Lähiterveysasemat säilytettävä

Lausuma 28.10.2013
Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnalle
Helsingin palvelujen kehittämisessä eräänä piirteenä on mainittu asiakaslähtöisyys. Lähipalvelut, kuten koulut, kirjastot, päiväkodit ja terveysasemat edustavat tyypillisesti asiakaslähtöisyyttä. Ne ovat oikeasti lähellä tai hyvin kohtuullisen matkan päässä asiakkaista. Palvelujen läheinen saavutettavuus on myös yksi EU:n ekologisen kestävyyden mittareista.
Vanhuspalvelulaki edellyttää, että kunnalla on oltava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyvän väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Lähellä oleva terveysasema on oiva esimerkki sekä ikääntyvän väestön että iäkkäiden henkilöiden toimintakyvyn tukemista. Lähiterveysasema on myös tärkeässä asemassa toteutettaessa iäkkään henkilön palvelusuunnitelmaa.
Lapsiperheet, ikääntyvä väestö ja iäkkäät henkilöt ovat merkittävä osa terveysasemien käyttäjistä. Osalle tästä ryhmästä liikkuminen tuo ongelmia. Lähiterveysasema ei vaadi liikkumiselta niin paljon aikaa, vaivaa, rahaa ja kipua, kun keskitetyssä terveysasemaratkaisussa. Toiminnan edullisuus korostuu myös hoitohenkilökunnan kotona ja muun liikkuvan tehtävän yhteydessä.
Suurterveysasemaratkaisu on valitettava esimerkki luutuneista, menneistä ajattelutavoista ja järjestelmistä. Helsingin on aika astua nykyaikaan ja terveysasemien vähentämisen sijasta tarjottava lisää pienehköjä terveysasemia, josta saa asiakkaiden arvostamaa hyvää hoitoa.
Esitämme, että Kallion, Vallilan ja Herttoniemen terveysasemien ja Myllypuron hammashoitolan lakkautusesitys ei anna aihetta toimenpiteisiin.
Ystävällisin terveisin
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö ry

Terveysasemien vähentämisen tavoite on hylättävä

Helsingin kaupungilla on varaa ylläpitää kaikki nykyiset terveysasemat ja kehittää niiden palveluja. Sen sijaan kaupungilla ei ole varaa lisätä terveyseroja ja syrjäytymistä. Jos kynnys terveysasemalle lähtöön nousee, voivat seurauksena olla sekä sairastuneelle että kaupungille vielä isommat laskut.

Kirje Helsingin kaupungin sote-lautakunnalle

Terveysasemien vähentämisen tavoite on hylättävä

Vetoamme teihin Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet, että hylkäätte lautakunnalle tehtyyn esitykseen sisältyvän tavoitteen terveysasemien vähentämisestä. Pidämme hyvänä sitä, että virkamiesvalmistelussa on luovuttu alkuvuodesta julkisuudessa esitetystä terveysasemien rajusta vähentämisestä. Mielestämme lautakunnan ei pidä kuitenkaan hyväksyä pöydällä olevaan esitykseen sisältyvää tavoitetta terveysasemien määrän vähentämisestä nykyisestä 23:sta 20:een tai jopa alle sen.

Helsingin asuinalueiden väliset suuret terveyserot nousivat viime viikolla näkyvästi esille uutisissa. Jo aiemmin on kerrottu tutkimuksista, jotka osoittavat pienituloisten ja suurituloisten elinajanodotteen välisen eron rajusta kasvusta 2000-luvulla.

Kattavalla terveysasemaverkolla, jossa palveluihin on kaikille helppo päästä, on tärkeä merkitys terveys- ja hyvinvointierojen vähentämisessä. Jos lähiterveysasemia vähennetään, vaikeuttaa se lapsiperheiden, työttömien, eläkeläisten ja muiden pienituloisten palvelujen saamista. Terveysasemien kehittäminen lähipalveluina on olennaista myös ennalta ehkäisevän toiminnan kannalta. Lähiterveysasemia tarvitaan myös sosiaali- ja terveyspalvelujen välisen yhteyden parantamisessa.

