Uusi Eespäin ilmestyi

Rahan vallasta kansan valtaan -vaaditaan Eespäin-lehden tämän vuoden ensimmäisen numeron kannessa, jossa komeilee SKP:n eduskuntavaalijuliste. Eri puolilla kaupunkia vapaaehtoisvoimin jaettavan lehden voi lukea digitaalisena näiltä sivuilta.

SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen kirjoittaa lehdessä ”Herroja, gorilloja ja hävittäjiä vastaan” ja meteorologi Laura Rontu ilmastonmuutoksesta, ”mullistuksesta, johon pitää tarttua”. SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg esittelee SKP:n aloitteen perusturvan uudistamisesta. Postinjakaja Jussi-Petteri Lappi varoittaa VR:n ja Postin toimintojen myymisesta.

Sote-uudistuksen vaiheita seurannut Yrjö Hakanen kirjoittaa siitä, miksi hallituksen sote-hanke kaatui ja millaista uudistusta nyt tarvitaan. Lähihoitaja Arja Putkonen ja Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin arvioivat vanhuspalveluja ja Stadin ikäohjelmaa. Kirjailija Matti Laitisen vanhusten ja vammaisten asemaa tarkastelevan kolumnin otsikkona on ”Faija, Arska ja käärinliina”.

SKP:n piirin puheenjohtaja Heikki Ketoharju tarkastelee puolueiden sanoja ja tekoja Helsingin valtuuston ratkaisujen valossa. Yrjö Hakanen esittelee uusimpia lukuja Helsingin kaupungin taas keräämistä ylijäämistä. Anneli Korhonen kirjoittaa ”Savolaisena Helsingissä ja Euroopassa”.

Eespäin-lehti kertoo myös Helsingin kaupungin asunnot Heka Oy:n johdon valmistelemasta jättifuusiosta ja pormestari Jan Vapaavuoren johdolla puuhattavasta uudesta keskustatunnelista. Lehdestä löytyy tietoa myös vuoden 1918 muistopaikoista Helsingissä.

Heikki Ketoharju kehottaa äänestämään vaihtoehtoa leikkauspolitiikalle. Lehdessä esitellään SKP:n Helsingin piirin 16 eduskuntavaaliehdokasta ja SKP:n eduskuntavaaliohjelma. Lisäksi kerrotaan Euroopan vasemmiston ja Yhtyneen vasemmiston valmistautumisesta EU-vaaleihin.

Iro B.Isberg ja Tiina Sandberg tutustumassa uuteen Eespäin-lehteen. (Kuva Toivo Koivisto)


SKP:n vaalikiertue ympäri Helsinkiä

Kommunistien vaaliauto kiertää eduskuntavaalien edellä joka viikko eri puolilla Helsinkiä, etenkin lähiöissä. Lisäksi SKP:llä on vaaliteltta useilla toreilla.

Vaalikiertueen aikataulu löytyy tältä tapahtumasivulta. Se ja siihen voi tulla joitain muutoksia, kannattaa seurata tiedotusta mm. näillä sivuilla.

Vaaliautolla ja -teltalla voit tavata ehdokkaita, keskustella ja ottaa kantaa. Kietueella kerätään nimiä rauhanjärjestöjen vetoomukseen hävittäjähankintoja vastaan. Sote-uudistukseen SKP vaatii uutta suuntaa, jossa ihmisten perusoikeuksia ei alisteta bisnekselle. Sosiaaliturvan uudistamisen kommunistit aloittaisivat toteuttamalla ensi vaalikauden aikana 1 200 euron verottoman perusturvan kuukaudessa kaikille sitä tarvitseville.

Puhe valtakunnallisella punaisten muistomerkillä

Suomen työväen vallankumouksen alkamisesta on kulunut 101 vuotta.
On merkillepantavaa, että viime vuosi oli punaisten kunnianpalautuksen vuosi. Kului sata vuotta, ennenkuin valtajulkisuudessa annettiin sisällissodan häviäjille edes jonkin verran tunnustusta. Kyseessä eivät olleet Venäjän agentit, vaan lopulta paremman elämän puolesta taistelemaan lähteneet ihmiset. Heitä kohdeltiin epäoikeudenmukasiesti ja julmasti.

Tänä päivänä katson ympärilleni, ja mietin, minkä puolesta toverit taistelivat?

Punaisia syytetään edelleen yksipuolisesti sodan aloittamisesta.
Radikaalia vasemmistoa ja kommunisteja pidetään väkivaltaisina ja epäilyttävinä.
Ne osattomat ihmiset, jotka sata vuotta takaperin lähtivät vaatimaan oikeutta itselleen, eivät kuitenkaan olleet verenhimoisia julmureita. He toimivat vaikeassa tilanteessa kuten parhaaksi näkivät.

