Kaupungin ja valtion luotava lisää työpaikkoja

Helsingissä on 50 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys on iskenyt Helsinkiin jopa pahemmin kuin 90-luvun alun syvässä lamassa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta ja Helsingin kaupungin johdolta konkreettisia tekoja uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyysturvan parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun alussa julkaisemien uusimpien työttömyystilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita on Helsingissä 58 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvu on koko maan lukua (32 %) selvästi nopeampaa.

Erityisen rajusti työttömyys on iskenyt nuoriin, joiden työttömyys on kaksinkertaistunut vuodessa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt muuta maata nopeammin. Yli vuoden työttömänä olleita on Helsingissä 16 000.

Hallituksen käynnistämällä työllisyyden edistämisen kuntakokeilulla pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työvoimapalvelut siirtyivät maaliskuun alussa TE-toimistosta kaupungin järjestettäväksi. Helsinki haki mukaan tähän kokeiluun, mutta ei ole tehnyt mitään luodakseen lisää työpaikkoja, joihin työttömiä voidaan työllistää.

Ylijäämistä rahaa työllistämiseen

SKP:n Helsingin piirikomitean tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan esitystä ohjata kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämistä lisää rahaa uusien työntekijöiden palkkaamiseksi palveluihin, joista monissa on suorastaan huutava pula työntekijöistä.

Esimerkiksi hoito- ja hoivatyöhön, kouluihin ja lastensuojeluun tarvitaan kiireellisesti lisää työntekijöitä. Samoin pitää lisätä palkkatukityöllistämistä ja etenkin monille nuorille tärkeitä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Helsingillä on myös monia mahdollisuuksia työllistää taiteilijoita ja muita kulttuurityöntekijöitä.

Piirikomitea kannattaa kokeiluja työajan lyhentämisestä 6+6-tunnin mallilla, jolla voidaan jakaa töitä useammille. Tämä voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta, koska tuottavuus kasvaa ja työttömyyden aiheuttamat menot vähenevät.

Sanna Marinin hallitukselta piirikomitea vaatii hävittäjähankintojen ja työttömyysturvan heikentämisen sijaan investointeja lisää työpaikkoja ja tuloja tuoviin hankkeisiin. Esimerkiksi talouden ekologisen rakennemuutoksen edistämisessä tarvitaan valtion oman yritystoiminnan laajentamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.3.2021

Työllisyyttä kohennettava

Pahenevaan työttömyyteen tulee vastata työllistämällä ihmisiä. On järkevämpää käyttää sakkomaksuihin kuluvat rahat työttömien työllistämiseen. Lisäksi Helsingillä on mahdollisuus parantaa työllisyystilannetta mm. lisäämällä työntekijöitä palveluihin.

Hallituksen kaavailut työttömyysturvan kiristyksistä ovat aivan väärää lääkettä nykyiseen taloustilanteeseen. Martti Hetemäen työryhmän esittämät kuukausittaiset omavastuupäivät eivät auta työllistymisessä. Ne ovat vain keino leikata työttömyysturvaa. Suurin este työttömän työllistymiselle on töiden puute, ei työttömyysturva. Taustalla on yritysten haluttomuus työllistää, ja ennen muuta maksaa elämiseen riittävää palkkaa. Tilannetta vaikeuttaa valtion valitsema poliittinen linja, jossa työpaikkojen luominen jätetään yksityisten yritysten asiaksi, sen sijaan että luotaisiin itse työpaikkoja.

Myös Helsingin pitää tehdä oma osansa. Sen sijaan, että kaupunki työllistäisi pitkäaikaistyöttömiä, se maksaa vuosittain sakkomaksua valtiolle. Nämä sakkomaksut ylittävät tänä vuonna jo 65 miljoonan euron tason.

Pahenevaan työttömyyteen tulee vastata työllistämällä ihmisiä. On järkevämpää käyttää sakkomaksuihin kuluvat rahat työttömien työllistämiseen. Lisäksi Helsingillä on mahdollisuus parantaa työllisyystilannetta mm. lisäämällä työntekijöitä palveluihin. Tulevan vuoden budjetissa on palvelut jälleen alibudjetoituina, ja samaan aikaan kaupungin on määrä tuottaa 145 miljoonaa voittoa.

