Sote-lähipalvelut uhattuna

 

Hallitus esittää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille. Tämä on luontevaa erikoistason palveluissa, joissa tarvitaan suuria yksiköitä. Mutta missään muualla maailmassa ei ole siirretty kaikkia perustason palveluja maakuntatasolle.

Suomen kommunistisen puolueen mielestä perustason sote-palvelut pitää järjestää pääosin kunnissa, lähipalveluina ja kuntien omana tuotantona.

 

Helsingin ja Uudenmaan palveluja ei saa keskittää

Virkamiehet ovat jo valmistelleet Uudellemaalle sote-mallia, jossa palvelut keskittyvät ja siirtyvät liikelaitosten ja yhtiöiden tuottamiksi, vaikka lakejakaan ei ole vielä säädetty.

Esityksen mukaan maakunta perustaisi liikelaitoksen, jossa erikoissairaanhoidon ja vaativan sosiaalihuollon lisäksi olisi kuusi alueyksikköä: Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa, Espoo, Helsinki ja Vantaa. Maakunnan sote-keskukset olisivat liikelaitoksen osa, oma liikelaitos tai yhtiö. Osa palveluista tuotettaisiin yksityisissä yhtiöissä ja markkinaehtoisesti toimivissa säätiöissä tms. Asukkailla olisi entistä heikommat vaikutusmahdollisuudet ja myös maakuntavaltuuston valta jäisi rajoitetuksi.

Tämä tarkoittaa lähipalvelujen karsimista, kun hallituksen esitys leikkaa julkista rahoitusta ja siirtää osan rahoituksesta ns. valinnanvapaudella ja asiakasseteleillä yksityisille yhtiöille. Lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen lisäksi uhattuna ovat pienemmät aluesairaalat. Käytännössä tätä linjaa toteutetaan jo monissa kunnissa, myös Helsingissä.

 

Perusoikeudet eivät saa olla kaupan

Sipilän, Orpon ja Soinin aikoinaan hallituksessa sopima sote-markkinamalli avaa terveys- ja hoivabisnekselle miljardien eurojen markkinat. Uudellamaalla yksityisen sektorin arvioidaan saavan julkisesta rahoituksesta ehkä kolmanneksen, noin kaksi miljardia.

Yksityistä terveys- ja hoivabisnestä hallitsee neljä yritystä: Mehiläinen, Terveystalo, Attendo ja Pihlajalinna. Nämä pääosin suursijoittajien omistamat yhtiöt keskittävät palvelunsa sinne, missä on eniten maksajia. Eriarvoisuus palvelujen saannissa kasvaa.

Hallituksen tavoite kolmen miljardin euron ”säästöistä” tarkoittaa Uudellamaalla satojen miljoonien eurojen karsimista samaan aikaan kun palvelujen tarve kasvaa. Lähipalvelujen karsimisen ohella tästä seuraa paine nostaa maksuja. Terveyskeskusmaksut palaisivat myös Helsinkiin.

 

Uusi suunta sote-uudistukselle

Hallituksen esitys on toistuvasti törmännyt perustuslain säädöksiin perusoikeuksista. Esitys ei paranna vaan heikentää julkisia palveluja ja lisää eriarvoisuutta. SKP vaatii hallituksen esityksen hylkäämistä.

Palvelujen parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan uusi suunta sote-uudistukselle:

– Perustason palvelut tulee järjestää kunnissa, lähipalveluina ja ensisijassa kuntien omana tuotantona. On turvattava riittävät resurssit mm. terveyskeskusten aukioloaikojen pidentämiseen ja myös kiireettömään hoitoon pääsylle tulee säätää tiukat enimmäisajat.

– Terveyskeskusmaksut tulee poistaa muuallakin kuin Helsingissä. Omavastuuosuuksia tulee alentaa ja sote-palveluihin on säädettävä yhteinen maksukatto, joka vastaa muiden pohjoismaiden tasoa.

– Vanhusten kotihoidon ja -palvelujen, palveluasumisen ja laitoshoidon kasvaviin tarpeisiin on osoitettava riittävät lisäresurssit.

– Uudenmaan sairaaloiden ja kuntien terveysasemien verkostoa ei saa supistaa.

– Riittävän ja oikeudenmukaisen rahoituksen turvaamiseksi on peruttava valtionosuuksiin tehtyjä leikkauksia, muutettava kuntavero progressiiviseksi, ulotettava se pääomatuloihin ja annettava myös maakunnille oikeus progressiiviseen verotukseen.

– Julkisia palveluja ei saa yhtiöittää eikä yksityistää. Yksityisen terveys- ja hoivabisneksen tukeminen verovaroista on lopetettava.

23.10.2018

SKP:N HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRIJÄRJESTÖT

Ei iskuja Syyriaan – loppu sotimiselle!

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vetoaa kaikkiin osapuoliin: Ei uusia iskuja Syyriaan, sotatoimet on pysäytettävä! Tilanne on erittäin vakava eikä sitä ratkaista ohjusiskuilla, tuomalla alueelle lisää asevoimia tai Syyrian armeijan toimilla.