Ja he myös olivat viime kädessä oikeassa. Riittää, kun katsoo viimeistä sataa vuotta: kenen valtiovisiot ovat toteutuneet? Monarkiaa ja kapeaa yövartijavaltiota vaatineiden valkoisten, vai köyhät ja sorretut huomioivaa tasavaltaa vaativien punaisten?
Sodan häviäjät saivat häviöstään huolimatta monia tavoitteitaan läpi. Se ei ollut sattumaa tai porvarin armoa, vaan määrätietoisen taistelun tulos.

Silti mietin: olivatko punaiset sodan kannalla? Miten meidän heidän perintönsä muistajina ja jatkajina tulisi toimia tänä päivänä?

Nykyään vaaditaan kovaa kanttia ja tyyntä mieltä, jos haluaa puolustaa rauhaa. Sisällissodan kauhea kokemus ei useimmille tarkoita sodasta pidättymistä. Punaisten parempi maailma ei ollut maailma, joka varustautuu sotaan. Se ei ollut kenraalien johtama maailma, jossa rahaa kuluu hyvinvoinnin sijasta aseisiin.

Kun seisomme tänään täällä punaisten muistomerkillä, haluan kysyä kaikilta teiltä: kannattivatko kaatuneet toverit hyökkäysaseiden hankkimista? Taistelivatko he sen puolesta?

Meidän kaikkien läsnäolijoiden velvollisuus on puolustaa rauhaa tässä uhkaavassa maailmantilanteessa. Näyttää vallitsevan vahvemman oikeus, eikä demokratialla tai työläisten mielipiteellä ole väliä. Eri puolilla maailmaa tilanne näyttää huolestuttavalta. Demokratian vastaisia voimia nousee valtaan.

Sisällissodan jälkeen rauha ja demokratia saapuivat vain korulauseissa. Todellisuudessa lukemattomat tavalliset ihmiset kärsivät vankileireillä ja menettivät kansalaisluottamuksensa pitkäksi aikaa.

Paremman maailman puolesta taistelleet toverit vaativat: suurvaltojen konflikteista on pysyttävä erossa. Heidän tärkein perintönsä on itsenäisen ajattelun perintö. Emme tarvitse sotaherroja kertomaan meille, mikä on oikein. Emme niele kenraalien arvioita sellaisinaan. Osaamme ajatella itse. Ymmärrämme, ettei aseita hankkimalla säilytetä rauhaa, vaan vastustetaan sotaa.

Hyökkäysaseiden: sotalaivojen ja hävittäjien sijasta on rakennettava rauhaa ja hyvinvointia. Sadan vuoden takainen kokemus kertoo, että rauha ei ole korulauseita, vaan konkreettisia tekoja. Kauniit puheet eivät estä vääryyksiä tapahtumasta, vaan ainoastaan rohkea toiminta voi pysäyttää epäoikeudenmukaisuuden.

Näillä sanoin kunnioitamme vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoa.

HEIKKI KETOHARJU
SKP:n Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja

Kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä

Muistovuosi on ohi, mutta vuoden 1918 punaisten ihanteet ja muisto elävät. Tammisunnuntain perinteiset kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä ja hautapaikoilla Helsingissä:
– kello 10 Pohjois-Haagassa, kokoontuminen kävelytien päähän Ohjaajantie 28:n kohdalla. Puhuu Maija Hakanen. Järj. SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot.
– kello 11.30 valtakunnallisella punakaartilaisten muistomerkillä Pohjoisen Stadionintien ja Nordenskiöldinkadun risteyksen luona. Puhuu Heikki Ketoharju. Järj. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö.
– kello 13 Malmin hautausmaan Punaisten muistomerkillä. Puhuu Heikki Ketoharju. Järj. SKP:n Koillis-Helsingin osasto.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia. Tervetuloa.

Sote-lähipalvelut uhattuna

 

Hallitus esittää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille. Tämä on luontevaa erikoistason palveluissa, joissa tarvitaan suuria yksiköitä. Mutta missään muualla maailmassa ei ole siirretty kaikkia perustason palveluja maakuntatasolle.

Suomen kommunistisen puolueen mielestä perustason sote-palvelut pitää järjestää pääosin kunnissa, lähipalveluina ja kuntien omana tuotantona.

