Koronakriisistä ulos radikaalilla suunnanmuutoksella

Koronavirusepidemian torjuminen on synnyttänyt paljon uudenlaista yhteistyötä, töiden organisoimista uudella tavalla ja lisää yhteisöllisyyttä. Valtion ja kuntien rooli on korostunut kriisin hoitamisessa. Vielä äsken markkinoiden vapauden nimiin vannoneet huutavat nyt valtiota pelastamaan yrityksiä.

Kiireellisintä on vahvistaa terveydenhuollon voimavaroja ja ehkäistä talouskriisin seurauksena uhkaava työttömyyden, toimeentulo-ongelmien ja eriarvoisuuden kasvu. Hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön ja pitää ainakin kaksinkertaistaa jo tänä keväänä. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

Kriisin hoitamisessa ei saa toistaa eurokriisin ja 90-luvun laman virheitä leikkauspolitiikalla ja demokratiaa kaventamalla. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla ja luopumalla HX-hävittäjähankinnoista. Koronakriisistä aiheutuvaan valtioiden velkaantumiseen on haettava ratkaisu, jossa ainakin osa veloista mitätöidään.

Tarvitaan myös uudelleenarvioita siitä, miten talous on tunkenut luonnon yhä ahtaammalle ja altistanut ihmiset yhä laajemmin epidemioille. Taloutta on elvytettävä tavalla, joka samalla vauhdittaa ekologista rakennemuutosta, siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja luo lisää tuottavia työpaikkoja.

Tien avaaminen ulos koronakriisistä ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

Helsinki tarvitsee koronalisäbudjetin

Epidemia on Suomessa iskenyt laajimmin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Täällä on myös eniten resursseja selviytyä tilanteesta. Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja myös tämän vuoden budjetti perustuu satojen miljoonien ylijäämätavoitteelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea esittää kaupungille koronalisäbudjettia, jolla ylijäämistä ohjataan nopeasti lisää rahaa terveys-, sosiaali-, opetus- ja muihin palveluihin sekä työpaikkojen lisäämiseen etenkin terveyspalveluissa. Lisärahoitusta tarvitaan myös HSL:lle, jotta poikkeusolot eivät johda hintojen korotuksiin tai joukkoliikenteen karsimiseen.

Poikkeusoloissa kaupunki on sulkenut seniorikeskukset, asukastalot, kirjastot, nuorisotalot ja monet muut tilat. Ennen sulkemista ei kuitenkaan kartoitettu, ketkä näitä palveluja käyttävistä tarvitsevat korvaavia ratkaisuja. Moni jäi ilman päivän ainoaa lämmintä ateriaa tai digiapua esimerkiksi Kela-hakemusten tekemiseen.

Vasta pari viikkoa tilojen sulkemisen jälkeen kaupunki käynnisti yhdessä seurakuntien kanssa Helsinki-avun. Sen luvattiin ottavan yhteyttä jokaiseen 80 vuotta täyttäneeseen. Yhteyttä otettiin kahdessa viikossa kuitenkin vain noin puoleen yli 80-vuotiaista. Myös monet karanteenin kaltaisiin oloihin määrätyt yli 70-vuotiaat, muut riskiryhmiin kuuluvat ja nuoremmat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa tukea.

Lisää työntekijöitä tarvitaan lisäksi mm. sosiaalityöhön, kotipalveluihin, lastensuojeluun ja koulujen oppilashuoltoon. Niille, joilla ei ole nettiyhteyksiä, pitää avata mahdollisuus asioida verkossa esimerkiksi asukastaloilla ja kirjastoissa. Se voidaan toteuttaa suojaohjeita noudattaen. Kun kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, pitää ottaa huomioon Helsingin moninaisuus, jota nyt korostunut yhteistyö seurakuntien kanssa ei kata.

Koronaepidemian oloissa on entistä selvempää, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei saa alistaa kaupalliselle voitontavoittelulle. Helsingissä on luovuttava terveysasemien ulkoistamishankkeesta, jota kokoomuksen ja vihreiden johdolla on valmisteltu.

Lähipalvelujen ja kaupunkiluonnon merkitys on korostunut poikkeusoloissa. Helsingin kaavoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa vallalla oleva keskittämisen ja viheralueille rakentamisen linja onkin syytä hylätä.