Syyrian sodan uusi kärjistyminen on johtanut tilanteeseen, jossa ydinasevaltiot USA ja Venäjä ovat avoimen konfliktin partaalla ja useat Lähi-idän maat ovat suoraan mukana sotatoimissa. Tilannetta muutenkin tulenaralla alueella ovat kärjistäneet myös Turkin hyökkäys kurdeja vastaan ja Israelin miehityspolitiikka.

Tilanne on erittäin vakava eikä sitä ratkaista uusilla ohjusiskuilla, tuomalla alueelle lisää asevoimia tai Syyrian armeijan toimilla.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vetoaa kaikkiin osapuoliin: Ei uusia iskuja Syyriaan, sotatoimet on pysäytettävä! Sotarikokset – olkoot niistä vastuussa ketkä tahansa – on tuomittava, mutta se ei oikeuta poliittisten ja diplomaattisten keinojen sivuuttamista uusilla iskuilla. Tarvitaan dialogia ja neuvotteluja sotimisen lopettamiseksi. Järkyttävällä tavalla kärsimään joutuneille syyrialaisille on saatava lisää humanitaarista apua.

Tilanteessa, jossa myös eräät EU:n jäsenvaltiot ovat valmiita sekaantumaan sotilaallisesti Syyrian sotaan, on Suomen hallituksen vastustettava tällaista konfliktin laajentamista. Kun suurvaltojen ristiriidat estävät YK:n toimia, tarvitaan neuvotteluyhteyksiä rakentavaa rauhandiplomatiaa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 12.4.2018

Lenin-puiston nimi säilytettävä

Helsingin kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö ovat tehneet aloitteen Lenin-puiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi. Aloite on ristiriidassa erilaisten paikkojen historiallisten nimien suhteen yleisesti Helsingissä ja Suomessa noudatettujen periaatteiden kanssa. Täällä ei ole muutettu paikkojen nimiä poliittisten suhdanteiden ja kyseenalaisten historian uudelleenkirjoittamispyrkimysten mukaan.

Alppiharjussa sijaitsevan puistoalueen nimeäminen vuonna 1970 Lenin-puistoksi perustui Leninin kiistatta tärkeään rooliin Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa ja yhteyksiin Helsinkiin, jossa Lenin asui useampaan otteeseen.

Puisto on osa Alppiharjun perinteitä työväen asuinalueena, jossa toimivat pitkään myös vasemmistolaisen työväenliikkeen ylläpitämä Alppilava ja Kulttuuritalo. Kuten Helsingin nimistötoimikunta toteaa, Lenin-puiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.

Todettakoon, että Helsingissä on nimetty paikkoja ja muistomerkkejä myös Venäjän tsaarin, Ruotsin kuninkaan, Helsingin valtaukseen 1918 osallistuneiden saksalaisten sotilaiden muistoksi ja eräiden muiden historiallisten henkilöiden ja tapahtumien mukaan. Ne kuvaavat omaa aikaansa ja ovat osa Helsingin kaupunkikulttuuriin kuuluvaa monikerroksisuutta ja moninaisuutta.

Esitämme, että kaupunginhallitus hylkää Sinisen valtuustoryhmän aloitteen ja että Lenin-puiston nimi säilytetään ennallaan.

 

SKP:n Maunula-Pakilan osasto

Vallankumous ja sisällissota 1918

Työväenliikkeen tavoitteista 1917-1918, vallankumouksesta ja sisällissodan kipujäljistä keskustelemassa Maanantaiklubilla Kalliossa historiantutkija Seppo Aalto ja folkloristiikan dosentti Ulla-Maija Peltonen. Vanhoja työväenlauluja esittävät Elmeri Vehkala & Valtteri Bruun. Tilaisuus on maanantaina 5.2. klo 19 kahvila Berggassa, Viides linja 14.

Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän kertoo olosuhteista, joissa työväenliike radikalisoitui, millaisia tavoitteita työväenliikkeessä asetettiin ja miksi punaiset kokivat tappion. Hän on julkaissut kirjoja Helsingin historiasta ja tekemässä nyt kirjaa, jossa tarkastellaan Kuusankosken tapahtumien valossa, miksi työväki lähti vallankumoukseen ja millaiset jäljet sisällissota jätti..

Ulla-Maija Peltonen tarkastelee puheenvuorossaan muistamisen vastuuta ja välttämättömyyttä. Hän käsittelee työväenliikkeen rivijäsenten muistitietoa, ruohonjuuritason ihmiset liikkeelle saaneita odotuksia ja tavoitteita, mutta myös sodan jälkiselvittelyjen moraalisia painolasteja, jonka tappio, vankileirit ja vainot toivat. Peltonen on tutkinut vuoden 1918 suullista ja kirjallista kerrontaa, sisällissodan muistamista ja unohtamista. Hän on folkloristiikan dosentti ja tietokirjailija.

Maanantaiklubi on kuukauden ensimmäisenä maanantaina kahvila Berggassa järjestettävä kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka. Maria Malmströmin ja Yrjö Hakasen vetämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. http://maanantaiklubi.blogspot.fi