SKP:n ja sitoutumattomien ehdokaslista Helsingissä

Helsingissä on eduskuntavaaleissa mukana SKP:n ja sitoutumattomien lista. Listalla on varmasti Suomen nuorimpiin ehdokkaisiin kuuluva Matilda Mickwitz, joka täytti juuri 18 vuotta. Suurin osa ehdokkaista on lähiöistä ja mukana on monia uusia nuoria toimijoita. Joukossa on niin duunareita, hoitajia, tutkijoita, opiskelijoita kuin taiteilijoita. Osa on sitoutumattomia.

Vaihtoehto vaaleissa on vasemmalla – ei oikealla, korostetaan SKP:n vaalimanifestissa. SKP vaatii politiikan suunnan perusteellista muuttamista. Puolueen vaalitunnus on ”Rahat hyvinvointiin, ei aseisiin!”

SKP:n vaaliohjelman keskeisiä teemoja ovat rauhanpolitiikka, hintojen nousun pysäyttäminen, ympäristökriisin ratkaiseminen, julkisten palvelujen rahoituksen turvaaminen ja toiminta demokratian puolesta yhtiövaltaa vastaan. Valmisteilla on myös Helsingin ehdokaslistan yhteinen vaalijulistus.

SKP:n ja sitoutumattomia ehdokkaita voi tulla tapaamaan esimerkiksi Kontulan ostarille lauantaina 4.3. klo 10-14 ja Hakaniemen markkinoille sunnuntaina 5.3. klo 9-15.

Monipuolinen ehdokaslista

Arto Aijala, työsuojeluasiantuntija, linja-autonkuljettaja, eläkkeellä, Konala, sitoutumaton.
Maija Hakanen, ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori, Keskuspuistoaktiivi, Pirkkola.
Päivi Hedman-Ağyol, terveydenhoitaja, Mellunmäki.
Emilia Heikkinen, opiskelija, Vartiokylä.
Jukka Laitinen, ravintolakokki, eläkeläinen, Tapaninvainio.
Matti Laitinen, kirjailija, omaishoitaja, Vallila, STP:n puheenjohtaja, sitoutumaton.
Arvo Lehtomäki, laskentamerkonomi, Kallio.
Matilda Mickwitz, studerande, Munksnäs.
Sante Ngiesi, opiskelija, Kontula, sitoutumaton.
Ville Rahikainen, leipomotyöläinen, pääluottamusmies, Malmi, sitoutumaton.
Laura Rontu, meteorologian dosentti, Tammisalo.
Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK), Puistola.
Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri, Kallio.
Valo Vaeltaja, tradenomi, Master of Science, Itäkeskus.

SKP:n vaalimanifesti 2023

Näissä vaaleissa meillä on ratkottavana joukko vakavia kriisejä: julkisten palveluiden rahoituskriisi, energiakriisi, sota, ympäristökriisi ja demokratiavaje. Niihin vastaaminen edellyttää politiikan suunnan perusteellista muuttamista.

Rauhan puolesta

Maailma on ajautunut valtavaan kriisiin. Euroopassa sen oire on Ukrainan sota. Putinin hallinnon aloittama kansainvälisen oikeuden vastainen hyökkäyssota uhkaa laajeta ja pahimmassa tapauksessa johtaa jopa ydinaseiden käyttöön. Kapitalistieliitti ja porvarilliset johtajat ovat ajaneet itsensä umpikujaan: sotapropagandan ja valheiden verkkoon.

Ukrainan sota on myös osoitus siitä, että Euroopan turvallisuusjärjestelmän rakentaminen epäonnistui kylmän sodan jälkeen. Se on kahden suurvallan, yhtäältä Yhdysvaltojen ja Naton ja toisaalta Venäjän käymä välienselvittely. Sellaisena se on joidenkin mielessä esinäytös Yhdysvaltojen ja Kiinan väliselle suursodalle.

Aseiden määrää lisäämällä ei synny rauhaa. Ongelmia ei ratkaista sotimalla. Asevienti Ukrainaan ei synnytä rauhaa. Nationalismi, rasismi ja militarismi lisääntyvät kaikkialla Euroopassa. Ukrainassa ja Venäjällä nähdään varoittava esimerkki, mihin nämä aatteet johtavat.

