Avainsana: sote

Leikkaamisen sijasta lisättävä Helsingin sote-rahoitusta

Helsingin kaupunginhallituksen neuvotteluissa sovittu budjettiesitys leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla tämän vuoden tasosta. Se on julmaa piittaamattomuutta koronapandemian myötä tuhansilla kasvaneista hoitojonoista, henkilöstön uupumisesta ja muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kasvavista palvelutarpeista. Tällaisten leikkausten läpiviemisen helpottamiseksi budjettiesitystä ei julkaistu ennen kuin se oli käytännössä ratkaistu.

Kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n sopimassa budjetissa esitetään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin niihin käytetään tänä vuonna. Ensi vuonna jaettava koronapalautumisraha vähentää leikkausta, mutta vain osittain ja kertaluontoisesti.

Lisäksi budjetissa on sovittu kaupungin työterveydenhuollon kilpailuttamisesta. Noin 40 000 työntekijän työterveydenhuollosta voi tulla jättibisnes yksityisille yrityksille.

Kymmenien miljoonien leikkaamisen sijasta sote-palveluihin pitäisi kiireellisesti osoittaa ainakin pitkälle toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on sote-toimialan julkaisemien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta edellyttää myös vanhusten määrän nopea kasvu, lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet. Myöskään hoitajamitoitusta ei paranneta eikä hoitajapulaa voiteta ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Työntekijöiden palkkoja nostettava

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan budjettiesitystä niin, että esitetyt leikkaukset torjutaan ja sote-palveluihin osoitetaan päinvastoin lisärahoitusta. Palvelujen keskittämisen sijasta on turvattava lähiterveysasemat ja muun muassa kaikkien Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen.

Piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkkauksen ja työolojen parantamiseksi, erityisesti matalien palkkojen tasokorotuksesta. Työterveydenhuoltoa on kehitettävä kaupungin omana toimintana.

Rahaa näihin ja muiden toimialojen rahoitusvajeen poistamiseen löytyy kaupungin ylijäämistä, joita on kertymässä tämän vuoden tulosennusteen mukaan taas lisää yli 230 miljoonaa. Mikä muu kuin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen edistäminen selittää sen, jos julkisista palveluista leikataan, vaikka kaupunki tekee ylijäämää?

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Lähiterveysasemat taas uhattuna

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan taas lähiterveysasemien vähentämistä. Valtuustolle esitetyn kaupunkistrategian mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen Kalasataman kaltaisiin jättikeskuksiin jatkuu. Strategiassa mainitaan myös palvelujen saatavuus ”riittävän lähellä”, mutta ei luvata säilyttää lähiterveysasemien kattavaa verkostoa.

Vaaleissa monet puolueet lupasivat puolustaa lähiterveysasemia, mutta heti vaalien jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa Kamppiin terveys- ja hyvinvointikeskuksen, jonka valmistuessa lopetetaan taas lähiterveysasemia.

Sote-uudistuksessa Helsinki sai ainoana kuntana oikeuden itse järjestää palvelut, mutta rahoituksen leikkaaminen ja ministeriön tiukka ohjaus lisäävät painetta palveluverkon karsimiseen. Siksi on hälyttävää, että kaupunkistrategiaan ei esitetä mitään konkreettista lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen turvaamisesta.

Asukkaat sivuutettu valmisteluissa

Sote-toimialan virkamiehet ovat jo helmikuussa aloittaneet valmistelut uusista tilaratkaisuista. Vasta nyt syksyllä asetti valtuusto sote-uudistusta ohjaamaan uudistusjaoston – mutta ei määritellyt sille mitään tavoitteita. Asukkaat on valmistelussa sivuutettu kokonaan.

Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esitti aikoinaan – ennen kuin siirtyi yksityiseen terveysbisnekseen – Helsingin noin 20 terveysaseman keskittämistä 5 – 6 jättikeskukseen. Jatkuuko keskittämislinja nykyisen kokoomuslaisen apulaispormestarin johdolla vain pehmennettynä niin, että jätetään kaupungin laidoille muutamia terveysasemia?

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan ehdotettua kaupunkistrategiaa ja kirjaamaan siihen selkeästi, että lähiterveysasemia ei vähennetä eikä ulkoisteta, vaan kaupungin terveysasemien toimintaa parannetaan. Samalla on hylättävä strategiaan esitetty menoleikkuri, joka rajaa määrärahojen lisäyksen kustannusten ja palvelutarpeiden kasvua pienemmäksi.

Myös valtion sote-rahoitukseen pitää saada leikkausten sijaan tasokorotus koronakriisin pahentaman hoito- ja hoivavajeen helpottamiseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
5.10.2021

(Artikkelin kuva Laakson terveysasema/Helsingin kaupunki)

Millainen sote-ratkaisu Helsinkiin ja Uudellemaalle?

Helsinkiin ja Uudellemaalle esitetään sote-uudistuksessa erillisratkaisua. Millainen siitä on tulossa? Miten käy lähipalvelujen? Entä rahoitus?

Keskustelua avaamassa ja vastaamassa kysymyksiin Tikkurilan asukastilassa maanantaina 24.helmikuuta klo 17.30 – 20:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vuorinen: Mihin suuntaan terveyspalveluissa?

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin: Jäävätkö sosiaalipalvelut taas jalkoihin?