Helsingin kaupungilla on varaa ylläpitää kaikki nykyiset terveysasemat ja kehittää niiden palveluja. Sen sijaan kaupungilla ei ole varaa lisätä terveyseroja ja syrjäytymistä. Jos kynnys terveysasemalle lähtöön nousee, voivat seurauksena olla sekä sairastuneelle että kaupungille vielä isommat laskut. Helsingin kaupungin tulos oli viime vuonna noin sata miljoonaa budjetoitua parempi ja noin 150 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Muistutamme sote-lautakunnan jäseniä kaupungin omista selvityksistä, jotka osoittavat pienten terveysasemien olevan niin palvelujen kattavuuden, asukkaiden ja henkilöstön tyytyväisyyden kuin taloudellisen tehokkuuden kannalta parhaita. Tästäkin syystä lautakunnalle tehdyn esityksen ”Johtopäätökset”-luvusta tulee poistaa kaksi ensimmäistä kappaletta, joilla pyritään sitomaan lautakunnan kädet myöhemmin tapahtuvaan terveysasemien määrän vähentämiseen 20:een tai jopa alle 20.een. Tällaisten sitoumusten sijasta tulee lautakunnan esittää kaupungin ensi vuoden budjettiin reaalisesti tuntuvaa lisäystä terveyspalvelujen rahoitukseen.

Helsingissä 19.8.2013

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Kokoomus ajaa alas Helsingin terveysasemia

Terveysasemien lopettaminen sai täystyrmäyksen 7.helmikuuta Malmitalolla, jonne SKP:n Koillis-Helsingin osasto ja SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä olivat kutsuneet keskustelemaan perusterveydenhuollosta.

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö esittävät pääkaupungin terveysasemien rajua vähentämistä. Nykyisistä 26 terveysasemasta jäisi jäljelle vain neljä.

Kokoomus perustelee tätä sillä, että isoja asemia voidaan kehittää, mutta nykyiset ”kuihtuvat vääjäämättä”. Helsingillä ei muka ole varaa nykyiseen terveysasemaverkkoon.

Terveysasemien lopettaminen sai täystyrmäyksen 7.helmikuuta Malmitalolla, jonne SKP:n Koillis-Helsingin osasto ja SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä olivat kutsuneet keskustelemaan perusterveydenhuollosta.

Pienet asemat isoja parempia

SKP:n ja Helsinki-listojen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen totesi, että kaupungin terveyspalvelujen johtoryhmälle esitetyt vertailutiedot terveysasemista asettavat kokoomuksen perustelut täysin kyseenalaiseksi. Helsinkiläisittäin pienet terveysasemat, joilla on alle 9 lääkäri-hoitajatyöparia ovat selvästi isoja asemia parempia asiakastyytyväisyydessä, työhyvinvoinnissa ja asiakaskäyntien peittävyydessä. Kustannuksissa potilasta kohti ei pienillä ja suurilla asemilla ole mitään eroa.

– Ongelmia ei ole aiheuttanut terveysasemien koko vaan ennen muuta määrärahojen ja henkilöstön alibudjetoiminen. Terveysasemien vähentäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten palveluja. Se heikentäisi myös ennaltaehkäisevää toimintaa asuinalueilla.

Hakanen muistutti, että terveyserot ovat kasvaneet voimakkaasti. Pienituloisten miesten odotettavissa olevan eliniän ero suurituloisiin on kasvanut 20 vuodessa 7,4 vuodesta jo 12,5 vuoteen. Pienituloisilla asuinalueilla sairastavuus on Helsingissä jopa kaksinkertaista verrattuna hyvätuloisiin alueisiin.

Säästöä tuo terveyden hoitaminen

Kaupunginhallituksessa SDP:n edustajana istuva Tarja Tenkula korosti terveyserojen kaventamista ja piti pienten terveysasemien isoa määrää siinä tärkeänä. Hän ihmetteli, että apulaiskaupunginjohtaja otti rajusti kantaa jo ennen selvityksiä ja keskustelua asiasta.

Helsingissä on juuri toteutettu iso sosiaali- ja terveyspalvelujen uusi organisaatio. Räty toi siihen taas epävarmuutta, ja veti mattoa henkilöstön jalkojen alta.

– Säästöjä tuo terveyden hoitaminen, ennalta ehkäisy, Tenkula korosti.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan vasemmistoliittolainen jäsen Anna Vuorjoki ei nähnyt mitään syytä karsia terveysasemia niin paljon kuin kokoomus esittää. Hän piti erityisenä haasteena mielenterveyspalveluja ja varoitti terveyspalvelujen leikkaamisen voivan johtaa vielä isompiin ongelmiin.

Hakanen muistutti, että Helsinki tekee jatkuvasti voittoa ja vetosi valtuustoryhmiin, että ne ottavat selkeästi kantaa terveysasemien lopettamista vastaan. – Helsingissä ei ole yhtäkään terveysasemaa liikaa.

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän sihteeri Heikki Ketoharju kertoi, että terveysasemien puolesta aiotaan jatkaa ympäri Helsinkiä ja kutsui mukaan tähän toimintaan.

2. Helsinki-politiikan kurssi

Helsinki-politiikan kurssi kokoontuu jälleen 27. helmikuuta klo 18! Maija Hakasen vetämällä kurssilla on tällä kertaa aiheena lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, eriarvoisuus peruspalveluissa ja lähipalvelujen puolustaminen. Keskustelun pohjustaa sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin.