Asevarustelun ja vastakkainasettelun sijasta tarvitaan laajaa kansainvälistä yhteistyötä ympäristökriisin ja muiden globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Suomessa on tästä arvokasta kokemusta aiemman ulkopolitiikan ajalta.

Ainoa ulospääsytie nykyisestä kriisistä on rauha. Ei ainoastaan rauha Ukrainaan, vaan rauha Jemeniin, Kurdistaniin, Palestiinaan, Kongoon, ja kaikille kriisialueille. Me kommunistit olemme osa sodanvastaista liikettä. Näemme, että vain rauhan vallitessa avautuu mahdollisuus suurten, ihmiskuntaa kohtaavien ongelmien ratkaisemiseen. Siksi vastustamme Suomen jäsenyyttä Natossa ja pidämme virheenä nykyisen hallituksen päättämiä valtavia asehankintoja. Arvostelemme hallituksen vasemmistopuolueita, jotka vielä pari vuotta sitten innolla vastustivat trumppilaista politiikkaa ja nyt itse rakentavat aitaa itärajalle.

Nationalismi on vaarallista myrkkyä työväenliikkeelle ja ihmiskunnalle. Se on kapitalismin tuote. Me kommunistit asetamme nationalismin tilalle kansainvälisen solidaarisuuden ja yhteistyön. Vaadimme, että Suomi palaa rauhan rakentajaksi ja neuvottelujen edistäjäksi.

Turkin diktaattori Recep Tayyip Erdoğan käy laitonta hyökkäyssotaa ja polkee oman maansa kansalaisten oikeuksia. Hänen edessään ei tule pokkuroida, eikä hänen vaatimuksiinsa tule suostua.

Pysäytetään hintojen nostaminen

Suomalaisia on kohdannut valtava hintojen nousu. Se on seurausta pörssikeinottelijoiden, suuryhtiöiden ja kauppaketjujen ahneudesta. Keinottelijat käyttävät hyväkseen paitsi sotaa Ukrainassa myös erilaisia luonnonkatastrofeja ja markkinoiden sääntelyn purkamista.

Emme suostu kituuttamaan. Sähkön, ruuan ja asumisen hinta ei nouse itsestään, vaan niitä nostetaan voittojen kasvattamiseksi.

Haluamme lakkauttaa keinotteluun ajavat järjestelmät. Verotetaan ansaitsemattomat voitot pois ja rahoitetaan niillä yhteiskunnan toimintaa. Tarvitaan vuokrasääntely, jotta asumisen hinta pysyy kohtuullisena. On säädettävä lakiteitse hintakattoja, jotta kohtuullinen kulutus voidaan taata kaikille. Kun laitamme porvarit ja keinottelijat maksamaan osuutensa, meillä on varaa kaikkeen tarpeelliseen.

Vaadimme tulonjaon muutosta, jossa voitoista leikataan ja isoja pääomatuloja ja varallisuuksia verotetaan. Myös työntekijöiden palkkoja pitää korottaa.

Elämän ei tarvitse olla jatkuvaa taistelua selviytymisestä. Kenenkään ei ole pakko uhrata kaikkea palkkatyölle. Talouden pitää olla ihmistä varten, ei päinvastoin.

Ympäristökriisi on ratkaistava

Maailma ei kestä loputtomalle luonnonvarojen kulutukselle rakentuvaa kapitalismia. Se on kestämätöntä paitsi luonnon kannalta myös ihmiselle. Jatkuva kiire, kertakäyttökulttuuri ja mainonnan luomat turhat tarpeet eivät tuo onnea.

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Lajien massasukupuutto hajottaa korvaamattomat ekosysteemit. Maaperän köyhtyminen, pölyttäjähyönteisten kato, kuivuus ja toisaalta tulvat vievät meiltä keinon ruokkia itsemme. Saastuminen jättää meidät ilman juomavettä ja puhdasta ilmaa. Ympäristön tuhoutuminen tuhoaa jatkuessaan lopulta myös ihmiskunnan.

Luonnonvarojen kulutusta on vähennettävä. Vahingot on korjattava niin, että ne, jotka ovat eniten hyötyneet ympäristön tuhoamisesta laitetaan maksamaan. Ei niin, että köyhimmät kärsivät. Maapallolla on riittävät resurssit kohtuullisen elintason takaamiseen kaikille, kunhan ne jaetaan oikeudenmukaisesti.

