Helsinki aikoo myydä osia Helen-konsernista

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Kaupunginhallituksen konsernijaostolle tehdyn esityksen mukaan:

”Helen-konserni voi strategisesti tärkeitä verkkojaan lukuun ottamatta luopua omistuksista, joiden säilyttäminen ei ole perusteltua konsernin strategian, kannattavan toiminnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Helen-konsernin omistuspohjaa ja/tai rakennetta voidaan muuttaa tytäryhteisöasema säilyttäen edellyttäen, että muutos on taloudellisesti ja strategisesti sekä kaupunkikonsernin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltu”.

Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet. Näin yksityiset sijoittajat saisivat rohmuta käsiinsä ison osan helsinkiläisten yhteisestä energiayhtiöstä ja sen tuotoista.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vastustavat tällaisia energia- ja ympäristötavoitteiden ja kaupungin talouden kannalta vaarallisista linjauksia. Helen-konsernin osittainen myyminen ja pilkkominen lisäisi Helsingin energiahuollon riippuvuutta yksityisistä markkinoista ja sijoittajista, vaikka julkista omistusta ja ohjausta pitäisi päinvastoin lisätä energian hintojen, kulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi.

Pormestari Juhana Vartiaisen ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan johdolla valmisteltua uutta omistajastrategiaa ei aiota edes viedä kaupunginvaltuustoon vaan päättää suljettujen ovien takana kaupunginhallituksessa.

Käyttö- ja kunnossapitopalvelut jo ulkoistettiin

Helen-yhtiön käyttö- ja kunnossapitopalvelut on jo ulkoistettu kansainväliselle energia-alan pörssiyhtiö Enersense Internationalille. Noin 250 käyttö- ja kunnossapidon työntekijää siirrettiin marraskuussa liikkeenluovutuksella Enersense IN Oy:n palvelukseen. Tyyliä kuvaa se, että kaikki henkilöstön kerhotkin heitettiin saman tien ulos Helenin tiloista.

Sopimuksen mukaan Helen ostaa jatkossa käyttö- ja kunnossapitopalveluita Enersense IN:ltä. Kohteina on muun muassa neljä voimalaitosta, 15 lämpökeskusta, kuusi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosta, yli 1500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä noin 60 kilometriä energiatunneleita pääkaupunkiseudulla.

Päätöksen luopua omista käyttö- ja kunnossapitopalveluista teki Osmo Soininvaaran johtama Helenin hallitus ja kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi sen vähin äänin. Helen kertoi päätöksen olevan osa sopeuttamistoimia, jotka liittyvät mm. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä Helen ulkoistaa työntekijöiden irtisanomisia ja mahdollisia työehtojen heikennyksiä sen sijaan, että toimisi vastuullisena työnantajana ja turvaisi kaikkien työntekijöiden toimeentulon Helenin tai kaupungin palveluksessa. Ulkoistaminen voi heikentää myös energiahuollon toimitusvarmuutta.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen mielestä on järjetöntä heikentää kaupungin energiayhtiön osaamista ja ryhtyä myymään osaa Helenistä. Kommunistit vetoavat kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon Helen-konsernin pitämiseksi kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, sen päätöksenteon demokratisoimiseksi ja Helenin kohtuuttomien kuluttajahintojen alentamiseksi.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.1.2023

Helenin Hanasaaren voimala
Artikkelin kuvat: Toivo Koivisto

1918 punaisten muistomerkeillä Helsingissä

Näinä päivinä on vaikea puhua sodan uhreina kuolleiden hautamuistomerkillä, ilman että puhuu sodasta, totesi Maija Hakanen SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastojen perinteisellä tammisunnuntain käynnillä vuoden 1918 punaisten hautamuistomerkillä Haagassa.

– Sota Ukrainassa on tullut koteihimme sanomalehtien, radion ja television välityksellä. Venäjän Ukrainaan hyökkäyksen kuvastoa ovat raunioituneet ja palavat talot, pommisuojissa istuvat ihmiset, pakolaiset ja haudat.

– Suomen vuosikymmenet harjoittama rauhantahtoinen puolueettomuuspolitiikka on muuttunut sotilasliitto Naton jäsenhakemukseksi. Julkisuutta hallitsee sotapuhe ja ainakin minulle syntyy epäily, että Nato-jäsenyyden oikeuttamiseksi valtaapitävät liioittelevat Suomeen kohdistuvia sotilaallisia uhkia ja sotilaallisen varustautumisen välttämättömyyttä. Puolustusmäärärahat kasvavat ennen näkemätöntä vauhtia.

