukaan boikottiin Israelin harjoittamaa palestiinalaisalueiden miehitystä vastaan. Helsingin tulee ottaa vastaan pakolaisia muun muassa Syyriasta. Emme hyväksy rasismia emmekä maahanmuuttajien syyllistämistä Suomen yhteiskunnallisista ongelmista.

Osallistuvaan demokratiaan

Päätösvalta tärkeissä ratkaisuissa on keskitetty harvoihin käsiin. Tämä näkyy esimerkiksi sote-hankkeessa, EU:ssa sekä TTIP- ja TISA-neuvotteluissa vapaakauppasopimuksista. Hallitukset ovat asettaneet rahoitusmarkkinoiden ja suuryhtiöiden vaatimukset työntekijöiden ja vähävaraisten tarpeiden edelle. Eduskuntapuolueet ovat hallituksessa ja myös oppositiossa kerta toisensa jälkeen pettäneet vaalilupauksensa.

Kehitys on vapautettava leikkauspolitiikan, EU-kurisopimusten ja finanssimarkkinoiden kahleista. Haluamme laajentaa demokratiaa kaikilla tasoilla. Epädemokraattisen sote-hallinnon sijasta on muodostettava vaaleilla valitut maakuntavaltuustot vastaamaan erikoissairaanhoidosta ja muista laajoista alueellisista tehtävistä. Tällöin ei tarvita erillistä metropolihallintoa eikä Suur-Helsinkiä. Peruspalveluissa päätösvalta säilyy kunnissa, joissa tulee kehittää osallistuvaan budjetointiin nojaavaa lähidemokratiaa.

Eduskuntaan tarvitaan uusia kasvoja, jotka puolustavat työväen ja vähävaraisten etuja. Emme kuvittele, että muutos tulee vain äänestämällä SKP:n listoilla olevia kommunisteja ja sitoutumattomia ehdokkaita. Politiikan suunnan voi muuttaa vain kansalaisten voimakas vaatimusliike, joka saa äänensä kuuluviin myös eduskunnassa. Jos SDP, Vasemmistoliitto ja vihreät haluavat muuttaa politiikan suuntaa, on niiden irtaannuttava kokoomusyhteistyöstä.

Me kommunistit kutsumme kaikkia nykyiseen politiikkaan pettyneitä toimintaan ja yhteistyöhön politiikan suunnan kääntämiseksi reilusti vasemmalle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö

www.skp.fi/helsinki

Lähikoulujen puolesta, opetuksesta ei saa leikata

Koulutus on jokaiselle kuuluva oikeus ja myös Helsingin kehityksen tärkeä voimavara. Koulutuksen merkitys muistetaan juhlapuheissa, mutta käytännössä Helsingin budjetista sopineet eduskuntapuolueiden valtuustoryhmät leikkaavat opetuksesta.

Opetuslautakunnan yksimielisesti hyväksymä tulosbudjetti vähentää ensi vuonna niin määrärahoja kuin koulutiloja oppilasta kohti laskettuna. Opetuksen määrärahat vähenevät reaalisesti, vaikka peruskouluun tulee ensi vuonna noin 1 200 oppilasta lisää. Samalla leikataan ns. tukipalveluja. Tulosbudjetin mukaan leikkaaminen jatkuu vielä rajumpana vuonna 2016.

Opetusviraston johto esittää palveluverkon keskittämistä jatkossa niin, että perusopetuksessa ja lukioissa koulut kootaan hallinnollisesti vähintään 500 oppilaan yksiköiksi. Päiväkotien minimikoko olisi 63 lasta. Mitään kasvatuksellisia, sosiaalisia tai asuinalueiden kehitykseen liittyviä perusteluja tälle keskittämiselle ei ole esitetty. Tarkoituksena on opetusviraston menojen vähentäminen lopettamalla osa lähikouluista ja leikkaamalla menoja, joita hallinnollisen yhdistämisen jälkeen tulisi isoissa yksiköissä oppilasta kohti vähemmän.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö vastustaa leikkaamista lasten ja nuorten varhaiskasvatuksesta ja koulutuksesta. Helsingin kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämät osoittavat, että opetuksen ja varhaiskasvatuksen rahoitusta voidaan lisätä.

