Suomen työväen vallankumouksen alkamisesta on kulunut 101 vuotta.
On merkillepantavaa, että viime vuosi oli punaisten kunnianpalautuksen vuosi. Kului sata vuotta, ennenkuin valtajulkisuudessa annettiin sisällissodan häviäjille edes jonkin verran tunnustusta. Kyseessä eivät olleet Venäjän agentit, vaan lopulta paremman elämän puolesta taistelemaan lähteneet ihmiset. Heitä kohdeltiin epäoikeudenmukasiesti ja julmasti.
Tänä päivänä katson ympärilleni, ja mietin, minkä puolesta toverit taistelivat?
Punaisia syytetään edelleen yksipuolisesti sodan aloittamisesta.
Radikaalia vasemmistoa ja kommunisteja pidetään väkivaltaisina ja epäilyttävinä.
Ne osattomat ihmiset, jotka sata vuotta takaperin lähtivät vaatimaan oikeutta itselleen, eivät kuitenkaan olleet verenhimoisia julmureita. He toimivat vaikeassa tilanteessa kuten parhaaksi näkivät.
Ja he myös olivat viime kädessä oikeassa. Riittää, kun katsoo viimeistä sataa vuotta: kenen valtiovisiot ovat toteutuneet? Monarkiaa ja kapeaa yövartijavaltiota vaatineiden valkoisten, vai köyhät ja sorretut huomioivaa tasavaltaa vaativien punaisten?
Sodan häviäjät saivat häviöstään huolimatta monia tavoitteitaan läpi. Se ei ollut sattumaa tai porvarin armoa, vaan määrätietoisen taistelun tulos.
Silti mietin: olivatko punaiset sodan kannalla? Miten meidän heidän perintönsä muistajina ja jatkajina tulisi toimia tänä päivänä?
Nykyään vaaditaan kovaa kanttia ja tyyntä mieltä, jos haluaa puolustaa rauhaa. Sisällissodan kauhea kokemus ei useimmille tarkoita sodasta pidättymistä. Punaisten parempi maailma ei ollut maailma, joka varustautuu sotaan. Se ei ollut kenraalien johtama maailma, jossa rahaa kuluu hyvinvoinnin sijasta aseisiin.
Kun seisomme tänään täällä punaisten muistomerkillä, haluan kysyä kaikilta teiltä: kannattivatko kaatuneet toverit hyökkäysaseiden hankkimista? Taistelivatko he sen puolesta?
Meidän kaikkien läsnäolijoiden velvollisuus on puolustaa rauhaa tässä uhkaavassa maailmantilanteessa. Näyttää vallitsevan vahvemman oikeus, eikä demokratialla tai työläisten mielipiteellä ole väliä. Eri puolilla maailmaa tilanne näyttää huolestuttavalta. Demokratian vastaisia voimia nousee valtaan.
Sisällissodan jälkeen rauha ja demokratia saapuivat vain korulauseissa. Todellisuudessa lukemattomat tavalliset ihmiset kärsivät vankileireillä ja menettivät kansalaisluottamuksensa pitkäksi aikaa.
Paremman maailman puolesta taistelleet toverit vaativat: suurvaltojen konflikteista on pysyttävä erossa. Heidän tärkein perintönsä on itsenäisen ajattelun perintö. Emme tarvitse sotaherroja kertomaan meille, mikä on oikein. Emme niele kenraalien arvioita sellaisinaan. Osaamme ajatella itse. Ymmärrämme, ettei aseita hankkimalla säilytetä rauhaa, vaan vastustetaan sotaa.
Hyökkäysaseiden: sotalaivojen ja hävittäjien sijasta on rakennettava rauhaa ja hyvinvointia. Sadan vuoden takainen kokemus kertoo, että rauha ei ole korulauseita, vaan konkreettisia tekoja. Kauniit puheet eivät estä vääryyksiä tapahtumasta, vaan ainoastaan rohkea toiminta voi pysäyttää epäoikeudenmukaisuuden.
Näillä sanoin kunnioitamme vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistoa.