-Tietä oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan Ukrainassa ei ole helppo esittää, mutta ei se löydy myöskään, jos ovet suljetaan rauhan etsimiseltä ja neuvotteluilta. Tämäkään sota ei lopu sotimalla vaan sopimalla.

-Monissa maissa käydään Suomea enemmän keskustelua Ukrainan sodan laajenemisen ja suursodan, jopa ydinsodan uhkista, mutta myös mahdollisuuksista löytää tie poliittisilla neuvotteluilla rauhaan, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä eikä tue Venäjän laajenemispyrkimyksiä.

Venäläisten demonisoiminen ja sotahysterian lietsominen eivät auta Ukrainan sodan lopettamisessa, Maija Hakanen sanoi.

– Nyt tuntuu siltä, että kaikki venäläiset halutaan demonisoida Putinin ja Venäjän eliitin käymän sodan vuoksi. On noussut Venäjä-viha, joka kohdistuu tavallisiin venäläisiin. Jopa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa luopumaan ihmiselämän kunnioittamisesta ja demonisoimaan venäläiset sotilaat tappamisen tehostamiseksi.

– Olen viime aikoina tutkinut vasemmistolaista työväenliikettä Pakinkylässä 1920- ja 1930 luvuilla, vuoden 1918 vallankumouksen jälkeen. Minua on yllättänyt, kuinka vahvasti työväenliike jo 1930-luvun alussa varoitti uuden sodan vaarasta. Toinen ihmettelyn aihe on ollut se voimakkuus, jolla suorastaan vihattiin venäläisiä ja työväenliikettä. Venäläinen oli ”ryssä” ja työväenlippu ”punaräsy”.

– Toivottavasti osaamme ottaa oppia siitä, mihin tilanne 1930-luvulla johti.

*****

SKP:n Helsingin piiri ja puolueosastot kävivät viemässä kukkia myös vuoden 1918 punaisten valtakunnalliselle muistomerkille Pohjoisen Stadiontiellä, jossa puhui Matti Laitinen, ja Malmin hautausmaan punaisten hautamuistomerkillä, jossa puhui Tiina Sandberg (hänen puheensa tässä linkissä).

Kuvat Toivo Koivisto ja Yrjö Hakanen.

Uusia kasvoja ehdolle vaaleissa

Tulevissa vaaleissa on vasemmistolainen vaihtoehto nykyisille eduskuntapuolueille, jotka kaikki kannattavat Natoa ja asevarustelun kiihdyttämistä ja ovat vastuussa julkisten palvelujen rahoituskriisistä ja ilmastolupausten pettämisestä. Suomen kommunistisen puolueen ja sitoutumattomien listalla Helsingissä on mukana myös monia uusia kasvoja.

SKP:n ja sitoutumattomien listalla ovat ehdolla työsuojelun asiantuntija Arto Aijala Pitäjänmäestä (sitoutumaton), eläkkeelle Kuntaliiton ympäristöpäällikön tehtävistä jäänyt Maija Hakanen Pirkkolasta, terveydenhoitaja Päivi Hedman-Ağyol Mellunmäestä, opiskelija Emilia Heikkinen Vartiokylästä, ravintolakokki, eläkeläinen Jukka Laitinen Malmilta, kirjailija Matti Laitinen Vallilasta (sitoutumaton), merkonomi Arvo Lehtomäki Kalliosta, studerande Matilda Mickwitz Munksnäs, opiskelija Sante Ngiesi Kontulasta (sitoutumaton), leipomon pääluottamusmies Ville Rahikainen Malmilta (sitoutumaton), tutkija Laura Rontu Tammisalosta, SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg Puistolasta, näyttelijä Ritva Sorvali Kalliosta ja MSc, tradenomi Valo Vaeltaja Itäkeskuksesta.

Rauha on elinehto

Lahdesta Helsinkiin muuttanut Ritva Sorvali toivoo, että alkaisimme jälleen puhua rauhan mahdollisuudesta emmekä lietsoisi sotaa, kuten tällä hetkellä tehdään.

– Rauha on elinehto kaikelle.

Edelleen näyttelijän töitä tekevällä Sorvalilla on kolme lasta ja nelivuotias lapsenlapsi.