Julkisten palvelujen rahoitus turvattava

Rauhan ja puhtaan ympäristön ohella tärkein hyvinvointia lisäävä asia ovat julkiset palvelut. Niiden rahoitus on kriisiytynyt rikkaita suosivan veropolitiikan vuoksi.

Vaadimme hyvinvointialueiden ja kuntien valtiolta tulevan rahoituksen tason nostamista. Lisäksi vaadimme julkisten palvelujen työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamista.

Tulevia sukupolvia kasvatetaan laadukkaassa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Terveydenhuolto pitää ihmiset toimintakykyisinä yhteiskunnan jäseninä. Hyvä vanhustenhoito on kunnia-asia. Riittävään resursointiin panostaminen julkisissa palveluissa maksaa itse itsensä.

Ekologinen elämäntapa ja hyvät peruspalvelut ovat erottamattomassa yhteydessä toisiinsa. Näiden kautta voidaan avata tietä kohti ihmiskunnan selviytymistä ja ekologista sosialismia.

Demokratian puolesta, yhtiövaltaa vastaan

Suuryhtiöiden ja sijoittajien valta on kaventanut demokratiaa. Puolueet ovat pelkistyneet markkinoiden tahtoa toteuttaviksi mainostoimistoiksi. Eduskunta muistuttaa poliittisen pelin areenaa. Päätösvaltaa on siirretty virkakunnalle. Valtiovarainministeriö on kasvattanut valtaansa tavattomasti. Yhteiskunnan taloudellisen ja poliittisen eliitin parissa leviävät demokratian kaventamiseen tähtäävät ajatukset.

Suomessa keväällä käyty Nato-keskustelu on esimerkki epädemokraattisuudesta. Eduskunta ja hallitus vetosivat mielipidetiedusteluihin, kun ne toteuttivat oikeiston jo pitkään ajamaa Nato-hanketta. Myöskään media ei avannut kunnollista keskustelua Nato-jäsenyyden oletetuista hyödyistä ja haitoista.

Kaikki tämä on saanut monet menettämään uskonsa politiikkaan. Mutta me emme halua olla vain politiikan sivustaseuraajia. Uskomme työväenliikkeen ja kansalaistoiminnan kykyyn muuttaa maailmaa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

Muutos ei ala tyhjästä,  monet ovat jo liikkeellä. Nuoret ja vanhemmatkin puolustavat ympäristöä. Rauhanliike vastustaa militarismia. Hoitajat ja muut työntekijät lakkoilevat parantaakseen asioita, eivät vain palkkojensa puolesta. Kurdit ja rauhanliike tekevät sen mitä hallitus ei uskalla: vastustavat Erdoganin suurvaltapyrkimyksiä.

Elämme murroskohtaa. Ay- ja kansalaisliikkeillä sekä niiden kanssa liittoutuvilla puolueilla on kokoaan suurempi muutosvoima. Yhdessä toimien voimme muuttaa asioita paremmiksi. Polttavimpia kriisejä ei ratkaista hallitusohjelmissa tai kabinettineuvotteluissa.

Vaihtoehto vaaleissa on vasemmalla – ei oikealla. Tarvitaan kaikkien niiden yhteenliittymistä ja peräänantamatonta vastarintaa, joiden sydämet sykkivät paremman tulevaisuuden puolesta.

Suomen kommunistisen puolueen keskuskomitea
5.2.2023

Valmanifest på svenska

(Kuvassa vasemmalta SKP:n puheenjohtaja Liisa Taskinen ja varapuheenjohtajat Jiri Mäntysalo ja Mervi Grönfors. Kuva: Tiedonantaja)

SKP palaa puoluerekisteriin

Puoluerekisteriin palaa radikaali vasemmistolainen vaihtoehto, joka ei hyväksy hävittäjähankintoja, eläkeputken lopettamista, rikkaita suosivaa tulo- ja veropolitiikkaa, rasismia – puolue, joka asettaa ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin kapitalistisen voitontavoittelun edelle.