HEIKKI KETOHARJU
SKP:n Helsingin piirijärjestön puheenjohtaja
SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vetoaa kaikkiin osapuoliin: Ei uusia iskuja Syyriaan, sotatoimet on pysäytettävä! Tilanne on erittäin vakava eikä sitä ratkaista ohjusiskuilla, tuomalla alueelle lisää asevoimia tai Syyrian armeijan toimilla.
Syyrian sodan uusi kärjistyminen on johtanut tilanteeseen, jossa ydinasevaltiot USA ja Venäjä ovat avoimen konfliktin partaalla ja useat Lähi-idän maat ovat suoraan mukana sotatoimissa. Tilannetta muutenkin tulenaralla alueella ovat kärjistäneet myös Turkin hyökkäys kurdeja vastaan ja Israelin miehityspolitiikka.
Tilanne on erittäin vakava eikä sitä ratkaista uusilla ohjusiskuilla, tuomalla alueelle lisää asevoimia tai Syyrian armeijan toimilla.
SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vetoaa kaikkiin osapuoliin: Ei uusia iskuja Syyriaan, sotatoimet on pysäytettävä! Sotarikokset – olkoot niistä vastuussa ketkä tahansa – on tuomittava, mutta se ei oikeuta poliittisten ja diplomaattisten keinojen sivuuttamista uusilla iskuilla. Tarvitaan dialogia ja neuvotteluja sotimisen lopettamiseksi. Järkyttävällä tavalla kärsimään joutuneille syyrialaisille on saatava lisää humanitaarista apua.
Tilanteessa, jossa myös eräät EU:n jäsenvaltiot ovat valmiita sekaantumaan sotilaallisesti Syyrian sotaan, on Suomen hallituksen vastustettava tällaista konfliktin laajentamista. Kun suurvaltojen ristiriidat estävät YK:n toimia, tarvitaan neuvotteluyhteyksiä rakentavaa rauhandiplomatiaa.
Helsingin kaupunginvaltuutetut Sampo Terho ja Jussi Niinistö ovat tehneet aloitteen Lenin-puiston nimen muuttamisesta Ukko-Pekan puistoksi. Aloite on ristiriidassa erilaisten paikkojen historiallisten nimien suhteen yleisesti Helsingissä ja Suomessa noudatettujen periaatteiden kanssa. Täällä ei ole muutettu paikkojen nimiä poliittisten suhdanteiden ja kyseenalaisten historian uudelleenkirjoittamispyrkimysten mukaan.
Alppiharjussa sijaitsevan puistoalueen nimeäminen vuonna 1970 Lenin-puistoksi perustui Leninin kiistatta tärkeään rooliin Suomen itsenäisyyden tunnustamisessa ja yhteyksiin Helsinkiin, jossa Lenin asui useampaan otteeseen.
Puisto on osa Alppiharjun perinteitä työväen asuinalueena, jossa toimivat pitkään myös vasemmistolaisen työväenliikkeen ylläpitämä Alppilava ja Kulttuuritalo. Kuten Helsingin nimistötoimikunta toteaa, Lenin-puiston nimi on paikallishistoriallisesti merkittävä, laajalti tunnettu ja kiinteä osa helsinkiläistä nimimaisemaa.
Todettakoon, että Helsingissä on nimetty paikkoja ja muistomerkkejä myös Venäjän tsaarin, Ruotsin kuninkaan, Helsingin valtaukseen 1918 osallistuneiden saksalaisten sotilaiden muistoksi ja eräiden muiden historiallisten henkilöiden ja tapahtumien mukaan. Ne kuvaavat omaa aikaansa ja ovat osa Helsingin kaupunkikulttuuriin kuuluvaa monikerroksisuutta ja moninaisuutta.
Esitämme, että kaupunginhallitus hylkää Sinisen valtuustoryhmän aloitteen ja että Lenin-puiston nimi säilytetään ennallaan.
Työväenliikkeen tavoitteista 1917-1918, vallankumouksesta ja sisällissodan kipujäljistä keskustelemassa Maanantaiklubilla Kalliossa historiantutkija Seppo Aalto ja folkloristiikan dosentti Ulla-Maija Peltonen. Vanhoja työväenlauluja esittävät Elmeri Vehkala & Valtteri Bruun. Tilaisuus on maanantaina 5.2. klo 19 kahvila Berggassa, Viides linja 14.
