Staran töitä ei pidä ulkoistaa

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan rakentamis- ja ympäristönhoitopalveluista vastaavan liikelaitos Staran tehtävien supistamista ja osan niistä ulkoistamista yksityisille firmoille. SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa Staran julkisten palvelutehtävien muuttamista yksityiseksi bisnekseksi.

Esitys Staran tilaaja- ja tuottajatehtävien eriyttämisestä ja toiminnan supistamisesta perustuu selvitykseen, jonka kaupunginvaltuusto käynnisti kaupunkistrategiassa ja taloussuunnitelmassa. Pormestari Jan Vapaavuoren johtama kaupunginkanslia on ottanut selvitykselle uusliberalistisen lähtökohdan, jonka mukaan kunnan liikelaitos tuottaa vain niitä palveluja, jotka eivät kiinnosta yksityisiä markkinoita tai joissa on liiaksi riskejä yksityisille yhtiöille.

Staran toiminnan supistamisella ja pilkkomisella markkinoille ei rakenneta ”maailman toimivinta kaupunkia” vaan heikennetään Helsingin kykyä vastata muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien poikkeuksellisten sääolojen, koronapandemian ja öljykatastrofien kaltaisiin haasteisiin. Esitykset ulkoistamisesta perustuvat myös taloudellisesti kyseenalaisiin arvioihin, joissa on sivuutettu monet Staran velvoitteet ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämät resurssit.

Kilpailuttamista perustellaan ”kustannussäästöillä”. Tosiasiassa tarkoitus on tarjota yksityisille yrityksille lisää markkinoita veronmaksajien, kaupungin työntekijöiden, palvelujen laadun ja ympäristön kustannuksella. Kilpailuttaminen mahdollistaa myös ”työehtoshoppailun”, jolla kaupunki on jo karsinut henkilöstömenoja muun muassa siivous- ja keittiöpalveluissa sekä satamassa.

Staralla on vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii osaamista, joka ei katkea kilpailutusten myötä. Sama koskee viheralueiden pitkäjänteistä hoitamista.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kaupunginkanslian valmistelema ulkoistamishanke tulee hylätä. On kehitettävä ja laajennettava Staran omaa toimintaa. Helsingin rakennusten, katujen ja luonnon hoitoa ei saa alistaa kapitalistiselle voitontavoittelulle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.10.2020

(Artikkelikuva: hel.fi)

Tolkkua tonttivuokrien korotuksiin

Kovat asumiskustannukset ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Kaupungilla olisi monia mahdollisuuksia hillitä asumismenojen nousua, koska Helsinki on suuri maanomistaja, vuokranantaja ja rakennuttaja. Käytännössä kaupunki kuitenkin kiihdyttää omilla päätöksillään asumiskustannusten nousua.

Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana päättyvien noin 750 tontin vuokrasopimusten tilalle kaupunki tekee sopimuksia, jotka nostavat kyseisten tonttien vuokrat moninkertaisiksi. Isoja korotuksia on tulossa muun muassa Haagan, Käpylän, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen alueella. Lisää korotuksia on jo valmisteilla vuosille 2023-2024.

Korotuksia perustellaan maan ansiottomaan arvonnousuun perustuvilla laskennallisilla arvioilla, jonka päälle lisätään vielä vuotuinen 4 prosentin tuottovaatimus ja vuotuinen indeksikorotus. Rajujen korotusten seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan vuokrissa ja yhtiövastikkeissa pelkästään tonttivuokraa vajaasta kahdesta eurosta yli kolmeen euroon asuntoneliötä kohti. Tämä koskee myös uusia asuntoja.

Tonttivuokrien kohtuuttomuutta kuvaa sekin, että kaupunki sai pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla viime vuonna noin 215 miljoonan tulot. Uusien sopimusten myötä kaupunki saa tonttipäällikön mukaan viiden seuraavan vuosikymmenen aikana 500–700 miljoonaa lisää tuloja.

Tonttivuokrien perusteet kohtuullisiksi

Vanhojen, useimmiten 50 vuotta sitten tehtyjen maanvuokrasopimusten uusiminen nostamalla vuokraa asteittain jonkin verran on perusteltua. Mutta tonttivuokrien nostaminen jopa yli kymmenkertaiseksi on kohtuutonta.

Kaupungin pitää käyttää maanomistusta keinona edistää kohtuuhintaista asumista. Tonttien myyminen ei edistä sitä. Kaupunginvaltuuston tulee sen sijaan määritellä tonttivuokrille uudet perusteet, joilla ei tavoitella satojen miljoonien eurojen lisätuottoja.