Helsingissä myös asuminen ja liikkuminen tulevat kalliiksi, ja etenkin matalapalkka-alojen työntekijöiden on hankala tulla palkallaan toimeen. Tähänkin voi kaupunki vaikuttaa ehkäisemällä joukkoliikenteen lippujen hinnankorotuksia ja tuottamalla edullisia asuntoja kaikille

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö

6.10.2016

Eespäin-lehti 4/2011 ilmestyi!

Uusin Eespäin-lehti on saapunut jaettavaksi – ja auttavia käsiä tarvitaan! Lehden voi toki myös lukea netissä suoraan tämän artikkelin kautta.

Uusin Eespäin-lehti on saapunut jaettavaksi – ja auttavia käsiä tarvitaan! Lehden voi toki myös lukea netissä joko lataamalla PDF:n, tai sitten suoraan alta Issuuhun upotettuna:

Artisti maksaa! Helsinki ei tarvitse ydinvoimaa! Vaihtoehto kilpailuttamiselle! Miksi rikas Helsinki leikkaa? SKP:n ja Helsinki-listojen vaihtoehtoiset esitykset budjettiin! Joukot pois Afganistanista!

Kunnolliset palkankorotukset tarpeen

SKP:n Helsingin Piirikomitea tukee uusimmassa kannanotossaan ay-liikkeen pyrkimyksiä kunnollisiin palkankorotuksiin. Kokemus osoittaa, että yritysten voittojen kasvattaminen ei ole edistänyt työllisyyttä.

Kolikkopino
Kuva: rubenwojtecki / Flickr
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen pyrkimyksiä kunnollisiin palkankorotuksiin neuvotteltavana olevissa työehtosopimuksissa. Elinkustannusten nousu edellyttää selvästi työnantajapuolen esittämää korkeampia palkankorotuksia.

Työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen palkansaajien hyväksi olisi omiaan tervehdyttämään kansantaloutta. Kokemus osoittaa, että yritysten voittojen kasvattaminen ei ole edistänyt työllisyyttä. Suurin osa voitoista on mennyt osakkeenomistajille osinkoina ja siirtynyt keinotteluun ulkomailla. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkkojen korottaminen vaikuttaisi myönteisesti myös kotimaiseen kysyntään, työllisyyteen ja julkisten palvelujen rahoitukseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea korostaa, että erityisesti kunta-alan palkkaneuvotteluissa on kyse myös naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Myös rakennus- ja muiden alojen palkkoihin tarvitaan tuntuva yleiskorotus.

SKP:n Helsingin piirikomitea 14.2.2011

SKP:n Helsingin piirikomitea 14.2.2011

Kunnolliset palkankorotukset tarpeen

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen pyrkimyksiä kunnollisiin palkankorotuksiin neuvotteltavana olevissa työehtosopimuksissa. Elinkustannusten nousu edellyttää selvästi työnantajapuolen esittämää korkeampia palkankorotuksia.

Työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen palkansaajien hyväksi olisi omiaan tervehdyttämään kansantaloutta. Kokemus osoittaa, että yritysten voittojen kasvattaminen ei ole edistänyt työllisyyttä. Suurin osa voitoista on mennyt osakkeenomistajille osinkoina ja siirtynyt keinotteluun ulkomailla. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkkojen korottaminen vaikuttaisi myönteisesti myös kotimaiseen kysyntään, työllisyyteen ja julkisten palvelujen rahoitukseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea korostaa, että erityisesti kunta-alan palkkaneuvotteluissa on kyse myös naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Myös rakennus- ja muiden alojen palkkoihin tarvitaan tuntuva yleiskorotus.

Eläkeläiset ja työttömät budjettiesitystä vastaan

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla.

Säätytaloa vastapäätä 19.8.2010 kokoontunut työttömien mielenosoitus säesti hallituksen budjettiriihen alkutahteja torstaiaamuna Helsingissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli omassa budjettiehdotuksessaan esittänyt ensi vuodelle 13,5 miljoonaa euroa tulorajojen lieventämiseen, mutta valtiovarainministeriö oli pyyhkinyt määrärahan pois omasta ehdotuksestaan.

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla. Tämä on valtion ensi vuoden talousarviossa kaikkein huolestuttavinta. Köyhistä köyhimmiltä leikataan.