SKP:n piirijärjestö vaatii kouluverkkoa koskevien linjausten alistamista keskusteluun asukastilaisuuksissa, kouluissa ja verkossa. Päätökset asiassa tulee tehdä kaupunginvaltuustossa. Lähikoulujen vähentämisen sijasta on turvattava kattava kouluverkko koko kaupungin alueella. Lähikouluilla on tärkeä merkitys sekä koulutuksen tasa-arvon että asuinalueiden yhteisöllisyyden kehitykselle.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 14.1.2015

Helsingin kaupunki jatkaa palvelujen röyhkeää alibudjetointia

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ei hyväksy kaupungin ensi vuoden budjetin leikkauspolitiikkaa. Budjetin loppusumma kasvaa vain 0,4 prosenttia, mikä ei peitä edes kustannusten kasvua puhumattakaan siitä, että huomioitaisiin Helsingin asukasmäärän vuosittainen kasvu yli 9000 asukkaalla. Myös väestön ikääntyminen sekä työttömyyden ja köyhyyden raju kasvu lisäävät menoja ja palvelujen tarvetta. Reaalisesti määrärahat vähenevät ainakin 60–70 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus kärsii eniten. Supistuvilla resursseilla ei kyetä vastaamaan lisääntyviin palvelutarpeisiin ja muun muassa lastensuojelulain ja sosiaalihuoltolain velvoitteisiin. Kaupungin on turvattava perusterveydenhuollon, hammashoidon ja mielenterveystyön palvelut lähipalveluina kaupungin omana toimintana. Tämä edellyttää, että sote-viraston palveluverkkoa ei karsita eikä palveluja keskitetä suuriin yksiköihin.

Opetusviraston ns. säästötoimet opetus- ja avustajaresurssien leikkaamisesta lähikoulujen vähentämiseen sisältyvät budjetin tekstilinjauksiin. Resursseja supistetaan vaikka perusopetukseen tulee ensi vuonna noin 1 200 lasta lisää ja yli 20 000 helsinkiläistä nuorta on vailla mitään ammatillista koulutusta, heistä suuri osa erityistä tukea tarvitsevia maahanmuuttajia.

Varhaiskasvatuksen palvelujen riittävyyden turvaaminen edellyttää lisäresursseja, kun alle kouluikäisten lasten määrä kasvaa, esiopetus muuttuu velvoittavaksi, kotihoidon tuen muutokset lisäävät päivähoidon lasten määrää ja leikkipuisto- ja kerhotoiminnan tarpeet kasvavat, kun kaupunkiin rakennetaan uusia alueita

Työllisyyden hoitoon ei osoiteta yhtään senttiä lisää, vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut vuodessa yli puolella ja myös nuorisotakuu vaatisi lisää rahaa. Lisäksi toimeentulotukeen esitetään tämänvuotista vähemmän, vaikka köyhyyden ongelmat kasvavat työttömyyden lisääntyessä.

Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnan huolehtimaan ikääntyneen väestön hyvinvoinnista, tuesta ja palveluista, selvittämään ikä-ihmisten palvelutarpeet ja järjestämään tarvittavat palvelut. Tämä edellyttää resurssien lisäämistä palvelusuunnitelmien ja niihin kirjattujen palvelujen järjestämiseksi. Vanhusten kotihoidon palveluja tulee lisätä, mikä edellyttää lisää vakansseja. Ikäihmisten määrän kasvaessa nopeasti ei ole perusteita vähentää pitkäaikaishoidon ja palveluasumisen hoitopaikkoja.

Uuden keskustakirjaston rakentaminen varmistetaan vuoden 2015 budjetissa. Samalla kuitenkin hylättiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan yksimielinen linjaus, jonka mukaan keskustakirjasto ei saa johtaa lähikirjastojen karsimiseen. Budjettilinja, jonka mukaan yli puolet keskustakirjaston käyttömenoista voidaan ottaa lähikirjastoilta ja keskustakirjastosta tehdä säätiö, pitää hylätä. Koko kaupunginkirjaston määrärahoja on nostettava niin, että lähikirjastot turvataan.

