Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliiton ehdokkaat 6.1.2008

Lista A numerot 2 – 76

2. Aaltonen Arja, myyjä, Tuusula
3. Alhojärvi Lauri, opiskelija, muusikko, Helsinki
4. Haapala Elina, toimistonhoitaja, Tuusula
5. Haapala Sanelma, sairauskassanhoitaja, Tuusula
6. Haavisto Kristiina, toimistonhoitaja, Helsinki
7. Hakanen Yrjö, puheenjohtaja, Helsinki
8. Hannikainen Ari , vartija, Helsinki
9. Harju Hannu, sähköasentaja/ puheenjohtaja, Vantaa
10. Harju Raakel, piirtäjä, Vantaa
11. Harjunpää Seppo, työkyvyttömyyseläkeläinen, Helsinki
12. Hartzell Ritva, äidinkielen lehtori, Helsinki
13. Hautala Irma, yo-merkonomi, toimistosihteeri, Vantaa
14. Heikkinen Viljo, kirvesmies, Lapinlahti
15. Huldén Larry, fil.tri, Vantaa
16. Julin Seppo, päätoimittaja, Helsinki
17. Junka Teuvo, erikoistutkija, Helsinki
18. Juutilainen Pirjo, psykoterapeutti, Vantaa
19. Järvenpää Elina, diplomi-insinööri, Helsinki
20. Karhu Eino, rakennusalan monitoimimies, Vantaa
21. Karineva Hannu, sosiaalityöntekijä, Helsinki
22. Karvonen-Motsakov Maija, kielenkääntäjä, Espoo
23. Kauhanen Teuvo, leipuri/ taikinantekijä, Helsinki
24. Knuutila Jarmo, eläintenhoitaja, Taipalsaari
25. Koivisto Martta, rakennustyöläinen, Vantaa
26. Koivisto Toivo, työttömyyseläkeläinen, Helsinki
27. Kokko Hannele, sairauskassanjohtaja, Järvenpää
28. Kopiloff Igor, erikoisasiantuntija, Tuusula
29. Korhonen Pirjo, kirjastonhoitaja, Helsinki
30. Kotilainen Tytti, toimittaja, Helsinki
31. Kovanen Juha, insinööri, Vantaa
32. Kurtti Kaarlo, suunnittelija, Järvenpää
33. Kurttila Heikki, TkT, Espoo
34. Lehtonen Raini, toimittaja, Helsinki
35. Leppänen Mikko, rakennustyöläinen, Padasjoki
36. Lindström Kari, taidegraafikko, Helsinki
37. Meriläinen Paula, ostosihteeri, Vantaa
38. Mångård Johan, musiker, Karis
39. Nieminen Rita, konttoristi, Vantaa
40. Nikoskinen Panu, logistiikkatyöntekijä, Espoo
41. Nevalainen Lasse, postimies, Vantaa
42. Nurminen Eeva, tuotesuunnittelija, Vantaa
43. Nurminen Olavi, keittiömestari, Espoo
44. Nurminen Pentti, kirvesmies, Vantaa
45. Nylund Petter, postimies, Helsinki
46. Ojanperä Timo, eläkeläinen, Helsinki
47. Paananen Antti, yliluutnantti, merkantti, Helsinki
48. Perä Mauri, kirvesmies, Vantaa
49. Piirainen Matti, kirvesmies, Vantaa
50. Porspakka Jori, taxi-autoilija, Tuusula
51. Rauhala Jenni, opiskelija, Helsinki
52. Rautiainen Inga, eläkeläinen, Sipoo
53. Repo Eila, myyjä, kalamestari, Espoo
54. Ryömä Leena, markkinointitutkimusassistentti, Helsinki
55. Saarinen Seppo, kirvesmies, Sipoo
56. Salin Olli, VTK, sosiaalipäivystyksen päällikkö, Helsinki
57. Siira Marjaliisa, toimittaja, Helsinki
58. Siirilä Tapio, työsuojeluinsinööri, Helsinki
59. Simukka Seija, eläkeläinen, Kerava
60. Siren Lasse, diplomikielenkääntäjä, Helsinki
61. Storm Eira, ravitsemispäällikkö, Järvenpää
62. Suonperä Arjo, varatuomari, Espoo
63. Susi Erkki, päätoimittaja, Helsinki
64. Tallbacka Helmer, leipomotyöntekijä, Helsinki
65. Tiittanen Lassi, monialasekatyömies, Helsinki
66. Timonen Seija, eläkeläinen, Helsinki
67. Tulkki Esa, lääkäri, Helsinki
68. Tuominen Hannu, pääluottamusmies, Porvoo
69. Vaahtera Jukka, maalari, Helsinki
70. Vesterinen Bertta, leipuri, Vantaa
71. Viitaniemi Arto, pääsihteeri, Järvenpää
72. Virtanen Pentti, sähköasentaja, Vantaa
73. Vuorinen Heikki, dosentti, Helsinki
74. Väisänen Juha-Pekka, käsitetaiteilija, yrittäjä, Helsinki
75. Zaki Soran, tulkki, Helsinki
76. Åsnabrygg Jarmo, palveluvastaava, Helsinki