“Hallituksella menee hyvin, se on saatu kuulla moneen kertaan. [Valtiovarainministeri Jyrki] Kataisen hymy on jatkuvaa. Ja kovin nuorekkaan näköistä jengiä kiipeää Säätytalon portaita, mutta on myös toisenlainen Suomi: meillä on EU-kriteereillä yli 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella”, Helsingin työttömät ry:n väki lähetti terveisiä megafonin kautta budjettiriiheen menijöille.

Kylteissä vaadittiin Kela-korvausten nostamista ja asemäärärahojen siirtämistä työllisyyteen.

Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola nosti työttömien tärkeimmäksi tavoitteeksi ensi vuoden budjettia ajatellen työllisyyden hoidon.

“Julkishallinto voisi suoraan palkata pitkäaikaistyöttömiä, uskon että se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää.”

Lisäksi työttömät haluavat työmarkkinatuen korottamista “sille tasolle, mille se kuuluu . Nyt se on 1990-luvun tasolla. Reaalisesti tuki ei ole noussut vaan jäänyt jälkeen vuosien ajan.”

Työmarkkinatuki on nyt noin 550 euroa kuussa, kun Kantolan mukaan oikea taso olisi noin kaksisataa euroa enemmän.

Työttömät vaativat myös puolison tulojen vaikutuksen eli tarveharkinnan poistoa työmarkkinatuesta, mitä myös sosiaaliturvan uudistamista selvittänyt Sata-komitea on esittänyt.

“Leikkuri käy jo alle 1 400 euron kuukausituloissa eli jo näin pieni tulo leikkaa puolison tukia”, Kantola kertoo.

Vasemmisto yhteistyöhön palvelujen ja työllisyyden puolesta

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea pitää koko vasemmiston kannalta tärkeänä sitä, että SDP:n ryhmä on kieltäytynyt hyväksymästä budjettiesitystä, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista. Samalla piirikomitea ihmettelee sitä, että Vasemmistoliiton edustajat ovat menneet hyväksymään palveluja heikentävän ja työpaikkoja vähentävän budjettiesityksen.

Helsinki on rikas kaupunki, jolla ei ole mitään taloudellista pakkoa vähentää menoja. Lamasta huolimatta kaupunki voi turvata palvelujen rahoituksen ja lopettaa niiden alibudjetoimisen murto-osalla kassavaroista, joita on noin 870 miljoonaa euroa.

SKP:n piirikomitea vetoaa Vasemmistoliiton ja muiden ryhmien valtuutettuihin budjettiesityksen korjaamiseksi. Vetoamme erityisesti vasemmiston yhteisen vaihtoehdon rakentamiseksi Helsingin kaupungin johdon ajamalle palvelujen heikentämiselle ja yksityistämiselle.

Piirikomitea tukee SKP:n ja Helsinki-listojen esityksiä, joilla palveluihin ja työllisyyteen ohjataan lisää rahaa kaupungin ylijäämistä, veroja korottamatta.

Samalla piirikomitea korostaa asukkaiden ja kaupungin työntekijöiden toiminnan merkitystä muun muassa lähipalvelujen ja työllisyyden puolustamisessa. Budjettiesitys ja kaupungin johdon asettama palveluverkkokomitea uhkaavat lopettaa monia terveysasemia, kouluja ja muita peruspalveluja. Ne merkitsevät myös työpaikkojen vähentämistä ja kunnallisten palvelujen laajenevaa kilpailuttamista, yhtiöittämistä ja yksityistämistä.

SKP:n helsingin kaupungin piirikomitea 12.10.2009

Työllisyyteen saatava heti lisää rahaa

Työttömyys pahenee kovaa vauhtia myös Helsingissä. Erityisen nopeasti kasvaa nuorisotyöttömyys. Porvarihallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt mihinkään merkittäviin toimiin uusien työpaikkojen luomiseksi vaan jopa vähentää työpaikkoja. Helsingissä kaupunki käyttää työllisyyden hoitoon jopa vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Hallituksen ja Helsingin kaupungin johdon suhtautuminen työllisyyden hoitoon osoittaa, että ne eivät ole halunneet oppia mitään talouskriisistä ja markkinaehtoisen politiikan vararikosta. Työttömien ja työllisyyden jättäminen markkinoiden varaan on julmaa oikeistolaista politiikkaa, jossa ei välitetä ihmisistä. Se tulee Helsingille myös kalliiksi, kun kaupunki joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitamattomuudesta ns. sakkomaksuja Kelalle tänä vuonna ennakkotietojen mukaan peräti 15 miljoonaa euroa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vaatii hallitusta ja eduskuntaa tekemään kiireellisesti lisäbudjetin, jolla työllisyyden hoitamiseen ohjataan jo tänä syksynä satoja miljoonia euroja lisää rahaa. Ensi vuoden budjettiesitykseen tulee lisätä työllisyyteen ja kuntien palveluihin yhteensä kaksi miljardia euroa. Rahat tähän on otettava luopumalla suurten työnantajien kela-maksujen poistamisesta, verottamalla pääomatuloja palkkatulojen tavoin, pörssiverolla ja asemäärärahoja vähentämällä.

