Lapinlahtea ei saa myydä

Pormestari Jan Vapaavuori on ilmoittanut aikovansa käyttää otto-oikeutta ja tuoda kaupunginhallitukseen kaupunkiympäristölautakunnan hylkäämä esitys Lapinlahden sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä kansainväliselle sijoitusyhtiö NREP:lle. Pidämme törkeänä sitä, että kokoomuslainen pormestari asettaa kiinteistösijoittajien voitontavoittelun helsinkiläisten hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontoarvojen edelle.

Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja puisto ovat ainutlaatuinen ja arvokas kulttuuriympäristö. Sairaalan toiminnan päättymisen jälkeen Lapinlahdesta on muodostunut monipuolinen yhteisöllisen mielenterveystyön, kulttuurin, itsensä työllistämisen ja kansalaistoiminnan avoin keskus. Sitä ei saa myydä eikä yksityistää.

Myymistä on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole Lapinlahdessa omaa toimintaa. Perustelu on harhaanjohtava ja virheellinen. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, järjestää laissa säädettyjä palveluja ja edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylläpitämällä Lapinlahtea kaupunki toteuttaa juuri näitä tehtäviään.

Kyse on myös kaupungin pitkään laiminlyömästä velvollisuudesta huolehtia lailla suojellusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. On hävytöntä yrittää ulkoistaa tätä vastuuta yksityistämällä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittamalla hotelli- ja asuntorakentamista sen puistoon.

Lapinlahden myymisen sijasta kaupunginhallituksen on syytä perua vanha päätös, jonka nojalla kaupunkiympäristötoimialan johto pyrkii myymään Lapinlahden lisäksi muitakin kaupungin omistamia arvokiinteistöjä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja sen päätöksen mukaan uutta esitystä valmistelemaan asetettavan selvityshenkilön tulee luopua vaihtoehdoista, joissa Lapinlahti tai osa siitä myydään. Helsingin kaupunkikonsernin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on varaa Lapinlahden kunnostamiseen, johon tarvitaan vain runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kansalaistoiminta pysäytti Lapinlahden myymisen. Kansalaistoiminnalla voimme myös säilyttää ja kehittää Lapinlahtea kaikille avoimena yhteisenä keitaana.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 28.5.2020

Mitä opimme koronakriisistä?

Miten koronakriisi vaikuttaa ja muuttaa elämäämme ja yhteiskuntaa? Saavatko kaikki tukea ja turvataanko kaikkien perusoikeudet? Millaista tulevaisuutta haluamme?

Keskustelemassa Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen.

Esiintyy laulaja-lauluntekijä Maisa Tikka.

Maanantaiklubi 8.6. klo 19 – 21 ravintola Oiva, Porthaninkatu 5, Kallio. Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Vapaa pääsy.

Tilaisuus järjestetään ravintoloiden koronaturvaohjeita ja turvavälejä noudattaen.

Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut?

Koronavirusepidemian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään.

On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti.

Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja.

Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä.

Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita.

Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito.

Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin.

Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.5.2020

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä?

Puolustusministeriö valmistelee Suomen historian kalleinta asehankintaa. Ilmavoimien nykyiset Hornet-hävittäjät on tarkoitus korvata uusilla. Hinta on noin 10 miljardia euroa ja hävittäjien elinkaaren kustannukset yhteensä arviolta 30 miljardia.  

Onko nyt aika hankkia hävittäjiä? Onko HX-hankkeelle vaihtoehtoja?

Virtuaaliseminaari verkossa tiistaina 12.5. klo 16 – 18 www.vapausvalitatoisin.com

Alustajina:

Professori Heikki Hiilamo:
Hävittäjähankinnan hinta – mitä opimme Hornet-hankinnasta

Kauppatieteiden tohtori Eero Lehto:
Hävittäjähankinnat ja valtiontalouden kantokyky

Tutkijatohtori Markus Mykkänen:
Medialobbaus ja toimittajien rooli yhteiskunnallisessa päätöksenteossa

Tietokirjailija Pentti Sainio:
Hävittäjien aika on ohi. Miksi pitää hankkia uusia?

Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho:
Rauha ja turvallisuus ilman varustelua

Keskustelun vetäjänä Kaisu Kinnunen.

Järjestävät:
Rauhanliitto, Sadankomitea, Suomen Rauhanpuolustajat, Taitelijat rauhan puolesta PAND, Vapaus valita toisin ja Ydin-lehti

Työväenlaulujen virtuaalinen yhteislaulu

Pakilan työväentalon vappuun on vuosikymmeniä kuulunut vappulounas, jolla on laulettu yhdessä työväenlauluja. Tämä perinne jatkui 2020 vappuna työväenlaulujen virtuaalisena yhteislauluna.

