Stoppi Sörnäistentunnelille!

Sörnäistentunneli on kallis hukkainvestointi. SKP:n Etu-Sörkan osasto vaatii hankkeesta luopumista ja investointeja joukkoliikenteen parantamiseen.

1,6 kilometrin mittainen Sörnäisten autotunneli maksaa tämänhetkisen kustannusarvion mukaan 180 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi 25 kilometrin mittainen pikaratikka Raide-Jokeri maksaa parin vuoden takaisen arvion perusteella 386 miljoonaa euroa. Noin puolella Raide-Jokerin hinnasta saadaan siis reilu puolitoista kilometriä autotunnelia! Helsingin osuus tästä hinta-arviosta on 65 prosenttia, eli noin 250 miljoonaa euroa.

Kuten edellä todettiin, tunneli on todella kallis toteuttaa. Kun hankkeesta kysyttiin kaupunkilaisten mielipiteitä, enemmistö saaduista kannanotoista vastusti tunnelin rakentamista. Silti kaupungin johtava puolue Kokoomus ajaa hanketta eteenpäin. Muissa kysymyksissä se ajaa tiukkaa talouskuria ja leikkauksia, mutta liikenteen ökyhankkeisiin kukkaronnyörit ovat auki.

Yksityisautoilun taustalla on myös suuren ölyteollisuuden etu. Jotta ilmastokriisiin voidaan vastata, suuri osa öljyvarannoista tulisi jättää poraamatta. Tämä kuitenkin leikkaisi radikaalisti öljy-yhtiöiden voittoja, ja on siten niiden edun vastaista. Fossiilisten polttoaineiden tuottamat liikevoitot ovat jälleen yksi esimerkki, miksi voitontavoitteluun nojaavan kapitalismin sijasta tarvitaan talouden kokonaissuunnittelua ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Tunnelihanketta yritetään viherpestä jalankulun ja joukkoliikenteen edistämishankkeeksi. Tosiasiassa Sörnäistentunneli lisää yksityisautoilua 1900 autolla vuorokaudessa. Kallion, Harjun, Sörnäisten, Hermannin ja Vallilan alueella yksityisautoilu on jo nyt suuri epäviihtyisyyden aiheuttaja. Sekä liikenteen aiheuttama melu että pakokaasupäästöt ovat merkittävät. Helsinki on kirjannut strategiaansa tavoitteeksi joukkoliikenteen ja jalankulun edistämisen. Lisäksi kaupunki on julistanut ilmastohätätilan. Sörnäistentunneli on räikeässä ristiriidassa kaikkien näiden tavoitteiden kanssa.

Sörnäistentunnelin rakentaminen myös lisäisi liikennemääriä Hakaniemen alueella, ja näin loisi paineen jo moneen kertaan kuopatun Keskustatunnelihankkeen esiin kaivamiselle. Olemme vastustaneet Keskustatunnelia tähänkin saakka, ja vastustamme edelleen. Keskustatunnelia jo pariin kertaan vastustaneen SDP:n kannattaisi nyt miettiä uudemman kerran, kannattaako myöskään Sörnäistentunnelia hyväksyä.

Vaadimme, että kaupungin johto kuuntelee asukkaitaan, ja noudattaa omia strategioitaan. 180 miljoonalle eurolle on paljon parempaakin käyttöä joukkoliikenteen parantamisessa. Esimerkiksi itä-länsisuuntaista pikaraitiotietä Herttoniemestä Pasilaan ja länteen voitaisiin hyvin kiirehtiä, eikä sen toteuttaminen todellakaan tarvitse uutta tunnelia yksityisautoille. Ratikan linjaus voidaan myös tehdä ilman että halkaistaan Vallilanlaaksoa tai Keskuspuistoa.

SKP:n Etu-Sörkan osasto

(Artikkelin kuva Elokapinan, Greenpeace Helsingin ja Maan ystävien mielenosoituksesta Sörnäistentunnelia vastaan)

Pohjois- ja Koillis-Helsingin lähiterveysasemien puolesta

Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien asemakaavojen valmistelujen lähtökohdat uhkaavat johtaa useiden lähiterveysasemien lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Pohjoisen ja Koillisen Helsingin terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien palveluja aiotaan keskittää Oulunkylään ja Malmille tehtäviin suuriin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja perhekeskuksiin.