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto: 6.1.2008

Helsingin Osuuskauppa Elannon asiakasomistajilla on 22.2.-7.3. pidettävissä edustajiston vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa siihen, ohjaako HOK-Elannon toimintaa kaupallinen voitontavoittelu vai toteuttaako se sosiaalisesti, ekologisesti ja eettisesti vastuullista osuustoimintaa. Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto tarjoaa vaikuttamisen väylän kaikille, jotka haluavat, että HOK-Elanto kehittää laadukasta ja edullista lähikauppaa, turvaa työntekijöilleen kunnolliset työehdot, lisää osuusliikkeen jäsenten vaikutusmahdollisuuksia sekä tarjoaa vaihtoehdon koville kapitalistisille arvoille.

HOK-Elannolla on yli puoli miljoonaa asiakasomistajaa ja sen osuus pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupasta on noin 40 prosenttia. Suurena osuusliikkeenä sillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa vähittäiskaupan, ravintola-alan ja useiden muiden palvelujen kehitykseen. Vaarana on kuitenkin se, että pyrkimys yhä vahvempaan markkina-asemaan syrjäyttää osuustoiminnan edistykselliset periaatteet ja työväenliikkeen ihanteet.

Kaupallista voitontavoittelua ja yksipuolisesti suuria yksiköitä korostava linja ei ole asiakkaiden eikä työntekijöiden etu. Se sivuuttaa myös osuustoiminnan uudet haasteet asiakasomistajien vaikutusmahdollisuuksien, ruokaturvan, ekologian ja reilun kehitysmaakaupan edistämisessä.

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto puolustaa HOK-Elannon jäsenten ja työntekijöiden etuja ja vaikutusmahdollisuuksia. Mielestämme osuusliikkeen tulee kantaa vastuunsa myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, solidaarisuuden ja rauhan edistämisessä.

Lähikaupan puolesta

* Lähikaupan palveluja on laajennettava ja monipuolistettava. Palvelujen kehittäminen ei saa tarkoittaa niiden keskittämistä suuriin kauppakeskuksiin ja etäälle asuinalueista. Erityisesti Alepa-lähikaupoissa on laajennettava tuotevalikoimaa ja muutettava hintataso edullisemmaksi.

Vastuu ympäristöstä

* HOK-Elannon tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä. Tämä tarkoittaa muun muassa kotimaisten terveellisten elintarvikkeiden ja luomutuotteiden saatavuuden parantamista. Geenimuunneltuja elintarvikkeita ei pidä ottaa myyntiin, koska niiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi. Myymäläverkostoa on kehitettävä niin, että joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Joukkoliikenteen käyttäjille tulee tarjota bonus-etuja. HOK-Elannon tulee säästää energiaa, vähentää jätteitä ja edistää kierrätystä. S-ryhmän ei pidä investoida lisäydinvoiman rakentamista varten perustettuun Fennovoima-yhtiöön.

Sosiaalinen vastuu

* S-etukortin tuomia jäsenetuja on parannettava. Tarjouksia on kehitettävä niin, että työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja muut vähävaraiset hyötyvät niistä nykyistä enemmän. Myös kulttuurin ja liikunnan alueella tarjottavia jäsenetuja tulee monipuolistaa. Osuusliikkeen tulee kantaa yhteiskunnallista vastuuta myös lähiyhteisöjen hyvinvoinnista muun muassa tukemalla työttömien toimintaa.