– Heidän ja meidän kaikkien vuoksi on viimeistään nyt otettava todesta ilmastonmuutoksen seuraukset ja pidettävä kiinni ilmastolupauksista.

Muita vaalien tärkeitä teemoja Ritva Sorvalille ovat julkisen terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen saaminen kuntoon, kulttuuri ja korkea koulutustaso, ”Suomen paras valttikortti”.

Tule mukaan

SKP:n ja sitoutumattomien ehdokkaita voi tavata vaaliteltalla 5. helmikuuta Hakaniemen torin markkinoilla kello 9 – 15. Tulossa ovat lähiaikoina lisäksi mm. tapahtumat laskiaissunnuntaina Malminkartanossa ja kansainvälisen naistenpäivänä sekä tapaamisia lähiöissä.

Jos haluat tukea SKP:n ja sitoutumattomien listaa tai olet kiinnostunut ehdokkaaksi asettumisesta, ota yhteyttä yrjo.hakanen@skp.fi

Sotahysterian sijaan tarvitaan rauhanaloitteita

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on johtanut Suomessa yhä kovempiin puheisiin Venäjää ja myös venäläisiä vastaan. Onko nyt saavutettu lakikohta, kun ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho kehottaa demonisoimaan venäläiset ”rottina, torakoina ja muina iljettävinä eläiminä”, joilta pitää viedä ihmisyys ja joiden tappaminen pitää karnevalisoida? Innokkaimmat kehottavat jo valtaamaan Venäjältä Karjalan ja Petsamon.

Venäläisten demonisoiminen ja sotahysterian lietsominen eivät auta Ukrainan sodan lopettamisessa. Ukrainan sotaan ei ole näköpiirissä sotilaallista ratkaisua. Sellaisen hakeminen uhkaa johtaa vain sodan laajenemiseen ja pahimmillaan jopa ydinsotaan.

Suomella on joskus ollut aktiivinen rooli rauhan välittäjänä ja aserajoitussopimusten edistäjänä. Presidentti Sauli Niinistön ja Sanna Marinin hallituksen johdolla rauhanpolitiikka on vaihtunut Nato-jäsenhakemukseen, useimpia muita maita kovempaan Venäjän vastaiseen politiikkaan ja asevarustelun määrärahojen paisuttamiseen tällä eduskuntakaudella yli kolminkertaisiksi.

Halla-ahon kaltaiselle väkivallan ihannoimiselle on luonut pohjaa Venäjän hyökkäyssodan ohella se, että sotapuhe on ollut vallalla myös Suomen poliittisessa johdossa ja valtamediassa. Siksi ei riitä vain Halla-ahon kritisoiminen. On syytä myös kysyä, missä on Suomen poliittisen johdon aktiivisuus tien avaamiseksi neuvotteluille tulitauon aikaansaamiseksi, sotatoimien lopettamiseksi ja oikeudenmukaisen rauhan solmimiseksi? Ja missä ovat valtamedian esittelyt rauhanliikkeen puheenvuoroista?

Venäläisten epäinhimillistäminen sivuuttaa sen, että Venäjällä on myös sodan vastustajia – vaikka pelkästään sodasta puhumisestakin voi saada vuosien vankeustuomiot. Sen sijaan, että lietsotaan venäläisvastaisuutta, katkaistaan kaikki yhteydet ja rakennetaan rajalle aitoja, on haettava yhteyksiä sotaa vastustaviin venäläisiin ja myös säilytettävä kulttuuri-, tiede- ja kansalaistason kontakteja. Venäläisten demonisoiminen on lyhytnäköistä ja typerää myös ajatellen sitä, että sodan jälkeen on joka tapauksessa rakennettava normaalit ja mahdollisimman hyvät yhteistyösuhteet Venäjän ja venäläisten kanssa.  

SKP:n Helsingin piirikomitea
16.1.2023

(Kuvassa Ainu Palmun valoteos. Kuva: Toivo Koivisto)

Tilaa Tiedonantaja

Työväenlehti, marxilainen foorumi, SKP:n äänenkannattaja. Kuukausilehti, 48 sivua. Tilaa ilmainen näytenumero tai lehti (12 kk 100 €/ työttömät ja opiskelijat 75 €, 6 kk 65 €/50 € ja 3 kk 38 €/33 €). www.tiedonantaja.fi

Lapsilta ja perheiltä leikkaaminen lopetettava

Helsingin kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää, mutta leikkaa lasten ja lapsiperheiden palveluja. Samaan aikaan kaupunki ulkoistaa ja yksityistää palveluja kiihtyvällä vauhdilla.

