Kunnon palkankorotukset kuntien työntekijöille, loppu kiky-talkoille

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä hyvien julkisten palvelujen turvaamiseksi. Se on myös tasa-arvokysymys, kun noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.

Hallituksella on iso vastuu siitä, että kuntien tehtävien toteuttamiseen on tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Se edellyttää myös huolehtimista riittävästä rahoituksesta nostamalla kuntien valtionosuuksia tuntuvasti.

Monien kuntien taloustilanne on vaikea, mutta Kuntatyönantaja KT liioittelee väittäessään, että kunnilla ei ole varaa työntekijäliittojen esittämiin korotuksiin ja palkkaohjelmaan. Todellisuudessa 10 vuoden aikana toteutettavan palkkaohjelman hinta olisi vain 1,5 prosenttia kuntien menoista samana aikana. Jos julkiset palvelut eivät ole kunnossa, se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Kuntatyönantajan johdossa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat kunnista. Ne pelaavat hävyttömästi kaksilla korteilla esittäessään eduskunnassa palvelujen kehittämistä, mutta vastustaessaan Kuntatyönantajan hallinnossa sen edellyttämää palkkojen ja muiden työehtojen parantamista. Erityisen törkeää on se, että myös jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevän Helsingin kaupungin edustajat ovat mukana KT:ssä ajamassa reaalipalkkoja alentavaa linjaa.

Useilla teollisuuden aloilla on jo sovittu kiky-talkoiden lopettamisesta samalla kun palkkoja nostetaan. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee kunta-alan ammattiliittojen vaatimuksia kunnollisista reaalipalkkojen korotuksista ja palkattomien kiky-tuntien poistamisesta. Samoin on hyvitettävä julkisten alojen työntekijöiden lomakorvausten leikkaukset. Piirikomitea tukee myös esityksiä samapalkkaisuuden edistämisestä toteuttamalla palkankorotukset euromääräisinä ja yleiskorotuksia painottaen.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kunta-alalla olisi syytä työnajan kiky-lisätuntien sijasta ryhtyä lyhentämään työaikaa ansiotasoa alentamatta esimerkiksi 6+6-tunnin työaikamallilla. Se helpottaisi työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa, edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi monien palvelujen saatavuutta. Aiheellisesti on kysytty, miksi rahaa löytyy kymmenen miljardin hävittäjäkauppoihin, mutta ei työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
6.2.2020

Miksi punavihreä enemmistö siunaa kokoomuslaisen budjetin?

Vuosia jatkuneen leikkauspolitiikan seurauksena kuntien taloustilanne on yleensä Suomessa synkkä. Helsingissä ensi vuoden budjettia tehdään kuitenkin aivan toisenlaisessa tilanteessa.

Kaupunki on tehnyt vuodesta 2003 alkaen jatkuvasti ylijäämää, sen pankkitileillä makaa toista miljardia euroa rahaa ja kaupungilla on saatavia enemmän kuin velkoja. Samaan aikaan vanhuspalveluissa, päiväkodeissa, kouluissa, terveysasemilla ja muissa peruspalveluissa on kuitenkin liian vähän rahaa ja työntekijöitä.

On käsittämätöntä, että kaupunginhallitus esittää tässä tilanteessa ensi vuodelle talousarvion, jossa palveluihin on asukasta kohti reaalisesti entistä vähemmän rahaa, mutta ylijäämää aiotaan kerätä yli 300 miljoonaa euroa lisää.

Tänä vuonna toteutuviin menoihin verrattuna esitetään budjetissa vain 2 – 3 prosentin lisäyksiä määrärahoihin. Tämä ei kata asukasmäärän, palvelutarpeiden, lakisääteisten tehtävien ja kustannusten kasvua. Resurssipula vanhusten ja lapsiperheiden palveluissa, kouluissa, kirjastoissa ja muissa peruspalveluissa jatkuu.

Lain mukaan kunnan tulee huolehtia asukkaiden hyvinvoinnista eikä se saa tavoitella voittoa. Helsinki rikkoo näitä säädöksiä keräämällä satojen miljoonien eurojen ylijäämiä asukkaiden palveluja laiminlyömällä, nostamalla vuokria ja maksuja sekä teettämällä töitä matalilla palkoilla.

