Stoppi Sörnäistentunnelille!

Sörnäistentunneli on kallis hukkainvestointi. SKP:n Etu-Sörkan osasto vaatii hankkeesta luopumista ja investointeja joukkoliikenteen parantamiseen.

1,6 kilometrin mittainen Sörnäisten autotunneli maksaa tämänhetkisen kustannusarvion mukaan 180 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi 25 kilometrin mittainen pikaratikka Raide-Jokeri maksaa parin vuoden takaisen arvion perusteella 386 miljoonaa euroa. Noin puolella Raide-Jokerin hinnasta saadaan siis reilu puolitoista kilometriä autotunnelia! Helsingin osuus tästä hinta-arviosta on 65 prosenttia, eli noin 250 miljoonaa euroa.

Kuten edellä todettiin, tunneli on todella kallis toteuttaa. Kun hankkeesta kysyttiin kaupunkilaisten mielipiteitä, enemmistö saaduista kannanotoista vastusti tunnelin rakentamista. Silti kaupungin johtava puolue Kokoomus ajaa hanketta eteenpäin. Muissa kysymyksissä se ajaa tiukkaa talouskuria ja leikkauksia, mutta liikenteen ökyhankkeisiin kukkaronnyörit ovat auki.

Yksityisautoilun taustalla on myös suuren ölyteollisuuden etu. Jotta ilmastokriisiin voidaan vastata, suuri osa öljyvarannoista tulisi jättää poraamatta. Tämä kuitenkin leikkaisi radikaalisti öljy-yhtiöiden voittoja, ja on siten niiden edun vastaista. Fossiilisten polttoaineiden tuottamat liikevoitot ovat jälleen yksi esimerkki, miksi voitontavoitteluun nojaavan kapitalismin sijasta tarvitaan talouden kokonaissuunnittelua ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Tunnelihanketta yritetään viherpestä jalankulun ja joukkoliikenteen edistämishankkeeksi. Tosiasiassa Sörnäistentunneli lisää yksityisautoilua 1900 autolla vuorokaudessa. Kallion, Harjun, Sörnäisten, Hermannin ja Vallilan alueella yksityisautoilu on jo nyt suuri epäviihtyisyyden aiheuttaja. Sekä liikenteen aiheuttama melu että pakokaasupäästöt ovat merkittävät. Helsinki on kirjannut strategiaansa tavoitteeksi joukkoliikenteen ja jalankulun edistämisen. Lisäksi kaupunki on julistanut ilmastohätätilan. Sörnäistentunneli on räikeässä ristiriidassa kaikkien näiden tavoitteiden kanssa.

Sörnäistentunnelin rakentaminen myös lisäisi liikennemääriä Hakaniemen alueella, ja näin loisi paineen jo moneen kertaan kuopatun Keskustatunnelihankkeen esiin kaivamiselle. Olemme vastustaneet Keskustatunnelia tähänkin saakka, ja vastustamme edelleen. Keskustatunnelia jo pariin kertaan vastustaneen SDP:n kannattaisi nyt miettiä uudemman kerran, kannattaako myöskään Sörnäistentunnelia hyväksyä.

Vaadimme, että kaupungin johto kuuntelee asukkaitaan, ja noudattaa omia strategioitaan. 180 miljoonalle eurolle on paljon parempaakin käyttöä joukkoliikenteen parantamisessa. Esimerkiksi itä-länsisuuntaista pikaraitiotietä Herttoniemestä Pasilaan ja länteen voitaisiin hyvin kiirehtiä, eikä sen toteuttaminen todellakaan tarvitse uutta tunnelia yksityisautoille. Ratikan linjaus voidaan myös tehdä ilman että halkaistaan Vallilanlaaksoa tai Keskuspuistoa.

SKP:n Etu-Sörkan osasto

(Artikkelin kuva Elokapinan, Greenpeace Helsingin ja Maan ystävien mielenosoituksesta Sörnäistentunnelia vastaan)

Pohjois- ja Koillis-Helsingin lähiterveysasemien puolesta

Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien asemakaavojen valmistelujen lähtökohdat uhkaavat johtaa useiden lähiterveysasemien lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Pohjoisen ja Koillisen Helsingin terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien palveluja aiotaan keskittää Oulunkylään ja Malmille tehtäviin suuriin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja perhekeskuksiin.

Uhattuna ovat ainakin Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat, neuvolat ja sosiaalityön toimipaikat. Palvelujen keskittäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten asemaa. Samalla se lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja irrottaisi sote-palveluja asuinalueiden tarpeista.

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Suomen kommunistisen puolueen Maunulan-Pakilan osasto vastustaa lähiterveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien keskittämistä jättikeskuksiin. Osasto vaatii Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien kaavojen lähtökohtien uudelleenmäärittelyä niin, että kaavoitus ei perustu lähiterveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen vähentämiseen.