Piirikomitea vaatii Helsingin kaupunkia ohjaamaan viime vuosina kertyneistä miljardin euron ylijäämistä lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen, kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen, joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen, uusiutuvan energian investointeihin ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 14.9.2009

Helsingin budjettiesitys: Vaalilupaukset syötiin jo vaali-iltana

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta.

SKP:n ja asukaslistan ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2009

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja.

Sivistystoimeen budjettiesitys toisi lisää vain prosentin verran. Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja lisätään tämän vuoden toteutumaennusteeseen verrattuna vain neljä prosenttia. Samalla kun kaupungin omia palveluja alibudjetoidaan, esitetään ostopalvelujen osuuden lisäämistä. Myös kiinteistö- ja rakennustoimessa määrärahat kasvavat monta kertaa palveluja nopeammin, 15-16 prosentin vauhtia.

Merkillisintä tässä palvelujen alibudjetoimisessa on se, että kaupunki liikelaitoksineen on tehnyt tällä valtuustokaudella jatkuvasti satoja miljoonia voittoa. Viime vuoden ylijäämä oli 363 miljoonaa ennen ylimääräisiä rahastointeja ja tälle vuodelle ennustetaan 270 miljoonan ylijäämää. Määräaikaistileillä ja kassatalletuksissa on lähes miljardi euroa.

Laman uhatessa panostettava lisää palveluihin ja työllisyyteen

Sanotaan, että pitää olla rahaa pahan päivän varalta. Miksi nyt, kun talous taantuu, ei panosteta lisää palveluihin ja työllisyyteen? Eikö jo nyt ole liiankin pahat ajat tuhansille hoitojonossa oleville, heitteille jätetyille vanhuksille, päiväkotipaikkaa jonottaville, työttömille, asuntojonossa oleville…. Ei ole järkeä siinä, että kaupungin kassa voi hyvin, mutta yhä useammat kaupunkilaiset voivat huonosti. Kuka kantaa esimerkiksi vastuun, kun Herttoniemenrannassa toista vuotta apua turhaan jonottaneen perheen kriisi johti perhesurmaan?

Helsinkiläiset odottavat valtuustolta toisenlaisia budjettiratkaisuja. Tämä tuli vahvasti esille, kun SKP ja Helsinki-listat kokosivat asukkaiden evästyksiä siitä, mihin kaupungin ylijäämiä pitäisi käyttää. Valtuustoryhmämme on koonnut näiden evästysten pohjalta vaihtoehtobudjetin. Olemme lisäksi ottaneet huomioon monien valtuutettujen aloitteet, jotka kaupunginhallitus on sivuuttanut.

Palkkarahat eivät riitä edes sopimusten mukaisiin korotuksiin

Palkkamenoihin kaupunginhallitus esittää alle prosentin lisäystä, vaikka palkkojen jälkeenjääneisyys vaikeuttaa jo nyt työntekijöiden saamista. Se ei riitä kattamaan edes sopimusten mukaisia palkankorotuksia.

Kaupungin työntekijöitä edustava Järjestöneuvottelukunta esitti 20 miljoonan euron lisäämistä budjetin raamiin palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. – Mutta mikä oli vastaus? Ei senttiäkään lisää, vain jo tämän vuoden budjettiin sisältyvän 5 miljoonan henkilöstömäärärahan käyttötarkoituksen osittainen muutos. Tämä linja on edesvastuuton. Se murentaa julkisia palveluja ja ajaa työntekijöitä muualle. Esimerkiksi Espoossa maksetaan työehtosopimusten päälle yksi prosentti lisää. Vetoankin valtuustoon henkilöstöryhmien yksimielisen esityksen ottamiseksi talousarvioon.