Uhattuna ovat ainakin Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat, neuvolat ja sosiaalityön toimipaikat. Palvelujen keskittäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten asemaa. Samalla se lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja irrottaisi sote-palveluja asuinalueiden tarpeista.

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Suomen kommunistisen puolueen Maunulan-Pakilan osasto vastustaa lähiterveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien keskittämistä jättikeskuksiin. Osasto vaatii Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien kaavojen lähtökohtien uudelleenmäärittelyä niin, että kaavoitus ei perustu lähiterveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen vähentämiseen.

Lisäksi on selvitettävä, millä valtuuksilla Pohjoisen ja Koillisen Helsingin lähipalveluja heikentäviä palveluverkkoratkaisuja valmistellaan. Ainakaan sote-lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös palveluverkosta, johon johtavat virkamiehet vetoavat, ei tällaisia valtuuksia antanut. Lautakunta päinvastoin totesi, että se ei ota kantaa keskusten määrään ja edellytti Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja Kallion perhekeskuksen kokemusten arvioimista ennen uusia ratkaisuja palveluverkosta.

SKP:n osasto ei hyväksy sitä, että kaavoitukseen ja tonttivarauksiin ujutetaan palveluverkoista ratkaisuja, joista ei ole kysytty asukkailta ja joista ei ole myöskään sote-lautakunnan konkreettisia päätöksiä. Puheet asukkaiden osallistumisesta suunnitteluun ja ”palvelujen saatavuudesta riittävän lähellä” ovat vailla katetta, jos valtuutetut ja lautakuntien jäsenet siunaavat tällaisen lähipalvelujen alasajon valmistelun.  

SKP:n Maunulan-Pakilan osasto
17.11.2021

Leikkaamisen sijasta lisättävä Helsingin sote-rahoitusta

Helsingin kaupunginhallituksen neuvotteluissa sovittu budjettiesitys leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla tämän vuoden tasosta. Se on julmaa piittaamattomuutta koronapandemian myötä tuhansilla kasvaneista hoitojonoista, henkilöstön uupumisesta ja muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kasvavista palvelutarpeista. Tällaisten leikkausten läpiviemisen helpottamiseksi budjettiesitystä ei julkaistu ennen kuin se oli käytännössä ratkaistu.

Kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n sopimassa budjetissa esitetään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin niihin käytetään tänä vuonna. Ensi vuonna jaettava koronapalautumisraha vähentää leikkausta, mutta vain osittain ja kertaluontoisesti.

Lisäksi budjetissa on sovittu kaupungin työterveydenhuollon kilpailuttamisesta. Noin 40 000 työntekijän työterveydenhuollosta voi tulla jättibisnes yksityisille yrityksille.

Kymmenien miljoonien leikkaamisen sijasta sote-palveluihin pitäisi kiireellisesti osoittaa ainakin pitkälle toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on sote-toimialan julkaisemien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta edellyttää myös vanhusten määrän nopea kasvu, lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet. Myöskään hoitajamitoitusta ei paranneta eikä hoitajapulaa voiteta ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Työntekijöiden palkkoja nostettava

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan budjettiesitystä niin, että esitetyt leikkaukset torjutaan ja sote-palveluihin osoitetaan päinvastoin lisärahoitusta. Palvelujen keskittämisen sijasta on turvattava lähiterveysasemat ja muun muassa kaikkien Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen.

Piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkkauksen ja työolojen parantamiseksi, erityisesti matalien palkkojen tasokorotuksesta. Työterveydenhuoltoa on kehitettävä kaupungin omana toimintana.

Rahaa näihin ja muiden toimialojen rahoitusvajeen poistamiseen löytyy kaupungin ylijäämistä, joita on kertymässä tämän vuoden tulosennusteen mukaan taas lisää yli 230 miljoonaa. Mikä muu kuin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen edistäminen selittää sen, jos julkisista palveluista leikataan, vaikka kaupunki tekee ylijäämää?

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Hävittäjäkaupan perusteet paljastuneet vääristellyiksi

Julkisuuteen tulleet uudet tiedot osoittavat, että eduskuntaa johdettiin harhaan väärillä tiedoilla hävittäjäkaupan valtuuksia päätettäessä. Kenraalit ovat ilmeisen tarkoituksella esittäneet virheellisiä tietoja uusien hävittäjien kustannuksista, nykyisten Hornet-koneiden korvaamisen kiireellisestä tarpeesta ja uusien hävittäjien roolista maanpuolustuksessa.