Kaupunginhallituksen budjettineuvottelut olivat arvoton näytelmä. Voi vain ihmetellä, miksi vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat – joilla on enemmistö kaupunginhallituksessa – suostuivat ottamaan pohjaksi kokoomuslaisen pormestarin ehdotuksen, jossa oli leikattu lähes 60 miljoonaa lautakuntien yksimielisistä esityksistä. Neuvottelujen tuloksena pormestarin esitykseen lisättiin vain 39,5 miljoonaa, vaikka viivan alle jää vielä ylijäämää yli 300 miljoonaa, minkä päälle tulevat vielä kaupungin omistamien yhtiöiden voitot.

SKP:n Helsingin piirikomitea tuomitsee kaupungin ylijäämien paisuttamisen asukkaiden, palvelujen, työllisyyden ja ympäristön kustannuksella. SKP:n piirikomitea vaatii, että ylijäämistä ohjataan lisää rahaa erityisesti peruspalveluihin, kouluille, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen, uusiutuvan energian hankkeisiin ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.

Kaupungin johto kysyi meiltä asukkailta osallistuvassa budjetoinnissa, mitä tekisimme 4,4 miljoonalla eurolla. Nyt on syytä kysyä valtuutetuilta, mitä teette yli 300 miljoonan euron uusilla ylijäämillä, kun kaupungin kassa pursuaa jo muutenkin rahaa? ”Maailman toimivimmassa kaupungissa” pitää investoida ihmisten hyvinvointiin ja eriarvoisuuden vähentämiseen, eikä vain rakentamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
31.10.2019

Syysseminaarin satoa

Rinteen hallitus lupaa lisätä valtion pysyviä menoja 1,2 miljardilla eurolla vuoden 2023 tasolla. Sipilän hallituksen menoleikkaukset olivat kuitenkin 4 miljardia, totesi pitkään tilastokeskuksessa kansantalouden ja julkisen talouden kehitystä seurannut Olli Savela alustaessaan Rinteen hallituksen talouslinjoista SKP:n Helsingin piirin syysseminaarissa. Kun oikeisto painostaa hallitusta oikealta, on tärkeä, että voimistetaan painetta myös vasemmalta, ay- ja kansalaisliikkeiltä.

Seminaarin toisena teemana olivat kiky-linjan vaihtoehdot ja ay-toiminta nyt alkavalla työehtosopimuskierroksella. Siitä alustavan puheenvuoron käytti Katja Wallin, joka kuuluu JHL:n Helsingin yhteisjärjestön hallitukseen. Postialan kamppailu työnantajan työehtoshoppailua koskee muitakin aloja ja solidaarinen tuki postilaisille todettiin tärkeäksi.

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin kertoi Stadin ikäohjelmasta ja eläkeläisjärjestöjen vaatimuksista turvata lähipalvelut, riittävät hoitajamitoitus, pääsy kiireettömään hoitoon viidessä päivässä, Seniori-infon laajentamisesta ympärivuorokautiseksi ja HSL:n alennusten saamisesta 24/7 yli 70-vuotialle.

Kenkää Keskustatunnelille -ryhmässä toimiva Maija Hakanen selvitti 1,4 – 2 miljardia maksavan tunnelihankkeen kielteisiä vaikutuksia henkilöautoliikenteen ja hiilidioksidipäästöjen lisääntyessä. Tunnelihankkeen hylkäämistä perustelee sekin, että asioimisesta keskustan kauppoihin vain runsas kymmenesosa tapahtuu henkilöautoilla. Tunneli lisäisi kaupunginkin selvitysten mukaan lähinnä läpiajoliikennettä Länsiväylältä itään.

SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg esitteli kesäkuussa pidetyn puolueen edustajakokouksen johtopäätöksiä, vahvat perusteet SKP:n palauttamiselle takaisin puoluerekisteriin, yhteistyön rakentamista ja kutsui mukaan Tiedonantaja-festivaalille 26.10. Jyväskylään, jonne on Helsingistä järjestetty myös edullinen bussikuljetus.