Palvelujen alibudjetoiminen jatkuu

Asukkaiden viesteissä valtuustolle on tullut toistuvasti esille huoli lähipalveluista ja aivan erityisesti terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, koulujen ja päiväkotien resurssipulasta. Kokoomuksen johdolla tehty budjettiesitys on valitettavan kuuro näille viesteille.

Terveysasemien ja lähikoulujen vähentämistä esitetään budjetissa jatkettavaksi. Lastensuojeluun jää edelleen kymmenien työntekijöiden vajaus. Päiväkotipaikkojen riittämättömyyteen ja ylisuuriin ryhmäkokoihin ei tule helpotusta. Terveydenhuollossa vähennetään pitkäaikaishoitopäiviä, hammashoitokäyntejä ja mielenterveyden avohoitopäiviä, vaikka palvelujen tarpeet kasvavat. Työllisyyden hoitamisen määrärahoja leikataan, vaikka lama uhkaa ja palveluista puuttuu työntekijöitä.

Ostopalvelut rikastuttavat bisnesmiehiä

Omien palvelujen alibudjetoiminen ja ostopalvelujen lisääminen tulee kalliiksi. Tästä huolimatta kaupunginhallitus esittää yksityisten ostopalvelujen käytön laajentamista terveydenhuollossa ja jopa terveyskeskuksen ydintoiminnoissa. Tätä linjaa ujutetaan myös terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston palvelustrategioihin, joita ei ilmeisesti aiota tuoda edes valtuuston päätettäväksi.

Ostopalvelujen lisäämisestä hyötyvät eniten bisnesmiehet, kuten MedOnen johtaja Pertti Karjalainen, joka rikastui ulkoistamisten avulla viime vuonna 22 miljoonaa eikä maksanut siitä senttiäkään kunnallisveroa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaupungin palvelujen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.

On hyvä, että kaupunginhallitus torjui kaupunginjohtajan ja joukkoliikennelautakunnan esitykset joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisesta. Mutta mihin jäivät vaalilupaukset lippujen hintojen puolittamisesta? Entä lupaukset eläkeläisten alennuksista?

Budjettiesityksestä puuttuvat muutenkin konkreettiset ilmastoteot. Tähän ei sisälly konkreettisia päätöksiä investoinneista uusiutuvaan energiaa. Ryhmämme palaa tähän asiaan valtuustoon tulevan energialinjausten raportoinnin yhteydessä. Mielestämme eduskunnassa tehdyt aloitteet ilmastopäästöjen vähentämisestä 5 prosentilla vuosittain tulee toteuttaa myös kuntatasolla.

Energialaitosta ja satamaa ei pidä yhtiöittää

Budjettiesitykseen sisältyy edelleen kaupunginjohtajan ajama linjanveto, jonka mukaan ”talouden sopeutustoimia” pitää jatkaa, jotta Helsingin Energian tuloutuksia muiden palvelujen rahoitukseen voidaan vähentää.

Tässä on kyse puhtaasti ideologisesta valinnasta, jolla kavennetaan julkisten palvelujen rahoitusperustaa bisnestavoitteiden hyväksi. Samoja tavoitteita palvelevat pyrkimykset yhtiöittää energialaitos ja satama. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa niiden yhtiöittämistä. Kaupunkilaisten rahoilla rakennetun energialaitoksen tuotot kuuluvat asukkaille. Niitä pitää käyttää palveluihin ja energian hintojen nousun hillitsemiseen.

Kohtuuttomat vuokrankorotukset estettävä

Asumiskustannusten nousu ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ovat Helsingin kehityksen suurimpia esteitä. Kaupungilla on monia keinoja vaikuttaa asiaan, mutta niihin ei budjettiesityksessä ole haluttu tarttua. Kiinteistötoimelle aiotaan kerätä miljoonia lisää nostamalla tonttivuokria, vaikka ennen vaaleja lähes kaikki ryhmät lupasivat toisin. Myös tuhansien kaupungin asuntojen vuokria aiotaan nostaa keskimääräistä arava-asuntojen tasoa enemmän. Nyt ei tarvita loputonta selvittelyä. On aika lunastaa lupaukset kohtuuttomien vuokrankorotusten estämisestä. Tekoja tarvitaan myös vuokra-asuntotuotannon romahduksen estämiseksi ja asunnottomuuden poistamiseksi.