Seppo Aalto on Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian historian dosentti. Hän kertoo olosuhteista, joissa työväenliike radikalisoitui, millaisia tavoitteita työväenliikkeessä asetettiin ja miksi punaiset kokivat tappion. Hän on julkaissut kirjoja Helsingin historiasta ja tekemässä nyt kirjaa, jossa tarkastellaan Kuusankosken tapahtumien valossa, miksi työväki lähti vallankumoukseen ja millaiset jäljet sisällissota jätti..
Ulla-Maija Peltonen tarkastelee puheenvuorossaan muistamisen vastuuta ja välttämättömyyttä. Hän käsittelee työväenliikkeen rivijäsenten muistitietoa, ruohonjuuritason ihmiset liikkeelle saaneita odotuksia ja tavoitteita, mutta myös sodan jälkiselvittelyjen moraalisia painolasteja, jonka tappio, vankileirit ja vainot toivat. Peltonen on tutkinut vuoden 1918 suullista ja kirjallista kerrontaa, sisällissodan muistamista ja unohtamista. Hän on folkloristiikan dosentti ja tietokirjailija.
Maanantaiklubi on kuukauden ensimmäisenä maanantaina kahvila Berggassa järjestettävä kriittisen keskustelun ja kulttuurin kohtaamispaikka. Maria Malmströmin ja Yrjö Hakasen vetämiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy. http://maanantaiklubi.blogspot.fi
Maanantaiklubin uusi vuosi 2018 alkaa keskustelulla Lähi-idän ja Palestiinan uudesta tilanteesta. Keskustelua avaavat Lähi-idän asiantuntija, dosentti Pertti Multanen ja Sadek Elwan Jerusalemin nuorista.
Lauluja esittää Merikukka Kiviharju, säestäjänä kitaristi Samuel Leminen.
Maanantaina 8.1. klo 19 kahvila Bergga, Viides linja 14, Helsinki. Vapaa pääsy.
Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen.
Klo 13 – 16 avointen ovien tapahtuma, lastenohjelmaa yhdessä nuorisotalon ja MLL:n kanssa.
Klo 16 – 17 lasten disco, Dj Orkidea.
Klo 18 kakkukahvit, historiikin julkistaminen ja onnittelujen vastaanotto (kukkien sijasta toivotaan tukea talon peruskorjausrahastoon).
Klo 19 – 22 työväentalon 100-vuotisjuhla. EsiintyvätKristiina Halkola & Jiri Kuronen. Kisälliryhmä Sörkan Torpedot. Puheet Erkki Tuomioja ja Yrjö Hakanen.
Vapaa pääsy. Vapaaehtoinen tukimaksu työväentalon korjausrahastoon.
Järj. Pakilan Demokraattinen Kulttuurisäätiö
(Bussi 67 Jakokunnantien pysäkille ja bussit 63, 66 ja 553K Pakilantielle Muurimestarintien pysäkille)
Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.
SKP:n Helsingin piirikokous 13.5.2017
Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.
Uudelle kaupunginvaltuustolle valmistellaan neljäksi seuraavaksi vuodeksi strategiaohjelmaa. Kokoomus haluaa jatkaa viime vuosien tiukkoja budjettiraameja, joilla on alimitoitettu palvelujen määrärahoja, lisätty pitkäaikaistyöttömyyttä, nostettu asumiskuluja ja laiminlyöty muun muassa homekoulujen peruskorjausta. SKP:n Helsingin piirikokous vetoaa valtuuston muihin poliittisiin ryhmiin budjettilinjan muuttamiseksi. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin ja työllistämiseen, erityisesti vanhuspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Valtuuston strategiaohjelmaan on kirjattava linja, joka turvaa lähipalvelut. Rikkaassa Helsingissä on päästävä eroon pitkäaikaistyöttömyydestä, asunnottomuudesta ja leipäjonoista.
