Avainsana: ympäristö

Ilmasto- ja rauhantekoja

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa ihmiset ovat muuttamassa koko maapallon ilmakehää. Suuri muutos on meneillään yhden sukupolven elinaikana. Elinympäristön muutos näkyy joka puolella maapalloa. Syynä on kestämätön kehitys ja luonnonvarojen riisto, josta hyödyn korjaavat planeetan uumenet vallannet öljy-yhtiöt kumppaneineen.

Tositoimia tarvitaan

Kesällä 2022 Suomen eduskunta hyväksyi ilmastolain, jossa on hyviä tavoitteita. Kasvihuonekaasujen päästöjen pitäisi vuoteen 2030 mennessä vähentyä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Viimeistään vuonna 2035 päästöjen ja poistumien olisi oltava yhtä suuria. Tositoimia tarvitaan, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset sitoumuksensa ilmastomuutoksen torjunnassa.

Ilmastotavoitteisiin päästään, kun energiantuotanto siirtyy hiilen ja öljyn poltosta uusiutuvaan energiaan, liikenteen ja maatalouden päästöt kutistuvat ja Suomen metsät vahvistuvat. Syksyllä osoittautui, että metsät ovatkin muuttuneet hiilen nielusta lähteeksi, koska puita hakataan enemmän kuin niitä kasvaa.

Lajikato liittyy ilmastonmuutokseen. Kutistuva ja köyhtyvä luonnonympäristö, talvisin sulava lumi ja jää ahdistavat Suomen alkuperäisiä eläimiä, kasveja, hyönteisiä. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen ja kehityksen kääntämiseen vuoteen 2030 mennessä. Suomessa valtiolta odotetaan tositoimia: lisää suojelualueita ja elinympäristöjen parannusohjelmia. Maan suurimpana metsänomistajana valtion pitää samantien rajoittaa hakkuita omilla maillaan. Kaikki jäljellä olevat kaupunkimetsät pitää suojella rakentamiselta.

Ympäristö ja rauha

Sota ja varustautuminen pahentavat ilmaston ja ympäristön kriisiä. Ukrainassa hyökkääjän ohjukset tuhoavat voimalaitoksia, tehtaita ja asuintaloja. Hiiltä ja öljyä kuluu toisaalla eloonjäämiseen ja toisaalla sotakoneisiin. Ilmastomuutoksen torjuntaan tarvitaan kansainvälistä vuoropuhelua ja yhteistyötä, joka on nyt sotien keskellä katkennut. Suomessa ympäristöyhteistyö naapurimaiden kanssa on ehdoton välttämättömyys, ja siihen tarvitaan rauhaa.

Suomi ei tarvitse asevarustelua eikä raja-aitoja, ei sotilasliittoja eikä ydinaseita. Tarvitaan rauhanaloitteita ja rauhantyötä Euroopassa ja maailmalla. Suomi ja Ukraina, Ruotsi ja Itävalta olisivat Euroopan kartalla hyvä alku ydinaseettomien ja liittoutumattomien maiden vyöhykkeelle. Liittoutumattomana Suomi voi tässäkin maailmantilanteessa jatkaa rauhanrakentajana. Parasta tukea Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle on tuki rauhanponnisteluille.

LAURA RONTU
Meteorologian dosentti
Eduskuntavaaliehdokas

Ritva Sorvali puhuu rauhasta, Elokapinasta ja peruspalveluista

Television Syke sarjassa sairaanhoitajaa näyttelevä, oikeassa elämässä Helsinkiin Lahdesta muuttanut näyttelijä Ritva Sorvali parantaisi kiireesti päiväkotien tilannetta, perusterveydenhoitoa sekä mielenterveyspalveluita. Sorvali vaatii päättäjiä puhumaan rauhan rakentamisesta ja militarismin sijaan loppua Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa.