Lauluja vetivät Elmeri Vehkala ja Valtteri Bruun. Valtteri on Seppo Bruunin kanssa jo pitkään vetänyt Pakilan työväentalon vappulounaan yhteislauluja ja Elmerikin on tuttu esiintyjä työväentalon tapahtumista.

Virtuaalinen yhteislaulu oli uusi kokemus, niin vetäjille kuin verkkoyhteydellä siihen osallistuneille. Seppo Julinin tilaisuudesta tallentama video on katsottavissa tästä linkistä. Sen näki vappuna noin 900 katsojaa.

Yrjö Hakanen Pakilan työväentalon virtuaalivapussa

”Mikä on tärkeää ja millaista tulevaisuutta haluamme?”

Koronakriisi on tehnyt näkyväksi monet asiat, joista hyvinvointimme riippuu, mutta joista harvemmin puhutaan. Samalla se on nostanut perustavia kysymyksiä siitä, mikä on tärkeää ja millaista tulevaisuutta haluamme.

Vapun 2020 työn sankareita ovat epidemiaa vastaan etulinjassa terveydenhuollossa ja vanhusten hoivassa työskentelevät. Nyt myös näkyy, miten tärkeää työtä tehdään kaupoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja monilla muilla aloilla. Samalla ”me ollaan sankareita kaikki”, kun rajoitamme taudin leviämistä, autamme muita ja jaksamme luottaa parempaan tulevaisuuteen.

”Emme halua palata aikaan ennen koronaa”

Toivomme epidemian hiipuvan niin, että elämä vapautuu koronarajoituksista. Mutta emme halua palata aikaan ennen koronaa.

Pandemian juuret ovat siinä talouden kehityksessä, jonka seurauksena luonto on

joutunut yhä ahtaammalle. Siitä juontuu myös ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Meidän on rakennettava talouden ja luonnon välille uudenlainen suhde. Talous on sovitettava puitteisiin, jotka eivät ylitä luonnon tuotto- ja kestokykyä, vaan turvaavat sen monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintakykyä.

Koronavirus on hiljentänyt vielä äsken kovaääniset puheet julkisten terveyspalvelujen leikkaamisesta ja yksityistämisestä. Julmalla tavalla on käynyt selväksi, miten tärkeä on turvata riittävät resurssit terveydenhuoltoon, vanhusten hoivaan ja sosiaalityöhön. Enää ei pidä palata uusliberalististen markkinaoppien ja leikkauspolitiikan tielle. Koronakriisin paljastamat aukot hyvinvointijärjestelmissä on korjattava ja kaikille on taattava riittävä perusturva.

Yrityksille jaetaan nyt miljardeja ja keskuspankit pumppaavat markkinoille tuhansia miljardeja. Tukea tarvitaankin, etenkin monille pienille yrityksille ja itsensä työllistäjille. Pääosa Suomessa jaetuista tukirahoista on kuitenkin mennyt suuremmille yrityksille, jopa miljoonaosinkoja jakaville ja kaiken maailman konsulteille. Eikä yrityksiltä vaadita edes työpaikkojen turvaamista tilanteessa, jossa kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia työntekijöitä uhkaavat lomautukset ja irtisanomiset.

Maailman talous oli jo ennen koronaepidemiaa vaikeuksissa ja finanssimarkkinoiden kuplan varoitettiin puhkeavan. Yritysten ja pankkien vastikkeeton tukeminen ei pelasta finanssimarkkinoiden virukselta. Eikä se vastaa työllisyyden, uuden teknologian ja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Tarvitaan radikaalisti toisenlaisia keinoja, kuten työajan lyhentäminen, työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen palkkoja korottamalla sekä pääomaverotuksen kiristäminen. Lamaa on torjuttava myös mittavilla julkisilla investoinneilla sellaiseen uutta arvoa luovaan toimintaan, joka vauhdittaa talouden ekologista rakennemuutosta.

Kun isotkin firmat huutavat valtiota ja veronmaksajia apuun, on syytä edellyttää demokratian ulottamista talouden alalle. Eivät talouden elintärkeitä toimintoja

ole pyörittäneet pörssiherrat vaan työntekijät. Eikä digiloikkia ole otettu kabineteissa vaan työntekijöiden luovalla työllä. Talouden ja työelämän kehittämiseksi tarvitaan

työpaikkademokratiaa.

Viime kädessä on kyse siitä, hallitseeko taloutta liikevoittojen ja pääomien kasaaminen? Vai onko talous ihmistä varten ja työntekijöillä valtaa siihen, mitä he tekevät ja miten heidän työnsä tulokset jaetaan?

”Emme halua poikkeusoloista uutta normaalia”

Koronaepidemian torjumisessa tarvitaan poikkeuksellisia toimia, mutta emme halua poikkeusoloista ”uutta normaalia”.

Epidemiaa ei saa käyttää verukkeena, jolla kavennetaan demokratiaa ja perusoikeuksia, heikennetään työehtoja tai lykätään ilmastotekoja. Jos epidemian taltuttamiseksi otetaan käyttöön uusia sovelluksia puhelimiin, pitää myös lisätä kansalaisten mahdollisuuksia valvoa tietoja, niiden käyttöä ja viranomaisia. Asiantuntijoita pitää kuulla, päätösten pitää perustua tietoon, mutta samalla on kyse poliittisista valinnoista, erilaisista luokkaeduista ja kamppailusta, jossa työ ja pääoma ovat koronankin aikaan vastakkain.

”Emme tarvitse hävittäjiä vaan hoitajia”

YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi koronapandemian alkaessa: Lopettakaa sairaalloinen sotiminen ja taistelkaa maapalloamme uhkaavaa tautia vastaan. Sotiminen kuitenkin jatkuu ja asevarusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan.

Koronaakin viheliäisempi, vuosikausia ihmiskuntaa kiusannut virus on imperialismi ja sen väkivaltaisuus. Se tappaa tänäänkin Afganistanissa, Syyriassa, Palestiinassa ja monissa muissa konflikteissa.

Suomessakin hallitus valmistelee maamme historian suurinta asekauppaa. Kymmenen miljardin käyttämien hävittäjien ostamiseen keskellä koronakriisiä on mieletöntä. Etenkin kun hävittäjiä ei tarvita Suomen puolustamiseen vaan kyse on hyökkäysaseista, joilla maatamme sidotaan Yhdysvaltojen ja Naton sotapolitiikkaan.

On korkea aika rikkoa tabu, jonka mukaan HX-hanketta ei voi arvioida uudelleen ja haudata. Emme tarvitse hävittäjiä vaan hoitajia ja lisää rahaa tautien, köyhyyden, työttömyyden ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

”Haluamme radikaalia suunnan muuttamista”

Me kommunistit emme halua palata koronan jälkeen leikkauspolitiikkaan. Emme halua poikkeusoloista ”uutta normaalia”. Haluamme radikaalia suunnan muuttamista.

Koronakriisi on synnyttänyt paljon uutta yhteistyötä ja huolenpitoa muista, asettanut asioita uuteen tärkeysjärjestykseen ja saanut pohtimaan sitä, mille perustalle rakennamme tulevaisuutta.

Hyvä elämä ja ihmiskunnan tulevaisuus ei kerta kaikkiaan voi perustua kapitalistiselle voitontavoittelulle, jossa kaikki on kaupan, jossa raha ratkaisee ja jossa ahneus ja vahvemman oikeus polkevat alleen ihmisoikeudet. On välttämätöntä etsiä vaihtoehtoja ja perusteiltaan toisenlaista kehitystä.

Työväen vapun ihanteet vapaudesta, tasa-arvosta, kansanvallasta ja kansainvälisestä solidaarisuudesta tarjoavat positiivisen näköalan koronan jälkeiseen maailmaan. Tällä näköalalla on nimi – se on sosialismi.

(Videotallenne puheesta on katsottavissa tästä linkistä.)

SKP:n virtuaalivappu Helsingissä

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Tämä perinne jatkuu myös nykyisen koronavirusepidemian aikana. Työväen kansainvälistä mielenosoitus- ja juhlapäivää vietetään tällä kertaa pääosin virtuaalisesti.

SKP:n Helsingin virtuaalivapun ohjelmassa ovat perinteiset kunniakäynnit vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, vinkit vappulounaalle ja työväenlaulut.

Vappujuhla päättyy livestriimaukseen, jossa voi osallistua Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan Pakilan työväentalolta vetämään työväenlaulujen virtuaaliseen yhteislauluun.

Tule mukaan viettämään korona-ajan punaista työväen vappua!

Ohjelmassa:
* Vinkkejä vappulounaalle.
* Kuvia Pakilan työväentalon sadan vuoden varrelta.
* Tiedonantajan vappulehti esittelyssä.
* Kunniakäynti valtakunnallisella Punaisten muistomerkillä, puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen
* Kunniakäynti Malmin hautausmaalla Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
* Kunniakäynti Pohjois-Haagassa Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.
* Kunniakäynti Puustellinmetsän muistokivellä Tapulikaupungissa/Suutarilassa.
* Vappupuhe Pakilan työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
* Kansainväliset solidaarisuusterveiset.
* Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä virtuaalinen työväenlaulujen yhteislaulu livestriimauksena työväentalolta 1.5. klo 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistujat voivat esittää laulutoiveita, viestejä ja kuvia työväentalon tapahtuman seinälle.