Mitä siis voidaan tehdä?

Helsingin Energian ja Sataman tulos vuoden kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä on jo yli 150 miljoonaa. Nämä voitot aiotaan jättää vuodenvaihteessa muodostettavien yhtiöiden omaan pääomaan, vaikka osa niistä voitaisiin siirtää palvelujen rahoitukseen ja siten paikata budjetin pahimmat puutteet. Lisäksi kaupungilla on vanhoja ylijäämiä kassassa yli 880 miljoonaa euroa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö esittää, että kaupungin liikelaitosten voitoista siirretään vielä ennen vuodenvaihdetta 100 miljoonaa euroa palveluiden rahoittamiseen, lähipalvelujen turvaamiseen ja työllistämiseen.

SKP:n Helsingin piirijärjestö 18.11.2014

Opetustoimen säästöt uhka peruskoululle

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa jyrkästi opetustoimen säästöjä. Piirijärjestö muistuttaa, että koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ei onnistu määrärahoista leikkaamalla. Tasa-arvon edistäminen vaatii yhteistä näkemystä peruskoulusta ja sen kehittämisestä tasa-arvon tukijalkana. Nyt vallalla oleva pyrkimys palata menneeseen ja rakentaa säästöjen avulla erilliset voittajien ja häviäjien koulut on torjuttava.

Helsinki siirtyi rinnakkaiskoulujärjestelmästä peruskouluun 1977. Tätä uudistusta edelsi vuosien kova kamppailu peruskoulun puolesta. Peruskoulun vastustajat, jotka silloin jäivät häviölle, eivät suinkaan ole unohtaneet pyrkimystään kansan jakamisesta menestyviin, voittajiin ja häviäjiin. Nyt kun niin lapset, lasten vanhemmat kuin opettajat pitävät peruskoulua itsestäänselvyytenä ja aina olemassa olleena, vastustuksen henki saa jälleen valtaa ja uusia muotoja. Paluuta eriarvoistavaan koulujärjestelmään toteutetaan budjetoinnin ja säästöjen avulla.

Helsingin kaupungin budjetissa ensi vuodelle on opetusviraston toimintamenoihin varattu neljä miljoonaa euroa vähemmän kuin tämän vuoden ennustetut menot ovat. Mistä kaupunki sitten sanoo sääsätävänsä?

Niin virkamiehet kuin suurten puolueiden poliitikotkin väittävät, että opetustoimen säästöt suuntautuvat etupäässä seiniin. Käytännössä ”seinistä säästäminen” merkitsee koulujen lakkauttamista tai yhdistämistä suuremmiksi yksiköiksi. Monet kaupungin kouluista kärsivät sisäilma- ja homeongelmista, jolloin lasten vanhemmille, kouluväelle ja lapsille on helppoa perustella koulujen sulkemista terveyteen vedoten. Home- ja sisäilmaongelmat kuitenkin syntyvät puutteellisen rakennusvalvonnan, alhaisiin kustannuksiin pyrkivän kilpailutuksen ja ulkoistamisen seurauksena.

Samoin kaupunki väittää, että erityistä tukea tarvitsevat lapset joutuvat kärsimään säästöistä mahdollisimman vähän. Se mikä kaupungin päättäjien näkökulmasta on vähän, saattaa kuitenkin olla erityistukea tarvitsevan lapsen kohdalla erittäin paljon. Paljon on pois lapselta, jos sijaisia ei palkata, ei ole opettajaa, tai kun määräaikaisessa työsuhteessa oleva avustaja sanotaan irti säästösyistä. Mikä on vähän tai paljon, kun erityistukea tarvitseva lapsi on integroituna opetusryhmään, jonka kokoa kasvatetaan eikä tukiopetusta ole saatavilla? Opetusryhmien koon kasvu ja tukiopetuksen vähentäminen ovat molemmat opetustoimen säästölistalla.