Työntekijät ovat osaamisellaan turvanneet kaupungin palvelujen toiminnan myös poikkeusoloissa. Kaupungin on lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työnsä ja palvelujen järjestämisessä myös jatkossa ja tehtävä selväksi, että se ei lähde lomautusten ja irtisanomisten tielle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
16.4.2020

SKP:n Helsingin virtuaalivappu

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Perinne jatkuu myös koronavirusepidemian oloissa, mutta pääosin virtuaalisesti.

Helsingissä työväen virtuaalivapun ohjelmassa ovat niin kunniakäynnit punaisten haudoilla ja historiakävely vuoden 1918 tapahtumapaikoilla, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, kansainväliset solidaarisuusterveiset, vinkit vappulounaalle kuin työväenlaulutilaisuus.

Idea virtuaalivapusta lähti Pakilan työväentalon perinteisen vapputilaisuuden valmistelijoilta.

– Koronarajoitusten jatkumisen varmistuttua meni pari päivää harmitellessa ja ihmetellessä, katkeaako vuosikymmenten perinne. Sitten aloimme pohtia, olisiko kuitenkin mahdollista järjestää työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä, kertoo SKP:n Maunula-Pakilan osaston puheenjohtaja Maija Hakanen.

– Ideoimme virtuaalisen tapahtuman, jossa ovat mukana kaikki perinteisen punaisen vappumme osat yhteistä marssia lukuun ottamatta.  Juhla päättyy työväenlaulujen live-striimaukseen ja virtuaaliseen yhteislaulutapahtumaan.

Kokonaan virtuaaliseksi työväen vappu ei ole kuitenkaan muuttunut. SKP:n järjestöjen kokoamat pienet, alle 10 hengen ryhmät käyvät Helsingissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä punaisten haudoilla. Niillä ja vuoden 1918 historiakävelyllä voi käydä myös omaa tahtia, koronaohjeet muistaen.

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Tällä kertaa työväentalon vappuun voi osallistua ensi kertaa virtuaalisesti.

Facebookissa avautuu jo ennen vappua Pakilan työväentalon virtuaalitapahtuma, jonka videoita voi katsella facebookin ohella näillä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilla. Ohjelmassa on:

– Pakinkylä 1918 -historiakävely.

– Kuvia ja historiaa työväen vapusta.

– Vinkkejä vappulounaan valmistukseen.

– Tiedonantajan vappulehti.

– Kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä Pohjois-Haagassa, jossa puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.

– Vappupuhe työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.

– Kansainvälinen solidaarisuustervehdys.

Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Live -striimauksena Pakilan työväentalolta kello 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistuvat voivat lähettää laulutoiveita, viestejä ja kuvia virtuaalivapun facebookin tapahtumasivulle.

Kunniakäyntejä punaisten haudoilla

SKP:n järjestöt käyvät alle 10 hengen ryhmissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä myös valtakunnallisella punaisten muistomerkillä, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Myös niistä julkaistaan videot tapahtumasivuilla.

Valtakunnallisella punaisten muistomerkillä puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen. Punaisten haudoilla Malmilla puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

www.facebook.com/events/218936929210819/

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Silloinkin, kun kommunistit joutuivat toimimaan ”maan alla”, ilmestyi työväentalolle vappuna punaisia tunnuksia. Entä nyt, katkaiseeko koronaepidemia tämän perinteen?

Kun hallitus antoi määräykset julkisten kokoontumisten rajoittamisesta kymmeneen henkeen, otin yhteyttä Pakilan työväentalon perinteisen vappulounaan kokkiin ja yhteislaulun vetäjiin. Pyysin varautumaan siihen, että joudumme peruuttamaan Pakilan vappulounaan, vaikka hallitus oli päättänyt siinä vaiheessa rajoituksista vain 13. huhtikuuta asti.

Toisella koronaviikolla oli jo käytännössä selvää, että rajoitukset ovat voimassa vappuna. Pari päivää meni harmitellessa usean vuosikymmenen mittaisen vappulounaan perinteen katkeamista. Monia vanhoja tovereita tapasi vain kerran vuodessa: Pakilan työväentalolla vappuna. Entä voimmeko tehdä kunniakäynnin punaisten hautamuistomerkille Haagassa?

Virtuaalivapun ohjelma

Olisiko koronan aikaan mahdollista järjestää kuitenkin työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä? Ideoimme ja kehittelimme ajatuksen virtuaalista Pakilan vapputapahtumasta, jossa olisivat mukana kaikki perinteisen vappumme osat.

Päätimme avata Facebook-tapahtuma ”Pakilan työväentalon virtuaalinen vappu 2020”. Jo ennen vapunpäivää tapahtumasivulta löytyy vinkkejä kotona tehtävälle vappulounaalle, unohtamatta legendaarisen Pakilan perunasalaatin reseptiä. Sivulle tulee myös valokuvia ja vähän historiaa Pakilan työväentalosta. Tiedonantajan vappulehtikin on tarkoitus esitellä.

Vappupäivän aamulla teemme punalippujen ja kukkien kanssa SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitäjänmäen osastojen perinteisen kunniakäynnin Haagan hautamuistomerkillä – noudattaen annettuja ohjeita osallistujien määrästä ja turvaväleistä. Muistomerkillä puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi. Video kunniakäynnistä laitetaan heti sen jälkeen tapahtumasivulle.

Vappupuheen työväentalolla pitää SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen ja senkin voi katsoa vappuna tapahtumasivulta.

Kello 14 alkaa Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Facebook Live -striimauksena Pakilan työväentalolta. Pakilan laulumoniste – joka aina lauletaan kannesta kanteen Pakilan vappulounaalla – skannataan ja laitetaan etukäteen tapahtumasivulle. Yhteislauluun netin kautta osallistuvat voivat lähettää laulutoivomuksia, viestejä ja kuvia tapahtumasivulle.

Työväentalon vapun perinne jatkuu.

MAIJA HAKANEN

HOK-Elannon jäsen, käytä äänioikeuttasi

Helsingin Osuuskauppa Elannon jäsenet valitsevat nyt edustajiston, josta riippuu mihin suuntaan osuuskauppa kulkee. Ohjaavatko sen toimintaa markkinaosuuksien ja liikevoittojen tavoittelu vai jäsenten tarpeet ja osuustoiminnan periaatteet.

Äänestää voi netissä tai postin kautta. Jos äänestät netissä, äänestys alkaa 26.3. klo 9 ja päättyy 6.4. klo 23.59. Postiin äänestyskirje pitää laittaa niin, että siinä on viimeistään 6.4. postileima.

SKP:n Helsingin piirin ehdokkaat ovat mukana listalla S, jonka otsikkona on Kommunistit ja demokraatit. Listalla on vasemmistolaisia, punavihreitä ja sitoutumattomia ehdokkaita.

Kommunistit ja demokraatit -listan vaaliohjelma löytyy täältä. Listan 77 ehdokasta on esitelty täällä.

Vapputervehdys Tiedonantajaan

Tervehdi tovereita ja ystäviä Tiedonantajan vappunumerossa. Osallistu työväenlehtien tervehdysperinteeseen.

Tervehdyksen voi lähettää pienelläkin summalla. Yhdessä ne ovat lehdelle tärkeä joukkorahoituskampanja.

Tervehdyksen voi lähettää lehdessä julkaistulla listalla tai Tiedonantajan nettisivuilta, joista voi myös tulostaa tervehdyslistan:
www.tiedonantaja.fi/keraykset/vapputervehdys-2020

Tervehdys tulee toimittaa viimeistään 14. huhtikuuta.

Terveysasemia ei pidä siirtää yksityiselle bisnekselle

Korona-epidemia on nostanut vakavalla tavalla esille hyvien julkisten terveyspalvelujen ja niiden resurssien turvaamisen merkityksen. Sen pitäisi hälyttää myös Helsingissä. Kaupunki on jo pitkään alibudjetoinut terveydenhuoltoa ja nyt on valmisteilla ehdotus kahden terveysaseman ulkoistamisesta jollekin yksityiselle yhtiölle.

Ulkoistamista perustellaan terveysasemien jonojen poistamisella ja palvelujen uudistamisella. Perustelut ovat monella tavalla kyseenalaiset ja virheelliset.

Kokoomus, vihreät ja RKP päättivät sote-lautakunnassa ulkoistamisen valmistelusta ilman mitään selvityksiä sen vaikutuksista, muualla saaduista kokemuksista, kaupungin terveysasemien kehittämisestä tai edes siitä, mitkä kaikki palvelut aiotaan ulkoistaa.

Jos terveysasemia ulkoistetaan, se pirstoo palveluketjuja. Kokemukset muun muassa Vantaalta, Tampereelta ja Kemi-Tornion alueelta osoittavat, että ulkoistaminen ei paranna palveluja kokonaisuutena. Se tulee kunnille kalliiksi eikä helpota myöskään lääkärien saamista. Ulkoistamisella siirretään verovaroja yksityisten yhtiöille ja veroja kiertäville pääomasijoittajille.

Ulkoistamiselle esitetyt perustelut ovat myös tekopyhiä. Ovathan samat puolueet päävastuussa siitä, että terveysasemien resursseja on Helsingissä systemaattisesti alimitoitettu eikä niitä ole kehitetty tarpeita vastaavalla tavalla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa kaupungin terveysasemien ulkoistamista ja alistamista kapitalistiselle voitontavoittelulle. Satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevällä Helsingin kaupungilla on varaa parantaa terveysasemien palveluja. Kaupungin työntekijöillä on siihen osaamista, jonka sote-toimialan johto on sivuuttanut. Terveysasemien resurssien vahvistaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa helpottaa myös avoinna olevien vakanssien täyttämistä.

Helsinkiläisten terveydenhuoltoa ei saa alistaa kolmen suuren terveysalan yrityksen ja pääomasijoittajien hallitsemille markkinoille. Kaupungin ei pidä myöskään vähentää lähiterveysasemia ja keskittää sote-palveluja jättikeskuksiin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
12.3.2020

Kyse on tasa-arvosta ja palveluista

Kiky-talkoista on päästävä eroon myös kunnissa ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi tarvitaan reilut euromääräiset palkankorotukset. Näin voi kiteyttää kunta-alan ja vastaavien yksityisten palvelujen työntekijöiden vaatimukset työehtosopimuksiin.

Eespäin-lehti kyseli evästyksiä työehtoneuvotteluihin viideltä opetuksen, sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja ympäristöpalvelujen työntekijältä. Päivi Hedman on terveydenhoitaja, Outi Mononen erityisopettaja, Arja Putkonen lähihoitaja, Emmi Tuomi psykologi ja Katja Wallin tuotantoassistentti. Eikä ole vain sattuma, että he ovat naisia: kuntien työntekijöistä 80 prosenttia on naisia.

”Kutsumus ei elätä”

Sote-alalla ollaan palkkakupassa, se on selvä, sanoo Päivi Hedman. Hän työskentelee terveydenhoitajana maahanmuuttajien parissa.

– Verojen, vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen ei elämiseen paljon jää. Erilaiset palkan lisät ovat merkittävässä asemassa, mutta niiden saamiseksi on tehtävä pitkiä päiviä iltaisin, öisin ja pyhinä, kun muut ovat vapaalla. Alalla on paljon yksinhuoltajia ja voi miettiä, mitä se näissä perheissä merkitsee.

”Kutsumus” ammattiin ei elätä. Työstä pitää saada asianmukainen korvaus ja työn kohtuutonta kuormitusta on vähennettävä.

– Sote-ala tarvitsee oman työehtosopimuksen. Sen pohjalta alalle omaleimaisia kysymyksiä pystyttäisiin paremmin ratkomaan, katsoo Päivi Hedman.

Hän muistuttaa, että me jokainen tarvitsemme jossain vaiheissa elämäämme sote-palveluja.

– On yleinen etu, että alalla työskentelee riittävästi motivoituneita ammattilaisia, jolloin palvelut toimivat ja niitä kehitetään.

”Törkeän pieni palkka”

Lähihoitajan peruspalkka on kehno, monilla vain 1 750 – 2 000 euroa kuukaudessa. Se jää kauas suomalaisten keskipalkasta, joka on lähes 3 400 euroa.

– Työmäärään ja työn vaativuuteen nähden palkka on törkeän pieni, sanoo Arja Putkonen, joka toimii lähihoitajana mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa.

Kaupunki maksaa vähemmän kuin jotkut säätiöt, vaikka rahaa Helsingillä riittää. Jossain  voidaan samanarvoisesta työstäkin maksaa eri palkkoja.

Hoitajamitoituksista kysyttäessä Arja Putkonen korostaa, että kyse ei ole vain vanhustyöstä ja ns. laitoshoidosta.

– Muuallekin, kuten mielenterveystyöhön, päihdehuoltoon, lastensuojeluun ja kotihoitoon tarvitaan lisää resursseja. Kun hoitajat keskittyvät omaan työhönsä, tarvitaan myös lisää laitoshoitaja, siivoojia, keittäjiä, sosiaaliohjaajia jne.

”Kiky-tunnit pois”

Emmi Tuomen mielestä kiky-talkootuntien poistaminen pitää olla itsestään selvä lähtökohta kaikkien alojen tes-ratkaisuissa. Työaikaan liittyy muutakin:

– Työnantaja pyrkii liittämään kunta-alan psykologit pidempään ns. yleistyöaikaan. Psykologiliiton tavoitteena onkin estää työajan lisääntyminen ja toisaalta saada työntekijöille valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi ruokailuaikojen käytössä.

Työajan lyhentäminen ja työn ja perhe-elämän yhdistämistä helpottavat joustot, olisivat olennaisia sekä psykologeille että kaikille muillekin työntekijöille.

”Naistyön vähäinen arvostus”

Näinkö vähäinen on arvostus lasten kanssa työskenteleviä ja naistyötä kohtaan, kysyy erityisopettaja Outi Mononen. Opettajat ja lastentarhanopettajat ovat korkeakoulutettuja ja huolehtivat lasten kasvusta, mutta se ei näy palkkauksessa.

– Miten opettajien ja lastentarhanopettajien lomarahojen leikkaamista ja palkattomia kiky-tunteja voi perustella maamme kilpailukyvyn parantamisella?

Opettajia kuormittavat niin kasvavat lapsiryhmät ja haasteelliset oppilaat, alati uusiutuvat opetussuunnitelmat, oppilashuollon resurssien vähyys, tietotekniikka ja vähäinen tuki opettajille kuin vanhempien odotukset.

”Näkyy kaikkien arjessa”

Myös tuotantoassistentti ja ammattiliitto JHL:n aktiivi Katja Wallin toivoo, että työtä ja sen tekijää arvostettaisiin enemmän, ”vaikkei sillä arvostuksella laskuja maksetakaan”. Se motivoi, jos tietää, että omalla työllä on merkitystä.

– Joillain aloilla palkkaus ei ole millään lailla kilpailukykyinen yksityisten yritysten kanssa. Eikä enää voi luottaa siihenkään, että kunnalla saa olla eläkeikään asti.

Kovat asumiskustannukset korostavat Helsingissä tarvetta palkkojen nostamiseen. Työn arvostus pitäisi näkyä myös siinä, että jatkuviin sisäilmaongelmiin, kiusaamiseen ja epätasa-arvoiseen kohteluun puututaan tiukemmin.

– Kunnissa tehdään työtä, joka näkyy meidän kaikkien arjessa, Katja Wallin muistuttaa.  

(Artikkeli on julkaistu SKP:n Helsingin piirin Eespäin-lehdessä 1/2020)

Lähikaupan ja reilun osuustoiminnan puolesta

Suomen suurimman osuuskaupan, HOK-Elannon edustajiston vaaliin on koottu Kommunistit ja demokraatit -lista. Sillä on yhteensä 77 ehdokasta SKP:stä, STP:stä ja Kommunistien liitosta sekä puolueisiin sitoutumattomia.

Kommunistit ja demokraatit haluavat ravistella osuuskauppaa, tarjota vaihtoehtoja kaupalliselle voitontavoittelulle ja avata lisää vaikuttamisen väyliä jäsenille ja työntekijöille.

Kommunistit ja demokraatit -listan ehdokasnumerot ovat 1 036 – 1 112.

Ehdokkaana ovat mm. musiikkituottaja Atte Blom, opiskelija Heikki Ekman, kriisityöntekijä Sadek Elwan, HOK-Elannon edustajiston jäsen Yrjö Hakanen, näyttelijä Olli Ikonen, psykoterapeutti Pirjo Juutilainen, tapahtumatuottaja Aura Kaskisydän, konttorityöntekijä Talvikki Koivu, förvaltningsassistent Anneli Korhonen, lastenhoitaja Eila Pelttari, kirvesmies Matti Piirainen, leipomon luottamusmies Ville Rahikainen, VTK Olli Salin, pääsihteeri Tiina Sandberg, tanssitaiteilija Antti Seppänen, psykologi Tuula Vuori-Salo, varatuomari Arjo Suonperä, toimitsija Arto Viitaniemi, puheenjohtaja JP Väisänen ja myyjä Iida Ylönen.

Lähikauppaa ja reilua osuustoimintaa

Listan vaaliohjelmassa esitetään Alepa-lähikauppojen hintatason alentamista ja oikeudenmukaisempaa ostohyvitysten jakoa. Siinä vauhditetaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan, jätteiden vähentämistä, lähiruokaa ja ekologista rakennemuutosta edistävää omaa tuotantoa.

Osuuskaupan on syytä hylätä EK:n kiky-linja, parantaa työehtoja ja palkata lisää kokoaikaisia työntekijöitä. Yö- ja sunnuntaitöiden lisäämisen sijaan ohjelmassa ehdotetaan kokeiluja työajan lyhentämiseksi 6 tuntiin ansiotasoa alentamatta.

Kommunistit ja demokraatit haluavat kehittää kansainvälistä kauppaa ilman ylikansallisia välikäsiä. Hankinnoissa pitää varmistaa, ettei poljeta työehtoja, käytetä lapsityövoimaa eikä pilata ympäristöä. Ostoboikotit ovat keino, jolla myös osuuskaupan on syytä osoittaa, ettei se hyväksy Israelin harjoittamaa Palestiinan alueiden miehitystä.

Lisäksi ohjelmassa vaaditaan jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia ja edustajiston vallan lisäämistä.

Vaaliohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Vaali maaliskuun lopulla

Lista on sopinut vaaliliitosta Kommunistisen työväenpuolueen kanssa. Sen sijaan esitykset Vasemmistoliitolle vaaliyhteistyöstä eivät saaneet vastakaikua.

S-osuuskauppavaali on 26.3.-6.4. Jäsenet voivat äänestää postitse tai netissä. Vaaliaineisto postitetaan jäsenille viikolla 13.

Millainen sote-ratkaisu Helsinkiin ja Uudellemaalle?

Helsinkiin ja Uudellemaalle esitetään sote-uudistuksessa erillisratkaisua. Millainen siitä on tulossa? Miten käy lähipalvelujen? Entä rahoitus?

Keskustelua avaamassa ja vastaamassa kysymyksiin Tikkurilan asukastilassa maanantaina 24.helmikuuta klo 17.30 – 20:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vuorinen: Mihin suuntaan terveyspalveluissa?

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin: Jäävätkö sosiaalipalvelut taas jalkoihin?

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela: Keski-Uudenmaan kokemuksia ja palvelujen rahoitus

Uudenmaan CP-yhdistyksen sosiaalietuusneuvoja Aura Kaskisydän: Palvelujen käyttäjän näkökulmia sote-uudistukseen

Toimittaja Yrjö Hakanen: Lähipalvelut, demokratia ja sote-uudistus

Kahvi/teetarjoilu. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Tikkurilan asukastilan osoite on Lummetie 2 A, lähellä Tikkurilan asemaa.

Järjestävät SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirit yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa

Kunnon palkankorotukset kuntien työntekijöille, loppu kiky-talkoille

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä hyvien julkisten palvelujen turvaamiseksi. Se on myös tasa-arvokysymys, kun noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.

Hallituksella on iso vastuu siitä, että kuntien tehtävien toteuttamiseen on tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Se edellyttää myös huolehtimista riittävästä rahoituksesta nostamalla kuntien valtionosuuksia tuntuvasti.

Monien kuntien taloustilanne on vaikea, mutta Kuntatyönantaja KT liioittelee väittäessään, että kunnilla ei ole varaa työntekijäliittojen esittämiin korotuksiin ja palkkaohjelmaan. Todellisuudessa 10 vuoden aikana toteutettavan palkkaohjelman hinta olisi vain 1,5 prosenttia kuntien menoista samana aikana. Jos julkiset palvelut eivät ole kunnossa, se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Kuntatyönantajan johdossa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat kunnista. Ne pelaavat hävyttömästi kaksilla korteilla esittäessään eduskunnassa palvelujen kehittämistä, mutta vastustaessaan Kuntatyönantajan hallinnossa sen edellyttämää palkkojen ja muiden työehtojen parantamista. Erityisen törkeää on se, että myös jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevän Helsingin kaupungin edustajat ovat mukana KT:ssä ajamassa reaalipalkkoja alentavaa linjaa.

Useilla teollisuuden aloilla on jo sovittu kiky-talkoiden lopettamisesta samalla kun palkkoja nostetaan. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee kunta-alan ammattiliittojen vaatimuksia kunnollisista reaalipalkkojen korotuksista ja palkattomien kiky-tuntien poistamisesta. Samoin on hyvitettävä julkisten alojen työntekijöiden lomakorvausten leikkaukset. Piirikomitea tukee myös esityksiä samapalkkaisuuden edistämisestä toteuttamalla palkankorotukset euromääräisinä ja yleiskorotuksia painottaen.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kunta-alalla olisi syytä työnajan kiky-lisätuntien sijasta ryhtyä lyhentämään työaikaa ansiotasoa alentamatta esimerkiksi 6+6-tunnin työaikamallilla. Se helpottaisi työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa, edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi monien palvelujen saatavuutta. Aiheellisesti on kysytty, miksi rahaa löytyy kymmenen miljardin hävittäjäkauppoihin, mutta ei työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
6.2.2020