Valtion Teknologisen tutkimuskeskuksen selvitykset ja tiedot muiden maiden vastaavista hävittäjistä osoittavat, että nykyisten Hornet-hävittäjien käyttöikä on paljon pidempi kuin ilmavoimat on esittänyt kiirehtiessään uusien ostamista. Todellisuudessa ratkaisu niiden mahdollisesta korvaamisesta uusilla koneilla voidaan siirtää 2030-luvulle.

Suomalaisille on uskoteltu muun muassa Venäjän uhkalla pelotellen, että uusia hävittäjiä tarvitaan maamme puolustamiseen. Tosiasiassa nyt ollaan ostamassa hävittäjiä, joilla ei ole sotilasasiantuntijoiden mukaan juuri mitään merkitystä puolustamisessa ja jotka on tarkoitettu hyökkäämiseen. Konetyypin valinnassakin on yhtenä ratkaisevana kriteerinä kyky hyökätä kauan vastustajan alueelle.

Lisäksi on selvää, että eduskunnalta haettu 9,4 miljardin euron tilausvaltuus ei riitä kattamaan koneiden hankinnan kaikkia kustannuksia. Indeksitarkistukset, elinkaaripäivitykset ja koneiden aseistaminen nostavat hintaa useammalla miljardilla. Tarkkoja tietoja kokonaiskustannuksista, joihin kuuluvat myös käyttö- ja ylläpitokustannukset, ei ole kerrottu. Julkisuuteen on kuitenkin tullut vertailutietoja vastaavien koneiden käyttö- ja ylläpitokustannukset – jos kaikilla koneilla lennetään – voivat olla jopa kaksi tai kolme kertaa suuremmat kuin kenraalit ovat esittäneet.


Skandaalikauppa pysäytettävä

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä on skandaalimaista, että eduskunnalle ja kansalaisille on esitetty tarkoituksella väärää tietoa hävittäjäkaupasta. Lasku hävittäjistä voi paisua niiden elinkaaren aikana jopa kaksikymmentä miljardia kenraaleiden esittämää suuremmaksi. Kyse on myös suurista ilmastopäästöistä, joita HX-hankkeessa ei ole selvitetty.

Nämä ovat niin suuria summia ja vakavia virheitä, että koko hävittäjäkauppa tulee arvioida uudelleen. Samalla on selvitettävä myös vaihtoehdot tolkuttoman kalliiden hävittäjien hankinnalle. SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä asevarustelun kiihdyttämisen sijasta tarvitaan rauhanpolitiikkaa, ilmastotekoja ja sosiaalisen turvallisuuden vahvistamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Uusi Eespäin-lehti ilmestynyt

Lokakuun lopussa ilmestynyt Eespäin-lehti kertoo taas vaihtoehdoista Helsingin herrojen politiikalle.

Lehdessä kysytään, miksi hallitus pelkää keskustelua hävittäjistä. Entä hallituksen ilmastoteot ja Helsingin toimet lähimetsissä? Sokea piste -näytelmän sanoin lehdessä kysytään myös miksi Helsinki leikkaa aina.

Lehdessä saavat äänensä kuuluviin HKL:n yhtiöittämistä vastustavat ay-aktiivit ja lähiterveysasemien puolustajat. Lisäksi kerrotaan toiminnasta eläkeläisten, opiskelijoiden ja asunnottomien puolesta sekä Asukkaiden Helsinki -verkostosta.

Paljon ja monia yllättäviäkin nimiä nousee esiin, kun lehdessä esitellään jo 20 vuotta jatkunutta kriitisen keskustelun ja kulttuurin foorumia, Maanantaiklubia.

Positiivisia vaihtoehtoja hävittäjille

Kolmen sepän patsaan ympärillä pyöri 28. lokakuuta torstaina iltapäivällä taisteluhävittäjien sijaan rauhantekijöitä. Taiteilijoiden rauhanjärjestö Pandin puheenjohtaja Antti Seppäsen vetämä banderollien ja kylttien performanssi aloitti mielenosoituksen ”Ei hävittäjille – kyllä ilmastolle, hoitajille, kulttuurille…”.

Merikukka Kiviharjun laulujen lisäksi kuultiin puheenvuoroja positiivisista vaihtoehdoista kymmenien miljardien hävittäjähankinnalle.