Tonttivuokrien korotusten kohtuullistamisen lisäksi kaupungin tulee edistää kohtuuhintaista asumista myös nostamalla pitkäaikaisen ara-säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta, perustamalla oma rakennusyhtiö ja käyttämällä oikeuttaa lunastaa rakentamiseen kaavoitettavia tontteja kaupungin omistukseen.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
16.10.2020

(Artikkelin kuva: hel.fi)

Allekirjoita: SKP takaisin puoluerekisteriin

Suomessa tarvitaan radikaali vasemmistolainen vaihtoehto. Kommunistisen puolueen merkitsemiseksi uudelleen puoluerekisteriin kerätään nimiä eri puolilla Helsinkiä.

Tule tapaamaan, juttelemaan ja allekirjoittamaan puoluerekisteriin merkitsemistä kannattava kortti:
ke 30.9 klo 15-17.30  Kontulan ostari
pe 2.10 klo 15-17.30 Vuosaari
su 4.10 klo 9-15 Hakaniemen markkinat, SKP:n teltta
ti 6.10 klo 15-17.30 Pihlajamäki
ke 7.10 klo 15-17.30 Vaasanaukio Sörnäisissä
to 8.10 klo 15-17.30 Myllypuro
la 10.10 klo 11 – 14 Maunula
ti 13.10 klo 15-17.30 Mellunmäki
to 15.10 klo 15-17.30 Ruoholahti/Kaapelitehdas
la 17.10 klo 10-13 Kannelmäki, Kaari
ma 19.10 klo 15-17.30 Jakomäki
ti 20.10 klo 15-17.30  Tapulikaupunki
ke 21.10 klo 12-15 Hakaniemi ympyrätalo

Tai voit tulostaa lomakkeen SKP:n verkkosivuilta ja palauttaa SKP:n toimistolle.

Työttömiä syyllistämälläkö työllisyys nousuun?


Lokakuun alun Maanantaiklubilla keskustellaan uudesta työttömien aktivointimallista, eläkeputken poistosta ja siitä, nouseeko työllisyys työttömiä syyllistämällä vai ennen muuta luomalla lisää työpaikkoja?

Keskustelemassa Työttömien keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jukka Haapakoski, Helsingin Työkanavan toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola ja SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. Esiintyy kitaristi Jarmo Luoto.

Ravintola Oivassa 5.10. klo 19 – 21 koronaturvaohjeita toteuttaen. Vapaa pääsy.

Punainen kerho

SKP:n Etelä-Helsingin osaston Punainen kerho pitää ensimmäisen ”kerhotapahtumansa” 01.10.2020 klo 17.00, SKP:n toimiston kokoustilassa Viljatie 4, 3.kerros.

Aiheina: Tiedonantajan lukupiiri ja kerhon tuleva toiminta.
Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Toivomme laajaa osanottoa ja keskustelua.

Tiedustelut: 044 5280550

Helsingin asunto-ohjelman painopisteet muutettava

Helsingille valmisteltu uusi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma ei tuo helpotusta edullisten vuokra-asuntojen pulaan. Ohjelman pääsuunnat ja painopisteet pitää muuttaa asumisen hinnan saamiseksi kuriin ja viheralueille rakentamisen pysäyttämiseksi.

Ohjelman luonnoksessa esitetään pitkäaikaisesti säännellyn Ara-vuokra-asuntotuotannon osuuden säilyttämistä vain 25 prosentissa. Tämä ei turvaa säänneltyjen vuokra-asuntojen osuutta asuntokannasta edes nykyisellä tasolla, koska paljon vanhoja vuokrataloja vapautuu samaan aikaan ara-sääntelystä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii pitkäaikaisesti säänneltyjen ara-vuokra-asuntojen osuuden nostamista yli kolmannekseen seuraavan neljän vuoden aikana. Kun yksityiset rakennusliikkeet eivät tätä halua, on kaupungille perustettava oma rakennusliike. Kaupungin oman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi tarvitaan valtion toimia vuokrien sääntelemiseksi erityisesti pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella.

Asumisen ja maankäytön ohjelman luonnoksesta puuttuu kokonaan viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelman valmistelua on hallinnut rakennusliikkeiden pyrkimys muuttaa viheralueet rakennusmaaksi. Täydennysrakentamisen nimissä pilataan monia asuinalueita, joille on ominaista inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys.

SKP:n piirikomitea vaatii ohjelmaan selkeitä linjauksia siitä, että koronakriisin korostama lähiluonto, viheralueet ja kulttuuriympäristöt turvataan. Helsinkiläisten laaja toiminta Keskuspuiston, Lapinlahden, Vuosaaren rantojen, Kumpulan kallion, Riistavuoren metsän ja muiden viheralueiden puolesta pitää ottaa huomioon rakentamisen tavoitteita määriteltäessä. On sietämätöntä, että kaavoitus tapahtuu Helsingissä yhä useammin pääomasijoittajien ja rakennusliikkeiden toimesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.9.2020

(Artikkelin kuva: Uutta Helsinkiä)

Liikkeellä lähiöissä

Eri puolilla Helsinkiä kerätään SKP:n kannattajakortteja syyskuussa joka viikko useammassa paikassa. Samalla on mahdollisuus ostaa Tiedonantaja-lehti ja uutta marxilaista kirjallisuutta.