Koronapandemiasta huolimatta on nyt kerätty reilusti yli 5 000 kannattajakorttia Suomen kommunistisen puolueen merkitsemiseksi uudelleen puoluerekisteriin. Useampi kuin joka neljäs kortti kerättiin Helsingissä. Kannattajakortit ja hakemus puolusrekisteriin merkitsemisestä toimitetaan oikeusministeriölle tammikuun alussa.

Kiitos kaikille allekirjoittajille ja kannattajakorttien kerääjille! Tästä on hyvä jatkaa uuteen vuoteen ja myös laajempaan yhteistyöhön politiikan ja yhteiskunnan radikaalien muutosten puolesta.

(Artikkelin kuva keskustelusta, kun kannattajakortteja kerättiin syksyllä Tapulikaupungissa.)

Miksi Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana?

Helsingin kaupunginhallitus ehdottaa ensi vuodelle budjettia, joka tuottaa kaupungille noin 170 miljoonaa euroa ylijäämää, minkä päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot. SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa keskellä koronakriisiä kaupungin kassan paisuttamista pidetään tärkeämpänä kuin huolehtiminen asukkaiden hyvinvoinnista.

Vihreät, SDP ja RKP selittelevät kokoomuksen ajaman palvelujen resursseja leikkaavan linjan tukemista sillä, että kaupunginhallituksen neuvotteluissa saatiin jotain lisäyksiä määrärahoihin. Tosiasiassa palvelujen rahoitusta ei lisätty nykyisestä, vaan vain pienennettiin pormestari Jan Vapaavuoren esittämiä menoleikkauksia.

Stoppi palvelujen heikentämiselle

Korona-ajan olisi pitänyt tehdä kaupungin johdossakin selväksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssit ovat riittämättömät. Silti sote-palveluihin esitetään vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Kaupunki ei tällä rahoituksella huolehdi kunnolla edes nykyisistä tehtävistä, saati hoitajamitoitukseen, hoitotakuuseen ja lastensuojeluun säädetyistä tiukemmista velvoitteista. Esitys jatkaa terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaalipalvelujen keskittämistä suuriin keskuksiin ja laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii sote-määrärahoihin vähintään 50 miljoonan euron tasokorotusta sekä resursseja korona-ajan hoitovajeen korjaamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseen.

Myös varhaiskasvatukseen ja koulutukseen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Kun päiväkotien ja koulujen resurssit on jo valmiiksi alibudjetoitu, johtaa esitys ryhmäkokojen suurentamiseen, lähikoulujen karsimiseen ja ammatillisen opetuksen heikentämiseen.

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen pitää osoittaa ainakin 40 miljoonaa euroa lisää. Tasokorotus tarvitaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan määrärahoihin, joihin kokoomus, vihreät, SDP ja RKP esittävät asukasta kohti entistä vähemmän.

Helsingillä on vaikeuksia saada moniin tehtäviin osaavia työntekijöitä ja korona-aika on lisännyt monien työtaakkaa. Budjettiesitys kääntää kuitenkin tylysti selkänsä työntekijöiden oikeutettuihin esityksiin palkkojen nostamisesta. Työllistämisen kuntakokeiluun ja oppisopimuskoulutukseen ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta.

Sen sijaan, että hillitsisi asumiskustannusten nousua, budjettiesitys jatkaa vuokrien ja tonttivuokrien korottamista. Samalla kaupungin asunto-ohjelma vain lisää rakennusliikkeille ja sijoittajille suurempia voittoja tuovaa sääntelemätöntä tuotantoa.

Vaikka koronakriisi rasittaa myös Helsingin taloutta, on kaupungilla mahdollisuus suunnata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen ja ilmastotekoihin. Kyse on poliittisista valinnoista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
19.11.2020

Punainen kerho

SKP:n Etelä-Helsingin osaston Punainen kerho pitää ensimmäisen ”kerhotapahtumansa” 01.10.2020 klo 17.00, SKP:n toimiston kokoustilassa Viljatie 4, 3.kerros.

Aiheina: Tiedonantajan lukupiiri ja kerhon tuleva toiminta.
Tervetuloa kaikki asiasta kiinnostuneet. Toivomme laajaa osanottoa ja keskustelua.

Tiedustelut: 044 5280550

Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut?

Koronavirusepidemian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään.

On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti.

Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja.

Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä.

Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita.

Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito.

Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin.

Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.5.2020

SKP:n virtuaalivappu Helsingissä

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Tämä perinne jatkuu myös nykyisen koronavirusepidemian aikana. Työväen kansainvälistä mielenosoitus- ja juhlapäivää vietetään tällä kertaa pääosin virtuaalisesti.

SKP:n Helsingin virtuaalivapun ohjelmassa ovat perinteiset kunniakäynnit vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, vinkit vappulounaalle ja työväenlaulut.

Vappujuhla päättyy livestriimaukseen, jossa voi osallistua Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan Pakilan työväentalolta vetämään työväenlaulujen virtuaaliseen yhteislauluun.

Tule mukaan viettämään korona-ajan punaista työväen vappua!

Ohjelmassa:
* Vinkkejä vappulounaalle.
* Kuvia Pakilan työväentalon sadan vuoden varrelta.
* Tiedonantajan vappulehti esittelyssä.
* Kunniakäynti valtakunnallisella Punaisten muistomerkillä, puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen
* Kunniakäynti Malmin hautausmaalla Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
* Kunniakäynti Pohjois-Haagassa Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.
* Kunniakäynti Puustellinmetsän muistokivellä Tapulikaupungissa/Suutarilassa.
* Vappupuhe Pakilan työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
* Kansainväliset solidaarisuusterveiset.
* Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä virtuaalinen työväenlaulujen yhteislaulu livestriimauksena työväentalolta 1.5. klo 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistujat voivat esittää laulutoiveita, viestejä ja kuvia työväentalon tapahtuman seinälle.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistösijoittajille

Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johto esittää Lapinlahden entisen sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymistä kansainväliselle kiinteistösijoitusrahastolle NREP:lle. Toimialajohtaja Mikko Ahon esitys toisi puistoon massiivista rakentamista ja tuhoaisi Lapinlahden perinteitä jatkavan mielen hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansalaistoiminnan keskuksen.

Luxemburgin veroparatiisista rahoja sijoittava NREP ilmoittaa avoimesti tavoittelevansa hyvää tuottoa myymällä ostamansa kiinteistöt jonkin ajan kuluttua eteenpäin.

Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä suojellun Lapinlahden myyminen tällaiseen keinotteluun ja voitontavoitteluun olisi kulttuuriskandaali ja ympäristörötös.

Lapinlahden joutumiselle kiinteistökeinottelun kohteeksi avasi oven kaupunkiympäristölautakunta hyväksyessään kilpailun järjestämisen kiinteistön ja puistoon osoitettavan rakennusoikeuden myymisestä tai vuokraamisesta. Lautakunnan pitää nyt korjata tämä kardinaalivirhe hylkäämällä toimialajohtaja Ahon törkeä esitys.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistökeinottelijoille. Kaupunki voi jatkaa Lapinlahden omistajana, rahoittaa suojeltujen rakennusten kunnostamisen ja jatkaa Lapinlahden vuokraamista nykyisenkaltaiseen mielenterveyttä, kulttuuria ja kansalaisten osallistumista edistäviin tarkoituksiin. Näin säilytetään Lapinlahti kaikille avoimena ja turvataan sen historialliset ja ympäristöarvot.

Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto ry 19.4.2020

(Artikkelin kuva: Lapinlahden Lähde)

SKP:n Helsingin virtuaalivappu

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Perinne jatkuu myös koronavirusepidemian oloissa, mutta pääosin virtuaalisesti.

Helsingissä työväen virtuaalivapun ohjelmassa ovat niin kunniakäynnit punaisten haudoilla ja historiakävely vuoden 1918 tapahtumapaikoilla, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, kansainväliset solidaarisuusterveiset, vinkit vappulounaalle kuin työväenlaulutilaisuus.

Idea virtuaalivapusta lähti Pakilan työväentalon perinteisen vapputilaisuuden valmistelijoilta.

– Koronarajoitusten jatkumisen varmistuttua meni pari päivää harmitellessa ja ihmetellessä, katkeaako vuosikymmenten perinne. Sitten aloimme pohtia, olisiko kuitenkin mahdollista järjestää työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä, kertoo SKP:n Maunula-Pakilan osaston puheenjohtaja Maija Hakanen.