Helsinki-politiikan kurssi kokoontuu jälleen! Maija Hakasen vetämällä kurssilla on tällä kertaa aiheena lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut, eriarvoisuus peruspalveluissa ja lähipalvelujen puolustaminen. Keskustelun pohjustaa sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö Olli Salin.

Maanantaina 27. helmikuuta klo 18 SKP:n kokoustila, Haapaniemenkatu 7-9 B, Merihaka

Katso kurssin  koko ohjelma!

10000 nimeä Koskelan terveysaseman puolesta

Tiistaina 8.2 järjestettiin mielenosoitus Koskelan terveysaseman puolesta ja luovutettiin Helsingin terveyslautakunnalle liki 10000 allekirjoitusta sisältänyt adressi.

Peli seis! -kampanja piti tiistaina 8.2. mielenosoituksen Koskelan terveysaseman puolesta. Samassa yhteydessä luovutettiin myös liki 10000 asukkaan allekirjoittama adressi Helsingin terveyslautakunnalle. Aiheesta uutisoivat ainakin Tiedonantaja ja Oma kaupunki.

Mielenosoittajia oli paikalla kuutisenkymmentä. Kuva: Toivo Koivisto

Terveys eriarvoistuu Suomessa

Suomalaisten yleinen terveydentila on parantunut, mutta palvelut jakautuvat Suomessa muita teollisuusmaita epätasaisemmin. Tässä eriarvoisuudessa sijoitumme samalle viivalle USA:n ja Portugalin kanssa. Yhtä sairaat, mutta erituloiset ihmiset saavat hyvin erilailla palveluja. Köyhät tietysti vähiten.

Terveysasioita pohdittiin Maanantaiklubilla helmikuun alussa. Lääkäri, SKP:n eduskuntavaaliehdokas Esa Tulkki ja terveyslautakunnan jäsen, dosentti Jari Haukka vihreistä alustivat.

Haukka kertoi, että terveyden eriarvoisuuteen vaikuttaa muun muassa kahden järjestelmän organisaatio: työterveydenhuolto toisille ja kunnallinen terveydenhuolto muille, kuten lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille. Kunnallista puolta vaivaa jatkuva resurssipula. Esa Tulkki esitti terveydenhuollon prioriteettien arvioimista uudelleen.

Tärkeimmäksi tavoitteeksi tulee asettaa väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Hoito ja myös ennalta ehkäisevä toiminta edellyttävät, että lääkäreiden väestövastuu ja potilasmäärä on sellainen, josta voi suoriutua kunnolla. Tulkki nosti esiin myös Kansanterveys 2015 ohjelman, jossa korostetaan kansalaisten osallistumista sekä alhaalta ylös suuntautuvaa päätöksenteko ja kontrollia.

Hoitajille saatava paremmat palkat

Haukka totesi, että hoitajapulan keskeisin syy ovat matalat palkat.

— Kun hoitajat halusivat mennä lakkoon pari vuotta sitten jäsenäänestyksen perusteella, niin ammattiliiton johto ilmoitti, ettei mennä.

Maanantaiklubin keskustelussa muistutettiin, että eduskunta on leikannut kuntien rahoitusta ja hyväksynyt kuntapuitelain, jonka tavoitteena on vähentää kunnissa henkilöstöä ja karsia lähipalveluja. Kysyttiin myös, miksei Helsingin kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä ohjata lisää rahaa terveyspalveluihin.

Haukka kertoi vihreiden vaaliohjelman painottavan, että rahaa pitää sijoittaa palveluihin eikä veronalennuksiin. Hän piti hyvänä sitä, että Helsinki lopettaa pienempiä terveysasemia. Kaupunkilaiset kuulemma pitävät siitä.

Toista ovat kuitenkin kertoneet lakkautettujen ja uhanalaisten asemien asiakkaat.

Miksi terveysasemia suljetaan?

Kruununhakalainen Tulkki hämmästeli sitä, että alueen terveysasema lakkautettiin asukkaiden laajasta ja perustellusta vastustuksesta huolimatta. Hän piti lähiterveysasemia tärkeänä terveyden eriarvoisuuden torjumisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Jo lopetettujen Vironniemen, Myllypuron, Pukinmäen ja Viikin terveysasemien lisäksi sulkeminen uhkaa Oulunkylän, Paloheinän, Kannelmäen, Malminkartanon, Viiskulman, Vallilan, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen terveysasemia. Itäkeskuksen palvelut siirtyvät Myllypuroon, jonka uuden terveysaseman suunnittelua asukkaiden vaatimusliike on vauhdittanut.