Vastuu työnantajana

* HOK-Elannon tulee edistää työllisyyttä, oikeudenmukaista tulonjakoa ja työhyvinvointia. Työsuhteiden tulee olla ensisijassa kokoaikaisia ja työaikojen järjestelyjä on kehitettävä työntekijöiden tarpeista lähtien. Kokoaikaisten työntekijöiden osuuden tuntuva lisääminen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen on tärkeää myös palvelujen kehittämiseksi. On ryhdyttävä kokeilemaan työajan lyhentämistä ansiotasoa alentamatta. Palkkahaitaria on kavennettava nostamalla pieni- ja keskituloisten työntekijöiden palkkoja. S-ryhmän ei pidä ajaa kauppojen sunnuntai-aukiolon laajentamista.

* Osuusliikkeen tulee olla edelläkävijä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Työntekijöiden tulee saada valita edustajansa osuusliikkeen kaikkiin hallintoelimiin, myös hallitukseen.

* S-Pankin toimintaa on kehitettävä jatkossakin niin, että se tarjoaa yksityisiä liikepankkeja parempaa korkoa tavallisille säästöille ja maksuttomat käyttötilit. S-Pankin työntekijöille tulee taata vähintään vastaavat työehdot kuin samanlaisesta työstä muissa yrityksissä. S-Pankin sijoitustoiminnan tulee olla eettisesti kestävää ja välttää riskejä.

Reilua kauppaa

* Kehitysmaakauppojen ja kehitysmaiden osuustoiminnallisten tuottajien kanssa on kehitettävä reilua ja suoraa kauppaa ohi ylikansallisten suuryhtiöiden. Tässä on käytettävä hyväksi myös osuustoiminnallisen liikkeen kansainvälistä yhteistyötä. Osuusliikkeen hankinnoissa tulee olla takeet siitä, että tuotteiden valmistuksessa ei käytetä lapsityövoimaa eikä poljeta työntekijöiden oikeuksia.

* Osuusliikkeen tulee omassa toiminnassaan torjua kaikenlainen rasismi ja ottaa huomioon monikulttuuriset tarpeet.

* HOK-Elannon tulee kehittää myös osuustoiminnallista tuotantoa eräänä keinona vähentää suurten kaupallisten yhtiöiden ylivaltaa.

Jäsenvaltaisuus

* Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä esimerkiksi muodostamalla paikallisia jäsentoimikuntia. Osuusliikkeen lehteä ja internetsivuja tulee kehittää jäsenten ja työntekijöiden osallistumisen ja vaikuttamisen foorumina. On kehitettävä osuustoiminnallista valistus- ja koulutustoimintaa. Osuusliikkeen jäsenten valitseman edustajiston päätösvaltaa on lisättävä niin osuusliikkeen kuin sen hallitsemien yritysten johtamisessa.

Helsingin Osuuskauppa Elannon edustajiston vaalissa on kyse osuusliikkeen suunnasta. Jokainen ääni työväenliikkeen ja edistysmielisen osuustoiminnan ihanteiden puolesta on tärkeä!

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto

SKP vaatii yhtiöiden ja Helsingin voittojen uusjakoa

Suomen kommunistinen pSyrjäytetään kapitalistituolue lähtee Helsingissä eduskuntavaaleihin täydellä ehdokaslistalla ja vaatimuksella suuryhtiöiden voittojen ja Helsingin kaupungin ylijäämien uusjaosta. — Sekä pörssiyhtiöt että Helsingin kaupunki tekevät viime vuodelta ennätyksellisen suuria voittoja. Pörssiyhtiöiden ennustetaan jakavan osinkoja tänä vuonna 11 miljardia euroa. Helsingin kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteen laskettu tulosennuste on sekin ennätykselliset 406,8 miljoonaa euroa. Me helsinkiläiset SKP:n ja asukaslistan ehdokkaat vaadimme nämä voitot uusjakoon, kertoo SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä jätti tänään kaupunginvaltuustossa aloitteen lisäbudjetista, jolla kaupungin ylijäämistä ohjataan lisää rahaa sosiaali-, terveys-, opetus-, joukkoliikenne- ja muiden peruspalvelujen määrärahojen korottamiseen, henkilöstön lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Lisää nuoria ehdolla