– Ideoimme virtuaalisen tapahtuman, jossa ovat mukana kaikki perinteisen punaisen vappumme osat yhteistä marssia lukuun ottamatta.  Juhla päättyy työväenlaulujen live-striimaukseen ja virtuaaliseen yhteislaulutapahtumaan.

Kokonaan virtuaaliseksi työväen vappu ei ole kuitenkaan muuttunut. SKP:n järjestöjen kokoamat pienet, alle 10 hengen ryhmät käyvät Helsingissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä punaisten haudoilla. Niillä ja vuoden 1918 historiakävelyllä voi käydä myös omaa tahtia, koronaohjeet muistaen.

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Tällä kertaa työväentalon vappuun voi osallistua ensi kertaa virtuaalisesti.

Facebookissa avautuu jo ennen vappua Pakilan työväentalon virtuaalitapahtuma, jonka videoita voi katsella facebookin ohella näillä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilla. Ohjelmassa on:

– Pakinkylä 1918 -historiakävely.

– Kuvia ja historiaa työväen vapusta.

– Vinkkejä vappulounaan valmistukseen.

– Tiedonantajan vappulehti.

– Kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä Pohjois-Haagassa, jossa puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.

– Vappupuhe työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.

– Kansainvälinen solidaarisuustervehdys.

Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Live -striimauksena Pakilan työväentalolta kello 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistuvat voivat lähettää laulutoiveita, viestejä ja kuvia virtuaalivapun facebookin tapahtumasivulle.

Kunniakäyntejä punaisten haudoilla

SKP:n järjestöt käyvät alle 10 hengen ryhmissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä myös valtakunnallisella punaisten muistomerkillä, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Myös niistä julkaistaan videot tapahtumasivuilla.

Valtakunnallisella punaisten muistomerkillä puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen. Punaisten haudoilla Malmilla puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

www.facebook.com/events/218936929210819/

Kunnon palkankorotukset kuntien työntekijöille, loppu kiky-talkoille

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä hyvien julkisten palvelujen turvaamiseksi. Se on myös tasa-arvokysymys, kun noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.

Hallituksella on iso vastuu siitä, että kuntien tehtävien toteuttamiseen on tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Se edellyttää myös huolehtimista riittävästä rahoituksesta nostamalla kuntien valtionosuuksia tuntuvasti.

Monien kuntien taloustilanne on vaikea, mutta Kuntatyönantaja KT liioittelee väittäessään, että kunnilla ei ole varaa työntekijäliittojen esittämiin korotuksiin ja palkkaohjelmaan. Todellisuudessa 10 vuoden aikana toteutettavan palkkaohjelman hinta olisi vain 1,5 prosenttia kuntien menoista samana aikana. Jos julkiset palvelut eivät ole kunnossa, se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Kuntatyönantajan johdossa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat kunnista. Ne pelaavat hävyttömästi kaksilla korteilla esittäessään eduskunnassa palvelujen kehittämistä, mutta vastustaessaan Kuntatyönantajan hallinnossa sen edellyttämää palkkojen ja muiden työehtojen parantamista. Erityisen törkeää on se, että myös jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevän Helsingin kaupungin edustajat ovat mukana KT:ssä ajamassa reaalipalkkoja alentavaa linjaa.

Useilla teollisuuden aloilla on jo sovittu kiky-talkoiden lopettamisesta samalla kun palkkoja nostetaan. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee kunta-alan ammattiliittojen vaatimuksia kunnollisista reaalipalkkojen korotuksista ja palkattomien kiky-tuntien poistamisesta. Samoin on hyvitettävä julkisten alojen työntekijöiden lomakorvausten leikkaukset. Piirikomitea tukee myös esityksiä samapalkkaisuuden edistämisestä toteuttamalla palkankorotukset euromääräisinä ja yleiskorotuksia painottaen.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kunta-alalla olisi syytä työnajan kiky-lisätuntien sijasta ryhtyä lyhentämään työaikaa ansiotasoa alentamatta esimerkiksi 6+6-tunnin työaikamallilla. Se helpottaisi työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa, edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi monien palvelujen saatavuutta. Aiheellisesti on kysytty, miksi rahaa löytyy kymmenen miljardin hävittäjäkauppoihin, mutta ei työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
6.2.2020