Kommunistinuorten puheenjohtaja Jiri Mäntysalo puhui nuorten tulevaisuuden näköaloista, ilmastoisovanhempi Reijo Rinne kertoi hävittäjien ilmastopäästöistä ja tarpeesta panostaa ilmastotekoihin ja Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen Irja Remekselä sanoi hänkin ehdottomasti ei hävittäjille ja kyllä ilmastolle ja rauhalle. SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen totesi hävittäjähankinnan olevan ympäristön näkökulmasta rikos ja puolustusratkaisuna vanhanaikainen.

Asevarustelun sijasta lisää rahaa esitettiin myös opetukseen, muihin julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Mielenosoituksen järjestivät Aserahat parempaan käyttöön -ryhmä ja Taiteilijat rauhan puolesta Pand ry.

Keskustelu hävittäjähankkeesta jatkuu marraskuun alun Maanantaiklubilla, jossa siitä alustavat tietokirjailija Pentti Sainio ja Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtaja Tanja Pelttari.

Asunnottomien yö: Lisää vuokra-asuntoja, vuokrasääntely ja kunnon perusturva

Yhdistyneiden Kansakuntien julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään taas Asunnottomien yön tapahtumilla. Suomen noin 4 500 asunnottomasta suurin osa yrittää selviytyä Helsingissä ja heistä yhä useampi on nuori.

Asunnottomien palveluja on viime vuosina jossain määrin lisätty ja Helsingin uuden kaupunkistrategian tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen. Käytännössä kuitenkin jopa asunnottomien oikeuksia puolustavalla järjestöllä VVA:lla on ollut vaikeuksia saada tiloja matalan kynnyksen palveluille ja korona-aikana suljettiin monia julkisia tiloja.

Asunnottomuutta aiheuttavat monet tekijät. Edullisia vuokra-asuntoja on liian vähän, sijoittajat ja rakennusliikkeet hakevat asunnoista kovia tuottoja, Suomessa ei ole vuokrasääntelyä ja toimeentulon perusturvan on riittämätön.

SKP:n Helsingin piirikomitea osallistuu Asunnottomien yön tapahtumiin ja vaatii ara-säänneltyjen tavallisten vuokra-asuntojen osuuden korottamista Helsingin kaupungin asunto-ohjelmassa nykyisestä alle viidenneksestä 40 prosenttiin.

On ehkäistävä ihmisten joutumista kierteeseen, jossa ei saa töitä ilman asuntoa eikä toisaalta asuntoa ilman työpaikkaa. Asunnottomille pitää tehdä helpommaksi saada oma koti kaupungin vuokra-asunnoista ja työllistyä kaupungin tehtäviin, palkkatukityöhön tai päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Satoja miljoonien ylijäämää tänäkin vuonna tekevällä Helsingin kaupungilla on tähän rahaa.

Sanna Marinin hallitusta vaadimme valmistelemaan esityksen vuokrasäännöstelystä, jonka tulee koskea ainakin pääkaupunkiseutua ja muita kasvukeskuksia. Lisäksi on parannettava perusturvaa nostamalla pienten palkkojen, eläkkeiden, toimeentulotuen, työmarkkinatuen, opintorahan ja sairauspäivärahojen tasoa. On myös vähennettävä turhaa byrokratiaa Kelan hakemusten käsittelyssä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.10.2021

HSL:n palvelujen heikentäminen lopetettava

Helsingin seudun liikenne HSL on karsinut bussilinjoja ja vähentänyt vuoroja. Heikennykset koskevat erityisesti poikittaisia linjoja ja kaupunginosista muun muassa Haagaa ja Maunulaa.

Syksyn alussa kokonaan lopetettuihin linjoihin kuuluvat esimerkiksi 43, 50, 51 ja 552. Lisäksi useiden linjojen vuoroja vähennetään ja pysäkkien välejä pidennetään. Monilla reiteillä poistuvat vaihdottomat yhteydet, mikä hankaloittaa etenkin vanhusten ja lapsiperheiden liikkumista.

Uudet runkolinjat ja eräät reittien muutokset eivät korvaa kuin joiltain osin lopetettavia ja harvennettuja linjoja. Esimerkiksi runkolinja 40 ei edes mahdu kunnolla kulkemaan uudella reitillä.