Kiertäminen lähiöissä ja ostareilla jatkuu Kontulan ostarilla torstaina 3.9. klo 15 – 17.30, Malmin toreilla/käytävässä pe 4.9. klo 15 – 17.30, Hakaniemen markkinoilla su 6.9. klo 9 – 15, Itäkeskuksessa ma 7.9. klo 14 – 17, Vuosaaressa ti 8.9. klo 15 – 17 ja noin 17-18 Rastilassa, Tapulikaupungissa ke 9.9. klo 15 – 17.30, Karhupuistossa Kalliossa la 12.9  klo 12 – 18 (SKP:n teltta, Pride), Kannelmäen Sitratorilla ti 15.9. klo 15 – 17.3, Malminkartanossa ke 16.9. klo 15 – 17.30 ja Hakaniemessä ti 22.9. klo 14 – 17.

Vastarinnan viesti -mediaseminaari

Klo 10:30 media-alan kiinnostavia alustuksia:

”Seminaarin avaus” Petra Packalén, päätoimittaja, Tiedonantaja

”Postilakko ja media” Juha Pöyry, päätoimittaja, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

”Työväenliikkeen lehdistö ennen ja nyt” Marko Korvela, freelance-toimittaja, Tiedonantaja.

Yleiskeskustelu

Klo 12:30 Ruokailu

Klo 13:30 Työpajatyöskentelyä lehden eri aihepiireistä; toimitus ja sisällöt, talous, sosiaalinen media ja nettisivut, katumyynti ja lukupiirit ja Tiedonantaja-kerhot.

Työpajojen antia ja yleiskeskustelua.

Mediaseminaari loppuu klo 16:30 mennessä.

Helsingin Työkanava HETY:n tiloissa Katajanokanlaituri 4, 00160 Helsinki, lähellä maailmanpyörää.

Lisätietoja: www.tiedonantaja.fi

Ei hävittäjärahoja valtion budjettiin

Valtiovarainministeriö esittää ensi vuoden valtion talousarvioon 1,7 miljardin euron lisäystä armeijan määrärahoihin. Sotilasmenoja paisutettaisiin 54 prosenttia samaan aikaan kun koronakriisi korostaa tarvetta lisätä erityisesti terveydenhuollon resursseja. Väärää tärkeysjärjestystä kuvaa sekin, että ministeriö esittää työttömyysturvan, nuoristyön sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen määrärahojen leikkaamista.

Armeijan menojen raju kasvu johtuu pääosin HX-hävittäjähankinnasta ja vastaa Yhdysvaltojen ja Naton tavoitteita. Suurin osa suomalaisista kuitenkin vastustaa hankintaa tai haluaa ainakin lykätä sitä.

Budjetissa aiotaan antaa valtuus hävittäjäkauppaan, joka lisää vuosina 2021-2031 valtion menoja 9,4 miljardia euroa plus kustannustason ja valuuttakurssien muutokset. Lisäksi tulevat käyttö- ja ylläpitomenot, joista budjettiesityksessä ei kerrota lukuja. Asiantuntijat arvioivat niiden olevan hävittäjätyypistä riippuen 20 – 30 miljardia euroa.

Koronaa ei torjuta hävittäjillä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta pysäyttämään hävittäjähankinnan ja poistamaan hävittäjien hankintavaltuudet budjetista. Korona-aika on nostanut dramaattisella tavalla esille sen, millaisten turvallisuusuhkien torjumiseen nyt on keskityttävä. Hävittäjillä ei torjuta pandemioita, ilmastonmuutosta, työttömyyttä ja muita vakavia ongelmia.

Suomen ilmatilan valvontaan ja puolustamiseen on esitetty paljon HX-hankintaa edullisempia ja monien asiantuntijoiden mielestä myös tehokkaampia keinoja. On käsittämätöntä, jos hallituspuolueet sitoutuvat budjetissa hävittäjähankintaan ilman, että hankinnan kokonaiskustannuksia ja vaihtoehtoja on selvitetty minkään riippumattoman tahon toimesta. Esimerkiksi ilmavoimien selvitys Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisesta on täysin harhaanjohtava, koska siinä esitetyistä kuluista suurin osa aiheutuu uusien kalliimpien asejärjestelmien hankinnasta.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä valtiovarainministeriön budjettiesitys on laitettava perin pohjin uusiksi. Sosiaalisten menojen leikkaamisen ja asehankintojen sijasta on osoitettava lisää rahaa terveydenhuoltoon, valtion ja kuntien työpaikkojen luomiseen, perusturvan parantamiseen, ilmastotekoihin, kuntien palveluihin, asumismenojen alentamiseen ja kehitysyhteistyöhön. Piirikomitea kannattaa aloitetta laajapohjaisesta mielenosoituksesta, jolla muutosvaatimukset tuodaan esille hallituksen kokoontuessa Säätytalolle budjettiriiheen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
20.8.2020