Pitää olla sanottavaa

Matalaääninen, suoraan silmiin katsova ja kohti kävelevä Ritva Sorvali saa monen silmät pyörähtämään. Hyvässä ja pahassa. Moni tuntee hänet teatterista, elokuvista ja tv-sarjoista. Vuoden naisnäyttelijäksi Sorvali valittiin kymmenisen vuotta sitten roolistaan Otso Kauton ohjaamassa Anna Krogeruksen komediassa “Kuin ensimmäistä päivää”.

Palkintoroolissaan Sorvali teki työtä vanhusten hoitokodissa. Nyt keväällä 2023 Sorvali nähdään sairaanhoitajana tv-sarjassa Syke.

– Haluan näyttelijänä päästä vaikuttamaan asioihin. En esittele lavalla itseäni, vaikka nuorempana olinkin ihan kivan näköinen. Minulla täytyy olla lavalla itselle tärkeää sanottavaa. Lisäksi toivon, että esitykset, joissa olen mukana, herättäisivät katsojissa jotain ajateltavaa ja ehkä ihmiset esityksen innoittamana ryhtyisivät jopa toimiin, sanoo Ritva Sorvali.

”Se on hirveetä”

Pakko uskoa, että Sorvali tuntee esittämiensä hahmojen todellisuuden. Teatterin tulisielu vaatii ihan oikeassa elämässä lisäresursseja etenkin varhaiskasvatukseen, perusterveydenhoitoon ja mielenterveyspalveluihin.

– Meiltä puuttuu 2 200 ammattilaista lasten päiväkodeista. Se on hirveetä!

– Päiväkotien työntekijät ovat alipalkattuja.  Nämä ihmiset tekevät kaikkein merkityksellisintä työtä, jossa pienet lapset kasvavat. Varhaiskasvattajien pulan takia päiväkoteja ei voida aina pitää edes auki. Päiväkotien ammattilaisten palkkoja on kiireesti nostettava, myös sen takia, että alasta tulisi houkuttelevampi. Tarvitaan lisää henkilökuntaa.

– Julkista terveydenhuoltoa koskee tämä sama haaste. Erityisesti mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet eivätkä ihmiset saa tarvitsemaansa apua, sanoo Ritva Sorvali.

Rauha ja ympäristö

1980-luvulla valtakunnan kiistellyin teatteriohjaaja Jouko Turkka, joka oli myös Sorvalin opettaja, koulutti näyttelijöitä sietämään äärimmäisiä paineita. Tänään ihmisen sietokyky on koetuksella. Ritva Sorvali sanoo jaksavansa näyttelijän työn ja aatteensa voimalla.

Rauha ja ympäristökriisi ovat asioita, joissa Sorvali ei halua tehdä kompromisseja. Sorvali antaa kaiken tukensa Elokapinan työlle ja toiminnalle.

– Kyllä minua saa vasemmistolaiseksi sanoa, mutta korjaan aina, että olen kommunisti. En voisi olla Natoa kannattavan puolueen ehdokas. Ei semmoista kompromissia voi tehdä. Kutsun kaikkia mukaan puhumaan rauhasta ja sitä, että rauha on mahdollista. Nyt on alettava ylläpitää uskoa siihen, että rauhan on mahdollista. Se tarkoitta, että meidän täytyy välittää toisistamme. Jokaisen ihmisen elämä on niin arvokasta, että me kaikki tarvitsemme rauhaa, sanoo Ritva Sorvali.

JP VÄISÄNEN

Ritva Sorvali on vuonna 1958 Jyväskylässä syntynyt suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän asuu nykyisin Helsingissä. Sorvali palkittiin vuoden naisnäyttelijäksi vuonna 2010. Teatterikorkeakoulusta valmistunut Sorvali on näytellyt Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden kaupungin teattereissa. Sorvali oli mukana Lahdessa perustamassa Teatteri Vanhaa Jukoa. Sorvali on myös laulaja ja tunnettu yhteistyöstään säveltäjä Kaj Chydeniuksen kanssa. Sorvali on Helsingissä SKP:n ja sitoutumattomien listalla eduskuntavaaliehdokkaana.