Bussilinjojen ja -vuorojen vähentäminen on ristiriidassa ilmastonmuutoksen korostamien joukkoliikenteen edistämisen tavoitteiden kanssa. Etenkin poikittaisten linjojen jo ennestään usein ruuhkaisten vuorojen vähentäminen ei vastaa myöskään korona-ajan esiin nostamia terveysturvallisuuden vaatimuksia.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto vaatii HSL:n hallitusta arvioimaan uudelleen muutoksia ja palauttamaan osa lopetetuista linjoista ja vuoroista. Karsimisen sijasta on parannettava palveluja ja alennettava lippujen hintoja.

Kuntien tulee osoittaa tähän tarvittavaa lisärahoitusta HSL:lle. Jos muut kunnat eivät ole siihen valmiita, tulee sopia järjestely, jolla jatkuvasti ylijäämää tekevä Helsinki suuntaa lisärahoitusta näille kaupungin alueella toimiville linjoille. Rahaa siihen löytyy esimerkiksi luopumalla yksityisautoilua lisäävästä ja ainakin 180 miljoonaa euroa maksavasta Sörnäisten tunnelihankkeesta.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
13.10.2021

(Artikkelin kuva HSL)

Lähiterveysasemat taas uhattuna

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan taas lähiterveysasemien vähentämistä. Valtuustolle esitetyn kaupunkistrategian mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen Kalasataman kaltaisiin jättikeskuksiin jatkuu. Strategiassa mainitaan myös palvelujen saatavuus ”riittävän lähellä”, mutta ei luvata säilyttää lähiterveysasemien kattavaa verkostoa.

Vaaleissa monet puolueet lupasivat puolustaa lähiterveysasemia, mutta heti vaalien jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa Kamppiin terveys- ja hyvinvointikeskuksen, jonka valmistuessa lopetetaan taas lähiterveysasemia.

Sote-uudistuksessa Helsinki sai ainoana kuntana oikeuden itse järjestää palvelut, mutta rahoituksen leikkaaminen ja ministeriön tiukka ohjaus lisäävät painetta palveluverkon karsimiseen. Siksi on hälyttävää, että kaupunkistrategiaan ei esitetä mitään konkreettista lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen turvaamisesta.

Asukkaat sivuutettu valmisteluissa

Sote-toimialan virkamiehet ovat jo helmikuussa aloittaneet valmistelut uusista tilaratkaisuista. Vasta nyt syksyllä asetti valtuusto sote-uudistusta ohjaamaan uudistusjaoston – mutta ei määritellyt sille mitään tavoitteita. Asukkaat on valmistelussa sivuutettu kokonaan.

Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esitti aikoinaan – ennen kuin siirtyi yksityiseen terveysbisnekseen – Helsingin noin 20 terveysaseman keskittämistä 5 – 6 jättikeskukseen. Jatkuuko keskittämislinja nykyisen kokoomuslaisen apulaispormestarin johdolla vain pehmennettynä niin, että jätetään kaupungin laidoille muutamia terveysasemia?

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan ehdotettua kaupunkistrategiaa ja kirjaamaan siihen selkeästi, että lähiterveysasemia ei vähennetä eikä ulkoisteta, vaan kaupungin terveysasemien toimintaa parannetaan. Samalla on hylättävä strategiaan esitetty menoleikkuri, joka rajaa määrärahojen lisäyksen kustannusten ja palvelutarpeiden kasvua pienemmäksi.

Myös valtion sote-rahoitukseen pitää saada leikkausten sijaan tasokorotus koronakriisin pahentaman hoito- ja hoivavajeen helpottamiseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
5.10.2021

(Artikkelin kuva Laakson terveysasema/Helsingin kaupunki)

Ei hävittäjiä vaan ilmastotekoja

Säätytalolle budjettiriiheen kokoontuneet ministerit otettiin tänään vastaan mielenosoituksella, jossa vaadittiin lunastamaan ilmastolupaukset, luopumaan hävittäjähankinnasta, parantamaan perusturvaa ja ohjaamaan aserahat parempaan käyttöön.

Mielenosoitukseen olivat kutsuneet monet järjestöt. Lunasta lupaukset -ilmastomielenosoituksen järjestivät ympäristöjärjestöt. Hävittäjärahat parempaan käyttöön -toimintaryhmä puolestaan nosti esille vaihtoehdot asevarustelulle.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)