Sipilän hallituksen esittämää sote-palvelujen markkinoistamista, yhtiöittämistä ja keskittämistä valmistellaan jo virkamiesten toimesta. Helsingissä se uhkaa heikentää lähipalveluja, palauttaa terveyskeskusmaksut ja lisätä eriarvoisuutta. Ihmisten terveys ja sosiaaliset perusoikeudet ollaan alistamassa yhtiöiden voitontavoittelulle. SKP:n piirikokouksen mielestä valtuuston on asetuttava vastustamaan tällaista sote-hanketta ja puolustettava helsinkiläisten palveluja.
Asukkaiden mielipiteistä piittaamatta läpi ajettu yleiskaava on johtanut ennätysmäärään valituksia hallinto-oikeuteen. Uusi kaupunginvaltuusto voi korjata asiaa rajaamalla yleiskaavan toteutusohjelmassa pois Keskuspuiston ja Vartiosaaren kaltaisille alueille osoitetun rakentamisen. Näin tällaiset alueet voidaan sisällyttää myös esitettyyn kansalliseen kaupunkipuistoon. Samalla on syytä muuttaa Helsingin asunto-ohjelman painotuksia niin, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus nostetaan vähintään puoleen uudesta tuotannosta ja tonttivuokrien korotuksia pienennetään.
Piirikokous pitää suurena virheenä pormestarimallia, jolla keskitetään valtaa, lopetetaan suurin osa lautakunnista ja luodaan valtuustoon pieni palkkaeliitti. Pormestarivallan vaihtoehtona on kehitettävä asukasdemokratiaa. Siinä ei pidä tyytyä virkamiesvetoiseen kuulemiseen ja näennäisdemokratiaan. SKP:n piirikokous vaatii osallistuvaan budjetointiin perustuvaa lähidemokratiaa, jolle luodaan alueellisilla foorumeilla asukkaiden valitsemilla aluelautakunnilla säännölliset puitteet. Asukkaiden aktiivisuudella voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä, jossa pidetään huolta jokaisen ja kaikkien perusoikeuksista.
SKP:n Maunula-Pakilan osasto vastustaa Raide-Jokerin reitin varrelle Maunulan alueella esitettyä jopa viisikerroksista rakentamista Pirkkolan pientalojen suojelukaavan alueelle. Alueen asukkaat ja puolueosasto hyväksyvät Raide-Jokerin reitin varrelle merkittävän määrän lisärakentamista, mutta haluavat että samalla kunnioitetaan valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyn pientaloalueen suojeluarvoja.
SKP:n osasto on lähettänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja -valtuustolle seuraavan kannanoton (muistutus asemakaavaehdotukseen):
Raide-Jokerin rakentaminen on kannatettava hanke. Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön osalta tähän asemakaavaehdotukseen on kuitenkin sisällytetty sellaisia muutoksia, jotka eivät ole lainkaan tarpeen Raide-Jokerin toteuttamisen kannalta ja jotka ovat ristiriidassa Pirkkolan suojelukaavan, Helsingin voimassaolevan yleiskaavan, Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin kaupungin katutilan suunnitteluohjeiden kanssa.
Poistetaan asemakaavaehdotuksessa Pirjontien tontille 28231 merkitty rakennusoikeuden lisäys ja säilytetään rakennusoikeus nykyisen suojelukaavan mukaisena, enintään 2 kerroksen liike- ja asuinrakennuksena.
Säilytetään Pirjontie alueen kokoajakatuna ja poistetaan kaavaehdotuksesta merkinnät, jotka sulkevat Pirjontien Pirkkolantien/Pirjontien risteyksessä. Säilytetään risteyksessä oleva aukio.
Kohtuullistetaan lisärakentamista niin, että Pakilantien varteen tontille 28226 AK ja AKS esitetty lisärakennusoikeus madalletaan 5 kerroksesta 3 – 4 kerrokseen. Samoin madalletaan Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tontille 28222 esitetty 5 kerroksen rakentaminen 4 kerrokseen.
Säilytetään Keskuspuistosta Pirkkolantien ja Pirjontien eteläpuolta kulkeva viheryhteys Pakilantielle rajoittamalla Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tulevaa rakentamista etäämmäs Pirkkolantiestä ja poistamalla Pirjontien ja Lampuotilantien väliin sijoitettu 4-5-kerroksinen uudisrakentaminen.
Kuva: RKY
Perustelemme esitystämme seuraavasti
Pirkkola on maakuntakaavassa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen (RKY 2009). Pirkkola ja Lampuotilantien on merkitty myös Helsingin yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi. Pirkkolaan on vahvistettu suojelukaava.
Raide-Jokerin toteuttaminen tällaisella suojeltavaksi ja säilytettäväksi määritellyllä alueella tulee lain mukaan toteuttaa niin, että ei vaaranneta suojelutavoitteita ja että kunnioitetaan kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia ja maisemakulttuurin arvoja.
Asemakaavaehdotuksessa perustellaan jopa 5-kerroksisten kerrostalojen rakentamista suojellulle yksikerroksisten pientalojen alueelle sillä, että se ”luo alueelle uuden, tämän hetkisiä kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja päämääriä ilmaisevan rakentamisen kerrostuman”. Tämä on jyrkässä ristiriidassa suojelukaavan tarkoituksen ja tavoitteiden kanssa. Laki ei tunne tällaista perustelua suojelukaavasta poikkeamiselle. Suojelutavoitteista voidaan poiketa vain erittäin painavista syistä, jollainen tämä ei ole.
Ehdotettu asemakaava rikkoo ylemmänasteisia kaavamääräyksiä ja siten myös maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. Erityisen kyseenalaista on se, että tämä rikkominen tapahtuu muista kuin Raide-Jokerin rakentamiseen suoranaisesti liittyvistä syistä.
”Uusien kerrostumien” luomisen ohella alueelle esitetty ylimitoitettua uutta rakentamista on perusteltu sillä, että Raide-Jokerin kunkin pysäkinvälin alueelle pitää sijoittaa niin paljon rakentamista, että sillä saadaan rahoitettua pikaraitiolinjan rakentaminen. Tämä perustelu poikkeaa kaupunkisuunnitteluviraston ja lautakunnan omista muissa yhteyksissä tekemistä linjanvedoista. Esimerkiksi Kruunusiltojen reitin varrella ei ole tällaista rakentamista, mutta virasto ja lautakunta pitivät hanketta sen laajempien liikenteellisten ja kaupunkirakenteeseen liittyvien vaikutusten takia perusteltuna. Parhaillaan valmisteltavan Östersundomin alueen suunnittelun projektipäällikön mukaan raideyhteyden rakentamisen kannattavuutta pitää arvioida muillakin mittareilla kuin vertaamalla raideinvestointeja rakennusoikeudesta saataviin tuloihin (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004885653.html). Raide-Jokerin keskeinen tarkoitus on luoda nopea poikittainen joukkoliikenneyhteys Itä-Helsingistä Espooseen ja palvella näin laajemmin kuin vain välittömästi kunkin pysäkin lähialuetta.
Asemakaavaehdotukseen on sisällytetty Pirkkolan liikenteen osalta esitys Pirjontien liikenteen katkaisemisesta, jolla ei ole mitään tekemistä Raide-Jokerin kanssa. Kyse on Pirjontien ja Pirkkolantien risteysalueesta. Pirjontie toimii kokoajakatuna, joka yhdistää Pirkkolan pihakatujen liikenteen isompiin väyliin Pakilantien ja Pirkkolantien kautta. Pirjontien katkaiseminen on liity pikaraitiotien kulkuun, koska Raide-Jokeri kulkee Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolella, jossa olevien Maunulantien ja Lampuotilantien kautta ei ole läpikulkuliikenteen mahdollisuutta.
Pirjontien liikenteen katkaiseminen rikkoo Pirkkolan suojelukaavan keskeisen idean ”Pirkkolan bulevardista”. Samalla kun se katkaisee Pirjontien kokoajakatuna se johtaa liikenteen muutamalla tonttikadulle, joilla ei ole jalkakäytäviä, vastaantulevan liikenteen ohitusmahdollisuuksia, pientareita, lumenluontitilaa eikä mahdollisuuksia laajentaa näitä katualueita. Tämä rikkoo kaupungin omia katutilan mitoituksen ja suunnittelun ohjeita, muun muassa paikallisen kokoojakadun mitoituksesta (s. 12), lumitilan mitoituksesta (s. 35), alueen historiallisten näkökohtien ja ja suojelutavoitteiden kunnioittamisesta (s. 48), jalkakäytävän tarpeesta ja kohtaamispaikkojen mitoituksesta. (Katutilan mitoitus. Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille 5/2014 http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf).
Asemakaavaehdotukseen merkitty uusi rakentaminen Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolelle on siinä määrin laajaa, että se tuhoaa ja katkaisee sekä nykyisessä yleiskaavassa että valmistellussa uudessa yleiskaavassa merkityn viheryhteyden. Yleiskaavan mukaan tämän yhteyden pitäisi palvella ekologisena ja/tai virkistysyhteytenä, jossa kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen, viheralueiden yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys on otettu huomioon.
Ympäristöministeriön julkaisun Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu (SY 780) mukaan tällaisten viheryhteyksien tulee ”väljemmällä esikaupunkialueella olla vähintään 250 – 300 metrin levyisiä toimiakseen. Vaikka ne paikoin voivat kaventua tästäkin, niin eivät kuitenkaan pitkältä matkalta, jotta ne säilyttävät toimintaedellytyksensä”. Nyt asemakaavaehdotukseen esitetty rakentaminen viheryhteyden päälle ei mitenkään vastaa yleiskaavan määritelmää eikä ministeriön ohjeita viheryhteydestä. Todettakoon, että yleiskaavatyössä laaditun raportin mukaan juuri Keskuspuiston keskiosasta Maunula-Oulunkylän kautta Vantaanjokilaaksoon kulkeva suhteellisen yhtenäinen vihersormien välinen viheryhteys on tarpeen ja sitä voidaan kehittää (Helsingin kestävä viherrakenne. KSV:n selvityksiä 2014:27 http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-27.pdf).
Lopuksi kiinnitämme vielä huomiota siihen, että asemakaavaehdotuksen valmistelussa ei ole toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä asukkaiden kuulemisesta ja osallistumisesta. Muodollisesti asukkailla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto ja lautakunta ovat sivuuttaneet mielipiteet ja jopa muuttaneet asemakaavaluonnosta täysin päinvastaiseen suuntaan kuin asukkaat ovat esittäneet. Lisäksi kaavaehdotus suosii esimerkiksi ns. vanhan Elannon tontin haltijaa muiden kustannuksella.
Vappumarssi ja taistelevan työväen vappujuhla Narinkkatorilla
Vappumarssille järjestäytyminen Hakaniementorilla klo 10.00, marssi lähtee klo 11.
Taistelevan työväen vappujuhla Narinkkatorilla heti marssin päätyttyä noin klo 11.45
Puhuvat:
Petra Packalén, Suomen kommunistinen puolue
Tommi Lievemaa, Kansan Äänen järjestöt
Nozar Nazari, Iranin kommunistinen puolue
Esiintyy Maria Aleksandra
Juontaa Irene Auer
Pakilan työväentalon vappulounas
1.5. klo 14-16, Lepolantie 19 (bussit 66 ja 67 Rautatientorilta)
Runsas ja herkullinen buffetlounas
Lounaan hinta 20 euroa, opiskelijat, työttömät ja lapset (alle 12 vuotta) 12 euroa. Ennakkovaraukset puh. 050 5704368 tai maija.hakanen@kolumbus.fi.
Vapputervehdyksiä: Urpo Oksanen, Pakila 100 vuotta –työryhmä, Yrjö Hakanen, SKP:n Maunulan-Pakilan osasto. Työväenlauluja laulattavat Valtteri ja Seppo Bruun.
Vappulounasta edeltää osana Pakilan 600-vuotisjuhlia Pakilan oma vappumarssi! Marssi kokoontuu (Helsingin marssin ja juhlan jälkeen) lippujen kera klo 14 Pakilantie 56 edessä olevalla parkkipaikalla (Pakilantien ja Lepolantien risteys) ja marssii sieltä Pakilan työväentalolle.
