rauha arkistot - SKP Helsinki

Ilmasto- ja rauhantekoja

Ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa ihmiset ovat muuttamassa koko maapallon ilmakehää. Suuri muutos on meneillään yhden sukupolven elinaikana. Elinympäristön muutos näkyy joka puolella maapalloa. Syynä on kestämätön kehitys ja luonnonvarojen riisto, josta hyödyn korjaavat planeetan uumenet vallannet öljy-yhtiöt kumppaneineen.

Tositoimia tarvitaan

Kesällä 2022 Suomen eduskunta hyväksyi ilmastolain, jossa on hyviä tavoitteita. Kasvihuonekaasujen päästöjen pitäisi vuoteen 2030 mennessä vähentyä 60 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Viimeistään vuonna 2035 päästöjen ja poistumien olisi oltava yhtä suuria. Tositoimia tarvitaan, jotta Suomi täyttäisi kansainväliset sitoumuksensa ilmastomuutoksen torjunnassa.

Ilmastotavoitteisiin päästään, kun energiantuotanto siirtyy hiilen ja öljyn poltosta uusiutuvaan energiaan, liikenteen ja maatalouden päästöt kutistuvat ja Suomen metsät vahvistuvat. Syksyllä osoittautui, että metsät ovatkin muuttuneet hiilen nielusta lähteeksi, koska puita hakataan enemmän kuin niitä kasvaa.

Lajikato liittyy ilmastonmuutokseen. Kutistuva ja köyhtyvä luonnonympäristö, talvisin sulava lumi ja jää ahdistavat Suomen alkuperäisiä eläimiä, kasveja, hyönteisiä. EU:n jäsenmaat ovat sitoutuneet luontokadon pysäyttämiseen ja kehityksen kääntämiseen vuoteen 2030 mennessä. Suomessa valtiolta odotetaan tositoimia: lisää suojelualueita ja elinympäristöjen parannusohjelmia. Maan suurimpana metsänomistajana valtion pitää samantien rajoittaa hakkuita omilla maillaan. Kaikki jäljellä olevat kaupunkimetsät pitää suojella rakentamiselta.

Ympäristö ja rauha

Sota ja varustautuminen pahentavat ilmaston ja ympäristön kriisiä. Ukrainassa hyökkääjän ohjukset tuhoavat voimalaitoksia, tehtaita ja asuintaloja. Hiiltä ja öljyä kuluu toisaalla eloonjäämiseen ja toisaalla sotakoneisiin. Ilmastomuutoksen torjuntaan tarvitaan kansainvälistä vuoropuhelua ja yhteistyötä, joka on nyt sotien keskellä katkennut. Suomessa ympäristöyhteistyö naapurimaiden kanssa on ehdoton välttämättömyys, ja siihen tarvitaan rauhaa.

Suomi ei tarvitse asevarustelua eikä raja-aitoja, ei sotilasliittoja eikä ydinaseita. Tarvitaan rauhanaloitteita ja rauhantyötä Euroopassa ja maailmalla. Suomi ja Ukraina, Ruotsi ja Itävalta olisivat Euroopan kartalla hyvä alku ydinaseettomien ja liittoutumattomien maiden vyöhykkeelle. Liittoutumattomana Suomi voi tässäkin maailmantilanteessa jatkaa rauhanrakentajana. Parasta tukea Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Ukrainalle on tuki rauhanponnisteluille.

LAURA RONTU
Meteorologian dosentti
Eduskuntavaaliehdokas

Ritva Sorvali puhuu rauhasta, Elokapinasta ja peruspalveluista

Television Syke sarjassa sairaanhoitajaa näyttelevä, oikeassa elämässä Helsinkiin Lahdesta muuttanut näyttelijä Ritva Sorvali parantaisi kiireesti päiväkotien tilannetta, perusterveydenhoitoa sekä mielenterveyspalveluita. Sorvali vaatii päättäjiä puhumaan rauhan rakentamisesta ja militarismin sijaan loppua Venäjän hyökkäyssodalle Ukrainassa.

Pitää olla sanottavaa

Matalaääninen, suoraan silmiin katsova ja kohti kävelevä Ritva Sorvali saa monen silmät pyörähtämään. Hyvässä ja pahassa. Moni tuntee hänet teatterista, elokuvista ja tv-sarjoista. Vuoden naisnäyttelijäksi Sorvali valittiin kymmenisen vuotta sitten roolistaan Otso Kauton ohjaamassa Anna Krogeruksen komediassa “Kuin ensimmäistä päivää”.

Palkintoroolissaan Sorvali teki työtä vanhusten hoitokodissa. Nyt keväällä 2023 Sorvali nähdään sairaanhoitajana tv-sarjassa Syke.

– Haluan näyttelijänä päästä vaikuttamaan asioihin. En esittele lavalla itseäni, vaikka nuorempana olinkin ihan kivan näköinen. Minulla täytyy olla lavalla itselle tärkeää sanottavaa. Lisäksi toivon, että esitykset, joissa olen mukana, herättäisivät katsojissa jotain ajateltavaa ja ehkä ihmiset esityksen innoittamana ryhtyisivät jopa toimiin, sanoo Ritva Sorvali.

”Se on hirveetä”

Pakko uskoa, että Sorvali tuntee esittämiensä hahmojen todellisuuden. Teatterin tulisielu vaatii ihan oikeassa elämässä lisäresursseja etenkin varhaiskasvatukseen, perusterveydenhoitoon ja mielenterveyspalveluihin.