 

Helsingin ja Uudenmaan palveluja ei saa keskittää

Virkamiehet ovat jo valmistelleet Uudellemaalle sote-mallia, jossa palvelut keskittyvät ja siirtyvät liikelaitosten ja yhtiöiden tuottamiksi, vaikka lakejakaan ei ole vielä säädetty.

Esityksen mukaan maakunta perustaisi liikelaitoksen, jossa erikoissairaanhoidon ja vaativan sosiaalihuollon lisäksi olisi kuusi alueyksikköä: Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa, Espoo, Helsinki ja Vantaa. Maakunnan sote-keskukset olisivat liikelaitoksen osa, oma liikelaitos tai yhtiö. Osa palveluista tuotettaisiin yksityisissä yhtiöissä ja markkinaehtoisesti toimivissa säätiöissä tms. Asukkailla olisi entistä heikommat vaikutusmahdollisuudet ja myös maakuntavaltuuston valta jäisi rajoitetuksi.

Tämä tarkoittaa lähipalvelujen karsimista, kun hallituksen esitys leikkaa julkista rahoitusta ja siirtää osan rahoituksesta ns. valinnanvapaudella ja asiakasseteleillä yksityisille yhtiöille. Lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen lisäksi uhattuna ovat pienemmät aluesairaalat. Käytännössä tätä linjaa toteutetaan jo monissa kunnissa, myös Helsingissä.

 

Perusoikeudet eivät saa olla kaupan

Sipilän, Orpon ja Soinin aikoinaan hallituksessa sopima sote-markkinamalli avaa terveys- ja hoivabisnekselle miljardien eurojen markkinat. Uudellamaalla yksityisen sektorin arvioidaan saavan julkisesta rahoituksesta ehkä kolmanneksen, noin kaksi miljardia.

Yksityistä terveys- ja hoivabisnestä hallitsee neljä yritystä: Mehiläinen, Terveystalo, Attendo ja Pihlajalinna. Nämä pääosin suursijoittajien omistamat yhtiöt keskittävät palvelunsa sinne, missä on eniten maksajia. Eriarvoisuus palvelujen saannissa kasvaa.

Hallituksen tavoite kolmen miljardin euron ”säästöistä” tarkoittaa Uudellamaalla satojen miljoonien eurojen karsimista samaan aikaan kun palvelujen tarve kasvaa. Lähipalvelujen karsimisen ohella tästä seuraa paine nostaa maksuja. Terveyskeskusmaksut palaisivat myös Helsinkiin.

 

Uusi suunta sote-uudistukselle

Hallituksen esitys on toistuvasti törmännyt perustuslain säädöksiin perusoikeuksista. Esitys ei paranna vaan heikentää julkisia palveluja ja lisää eriarvoisuutta. SKP vaatii hallituksen esityksen hylkäämistä.

Palvelujen parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan uusi suunta sote-uudistukselle:

– Perustason palvelut tulee järjestää kunnissa, lähipalveluina ja ensisijassa kuntien omana tuotantona. On turvattava riittävät resurssit mm. terveyskeskusten aukioloaikojen pidentämiseen ja myös kiireettömään hoitoon pääsylle tulee säätää tiukat enimmäisajat.

– Terveyskeskusmaksut tulee poistaa muuallakin kuin Helsingissä. Omavastuuosuuksia tulee alentaa ja sote-palveluihin on säädettävä yhteinen maksukatto, joka vastaa muiden pohjoismaiden tasoa.

– Vanhusten kotihoidon ja -palvelujen, palveluasumisen ja laitoshoidon kasvaviin tarpeisiin on osoitettava riittävät lisäresurssit.

– Uudenmaan sairaaloiden ja kuntien terveysasemien verkostoa ei saa supistaa.

– Riittävän ja oikeudenmukaisen rahoituksen turvaamiseksi on peruttava valtionosuuksiin tehtyjä leikkauksia, muutettava kuntavero progressiiviseksi, ulotettava se pääomatuloihin ja annettava myös maakunnille oikeus progressiiviseen verotukseen.

– Julkisia palveluja ei saa yhtiöittää eikä yksityistää. Yksityisen terveys- ja hoivabisneksen tukeminen verovaroista on lopetettava.

23.10.2018

SKP:N HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRIJÄRJESTÖT

Ei iskuja Syyriaan – loppu sotimiselle!

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vetoaa kaikkiin osapuoliin: Ei uusia iskuja Syyriaan, sotatoimet on pysäytettävä! Tilanne on erittäin vakava eikä sitä ratkaista ohjusiskuilla, tuomalla alueelle lisää asevoimia tai Syyrian armeijan toimilla.