Uusi piirikomitea

Seminaarin jälkeen pidetyssä piirikokouksessa valittiin SKP:n Helsingin piirikomitea, joka piti heti järjestäytymiskokouksensa.

Piirikomitean varsinaisiksi jäseniksi valittiin Yrjö Hakanen (puheenjohtaja), Ari Hannikainen, Jorma Heinonen, Toivo Koivisto, Outi Mononen, Timo Pelto, Reijo Rinne (piirisihteeri), Tiina Sandberg, Emmi Tuomi ja Katja Wallin (varapuheenjohtaja). Varajäseniksi valittiin Päivi Hedman, Mikko Korhonen, Jussi-Petteri Lappi, Toivo Saksala ja Helene Tuominen-Aliferenko. Taloudenhoitajana jatkaa Talvikki Koivu.

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

SKP:n linjaa vedettiin Porvoossa

Suomen kommunistisen puolueen edustajakokous esittää ongelmien juuriin asti meneviä uudistuksia hyväksymässään laajassa poliittisessa asiakirjassa. Puoluekokouksen hyväksymä toisessa asiakirjassa todetaan ympäristökriisin ratkaisemisen edellyttävän sekä välittömiä toimia että siirtymistä toisenlaiseen järjestelmään, sosialismiin.

Tämän artikkelin pääkuvassa kolmen seuraavan vuoden ajan puoluetta johtavan keskuskomitean jäseniä. Helsingistä keskuskomiteaan valittiin Heikki Ketoharju, Talvikki Koivu, Tiina Sandberg, Emmi Tuomi, Katja Wallin ja Juha-Pekka Väisänen.

Puolueen puheenjohtajana jatkaa käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen ja pääsihteerinä puutarhuri-aktivisti Tiina Sandberg. Varapuheenjohtajiksi valittiin opettaja Miguel López Jyväskylästä ja ylilääkäri Liisa Taskinen Kotkasta.

SKP:n puheenjohtajan ja pääsihteerin lisäksi Helsingin piiristä ja osastoista käyttivät Porvoon kulttuuritalo Grandissa pidetyssä kokouksessa puheenvuoroja Heikki Ketoharju, Toivo Koivisto, Outi Mononen ja Hannele Salava.

Kokoukseen osallistui kansainvälisiä vieraita mm. Euroopan vasemmiston puolueesta, Britanniasta, Iranista, Irakista, Kuubasta, Palestiinasta, Saksasta, Tanskasta, Venezuelasta ja Vietnamista.

Edustajakokouksen hyväksymät asiakirjat on julkaistu puolueen verkkosivuilla.

Heikki Ketoharju.
Outi Mononen.
Solidaarisuuskonsertissa esiintyivät Tuula Amberla & Tero-Petri Suovanen, räp-artististit Alamaa ja Mc Kajo sekä dj JammyG.

Artikkelin kuvat Toivo Koivisto.

Kiitokset äänestäjille, toiminta lähipalvelujen puolesta jatkuu

Suomen kommunistisen puolueen, Vapaiden ja radikaalien demokraattien sekä sitoutumattomien vaaliliitto sai paikan uuteen kaupunginvaltuustoon. – Kiitos tuesta kaikille äänestäjille, ehdokkaille. vaalityöntekijöille ja yhteistyökumppaneille!
Kaupunginvaltuustoon valittiin SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen ja varavaltuutetuiksi muusikko Seppo Lampela ja vapaa radikaali Heikki Takkinen.

Toiminta lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta jatkuu. Vaihtoehtoja tarvitaan muun muassa kaupungin budjettiesitykseen, joka tulee valtuuston käsittelyyn keskiviikkona 14.marraskuuta. Samana päivänä ammattiyhdistysliike ympäri Eurooppaa osoittaa mieltä leikkauspolitiikkaa vastaan.

SKP:n, Vapaiden ja radikaalien demokraattien sekä Helsinki-listojen vaaliarviotapaaminen on Pakilan työväentalolla sunnuntaina 11.marraskuuta kello 15.