– Meiltä puuttuu 2 200 ammattilaista lasten päiväkodeista. Se on hirveetä!

– Päiväkotien työntekijät ovat alipalkattuja. Nämä ihmiset tekevät kaikkein merkityksellisintä työtä, jossa pienet lapset kasvavat. Varhaiskasvattajien pulan takia päiväkoteja ei voida aina pitää edes auki. Päiväkotien ammattilaisten palkkoja on kiireesti nostettava, myös sen takia, että alasta tulisi houkuttelevampi. Tarvitaan lisää henkilökuntaa.

– Julkista terveydenhuoltoa koskee tämä sama haaste. Erityisesti mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet eivätkä ihmiset saa tarvitsemaansa apua, sanoo Ritva Sorvali.

Rauha ja ympäristö

1980-luvulla valtakunnan kiistellyin teatteriohjaaja Jouko Turkka, joka oli myös Sorvalin opettaja, koulutti näyttelijöitä sietämään äärimmäisiä paineita. Tänään ihmisen sietokyky on koetuksella. Ritva Sorvali sanoo jaksavansa näyttelijän työn ja aatteensa voimalla.

Rauha ja ympäristökriisi ovat asioita, joissa Sorvali ei halua tehdä kompromisseja. Sorvali antaa kaiken tukensa Elokapinan työlle ja toiminnalle.

– Kyllä minua saa vasemmistolaiseksi sanoa, mutta korjaan aina, että olen kommunisti. En voisi olla Natoa kannattavan puolueen ehdokas. Ei semmoista kompromissia voi tehdä. Kutsun kaikkia mukaan puhumaan rauhasta ja sitä, että rauha on mahdollista. Nyt on alettava ylläpitää uskoa siihen, että rauhan on mahdollista. Se tarkoitta, että meidän täytyy välittää toisistamme. Jokaisen ihmisen elämä on niin arvokasta, että me kaikki tarvitsemme rauhaa, sanoo Ritva Sorvali.

JP VÄISÄNEN

Ritva Sorvali on vuonna 1958 Jyväskylässä syntynyt suomalainen näyttelijä ja laulaja. Hän asuu nykyisin Helsingissä. Sorvali palkittiin vuoden naisnäyttelijäksi vuonna 2010. Teatterikorkeakoulusta valmistunut Sorvali on näytellyt Helsingin, Turun, Oulun ja Lahden kaupungin teattereissa. Sorvali oli mukana Lahdessa perustamassa Teatteri Vanhaa Jukoa. Sorvali on myös laulaja ja tunnettu yhteistyöstään säveltäjä Kaj Chydeniuksen kanssa. Sorvali on Helsingissä SKP:n ja sitoutumattomien listalla eduskuntavaaliehdokkaana.

Uusi Eespäin-lehti ilmestyi!

Vuoden ensimmäinen Eespäin-lehti on nyt saatu valmiiksi, ja on luettavissa verkossa! Se on julkaistu sekä normaalina PDF-tiedostona, että Issuu-palvelun kautta. Lataa itsellesi Eespäin 1/2012 pdf-tiedostona, tai lue suoraan alta. Myös jakajia tarvitaan, eli jos luulet voivasi auttaa, ota meihin yhteyttä ja hanki nippu jakoon.

Etelä-Helsingin kommunisteilla kesäkampanja

Etelä-Helsingin aktivisteilla on käynnissä kampanja jos toinenkin! Kesällä vaaditaan rauhaa ja kerätään nimiä SKP:n kannattajakortteihin.

Etelä-Helsingin osaston kesäkampanja kiertää osaston alueella aloitteella, jossa vaaditaan Helsinkiä ja koko Suomea natovapaaksi alueeksi, joukkoja vedettäväksi pois Afganistanista ja Suomea luopumaan rypäleaseista.

Osastolla oli jo viime talvena samanaihenen kampanja, nimeltään Sota-aseita vai arjen turvaa ja Kesäkampanja onkin suoraa jatkoa sille. Samalla kerätään SKP:lle kannattajakortteja, ja tietenkin etsitään vasemmistolaisia yhteistyökuvioita.

Loppu leipäjonoille!

Osasto myös otti äskettäin kantaa kokoomuslaista kuntapolitiikkaa vastaan otsikolla Kunta asukkaita palvelemaan. Kaupungin ja sen liikelaitosten rahavarat kasvoivat lähes 60 miljoonaa. Ja kaiken tämän jälkeen Helsingin poliittisella eliitillä on pokkaa seisottaa ihmisiä ruoka-avun, asuntojen ja terveyspalvelujen jonoissa, osaston kannanotossa ihmetellään.

JP_oinen_rautatientori — Kokoomuksen politiikka ei paljon mieltä lämmitä, tuumaavat Etelä-Helsingin kommunistit.

Tiesitkö, että Etelä-Helsingin osastolla on myös omat kotisivut ja aktiivinen Facebook-ryhmä? Mikäli osaston touhut kiinnostavat enemmän, tietoa ja hienoja kuvia löytyy yllämainituista osoitteista.

Sota-aseiden sijasta arjen turvaa

Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosivat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.

Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.

Vetoomus eduskuntaryhmille

Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.

Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.

Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.

Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.