Syyrian sodan uusi kärjistyminen on johtanut tilanteeseen, jossa ydinasevaltiot USA ja Venäjä ovat avoimen konfliktin partaalla ja useat Lähi-idän maat ovat suoraan mukana sotatoimissa. Tilannetta muutenkin tulenaralla alueella ovat kärjistäneet myös Turkin hyökkäys kurdeja vastaan ja Israelin miehityspolitiikka.

Tilanne on erittäin vakava eikä sitä ratkaista uusilla ohjusiskuilla, tuomalla alueelle lisää asevoimia tai Syyrian armeijan toimilla.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vetoaa kaikkiin osapuoliin: Ei uusia iskuja Syyriaan, sotatoimet on pysäytettävä! Sotarikokset – olkoot niistä vastuussa ketkä tahansa – on tuomittava, mutta se ei oikeuta poliittisten ja diplomaattisten keinojen sivuuttamista uusilla iskuilla. Tarvitaan dialogia ja neuvotteluja sotimisen lopettamiseksi. Järkyttävällä tavalla kärsimään joutuneille syyrialaisille on saatava lisää humanitaarista apua.

Tilanteessa, jossa myös eräät EU:n jäsenvaltiot ovat valmiita sekaantumaan sotilaallisesti Syyrian sotaan, on Suomen hallituksen vastustettava tällaista konfliktin laajentamista. Kun suurvaltojen ristiriidat estävät YK:n toimia, tarvitaan neuvotteluyhteyksiä rakentavaa rauhandiplomatiaa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 12.4.2018

Lenin-puiston nimi säilytettävä

Helsingin kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö ovat tehneet aloitteen Lenin-puiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi. Aloite on ristiriidassa erilaisten paikkojen historiallisten nimien suhteen yleisesti Helsingissä ja Suomessa noudatettujen periaatteiden kanssa. Täällä ei ole muutettu paikkojen nimiä poliittisten suhdanteiden ja kyseenalaisten historian uudelleenkirjoittamispyrkimysten mukaan.

Alppiharjussa sijaitsevan puistoalueen nimeäminen vuonna 1970 Lenin-puistoksi perustui Leninin kiistatta tärkeään rooliin Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa ja yhteyksiin Helsinkiin, jossa Lenin asui useampaan otteeseen.

Puisto on osa Alppiharjun perinteitä työväen asuinalueena, jossa toimivat pitkään myös vasemmistolaisen työväenliikkeen ylläpitämä Alppilava ja Kulttuuritalo. Kuten Helsingin nimistötoimikunta toteaa, Lenin-puiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.

Todettakoon, että Helsingissä on nimetty paikkoja ja muistomerkkejä myös Venäjän tsaarin, Ruotsin kuninkaan, Helsingin valtaukseen 1918 osallistuneiden saksalaisten sotilaiden muistoksi ja eräiden muiden historiallisten henkilöiden ja tapahtumien mukaan. Ne kuvaavat omaa aikaansa ja ovat osa Helsingin kaupunkikulttuuriin kuuluvaa monikerroksisuutta ja moninaisuutta.

Esitämme, että kaupunginhallitus hylkää Sinisen valtuustoryhmän aloitteen ja että Lenin-puiston nimi säilytetään ennallaan.

 

SKP:n Maunula-Pakilan osasto

Vallankumous ja sisällissota 1918

Työväenliikkeen tavoitteista 1917-1918, vallankumouksesta ja sisällissodan kipujäljistä keskustelemassa Maanantaiklubilla Kalliossa historiantutkija Seppo Aalto ja folkloristiikan dosentti Ulla-Maija Peltonen. Vanhoja työväenlauluja esittävät Elmeri Vehkala & Valtteri Bruun. Tilaisuus on maanantaina 5.2. klo 19 kahvila Berggassa, Viides linja 14.

Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän kertoo olosuhteista, joissa työväenliike radikalisoitui, millaisia tavoitteita työväenliikkeessä asetettiin ja miksi punaiset kokivat tappion. Hän on julkaissut kirjoja Helsingin historiasta ja tekemässä nyt kirjaa, jossa tarkastellaan Kuusankosken tapahtumien valossa, miksi työväki lähti vallankumoukseen ja millaiset jäljet sisällissota jätti..

Ulla-Maija Peltonen tarkastelee puheenvuorossaan muistamisen vastuuta ja välttämättömyyttä. Hän käsittelee työväenliikkeen rivijäsenten muistitietoa, ruohonjuuritason ihmiset liikkeelle saaneita odotuksia ja tavoitteita, mutta myös sodan jälkiselvittelyjen moraalisia painolasteja, jonka tappio, vankileirit ja vainot toivat. Peltonen on tutkinut vuoden 1918 suullista ja kirjallista kerrontaa, sisällissodan muistamista ja unohtamista. Hän on folkloristiikan dosentti ja tietokirjailija.