Miksi vasemmiston ja vihreiden enemmistö alistuu kokoomukselle?

Täällä valtuustossa on vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Kokoomus kuitenkin jyräsi budjettineuvotteluissa vihreiden avulla sosialidemokraatit kolmen suuren pöydässä. Muille kaupunginhallituksen ryhmille jätettiin vain muruset isojen pöydältä.

Kysynkin erityisesti sosialidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta, eikä vaalituloksista ole syytä tehdä johtopäätökset ja tehdä selvä pesäero kokoomukseen? Miksi neuvotteluissa on taas kerran hyväksytty palvelujen alibudjetoiminen? Miksi peruspalvelujen rahoitus on uhrattu kaupungin johdon bisnestavoitteille ja ylimitoitetuille kasvuhankkeille?

Vastaesitykset

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta. Vastaesitystemme kustannukset ovat noin 96 miljoonaa euroa. Se on alle kolmannes kaupunkikonsernin viime vuonna tekemästä tuloksesta.

Esitämme:

— 20 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Poistetaan perusteluista Helsingin energian tuloutusten vähentämistä koskeva linjaus (s.15).

— 15 miljoonaa lisää tariffitukeen HKL:n lippujen hintojen alentamiseen ja vuorojen lisäämiseen.

— 19,8 miljoonaa lisää sosiaalivirastolle (vanhuspalveluihin 5,6 miljoonaa, kotipalveluihin 4,2 miljoonaa, vanhusasiamiehen ja vastuualueiden sosiaaliasiamiesten palkkaamiseen 0,6miljoonaa, lasten päivähoitoon 4 miljoonaa ja lastensuojeluun ym lapsiperheiden palveluihin 5 miljoonaa)

— 14 miljoonaa terveyskeskukselle (terveysasemien vastuuväestöjen pienentämiseen, palvelujen saatavuuden parantamiseen, terveysasemaverkon supistamisen välttämiseen ja terveyskeskusmaksujen poistamiseen 5 miljoonaa, hammashoidon ja psykiatrian palveluihin 4 miljoonaa, HUS:n ja muuhun erikoissairaanhoitoon 4 miljoonaa, kotisairaanhoitoon 2 miljoonaa). Poistetaan valtuutus kilpailuttaa osa terveyskeskuksen ydintoiminnoista ja niihin liittyvistä tehtävistä (s. 198).

— 7 miljoonaa opetusvirastolle (lähikoulujen säilyttämiseen ja opetuksen resursseihin 5 miljoonaa, oppilashuoltoon 2 miljoonaa). Poistetaan linjaus kouluverkon ”tarkistamisen jatkamisesta” (s. 218).

— 5 miljoonaa työllisyyden hoitamiseen, pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen ja varahenkilöjärjestelmien kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähikirjastojen kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähiöiden kulttuuritoimintaan ja kunnalliseen elokuvateatteritoiminnan käynnistämiseen.

— 1 miljoona nuorisotoimeen, mm. nuorisotiloihin.

— 10 miljoonaa vähennetään Kiinteistöviraston tuloista 2009 ja 20 miljoonaa 2010 alkaen tonttivuokrien kohtuullistamiseksi.

Ponnet

1. Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen vähentäminen vuosittain 5 prosentilla.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen toimista asunnottomuusohjelman ja asunto-ohjelman asuntotuotantoa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi.

3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallituksen käyttövaroista osoitetaan historiatoimikunnalle erillinen määräraha käytettäväksi Santahaminan ja Suomenlinnan punavankileirien historian tutkimisen tukemiseen.

4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii Maunulan keskustan suunnittelua ja toteuttamista niin, että kirjaston, työväenopiston ja mahdolliset muut julkiset tilat toteutetaan samanaikaisesti alueen muun rakentamisen kanssa.

5. Valtuusto edellyttää, että maahanmuuttajien suomen kielen opetusta edistetään opetusviraston ja työväenopiston opetusta lisäämällä sekä erilaisten harrastustoimintojen yhteydessä tapahtuvaa oppimista tukemalla.

6. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus osoittaa Asukastalotoiminnan tukemiseen lisää resursseja esimerkiksi Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan kautta.

5.11.2008 Helsingin valtuustossa
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen