SKP:n linjaa vedettiin Porvoossa

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous esittää ongelmien juuriin asti meneviä uudistuksia hyväksymässään laajassa poliittisessa asiakirjassa. Puoluekokouksen hyväksymä toisessa asiakirjassa todetaan ympäristökriisin ratkaisemisen edellyttävän sekä välittömiä toimia että siirtymistä toisenlaiseen järjestelmään, sosialismiin.

Tämän artikkelin pääkuvassa kolmen seuraavan vuoden ajan puoluetta johtavaan keskuskomitean jäseniä. Helsingistä keskuskomiteaan valittiin Heikki Ketoharju, Talvikki Koivu, Tiina Sandberg, Emmi Tuomi, Katja Wallin ja Juha-Pekka Väisänen.

Puolueen puheenjohtajana jatkaa käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen ja pääsihteerinä puutarhuri-aktivisti Tiina Sandberg. Varapuheenjohtajiksi valittiin opettaja Miguel López Jyväskylästä ja ylilääkäri Liisa Taskinen Kotkasta.

SKP:n puheenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi Helsingin piiristä ja osastoista käyttivät Porvoon kulttuuritalo Grandissa pidetyssä kokouksessa puheenvuoroja Heikki Ketoharju, Toivo Koivisto, Outi Mononen ja Hannele Salava.

Kokoukseen osallistui kansainvälisiä vieraita mm. Euroopan vasemmiston puolueesta, Britanniasta, Iranista, Irakista, Kuubasta, Palestiinasta, Saksasta, Tanskasta, Venezuelasta ja Vietnamista.

Heikki Ketoharju.
Outi Mononen.
Solidaarisuuskonsertissa esiintyivät Tuula Amberla & Tero-Petri Suovanen, räp-artististit Alamaa ja Mc Kajo sekä dj JammyG.

Artikkelin kuvat Toivo Koivisto.

Punainen viikonloppu Porvoossa

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous pidetään 15.-16.6.2019 Kulttuuritalo Grandissa Porvoossa. Kokous alkaa lauantaina 15.6. kello 11.00. Kokous jatkuu sunnuntaina 16.6. klo 9.00 ja päättyy noin klo 16.

Lauantai-iltana on Solidaarisuuskonsertti klo 19-22. Konsertin lippuja 15/10 € voi ostaa SKP:n Helsingin toimistosta ja Grandin lippupalvelusta Porvoosta. Konsertissa kuullaan SKP:n puheenjohtajan JP (Juha-Pekka) Väisäsen solidaarisuuspuhe, kansainvälisiä tervehdyksiä. Tuula Amberla, McKajo, Alamaa ja Anniina esiityvät. Konsertin juontavat Jiri Mäntysalo ja Petra Packalén.

Kulttuuritalo Grandin sijaitsee Porvoon keskustassa, lähellä toria ja linja-autoasemaa: Piispankatu 28.

Uusi Eespäin ilmestyi

Rahan vallasta kansan valtaan -vaaditaan Eespäin-lehden tämän vuoden ensimmäisen numeron kannessa, jossa komeilee SKP:n eduskuntavaalijuliste. Eri puolilla kaupunkia vapaaehtoisvoimin jaettavan lehden voi lukea digitaalisena näiltä sivuilta.

SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen kirjoittaa lehdessä ”Herroja, gorilloja ja hävittäjiä vastaan” ja meteorologi Laura Rontu ilmastonmuutoksesta, ”mullistuksesta, johon pitää tarttua”. SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg esittelee SKP:n aloitteen perusturvan uudistamisesta. Postinjakaja Jussi-Petteri Lappi varoittaa VR:n ja Postin toimintojen myymisesta.

Sote-uudistuksen vaiheita seurannut Yrjö Hakanen kirjoittaa siitä, miksi hallituksen sote-hanke kaatui ja millaista uudistusta nyt tarvitaan. Lähihoitaja Arja Putkonen ja Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin arvioivat vanhuspalveluja ja Stadin ikäohjelmaa. Kirjailija Matti Laitisen vanhusten ja vammaisten asemaa tarkastelevan kolumnin otsikkona on ”Faija, Arska ja käärinliina”.

SKP:n piirin puheenjohtaja Heikki Ketoharju tarkastelee puolueiden sanoja ja tekoja Helsingin valtuuston ratkaisujen valossa. Yrjö Hakanen esittelee uusimpia lukuja Helsingin kaupungin taas keräämistä ylijäämistä. Anneli Korhonen kirjoittaa ”Savolaisena Helsingissä ja Euroopassa”.

Eespäin-lehti kertoo myös Helsingin kaupungin asunnot Heka Oy:n johdon valmistelemasta jättifuusiosta ja pormestari Jan Vapaavuoren johdolla puuhattavasta uudesta keskustatunnelista. Lehdestä löytyy tietoa myös vuoden 1918 muistopaikoista Helsingissä.

Heikki Ketoharju kehottaa äänestämään vaihtoehtoa leikkauspolitiikalle. Lehdessä esitellään SKP:n Helsingin piirin 16 eduskuntavaaliehdokasta ja SKP:n eduskuntavaaliohjelma. Lisäksi kerrotaan Euroopan vasemmiston ja Yhtyneen vasemmiston valmistautumisesta EU-vaaleihin.

Iro B.Isberg ja Tiina Sandberg tutustumassa uuteen Eespäin-lehteen. (Kuva Toivo Koivisto)


SKP:n vaalikiertue ympäri Helsinkiä

Kommunistien vaaliauto kiertää eduskuntavaalien edellä joka viikko eri puolilla Helsinkiä, etenkin lähiöissä. Lisäksi SKP:llä on vaaliteltta useilla toreilla.

Vaalikiertueen aikataulu löytyy tältä tapahtumasivulta. Se ja siihen voi tulla joitain muutoksia, kannattaa seurata tiedotusta mm. näillä sivuilla.

Vaaliautolla ja -teltalla voit tavata ehdokkaita, keskustella ja ottaa kantaa. Kietueella kerätään nimiä rauhanjärjestöjen vetoomukseen hävittäjähankintoja vastaan. Sote-uudistukseen SKP vaatii uutta suuntaa, jossa ihmisten perusoikeuksia ei alisteta bisnekselle. Sosiaaliturvan uudistamisen kommunistit aloittaisivat toteuttamalla ensi vaalikauden aikana 1 200 euron verottoman perusturvan kuukaudessa kaikille sitä tarvitseville.

Puhe valtakunnallisella punaisten muistomerkillä

Suomen työväen vallankumouksen alkamisesta on kulunut 101 vuotta.
On merkillepantavaa, että viime vuosi oli punaisten kunnianpalautuksen vuosi. Kului sata vuotta, ennenkuin valtajulkisuudessa annettiin sisällissodan häviäjille edes jonkin verran tunnustusta. Kyseessä eivät olleet Venäjän agentit, vaan lopulta paremman elämän puolesta taistelemaan lähteneet ihmiset. Heitä kohdeltiin epäoikeudenmukasiesti ja julmasti.

Tänä päivänä katson ympärilleni, ja mietin, minkä puolesta toverit taistelivat?

Punaisia syytetään edelleen yksipuolisesti sodan aloittamisesta.
Radikaalia vasemmistoa ja kommunisteja pidetään väkivaltaisina ja epäilyttävinä.
Ne osattomat ihmiset, jotka sata vuotta takaperin lähtivät vaatimaan oikeutta itselleen, eivät kuitenkaan olleet verenhimoisia julmureita. He toimivat vaikeassa tilanteessa kuten parhaaksi näkivät.

Ja he myös olivat viime kädessä oikeassa. Riittää, kun katsoo viimeistä sataa vuotta: kenen valtiovisiot ovat toteutuneet? Monarkiaa ja kapeaa yövartijavaltiota vaatineiden valkoisten, vai köyhät ja sorretut huomioivaa tasavaltaa vaativien punaisten?
Sodan häviäjät saivat häviöstään huolimatta monia tavoitteitaan läpi. Se ei ollut sattumaa tai porvarin armoa, vaan määrätietoisen taistelun tulos.

Silti mietin: olivatko punaiset sodan kannalla? Miten meidän heidän perintönsä muistajina ja jatkajina tulisi toimia tänä päivänä?

Nykyään vaaditaan kovaa kanttia ja tyyntä mieltä, jos haluaa puolustaa rauhaa. Sisällissodan kauhea kokemus ei useimmille tarkoita sodasta pidättymistä. Punaisten parempi maailma ei ollut maailma, joka varustautuu sotaan. Se ei ollut kenraalien johtama maailma, jossa rahaa kuluu hyvinvoinnin sijasta aseisiin.

Kun seisomme tänään täällä punaisten muistomerkillä, haluan kysyä kaikilta teiltä: kannattivatko kaatuneet toverit hyökkäysaseiden hankkimista? Taistelivatko he sen puolesta?

Meidän kaikkien läsnäolijoiden velvollisuus on puolustaa rauhaa tässä uhkaavassa maailmantilanteessa. Näyttää vallitsevan vahvemman oikeus, eikä demokratialla tai työläisten mielipiteellä ole väliä. Eri puolilla maailmaa tilanne näyttää huolestuttavalta. Demokratian vastaisia voimia nousee valtaan.

Sisällissodan jälkeen rauha ja demokratia saapuivat vain korulauseissa. Todellisuudessa lukemattomat tavalliset ihmiset kärsivät vankileireillä ja menettivät kansalaisluottamuksensa pitkäksi aikaa.

Paremman maailman puolesta taistelleet toverit vaativat: suurvaltojen konflikteista on pysyttävä erossa. Heidän tärkein perintönsä on itsenäisen ajattelun perintö. Emme tarvitse sotaherroja kertomaan meille, mikä on oikein. Emme niele kenraalien arvioita sellaisinaan. Osaamme ajatella itse. Ymmärrämme, ettei aseita hankkimalla säilytetä rauhaa, vaan vastustetaan sotaa.

Hyökkäysaseiden: sotalaivojen ja hävittäjien sijasta on rakennettava rauhaa ja hyvinvointia. Sadan vuoden takainen kokemus kertoo, että rauha ei ole korulauseita, vaan konkreettisia tekoja. Kauniit puheet eivät estä vääryyksiä tapahtumasta, vaan ainoastaan rohkea toiminta voi pysäyttää epäoikeudenmukaisuuden.

Näillä sanoin kunnioitamme vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoa.

HEIKKI KETOHARJU
SKP:n Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja

Kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä

Muistovuosi on ohi, mutta vuoden 1918 punaisten ihanteet ja muisto elävät. Tammisunnuntain perinteiset kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä ja hautapaikoilla Helsingissä:
– kello 10 Pohjois-Haagassa, kokoontuminen kävelytien päähän Ohjaajantie 28:n kohdalla. Puhuu Maija Hakanen. Järj. SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot.
– kello 11.30 valtakunnallisella punakaartilaisten muistomerkillä Pohjoisen Stadionintien ja Nordenskiöldinkadun risteyksen luona. Puhuu Heikki Ketoharju. Järj. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö.
– kello 13 Malmin hautausmaan Punaisten muistomerkillä. Puhuu Heikki Ketoharju. Järj. SKP:n Koillis-Helsingin osasto.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tervetuloa.