Lisäksi on selvitettävä, millä valtuuksilla Pohjoisen ja Koillisen Helsingin lähipalveluja heikentäviä palveluverkkoratkaisuja valmistellaan. Ainakaan sote-lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös palveluverkosta, johon johtavat virkamiehet vetoavat, ei tällaisia valtuuksia antanut. Lautakunta päinvastoin totesi, että se ei ota kantaa keskusten määrään ja edellytti Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja Kallion perhekeskuksen kokemusten arvioimista ennen uusia ratkaisuja palveluverkosta.

SKP:n osasto ei hyväksy sitä, että kaavoitukseen ja tonttivarauksiin ujutetaan palveluverkoista ratkaisuja, joista ei ole kysytty asukkailta ja joista ei ole myöskään sote-lautakunnan konkreettisia päätöksiä. Puheet asukkaiden osallistumisesta suunnitteluun ja ”palvelujen saatavuudesta riittävän lähellä” ovat vailla katetta, jos valtuutetut ja lautakuntien jäsenet siunaavat tällaisen lähipalvelujen alasajon valmistelun.  

SKP:n Maunulan-Pakilan osasto
17.11.2021

Leikkaamisen sijasta lisättävä Helsingin sote-rahoitusta

Helsingin kaupunginhallituksen neuvotteluissa sovittu budjettiesitys leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla tämän vuoden tasosta. Se on julmaa piittaamattomuutta koronapandemian myötä tuhansilla kasvaneista hoitojonoista, henkilöstön uupumisesta ja muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kasvavista palvelutarpeista. Tällaisten leikkausten läpiviemisen helpottamiseksi budjettiesitystä ei julkaistu ennen kuin se oli käytännössä ratkaistu.

Kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n sopimassa budjetissa esitetään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin niihin käytetään tänä vuonna. Ensi vuonna jaettava koronapalautumisraha vähentää leikkausta, mutta vain osittain ja kertaluontoisesti.

Lisäksi budjetissa on sovittu kaupungin työterveydenhuollon kilpailuttamisesta. Noin 40 000 työntekijän työterveydenhuollosta voi tulla jättibisnes yksityisille yrityksille.

Kymmenien miljoonien leikkaamisen sijasta sote-palveluihin pitäisi kiireellisesti osoittaa ainakin pitkälle toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on sote-toimialan julkaisemien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta edellyttää myös vanhusten määrän nopea kasvu, lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet. Myöskään hoitajamitoitusta ei paranneta eikä hoitajapulaa voiteta ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Työntekijöiden palkkoja nostettava

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan budjettiesitystä niin, että esitetyt leikkaukset torjutaan ja sote-palveluihin osoitetaan päinvastoin lisärahoitusta. Palvelujen keskittämisen sijasta on turvattava lähiterveysasemat ja muun muassa kaikkien Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen.

Piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkkauksen ja työolojen parantamiseksi, erityisesti matalien palkkojen tasokorotuksesta. Työterveydenhuoltoa on kehitettävä kaupungin omana toimintana.

Rahaa näihin ja muiden toimialojen rahoitusvajeen poistamiseen löytyy kaupungin ylijäämistä, joita on kertymässä tämän vuoden tulosennusteen mukaan taas lisää yli 230 miljoonaa. Mikä muu kuin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen edistäminen selittää sen, jos julkisista palveluista leikataan, vaikka kaupunki tekee ylijäämää?

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Hävittäjäkaupan perusteet paljastuneet vääristellyiksi

Julkisuuteen tulleet uudet tiedot osoittavat, että eduskuntaa johdettiin harhaan väärillä tiedoilla hävittäjäkaupan valtuuksia päätettäessä. Kenraalit ovat ilmeisen tarkoituksella esittäneet virheellisiä tietoja uusien hävittäjien kustannuksista, nykyisten Hornet-koneiden korvaamisen kiireellisestä tarpeesta ja uusien hävittäjien roolista maanpuolustuksessa.

Valtion Teknologisen tutkimuskeskuksen selvitykset ja tiedot muiden maiden vastaavista hävittäjistä osoittavat, että nykyisten Hornet-hävittäjien käyttöikä on paljon pidempi kuin ilmavoimat on esittänyt kiirehtiessään uusien ostamista. Todellisuudessa ratkaisu niiden mahdollisesta korvaamisesta uusilla koneilla voidaan siirtää 2030-luvulle.