SKP:n Helsingin piirijärjestö vaatii kaupunkia luopumaan kaikista opetustoimeen kohdistuvista säästöistä. Helsinki on rikas kaupunki, jolla ei ole mitään syytä leikata asukkaille tärkeitä peruspalveluita.

SKP:n Helsingin piirikomitea 21.10.2014

SKP:n Helsingin piiri tukee Palmian työntekijöiden kamppailua

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea tuomitsee jyrkästi kaikki kaupungin liikelaitosten yhtiöittämishankkeet ja työehtosopimusten heikennysyritykset. Annamme tukemme työntekijöiden mielenilmaisulle 23.9.

Vetoamme kaupunginvaltuuston jäseniin, jotta he lopettavat kaupungin oman liikelaitoksen alasajon. Palmian toimintaa tulee tukea ja jo ulkoistetut toiminnot palauttaa. SKP:n Helsingin piiri ei hyväksy kilpailemista muutenkin alipalkattujen työntekijöiden kustannuksella.

16.9.2014 SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön piirikomitea

Rauha Gazaan – saarto lopetettava

Suomen hallituksen ja Euroopan unionin on painostettava Israelin hallitusta, jotta Israelin ja palestiinalaisten osapuolten kesken saadaan aikaan aseleposopimus, Gazan saarto puretaan ja palestiinalaisten oikeudet turvataan.

On järkyttävää ja häpeällistä, että Suomi jatkaa Israelin kanssa kauppaa aseista, joita on testattu iskuissa Gazaan. Asekauppa on lopetettava heti. Suomi voi painostaa Israelia myös tunnustamalla Palestiinan itsenäinen valtio ja kieltämällä miehitetyillä palestiinalaisalueilla valmistettujen tuotteiden tuonti. Helsingin kaupungin ja HSL:n pitää lopettaa bussiliikenteen ostot Veolia-konsernilta, joka toimii YK:n päätösten vastaisesti miehitetyillä alueilla.

Israelin ja Palestiinan konfliktiin ei ole sotilaallista ratkaisua. Israelin raakalaismaiset hyökkäykset ja Hamasin summittaiset raketti-iskut ruokkivat vain loputonta väkivallan kierrettä. Miehittäjänä Israelilla ei ole kuitenkaan mitään perusteita syyllistää uhreja, palestiinalaisia. Rauhan saaminen alueelle edellyttää, että Israel lopettaa palestiinalaisalueiden saarron ja miehityksen ja tunnustaa Palestiinan oikeuden itsenäisyyteen.

SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisee solidaarisuutensa palestiinalaisten kamppailulle oikeuksiensa puolesta. Piirikomitea kehottaa osallistumaan mielenosoituksiin sotaa vastaan, humanitaarisen avun keräämiseen ja boikotoimaan israelilaisia tuotteita. Samalla piirikomitea ilmaisee huolensa sodan ja väkivallan leviämisestä muuallakin Lähi-idässä, muun muassa Syyriassa ja Irakissa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 12.8.2014

Helsingissä vastustettiin Gazan saartoa ja miehitystä 9.8.2014. Kuva: Toivo Koivisto

Asukkaiden ja valtuuston valta sote-palveluissa turvattava

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous kehottaa kaikkia kuntien palvelujen ja demokratian kannalla olevia nousemaan eliitin sote-vallan kaappausta vastaan. Peruspalvelut on säilytettävä kuntien vastuulla ja on kehitettävä osallistuvaa lähidemokratiaa. Erikoissairaanhoito ja erityisen vaativat sosiaalipalvelut on järjestettävä maakuntatasolla, jonka hallinto pitää valita vaaleilla.

Myös Helsingin sote-palveluverkon kehittämisen lähtökohdaksi on otettava konkreettinen lista peruspalveluista, jotka on turvattava lähipalveluina. Niitä pitää parantaa kunnan omana toimintana ja eriarvoisuutta palvelujen saannissa on vähennettävä.