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela: Keski-Uudenmaan kokemuksia ja palvelujen rahoitus

Uudenmaan CP-yhdistyksen sosiaalietuusneuvoja Aura Kaskisydän: Palvelujen käyttäjän näkökulmia sote-uudistukseen

Toimittaja Yrjö Hakanen: Lähipalvelut, demokratia ja sote-uudistus

Kahvi/teetarjoilu. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Tikkurilan asukastilan osoite on Lummetie 2 A, lähellä Tikkurilan asemaa.

Järjestävät SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirit yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa

Sote-lähipalvelut uhattuna

 

Hallitus esittää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuun siirtämistä kunnilta maakunnille. Tämä on luontevaa erikoistason palveluissa, joissa tarvitaan suuria yksiköitä. Mutta missään muualla maailmassa ei ole siirretty kaikkia perustason palveluja maakuntatasolle.

Suomen kommunistisen puolueen mielestä perustason sote-palvelut pitää järjestää pääosin kunnissa, lähipalveluina ja kuntien omana tuotantona.

 

Helsingin ja Uudenmaan palveluja ei saa keskittää

Virkamiehet ovat jo valmistelleet Uudellemaalle sote-mallia, jossa palvelut keskittyvät ja siirtyvät liikelaitosten ja yhtiöiden tuottamiksi, vaikka lakejakaan ei ole vielä säädetty.

Esityksen mukaan maakunta perustaisi liikelaitoksen, jossa erikoissairaanhoidon ja vaativan sosiaalihuollon lisäksi olisi kuusi alueyksikköä: Itä-, Keski- ja Länsi-Uusimaa, Espoo, Helsinki ja Vantaa. Maakunnan sote-keskukset olisivat liikelaitoksen osa, oma liikelaitos tai yhtiö. Osa palveluista tuotettaisiin yksityisissä yhtiöissä ja markkinaehtoisesti toimivissa säätiöissä tms. Asukkailla olisi entistä heikommat vaikutusmahdollisuudet ja myös maakuntavaltuuston valta jäisi rajoitetuksi.

Tämä tarkoittaa lähipalvelujen karsimista, kun hallituksen esitys leikkaa julkista rahoitusta ja siirtää osan rahoituksesta ns. valinnanvapaudella ja asiakasseteleillä yksityisille yhtiöille. Lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen lisäksi uhattuna ovat pienemmät aluesairaalat. Käytännössä tätä linjaa toteutetaan jo monissa kunnissa, myös Helsingissä.

 

Perusoikeudet eivät saa olla kaupan

Sipilän, Orpon ja Soinin aikoinaan hallituksessa sopima sote-markkinamalli avaa terveys- ja hoivabisnekselle miljardien eurojen markkinat. Uudellamaalla yksityisen sektorin arvioidaan saavan julkisesta rahoituksesta ehkä kolmanneksen, noin kaksi miljardia.

Yksityistä terveys- ja hoivabisnestä hallitsee neljä yritystä: Mehiläinen, Terveystalo, Attendo ja Pihlajalinna. Nämä pääosin suursijoittajien omistamat yhtiöt keskittävät palvelunsa sinne, missä on eniten maksajia. Eriarvoisuus palvelujen saannissa kasvaa.

Hallituksen tavoite kolmen miljardin euron ”säästöistä” tarkoittaa Uudellamaalla satojen miljoonien eurojen karsimista samaan aikaan kun palvelujen tarve kasvaa. Lähipalvelujen karsimisen ohella tästä seuraa paine nostaa maksuja. Terveyskeskusmaksut palaisivat myös Helsinkiin.

 

Uusi suunta sote-uudistukselle

Hallituksen esitys on toistuvasti törmännyt perustuslain säädöksiin perusoikeuksista. Esitys ei paranna vaan heikentää julkisia palveluja ja lisää eriarvoisuutta. SKP vaatii hallituksen esityksen hylkäämistä.

Palvelujen parantamiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi tarvitaan uusi suunta sote-uudistukselle:

– Perustason palvelut tulee järjestää kunnissa, lähipalveluina ja ensisijassa kuntien omana tuotantona. On turvattava riittävät resurssit mm. terveyskeskusten aukioloaikojen pidentämiseen ja myös kiireettömään hoitoon pääsylle tulee säätää tiukat enimmäisajat.

– Terveyskeskusmaksut tulee poistaa muuallakin kuin Helsingissä. Omavastuuosuuksia tulee alentaa ja sote-palveluihin on säädettävä yhteinen maksukatto, joka vastaa muiden pohjoismaiden tasoa.

– Vanhusten kotihoidon ja -palvelujen, palveluasumisen ja laitoshoidon kasvaviin tarpeisiin on osoitettava riittävät lisäresurssit.

– Uudenmaan sairaaloiden ja kuntien terveysasemien verkostoa ei saa supistaa.

– Riittävän ja oikeudenmukaisen rahoituksen turvaamiseksi on peruttava valtionosuuksiin tehtyjä leikkauksia, muutettava kuntavero progressiiviseksi, ulotettava se pääomatuloihin ja annettava myös maakunnille oikeus progressiiviseen verotukseen.

– Julkisia palveluja ei saa yhtiöittää eikä yksityistää. Yksityisen terveys- ja hoivabisneksen tukeminen verovaroista on lopetettava.

23.10.2018

SKP:N HELSINGIN JA UUDENMAAN PIIRIJÄRJESTÖT