SKP:llä on Helsingissä ehdokkaana aiempaa enemmän nuoria, naisia ja kulttuuriväkeä, kertoo SKP:n piirijärjestön puheenjohtaja Toivo Koivisto. — Ehdokaslistallamme näkyy ammattien ja tavallisten ihmisten arjen kirjo opiskelijoista eläkeläisiin, duunareista lääkäreihin, taiteilijoista ja yksityisyrittäjiin. — Aiomme saada Helsingistä eduskuntaan edustajan niin, että siellä kuuluisi myös selkeä ja rehellinen vasemmistolainen ja suunnan muutoksen vaatimus, Koivisto toteaa. Helsingissä SKP on sopinut yhteistyöstä Asukaslistan kanssa, jolla on SKP:n listalla neljä sitoutumatonta ehdokasta.

Jako uusiksi Helsingissä

SKP:n Helsingin piirin vaaliohjelmassa esitetään peruspalvelujen kehittämisohjelman tekemistä Helsingille ja läpipalvelujen turvaamista. SKP vastustaa koulujen ja terveysasemien sulkemista. Helsingin kaupungin tulee kantaa vastuunsa myös työllistämisestä ja korjata kaupungin työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyys. Pääomatuloja on SKP:n mielestä ryhdyttävä verottamaan samalla tavalla kuin palkkoja, jolloin ne tulevat myös kunnallisveron piiriin. SKP haluaa kehittää joukkoliikennettä alentamalla lippujen hintoja sekä kehittämällä poikittaista joukkoliikennettä ja raideliikennettä. Asumiskustannusten nousua SKP rajoittaisi vuokrasääntelyllä ja luopumalla aikeista siirtyä kaupungin asuntotuotannossa kovan rahan lainoitukseen. SKP vastustaa Sipoon ja Vantaan osien pakkoliittämistä Helsinkiin ja julkisten palvelujen kilpailuttamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä. SKP kehittäisi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia siirtämällä lähipalveluja koskevaa päätösvaltaa vaaleilla valittaville kaupunginosavaltuustoille. Maahanmuuttajien asemaa puolue haluaa parantaa mm. lisäämällä eri kielillä annettavia palveluja, kielten opetusta ja maahanmuuttajien työllistämistä. SKP haastaa myös muiden puolueiden ehdokkaat ottamaan selvästi kantaa Natoa ja EU:n perustuslakia vastaan.

Marssi

marssi suoraan päiväduunist leipäjonoon

lekurilta mielialalääkkeet pahaan oloon

tyyppaa mun tyylit, sylki roiskuu sun kengillä

mut tol hikipajamatskul ei voi talloo liskoi hengiltä

jotka toteuttaa politiikkaansa ja rikastuu siin sivus

kun katsot korvan taakse siellä vilahtaakin kidus

koneet ei kestä edes yhtä ihmiselämää

aika herätä, mieti kuka vedättää

marssi pää painuksissa pätkätyöstä toiseen

pomon perset nuolemalla saatat tulla toimeen

jos voitat systeemin säännöillä, oot menettänyt pelin

siks arsenaalina paska asenne ja lujat vitun setit

mist sä voit tietää, johdetaanko meitä harhaan

vai väitätsä et kaikki tehtäis kansalaisen parhaaks?

poliisit vartijat, valtuudet on ylitetty

julkinen tila ostoskeskuksille pyhitetty

historian alkuhämäristä

herrat on syöny hyvin meidän tapellessa jämistä

kädet toistemme kurkul vaik eniten vaarallista

on olla niin kiskalla ettei tajuu oikeet vihollista

yläluokka, viranomaiset, ministerit ja pressat

kaikki meidän yläpuolel pyramidihuijauksessa

mä oon rauhan mies, mutta tää on luokkasotaa

ja kohta ilman siruu kädes et voi myydä etkä ostaa

eikä se oo tieteiselokuvaa

mitä ei oo ehtinyt tapahtua, tulee vielä tapahtumaan

olot ei muutu huonommiksi kertarysäyksellä

vaan pikkuhiljaa, niin vaan harvat tajuu ihmetellä

ei systeemii voi sislätäpäin muuttaa

pelisäännöist päättää ne, kenel on eniten omaisuutta

ratkasu löytyy, mut se vaatii sydäntä

eliminoidaan eliitti keinolla millä hyvänsä!

marssi mielenosoitukseen palkaks nippusiteet

maikkarilta valmiiks pureskellut mielipiteet

taiteesta rikos – stadi arkkitehdin paperi

onks se parempi – valvontakamera sun kaveri

näin oikee siipi väittää, nehän kontrolloi medioita

koulutettui kahdel jalal kulkevia apinoita

anna sen soida, anna sen soida, koska

vallankumousta ei televisioida koskaan.

— Steen1

Helsingin budjettiesitys ei tuo korjausta palveluhin eikä palkkoihin

SKP:n ja asukaslistan ryhmä on tyytymätön ylipormestari Jussi Pajusen esitykseen Helsingin ensi vuoden talousarvioksi ja esittää tuntuvia lisäyksiä erityisesti peruspalveluihin ja henkilöstön palkkoihin, kertoo kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

— Esitys jatkaa monien peruspalvelujen alibudjetoimista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetty summa on vain nimelliset kolme prosenttia enemmän kuin tämän vuoden menot uusimman talouden seurantaraportin mukaan. Kyse on siis vain inflaatiotarkistuksesta, jolla ei korjata esimerkiksi lapsiperheiden ja vanhusten palvelujen puutteita. Kun työehtosopimusten mukaiset palkkojen korotukset ja ostopalvelujen lisäys vievät tästä pääosan, ovat käyttömenot käytännössä jäissä.

— Palkkamenoihin on varattu ensi vuodelle vain runsaan kuuden prosentin lisäys. Tällä ei korjata työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä eikä poisteta henkilöstövajausta. Kahden seuraavan vuoden aikanakaan palkkasumma ei kasva Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lupaamaa12-13 prosenttia, vaan nousu jää alle 10 prosenttiin.

— Esitämme budjettiesityksen korjaamista ohjaamalla kaupungin liikelaitosten ylijäämistä useita kymmeniä miljoonia lisää peruspalveluihin ja lisäämällä 30 miljoonaa euroa työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen valtakunnallista sopimusta täydentävällä Helsinki-lisällä. Joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisen sijasta on lisättävä tuntuvasti tariffitukea kaupungin liikennelaitokselle.

Hakanen muistuttaa, että Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee tänäkin vuonna ennusteiden mukaan yli 200 miljoonan euron voittoa.

SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen 28.9.07

Muistutus keskustatunnelin asemakaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunginhallitukselle

Viite: kuulutus 31.8.2007

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry pitää ehdotusta Keskustatunnelin asemakaavasta Helsingin liikenne- ja kestävän kehityksen politiikan sekä helsinkiläisten etujen vastaisena. Esitämme sen hylkäämistä.

Keskustatunneli lisäisi yksityisautoliikennettä keskustaan ja läpikulkuliikennettä, vähentäisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja lisäisi kasvihuonekaasupäästöjä. Keskustatunnelin kanssa käsi kädessä kulkee kiihtyvä pysäköintilaitosten rakentaminen ja laajentaminen Helsingin keskustassa.

Helsingin keskustatunneli on ristiriidassa Helsingin kaupungin Kestävän kehityksen toimintaohjelman kanssa, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta henkilöautoista. Toimintaohjelman vuoden 2007 seurantaraportissa todetaan, että joukkoliikenteen käyttö on Helsingissä laskussa ja että tarvitaan erityistä panostusta joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenneinvestoinnit ovat pääkaupunkiseudulla kuitenkin vähentyneet vuodesta 1999 lähtien.

Kaupungin vuoden 2006 ympäristöraportissa todetaan, että liikenteen vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun ja meluun ovat Helsingissä merkittävä ympäristöongelma. Henkilöautoliikenteen määrä on jatkuvasti kasvanut ja joukkoliikenteen matkustajamäärät laskeneet. Keskustatunneli vain pahentaisi hyvin tiedossa olevaa ongelmaa.