Lapsiperheiden palvelut ovat kautta linjan heikentyneet, kun niiden määrärahoja on jo pitkään alimitoitettu. Se näkyy synnytyssairaaloiden ruuhkissa ja neuvolapalvelujen vähenemisenä, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja päiväkotipaikkojen puutteena sekä opettajien, oppilaiden tuen ja jopa koulukirjojen pulana kouluissa.

Uusin esimerkki lasten ja lapsiperheiden oikeuksien sivuuttamisesta on päätös sulkea 39 leikkipuistoa kevätkaudeksi. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan nyt esittämä vaatimus tarjota tilalle avustettavaa iltapäivätoimintaa peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisille jättää pienempien lasten perheet oman onnensa nojaa. Eka- ja tokaluokkalaistenkin osalta päätös jättää auki sen, löytyykö kaikille paikkaa läheltä kotia ja millaista toimintaa yksityiset yritykset ja järjestöt tarjoavat. Sulkeminen vie leikkipuistojen tilat myös monilta muilta lapsilta ja kerhoilta. 

Leikkipuistojen sulkemisella ei korjata varhaiskasvatuksen henkilöstövajetta, jonka kaupunki ja valtiovalta ovat aiheuttaneet kieltäytymällä varhaiskasvatuksen palkkatason parantamisesta ja koulutuspaikkojen lisäämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii puuttumista varhaiskasvatuksen ongelmien keskeisiin syihin nostamalla koko alan palkkatasoa ja lisäämällä koulutuspaikkoja ja henkilöstöä. Jollei tätä tehdä, osa leikkipuistojen sulkemisista uhkaa jäädä voimaan myös kevään jälkeen, eriarvoisuus kasvaa ja myös päiväkotien ongelmat jatkuvat.

Helsingin ylijäämistä on ohjattava lisäbudjetilla lisää resursseja varhaiskasvatuksen ja muiden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle valtuustossa yksimielisesti hyväksytyn budjetin nimellinen, alle kahden prosentin lisäys tänä vuonna käytettäviin menoihin, ei riitä kattamaan edes kustannustason nousua.

SKP:n Helsingin piirikomitea
15.12.2022

(Kuva leikkipuisto Haruspuistosta/hel.fi)

Miksi Helsinki ajoi työttömien yhdistyksen, HeTyn konkurssiin?

Helsingin kaupungin johto on jättänyt Helsingin työkanava HeTy -yhdistyksen markkinavoimien ja korona-ajan seurausten uhriksi. Kaupungin tuen vähyys, sen perimät kovat vuokrat ja vakuutusyhtiö ovat ajaneet konkurssiin HeTyn, joka on vuodesta 1993 alkaen tarjonnut tuhansille työttömille palkkatukitöitä, työkokeilupaikkoja, koulutusta, neuvontaa ja toimintamahdollisuuksia.

HeTy ja sen aktiivit ansaitsevat kiitokset, mutta kaupungin johto ei ole ymmärtänyt kolmannella sektorilla toimivan yhdistyksen roolia ja mahdollisuuksia. On häpeä Helsingille, että työttömien yhdistyksen tukemiseen ei muka riitä rahaa samaan aikaan kun jopa osa työllisyyden hoitoon budjetoiduista varoista on jätetty käyttämättä ja kaupunki tekee satoja miljoonia ylijäämää.

Työttömien yhdistyksen ajaminen konkurssiin vaikeuttaa työllisyyden hoitamista tilanteessa, jossa myös valtio on vähentänyt työllisyyspalvelujen ja työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoitusta. Eduskunnan käsittelyssä oleva palkkatukiuudistus uhkaa lisäksi vähentää isompien järjestöjen mahdollisuutta tarjota palkkatukityöpaikkoja.

Työttömiä on Helsingissä lähes 35 000. Vaikka määrä on vähän pienempi kuin vuosi sitten, työttömiä on edelleen lähes 5 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Talouden kääntyminen taantumaan uhkaa taas lisätä työttömyyttä ja näkyy jo selvästi avoimien työpaikkojen vähenemisenä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisessä tarvitaan lisää toimia.