Oulunkylän asukastalo Seurahuoneella pidetty kokous käsitteli sote-palveluja kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakasen ja Helsingin sosiaali- ja kriisikeskuksen päällikkö Olli Salinin alustusten pohjalta. Alla vuosikokouksen kannanotto kokonaisuudessaan.

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous ja seminaari 12.4.2014

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 12.4.2014

Asukkaiden ja valtuuston päätettävä sote-palveluista

Eduskuntapuolueiden johtajien sopima sote-malli vie toteutuessaan asukkailta ja kunnilta päätösvallan kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Näiden palvelujen järjestämisvastuu aiotaan keskittää koko maassa viidelle sote-kuntayhtymälle, joiden johtajia ei valita demokraattisesti.

Sote-malli riistää asukkailta puolet kunnallisesta äänioikeudesta. Se keskittää vallan sosiaali- ja terveyspalveluista pienelle virkamiesten ja isojen kuntien johtajien eliitille valtavissa hallintohimmeleissä, joiden alueella on keskimäärin yli miljoona asukasta ja yli 60 kuntaa.

Erikoissairaanhoidon näkökulma on syrjäyttänyt esityksessä perusterveydenhuollon ja varsinkin sosiaalipalvelujen kehittämisen tarpeet. Samalla kun hallitus leikkaa kuntien rahoitusta, on hylätty hyvinvointivaltion keskeinen lähtökohta peruspalvelujen turvaamisesta lähipalveluina.

Keskittämällä järjestämisvastuu ja päätösvalta palveluista pyritään tilaaja-tuottaja-malliin, joka laajentaa kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityisiä markkinoita. Tämä johtaa kilpailuun lähipalvelujen ja työntekijöiden kustannuksella.

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous kehottaa kaikkia kuntien palvelujen ja demokratian kannalla olevia nousemaan eliitin sote-vallan kaappausta vastaan. Peruspalvelut on säilytettävä kuntien vastuulla ja on kehitettävä osallistuvaa lähidemokratiaa. Erikoissairaanhoito ja erityisen vaativat sosiaalipalvelut on järjestettävä maakuntatasolla, jonka hallinto pitää valita vaaleilla. Kuntien palveluihin on ohjattava lisää rahaa kiristämällä pääomatulojen ja suurten tulojen verotusta, perumalla yhteisöveron alennus ja kehittämällä kuntien omaa työllistävää liiketoimintaa.

Helsinkiläisten lähipalvelut turvattava kaikilla asuinalueilla

Helsingin kokoomusjohtajilla on ollut keskeinen rooli sote-mallin valmistelussa. Sama linja näkyy Helsingin sote-lautakunnalle valmistellussa esityksessä palvelujen keskittämisestä ja lähipalvelujen karsimisesta.

Helsingissä ollaan muodostamassa noin 5–6 jättikokoista perhe-, hyvinvointi- ja palvelukeskusta. Ne eivät tuo ratkaisua terveys- ja hyvinvointierojen kasvuun, asukasmäärän kasvun kärjistämään palvelujen resurssipulaan, ennalta ehkäisevän työn puutteisiin ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien puutteisiin.

SKP:n Helsingin piirikokouksen mielestä sote-palveluverkon kehittämisen lähtökohdaksi on otettava konkreettinen lista peruspalveluista, jotka on turvattava lähipalveluina. Palveluja pitää parantaa kunnan omana toimintana ja eriarvoisuutta palvelujen saannissa on vähennettävä. Esimerkiksi terveysasemia, neuvoloita, asukastaloja ja vanhusten kotipalvelujen toimipisteitä ei saa vähentää.

Helsingillä on varaa parantaa palveluja. Kaupungin tilinpäätöksen mukaan Helsinki teki viime vuonna – talouden taantumasta huolimatta – voittoa 195 miljoonaa euroa. Palvelujen alibudjetoiminen on lopetettava. Näin voidaan luoda myös lisää työpaikkoja ja vähentää työssä uupumista.

Ylijäämät osoittavat, että kaupungilla on varaa turvata myös muut peruspalvelut, kuten lähikoulut, pienentää päivähoidon ryhmiä, tukea Elmun Konepajahallia ja huolehtia siitä, että keskustakirjasto ei johda lähikirjastojen heikentämiseen.

Nurkkatien koulua ei saa lakkauttaa – Puistolan lähipalvelut turvattava

SKP:n Koillis-Helsingin osasto:

Opetusvirasto on jälleen kaivanut esiin kaupunginvaltuuston hylkäämän esityksen Nurkkatien koulun lakkauttamiseksi. Vuonna 2011 kaupunginvaltuustolle esitettiin Pajusen listan hengessä, että Nurkkatien ala-asteen koulun tiloista luovutaan vuoteen 2015 mennessä. Tuolloin esitys ei mennyt valtuustossa läpi. Kaupunginvaltuusto sen sijaan päätti, että Puistolan ala-asteen koulu (Puistolanraitti 18) ja Nurkkatien ala-asteen koulu (Nurkkatie 2) yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2013.

SKP:n Koillis-Helsingin osasto:

Opetusvirasto on jälleen kaivanut esiin kaupunginvaltuuston hylkäämän esityksen Nurkkatien koulun lakkauttamiseksi. Vuonna 2011 kaupunginvaltuustolle esitettiin Pajusen listan hengessä, että Nurkkatien ala-asteen koulun tiloista luovutaan vuoteen 2015 mennessä. Tuolloin esitys ei mennyt valtuustossa läpi. Kaupunginvaltuusto sen sijaan päätti, että Puistolan ala-asteen koulu (Puistolanraitti 18) ja Nurkkatien ala-asteen koulu (Nurkkatie 2) yhdistetään hallinnollisesti 1.8.2013.


Sanoimme jo tuolloin, että yhdistämisellä tosiasiassa pedataan koulun myöhempää lakkauttamista. Kaupunginhallinnon lakkautusvimma on ihmeellinen monestakin syystä. Ensinnäkin, opetusviraston tekemät väestöennusteet eivät anna kuvaa siitä, että oppilaiden määrä laskisi alueella merkittävästi ja että laskusuunnassa olisi nähtävissä pysyvyyttä. Toiseksi, opetusvirasto on palveluverkon tarkastusehdotuksessaan lakkauttamassa Puistolan alueen ainoaa kouluyksikköä, jossa ei ole esiintynyt sisäilmaongelmia. Kolmanneksi, kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen, jonka mukaan Nurkkatien ja Puistolan koulujen hallinnollisessa yhdistämisessä otetaan Nurkkatien koulun ja monitoimitalon käyttäjät sekä molempien alueiden asukkaat mukaan talojen käytön suunnitteluun. Mitään tämänsuuntaista ei ole tapahtunut edes lakkauttamissuunnitelmien tultua julki.


Mikäli Nurkan toimipiste lakkaa mm. monelta Heikinlaaksolaiselta lapselta katoaa lähikoulupiste. Matka oman koulun toiseen toimipisteen Tenavatielle tai Raitille on käytännössä pidempi kuin matka alueen toiseen kouluun Puistolan peruskouluun Koudantielle. Nyt kaavailtu opetusviraston ehdotus vaikuttaa koko alueen nykyisiin ja tuleviin oppilaisiin sekä siihen, missä yksikössä tai missä Puistolan koulussa he tulevaisuudessa opiskelevat. Käytännössä esitys piirtää alueen koulurajat uusiksi.


Koulutoiminnan loppuminen monitoimitalosta käynnistänee myös aiemmin esillä olleen kirjaston lakkautuksen. Vaaravyöhykkeellä on myös leikkipuiston ja iltapäiväkerhon toiminta.


Nurkan monitoimitalo on Puistolalaisten asukkaiden olohuone, jonka oleellinen kivijalka on koulu. Sen toimintaa on kehitettävä yhdessä Puistolan asukkaiden kanssa.


Helsingissä 25.3.2014


SKP:n Koillis-Helsingin osasto