Keskustatunneli maksaisi reippaasti yli puoli miljardia euroa. Sen suunnittelun ja toteuttamisen kustannukset ja työmäärä kilpailevat ja ovat ristiriidassa kestävän kehityksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteiden kanssa.

Mielestämme Keskustatunnelin asemakaava on valmisteltu puutteellisesti. Sen ilmanlaatuvaikutusten arviot eivät ole ajan tasalla. Todellista vaihtoehtoa, joka perustuisi voimakkaaseen raideliikenteen kehittämiseen (kuten metron laajentaminen, Kehärata, Pisara-ratalenkki, raitiotieverkoston laajentaminen, Raide-Jokeri) ja ruuhkamaksuihin, ei kaavan valmistelussa ole tarkasteltu.

19.9.2007 SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry

Lähikoulujen puolustajille tärkeitä voittoja

Yrjö Hakanen 16.5.07 Helsingissä:

Lopetettavaksi esitettyjen koulujen listan olennainen lyhentyminen on lähikouluja puolustaneiden oppilaiden, lasten vanhempien, opettajien ja järjestöjen voitto. Samalla se osoittaa, että asukkaiden ei tarvitse alistua lähipalvelujen heikentämiseen eikä kaupungin virkamiesjohdon saneluun, kommentoi SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston esitystä kouluverkosta.

— Opetusviraston johdon koulujen lopettamiselle esittämien perustelujen osoittautuminen koulu koulun jälkeen virheellisiksi kertoo siitä, miten mielivaltaisesta ja poliittisesta hankkeesta kouluverkon tarkistamisessa on ollut kyse.

— Tarkoituksena on selvästi ollut luoda lisää markkinoita yksityisille kouluille samalla kun kaupungin kiinteistötalous on jyrännyt alleen koulujen kasvatukselliset tavoitteet. Tähän viittaavat myös julkisuuteen tulleet tiedot siitä, että eräät yksityiset koulut olivat jo ilmaisseet kiinnostuksensa saada käyttöön lopetettavien kunnallisten koulujen tiloja.

Lopetettavien koulujen listalle on jäänyt Pukinmäen ala-aste, Etu-Töölön ylä-aste ja Laajasalon lukio. Sivukoulujen osalta kiistanalaisimpiin esityksiin kuuluu Malminkartanon ala-asteen sivupisteestä lopettaminen.

— SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaikkien näiden koulujen lopettamista, Hakanen kertoi. Joidenkin koulujen sivutoimipisteiden lopettaminen voi sen sijaan tulla kyseeseen.

— Huonoa opetuslautakunnalle tehdyssä uudessa esityksessä on myös se, että siinä ei hylätä lopullisesti Jakomäen ala-asteen lopettamishanketta. Sitä ja eräitä sivukouluja koskevat lopulliset ratkaisut tehtäisiin vasta myöhemmin, vuoteen 2010 mennessä.

— Samalla kun lautakunnan on syytä korjata esitystä vielä näiltä osin, on ryhdyttävä toimiin koulujen resurssien lisäämiseksi siirtymällä kaupungin kouluilta perimissä sisäisissä vuokrissa markkinahinnoittelusta omakustannuspohjalle.

— Ei ole mitään perusteita sille, että Helsinki perii veronmaksajien rahoilla rakennetuista kouluista keskimäärin yli kaksi kertaa korkeampaa pääomavuokraa kuin naapurikunnat, Hakanen totesi.

Lähikoulujen puolesta

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa opetusviraston esitystä, joka merkitsisi muun muassa 11 peruskoulun ja 2 – 3 lukion lopettamista.

Helsingin kaupunki tekee voittoa. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli noin 400 miljoonaa euroa voittoa. Mitään tarvetta säästää kouluista ei siis ole. Tärkeysjärjestys on väärä, jos rahaa ei riitä lähikouluihin ja lasten hyvinvointiin samaan aikaan kun keskustatunnelin kaltaisiin hankkeisiin aiotaan käyttää yli puoli miljardia euroa.

Opetusviraston laskelmassa 1 – 4 miljoonan euron säästöistä on otettu huomioon vain viraston oman kulut. Siinä ei otettu lukuun koulujen käyttötarkoituksen muuttamisesta kiinteistövirastolle aiheutuvia kuluja. Selvyyttä ei ole siitäkään, löytyykö kaikille kouluille uutta käyttöä. Lisäksi Helsinki perii kouluilta noin kaksi kertaa korkeampia pääomavuokria kuin muut isot kaupungit.

Opetusviraston esityksessä lasten lukumäärää koskevat alueellisesti arviot on esitetty vain viiden seuraavan vuoden osalta. Kuitenkin useilla alueilla kouluikäisten lasten lukumäärä tulee kasvamaan 2010-luvun aikana. Lisäksi on tulossa täydennysrakentamista ja uusia alueita, jotka tuovat lisää lapsiperheitä, jos lähikoulut ja muut palvelut ovat kunnossa. Koulujen sulkeminen vain lasten määrän tilapäisen vähenemisen perusteella on ehdottomasti väärä linja.

Kaikkein tärkein eli opetuksen kehittäminen ja lasten etu on jäänyt opetusviraston valmisteluissa kiinteistötalouden jalkoihin. Koulujen vähentämisen sijasta tarvitaan lisää resursseja opetuksen ja erityisopetuksen kehittämiseen, opetusryhmien pienentämiseen, koulutilojen parantamiseen sekä koulujen kehittämiseen asuinalueiden tärkeinä monitoimikeskuksina.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous vaatii opetuslautakuntaa hylkäämään opetusviraston esityksen. Vaihtoehtona koulujen vähentämiselle esitämme, että opetusvirasto ja lautakunta ryhtyvät muun muassa seuraaviin toimiin:

– kaupungin kiinteistöviraston ja tilakeskuksen kouluilta perimien ns. sisäisten vuokrien muuttaminen omakustannuspohjalle. Tästä opetusvirastolle kertyviä säästöjä voitaisiin käyttää opetusryhmien pienentämiseen, erityisopetuksen kehittämiseen, maahanmuuttajien kieli- ja muuhun opetukseen, opettajien palkkaukseen jne.

– koulutilojen monitoimikäytön kehittämistä siellä, missä koulujen tilatarve vähenee lähivuosina tilapäisesti. Tähän on tarpeita ja mahdollisuuksia muun muassa lasten aamu- ja iltapäivätoiminnassa, päivähoidossa, muissa peruspalveluihin sekä harrastus- ja asukastoiminnassa.

– uusien asuinalueiden suunnittelemissa sen varmistamiseen, että niihin turvataan heti alusta alkaen korkeatasoinen lähikouluverkosto.

– riittävien varojen turvaamiseksi tarvittaviin peruskorjauksiin, opetusvälineiden hankintoihin ja muihin opetustilojen kehittämishankkeisiin.

Korostamme, että kaupungin ja sen liikelaitosten ylijäämistä voidaan ohjata esimerkiksi lisäbudjetilla lisää rahaa koulujen ja muiden peruspalvelujen tarpeisiin.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 14.4.07

Aravajärjestelmää ei saa lopettaa

— Helsingin perustettava oma asuntojen rakentamisyksikkö

Porvarihallituksen oikeistolaista linjaa kuvaa sen aikomus lopettaa arava-asuntotuotanto. Tällainen hanke palvelee vain gryndereiden ja pankkien etuja. Se pahentaa entisestään kohtuuhintaisten asuntojen pulaa ja kiihdyttää asumiskustannusten nousua.

Hallitus nostaa asumiskustannuksia myös kiristämällä muun muassa asumiseen kohdistuvia energiaveroja.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vastustaa aravajärjestelmän alasajoa. Aravalainoituksen lopettamisen sijasta on muutettava aravalainojen ehdot edullisemmiksi muun muassa alentamalla niiden korkoja. SKP:n piirikomitea vaatii myös palaamista vuokrasääntelyyn.

Helsingin kaupungin uuden asunto-ohjelman valmistelussa pitää SKP:n piirijärjestön mielestä päähuomio suunnata kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen. Uusista asuntoalueista ei saa tehdä sellaisia, joihin on varaa muuttaa vain rikkailla.