Maanantaiklubi on kuukauden ensimmäisenä maanantaina kahvila Berggassa järjestettävä kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka. Maria Malmströmin ja Yrjö Hakasen vetämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. http://maanantaiklubi.blogspot.fi

Pakilan työväentalon 100-vuotisjuhla

Pakilan työväentalon 100-vuotisjuhla
Lauantaina 16.syyskuuta

Klo 13 – 16 avointen ovien tapahtuma, lastenohjelmaa yhdessä nuorisotalon ja MLL:n kanssa.
Klo 16 – 17 lasten disco, Dj Orkidea.
Klo 18 kakkukahvit, historiikin julkistaminen ja onnittelujen vastaanotto (kukkien sijasta toivotaan tukea talon peruskorjausrahastoon).
Klo 19 – 22 työväentalon 100-vuotisjuhla. EsiintyvätKristiina Halkola & Jiri Kuronen. Kisälliryhmä Sörkan Torpedot. Puheet Erkki Tuomioja ja Yrjö Hakanen.
Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen tukimaksu työväentalon korjausrahastoon.

Järj. Pakilan Demokraattinen Kulttuurisäätiö

 

(Bussi 67 Jakokunnantien pysäkille ja bussit 63, 66 ja 553K Pakilantielle Muurimestarintien pysäkille)

Kamppailu lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta jatkuu

Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.

SKP:n Helsingin piirikokous 13.5.2017

Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.

Uudelle kaupunginvaltuustolle valmistellaan neljäksi seuraavaksi vuodeksi strategiaohjelmaa. Kokoomus haluaa jatkaa viime vuosien tiukkoja budjettiraameja, joilla on alimitoitettu palvelujen määrärahoja, lisätty pitkäaikaistyöttömyyttä, nostettu asumiskuluja ja laiminlyöty muun muassa homekoulujen peruskorjausta. SKP:n Helsingin piirikokous vetoaa valtuuston muihin poliittisiin ryhmiin budjettilinjan muuttamiseksi. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin ja työllistämiseen, erityisesti vanhuspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Valtuuston strategiaohjelmaan on kirjattava linja, joka turvaa lähipalvelut. Rikkaassa Helsingissä on päästävä eroon pitkäaikaistyöttömyydestä, asunnottomuudesta ja leipäjonoista.

Sipilän hallituksen esittämää sote-palvelujen markkinoistamista, yhtiöittämistä ja keskittämistä valmistellaan jo virkamiesten toimesta. Helsingissä se uhkaa heikentää lähipalveluja, palauttaa terveyskeskusmaksut ja lisätä eriarvoisuutta. Ihmisten terveys ja sosiaaliset perusoikeudet ollaan alistamassa yhtiöiden voitontavoittelulle. SKP:n piirikokouksen mielestä valtuuston on asetuttava vastustamaan tällaista sote-hanketta ja puolustettava helsinkiläisten palveluja.

Asukkaiden mielipiteistä piittaamatta läpi ajettu yleiskaava on johtanut ennätysmäärään valituksia hallinto-oikeuteen. Uusi kaupunginvaltuusto voi korjata asiaa rajaamalla yleiskaavan toteutusohjelmassa pois Keskuspuiston ja Vartiosaaren kaltaisille alueille osoitetun rakentamisen. Näin tällaiset alueet voidaan sisällyttää myös esitettyyn kansalliseen kaupunkipuistoon. Samalla on syytä muuttaa Helsingin asunto-ohjelman painotuksia niin, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus nostetaan vähintään puoleen uudesta tuotannosta ja tonttivuokrien korotuksia pienennetään.

Piirikokous pitää suurena virheenä pormestarimallia, jolla keskitetään valtaa, lopetetaan suurin osa lautakunnista ja luodaan valtuustoon pieni palkkaeliitti. Pormestarivallan vaihtoehtona on kehitettävä asukasdemokratiaa. Siinä ei pidä tyytyä virkamiesvetoiseen kuulemiseen ja näennäisdemokratiaan. SKP:n piirikokous vaatii osallistuvaan budjetointiin perustuvaa lähidemokratiaa, jolle luodaan alueellisilla foorumeilla asukkaiden valitsemilla aluelautakunnilla säännölliset puitteet. Asukkaiden aktiivisuudella voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä, jossa pidetään huolta jokaisen ja kaikkien perusoikeuksista.