Suomalaisille on uskoteltu muun muassa Venäjän uhkalla pelotellen, että uusia hävittäjiä tarvitaan maamme puolustamiseen. Tosiasiassa nyt ollaan ostamassa hävittäjiä, joilla ei ole sotilasasiantuntijoiden mukaan juuri mitään merkitystä puolustamisessa ja jotka on tarkoitettu hyökkäämiseen. Konetyypin valinnassakin on yhtenä ratkaisevana kriteerinä kyky hyökätä kauan vastustajan alueelle.

Lisäksi on selvää, että eduskunnalta haettu 9,4 miljardin euron tilausvaltuus ei riitä kattamaan koneiden hankinnan kaikkia kustannuksia. Indeksitarkistukset, elinkaaripäivitykset ja koneiden aseistaminen nostavat hintaa useammalla miljardilla. Tarkkoja tietoja kokonaiskustannuksista, joihin kuuluvat myös käyttö- ja ylläpitokustannukset, ei ole kerrottu. Julkisuuteen on kuitenkin tullut vertailutietoja vastaavien koneiden käyttö- ja ylläpitokustannukset – jos kaikilla koneilla lennetään – voivat olla jopa kaksi tai kolme kertaa suuremmat kuin kenraalit ovat esittäneet.


Skandaalikauppa pysäytettävä

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä on skandaalimaista, että eduskunnalle ja kansalaisille on esitetty tarkoituksella väärää tietoa hävittäjäkaupasta. Lasku hävittäjistä voi paisua niiden elinkaaren aikana jopa kaksikymmentä miljardia kenraaleiden esittämää suuremmaksi. Kyse on myös suurista ilmastopäästöistä, joita HX-hankkeessa ei ole selvitetty.

Nämä ovat niin suuria summia ja vakavia virheitä, että koko hävittäjäkauppa tulee arvioida uudelleen. Samalla on selvitettävä myös vaihtoehdot tolkuttoman kalliiden hävittäjien hankinnalle. SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä asevarustelun kiihdyttämisen sijasta tarvitaan rauhanpolitiikkaa, ilmastotekoja ja sosiaalisen turvallisuuden vahvistamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Uusi Eespäin-lehti ilmestynyt

Lokakuun lopussa ilmestynyt Eespäin-lehti kertoo taas vaihtoehdoista Helsingin herrojen politiikalle.

Lehdessä kysytään, miksi hallitus pelkää keskustelua hävittäjistä. Entä hallituksen ilmastoteot ja Helsingin toimet lähimetsissä? Sokea piste -näytelmän sanoin lehdessä kysytään myös miksi Helsinki leikkaa aina.

Lehdessä saavat äänensä kuuluviin HKL:n yhtiöittämistä vastustavat ay-aktiivit ja lähiterveysasemien puolustajat. Lisäksi kerrotaan toiminnasta eläkeläisten, opiskelijoiden ja asunnottomien puolesta sekä Asukkaiden Helsinki -verkostosta.

Paljon ja monia yllättäviäkin nimiä nousee esiin, kun lehdessä esitellään jo 20 vuotta jatkunutta kriitisen keskustelun ja kulttuurin foorumia, Maanantaiklubia.

Positiivisia vaihtoehtoja hävittäjille

Kolmen sepän patsaan ympärillä pyöri 28. lokakuuta torstaina iltapäivällä taisteluhävittäjien sijaan rauhantekijöitä. Taiteilijoiden rauhanjärjestö Pandin puheenjohtaja Antti Seppäsen vetämä banderollien ja kylttien performanssi aloitti mielenosoituksen ”Ei hävittäjille – kyllä ilmastolle, hoitajille, kulttuurille…”.

Merikukka Kiviharjun laulujen lisäksi kuultiin puheenvuoroja positiivisista vaihtoehdoista kymmenien miljardien hävittäjähankinnalle.

Kommunistinuorten puheenjohtaja Jiri Mäntysalo puhui nuorten tulevaisuuden näköaloista, ilmastoisovanhempi Reijo Rinne kertoi hävittäjien ilmastopäästöistä ja tarpeesta panostaa ilmastotekoihin ja Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen Irja Remekselä sanoi hänkin ehdottomasti ei hävittäjille ja kyllä ilmastolle ja rauhalle. SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen totesi hävittäjähankinnan olevan ympäristön näkökulmasta rikos ja puolustusratkaisuna vanhanaikainen.

Asevarustelun sijasta lisää rahaa esitettiin myös opetukseen, muihin julkisiin palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Mielenosoituksen järjestivät Aserahat parempaan käyttöön -ryhmä ja Taiteilijat rauhan puolesta Pand ry.

Keskustelu hävittäjähankkeesta jatkuu marraskuun alun Maanantaiklubilla, jossa siitä alustavat tietokirjailija Pentti Sainio ja Työpaikkojen rauhantoimikunnan puheenjohtaja Tanja Pelttari.