Helsingissä on valmiiksi kaavoitettua tonttimaata noin 70 – 80 000 asukkaalle. Yksityiset rakennusliikkeet jarruttavat näiden jo kaavoitettujen alueiden rakentamista, jotta hintataso ei laske kun kalliille asunnoille ei riitä tarpeeksi kysyntää.

SKP:n Helsingin piirijärjestö esittää kaupungin oman asuntojen rakentamisyksikön perustamista kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Kaupunki voi hillitä asumiskustannusten nousua myös lopettamalla tonttimaan myymisen.

Helsingin Energian hintojen korotukset perusteettomia

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää perusteettomina ennätysvoittoja tekevän Helsingin Energian ilmoittamia hintojen korotuksia. Piirijärjestö vaatii energialaitoksen hinnoitteluperusteiden muuttamista niin, että tariffien laskentaperusteet irrotetaan sähkömarkkinoilla tapahtuvasta keinottelusta, jolla hintoja nostetaan muun muassa pohjoismaiseen sähköpörssiin vedoten.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Helsinki teki voittoa 407 miljoonaa. Miksi rahaa ei riitä palveluihin?

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna 407 miljoonan euron voittoa. Samaan aikaan lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten ja vammaisten palveluja ja kaupungin työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tammikuussa kaupunginvaltuustolle jaetun talouden seurantaraportin 4/2006 mukaan Helsingin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhdistetty tulos on peräti 406,8 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät jo investointien rahoitusmenot ja poistot. Tulos on 376 miljoonaa euroa budjetoitua parempi.

Rahaa 300 miljoonaa enemmän kuin velkaa

Talousjohto esittää voittojen näyttämistä pienempänä tekemällä ylimääräisiä varauksia noin 125 miljoonalla eurolla. Niiden jälkeenkin ylijäämä on 285 miljoonaa euroa. Raportin mukaan kaupungilla oli vuoden lopulla rahaa sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Velkaa oli 680 miljoonaa. Eli kaupunki voisi maksaa kerralla pois kaikki velat ja jäljelle jäisi vielä lähes 300 miljoonaa euroa.

Helsingin Energian ylivoitot

Energialaitoksella on ollut iso osuus tuloksen tekemisessä. Helsingin Energian tulosennuste on raportissa 234 miljoonaa ylijäämäinen. Tässä on jo huomioitu lähes sadan miljoonan euron investointivaraus Hanasaari A-voimalan purkamiseen. Ylijäämää on kasvattanut korkeiden hintojen ohella sähkönsiirtoverkon yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto.

Voittoa myös ilman liikelaitoksia

Kaupungin talouden ylijäämäisyys ei johdu kuitenkaan vain liikelaitosten voitoista. Myös toiminta ilman liikelaitoksia on lähes 150 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi ja toi 34 miljoonan voiton. Tähän vaikuttivat muun muassa ennakoitua suuremman verotulot ja tonttien myyntitulot.

Miksi peruspalveluja alibudjetoidaan?

Kunnille valtion kautta tulevan rahoituksen leikkaamisen takia useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta. Sen sijaan Helsingissä olisi taloudellisia mahdollisuuksia parantaa palveluja, lisätä henkilöstöä ja parantaa työntekijöiden palkkoja.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, on paljastava osoitus siitä, miten valheellisia ovat eduskuntapuolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, toteaa SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Helsingissä olisi rahaa parantaa heti palveluja, lisätä henkilöstöä ja korjata näiden pääosin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Kaikki muut valtuustoryhmät kokoomuksesta ja sosialidemokraateista aina vasemmistoliittoon ja perussuomalaisiin asti hyväksyivät kuitenkin budjetin, joka jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista.

Budjetti hyväksyttiin lopulta äänin 80 – 1 vain Yrjö Hakasen kannattaessa lisäyksiä määrärahoihin, henkilöstön määrään ja työntekijöiden palkkoihin. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät budjettiin myös linjaukset koulujen, terveysasemien ja nuorisotilojen vähentämisestä, vaikka nyt esiintyvät muka tästä huolestuneina.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen, Hakanen arvioi.