Vastavirtafestivaali

Vanha ylioppilastalo, Helsinki

Lauantai 22.syyskuuta klo 10 – 01

Radikaaleja vaihtoehtoja ja vastavirran kulttuuria. Vastarintaa leikkauspolitiikalle ja rahaeliitin vallalle. Avauksia vasemmistolaiseen ja punavihreään yhteistyöhön. Osallistuvaa demokratiaa ja muutoksen näköaloja.

Vastavirran kulttuuria konsertissa ja klubilla kello 19 alkaen Esiintyjinä muun muassa Kaj Chydenius, Reijo Frank, Minja Koski, Oona Airola, Aulikki Oksanen, Ilpo Tiihonen, Merja Ikkelä, Tumppi Varonen sekä Jaakko Laitinen & Väärä raha, indieyhtye Lyydia ja vaihtoehto-rockia esittävä Minja Maarika & Madonluvut.

Päivällä klo 10 – 17 järjestettävien keskustelujen teemat liikkuvat eurokriisistä ja Karl Marxin Pääoman ajankohtaisuudesta lähipalveluihin ja ympäristöongelmiin. Keskustelijoina ovat mm. Kreikan vasemmistokoalition Syrizan ja Euroopan vasemmiston edustaja Yiannis Bournous, Agneta Norberg Ruotsin rauhanneuvostosta, Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi, prof ja Attacin puheenjohtaja Heikki Patomäki, kirjailija Katja Kettu, juuri uuden kirjan Emumunaus julkaissut Esko Seppänen, Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, musiikkituottaja Atte Blom, YIT:n pääluottamusmies Jari Pellikka, ihmisoikeusaktivisti Meri Mononen-Matias, professori Teivo Teivainen, Occupy-liikkeen aktiivit Marissa Varmavuori ja Heikki Ketoharju, SKP:n pääsihteeri JP Väisänen ja puheenjohtaja Yrjö Hakanen.

Vuosaareen Natura-alueen laiturihanke kaatui

Kiistaa herättänyt lähes 100 metrin laiturihanke Vuosaaren Kallvikinniemen Kuningattareen, Natura-alueelle haudataan. Päätös on hyvä esimerkki siitä, miten ympäristön puolesta tehty sitkeä kansalaistoiminta kannattaa. Kaupunginvaltuustossa hanketta vastusti SKP:n ja Helsinki-listojen valtuutettu Yrjö Hakanen ­- kuinkas muutenkaan!

Kiistaa herättänyt lähes 100 metrin laiturihanke Vuosaaren Kallvikinniemen Kuningattareen, Natura-alueelle haudataan. Laituri on poistettu valtuuston päätettäväksi 15.helmikuuta tulevasta asemakaavasta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ja –lautakunta esittivät asemakaavaan merkintää yksityisen ravintolayrittäjän tarpeisiin tehtävästä 96 metrin laiturista. Useat vuosaarelaiset yhdistykset, ympäristöjärjestöt ja alueen asukkaat vastustivat laituria. Sen katsottiin vaarantavan Natura-alueen suojelutavoitteet ja myös niemen vapaan virkistyskäytön.

Kaupunginvaltuustossa laiturihanketta vastusti SKP:n ja Helsinki-listojen Yrjö Hakanen. Hän vetosi vielä kaupunkisuunnittelulautakunnan yksimielisen esityksen jälkeen apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilään laiturimerkinnän poistamiseksi kaavaesityksestä. Tähän oli perusteita siksikin, että alueelle ravintolatoimintaa valmistellut yrittäjä ei ollutkaan enää halukas jatkamaan vuokrasopimusta Kuningattaren tilalla.

Kaupunginvaltuutettu Hakanen on tyytyväinen siitä, että vielä kaupunginhallituksen käsittelyvaiheessa esitystä muutettiin. Asukkaiden vuosia jatkunut kamppailu Kuningattaren säilyttämiseksi kaikille yhteisenä virkistysalueena ja alueen luonnon suojelemiseksi johti näin tuloksiin, Hakanen toteaa.