Missä ovat kaupunginhallituksessa istuvien puolueiden vaalilupaukset työttömien toiminnan tukemisesta? Miksi ne ovat olleet kuuroja HeTy:n vetoomuksille ja katsovat sivusta, kun työttömien yhdistys on ajettu joulun alla kadulle? SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginhallitukselta kiireellisiä toimia, joilla mahdollistetaan työttömien toiminnan käynnistäminen uudelleen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
29.11.2022

(Kuva HeTyn toimistolta: Toivo Koivisto)

Tuki saamelaiskäräjälain muutokselle – jarrutus lopetettava

Saamelaiskäräjälain uudistamista ei saa enää lykätä. On häpeällistä, että Suomi ei ole jo toteuttanut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista valvovien YK:n elinten päätöksiä, jotka edellyttävät nykyisen, saamelaisten oikeuksia loukkaavan lain korjaamista.

YK:n ihmisoikeussopimusten mukaan alkuperäiskansalle kuuluu oikeus itse määritellä perinteidensä ja tapojensa pohjalta yhteisönsä jäsenyyden ehdot. Nykyinen saamelaiskäräjälaki loukkaa tätä periaatetta ja uhkaa johtaa saamelaisten edustuselimen suomalaistumiseen.

Hallituksen esittämien lakimuutosten tarkoituksena on edistää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain mukaista saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja parantaa saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon toteutumista. Toisin kuin jotkut lain vastustajat väittävät, esitys ei kavenna muiden Lapissa elävien oikeuksia, ei syrji ketään eikä anna saamelaiskäräjille esimerkiksi kuntien päätöksenteossa veto-oikeutta.

Hallituksen esitys on jo kolmen eduskuntakauden ajan jatkuneiden valmistelujen, neuvottelujen ja kompromissien tulos. Keskustapuolueen vaatimuksille uudesta valmistelusta ei ole mitään perusteita. Lakimuutosten käsittelyä ei saa myöskään tarpeettomasti viivyttää valiokunnissa.

Saamelaiskäräjälain käsittelyssä mitataan nyt sitä, kunnioittavatko kansanedustajat Euroopan ainoan alkuperäiskansan oikeuksia ja ihmisoikeussopimusten toteutumista valvovien YK:n elinten päätöksiä. Katseet kohdistuvat keskustapuolueen ohella kokoomukseen ja muihin oppositiopuolueisiin.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vetoavat kansanedustajiin saamelaiskäräjälain muutosten hyväksymiseksi sellaisina kuin ne on sovittu saamelaiskäräjien edustajien kanssa. On lopetettava ihmisoikeuksien loukkaaminen ja kunnioitettava saamelaisten itsemääräämisoikeutta.

Helsingissä 21.11.2022

SKP:n läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen kokous

Helenin rosvohinnat alas!

Helsingin kaupungin energiayhtiö on ilmoittanut jo toisesta jättikorotuksesta sähkön myyntihintaan. Lokakuun alussa se nosti toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintoja 58 prosenttia ja joulukuun alussa hinta nousee 60 prosenttia.

Helen perustelee korotuksia sillä, että sähköpörssin päivähinnat ja talven futuurihinnat ovat korkeita. Suomeksi sanottuna hintojen nousu johtuu siis sähköpörssissä keinottelevien yhtiöiden ja sijoittajien voitontavoittelusta.

Osmo Soininvaaran johtamassa Helen Oy:n hallituksessa istuvat kokoomuksen, vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ovat siunanneet tämän rosvokapitalistisen hinnoittelun. Se nostaa kotitalouksien asumiskustannuksia sadoilla ja monilla jopa tuhansilla euroilla vuodessa.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa pysäyttämään sähkön ja myös kaukolämmön hintojen korotukset. Ensi vuoden talousarvion yhteydessä on alennettava kaupungin tavoitteita Helenin tuotoista ja irrotettava helsinkiläisten sähkön hinnat sähköpörssistä eriyttämällä sähkön tuotanto ja myynti kaupungin asukkaille yhtiön muusta toiminnasta. Lisäksi on syytä vaihtaa hintojen jättikorotukset siunannut Helen Oy:n hallitus.

Asukkaiden Helsinki -verkoston käynnistämä kuntalaisaloitteen kerääminen Helenin kohtuuttomien hintojen alentamiseksi on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Piirikomitea kehottaa allekirjoittamaan ja keräämään nimiä tähän kuntalaisaloitteeseen. 

SKP:n Helsingin piirikomitea
27.10.2022

(Artikkelin kuva: Toivo Koivisto)