Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti huhtikuun alussa jokaiseen talouteen Suomessa kirjeen, joka sisälsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman tietopaketin koronaviruksesta ja ohjeita siltä suojautumiseen. Kirjeen piti olla perillä 9. huhtikuuta mennessä. Jakelussa on kuitenkin ollut suuria ongelmia ja puutteita. Kirje on joillain alueilla jätetty jakamatta niihin talouksiin, joilla on ovessaan mainoskielto – ja mainoskielto on monin paikoin yli puolella talouksista. On myös alueita, joilla kirjeitä ei ole jaettu lainkaan.
Kirjeen jakelu oli ostettu yksityiseltä Suomen Suoramainonta Oy:ltä, joka hankki jakelun joillekin alueille, kuten Helsingin keskustaan, Postin toimesta. Herää kysymys, miksi valtiovalta ei käytä kaikkialla Postia tärkeiden tiedotteiden jakeluun, vaan turvautuu yksityiseen mainosjakeluyritykseen?
Onko ainoana kriteerinä ollut hinta, jonka polkemisesta kyseenalaisin keinoin ovat yksityiset jakeluyritykset olleet julkisuudessakin? Jos ainoana palvelun kriteerinä pidetään hintaa, palvelun taso kärsii väistämättä. Mainosjakeluyhtiöillä ei ole edes jakajia kaikilla alueilla. Niillä ei ole myöskään pääsyä jokaiseen taloon tai rappuun, Postin edustajalla sen sijaan olisi.
Vaikka samainen tiedote löytyy myös verkosta, on erityisen tärkeää, että koronainformaatiota jaetaan kattavasti niin monin keinoin kuin mahdollista ja myös kirjeinä.
Epäonnistumisen koronavirustiedotteen jakelussa tulisi haastaa valtiovallan vakavasti miettimään, miksi se on ulkoistanut jopa tärkeää poikkeusolojen tiedotusta.
Välillisesti tapahtunut osoittaa myös postipalvelujen kilpailuttamisen epäonnistuneen. Postipalveluissa tarvitaan vahva julkisen palvelun toimija, jollaiseksi Posti on syytä palauttaa.
Posti- ja logistiikka-alan ammattiliitto PAU:n lakkotaistelu toi koko työväenliikkeen kannalta tärkeän voiton. Postin johto joutui perumaan työehtoshoppailun, jolla olisi leikattu pakettilajittelijoiden palkkoja ja pidennetty heidän työaikaansa. Samalla PAU torjui pyrkimykset alentaa rajusti muidenkin postilaisten palkkoja. SKP:n Helsingin piirikomitea onnittelee postilaisia hienosta kamppailusta.
Muiden ammattiliittojen solidaarisuus ja tukilakot auttoivat
postilaiset voittoon. Vasta lakkotaistelu pakotti Antti Rinteen hallituksen
toimiin valtio-omistajana ja Postin johdon luopumaan pakettilajittelua
koskevasta työehtoshoppailusta. Samalla kamppailu nosti esille vaatimukset
postista julkisena peruspalveluna, jota ei pidä alistaa voitontavoittelulle.
Ei palkka-alelle ja kiky-tunneille
Työantajaliitot ajavat EK:n koordinoimana yleistä palkkojen
alentamista, työajan pidentämistä ja yleissitovan sopimusjärjestelmän
murentamista. Postilaisten taistelu osoittaa, että tähän ei tarvitse eikä pidä
alistua.
Työnantajien kova linja on johtanut jo useilla aloilla
lakkovaroituksiin. Joukkovoimalla ay-liike voi torjua työnantajien vaatimukset
ja saada tuloksia. Nyt tarvitaan ammattiliittojen yhteisrintamaa palkka-alen ja
kiky-tuntien torjumiseksi.
On aika kääntää pääomatulojen hyväksi muuttunut tulonjaon
suunta reiluilla palkankorotuksilla. Toteuttamalla korotukset euromääräisinä ja
liittämällä niihin tasa-arvolisät on samalla parannettava naisvaltaisten
matalapalkka-alojen asemaa.
Kiky-tuntien ja työajan pidentämisen sijasta on tarvetta
lyhentää työaikaa. Työn tuottavuuden kasvun ansiosta se voidaan tehdä
ansiotasoa alentamatta.
SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Antti Rinteen hallitusta
perumaan ratkaisut, joilla osa työnantajien sote-maksuista siirrettiin Sipilän
hallituksen kaudella työntekijöille. Piirikomitea edellyttää hallitukselta myös
tekoja, joilla se lunastaa lupauksensa työehtoshoppailun lopettamisesta.
Postin työntekijöiden lakko on oikeutettu vastaus
työnantajan törkeään pyrkimykseen leikata palkkoja ja pidentää työaikaa. Postin
johto ajaa palkkojen alentamista keskimäärin 30 prosentilla ja vuosityöajan
pidentämistä esimerkiksi kokoaikatyössä jopa kuukaudella.
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää
käsittämättömänä sitä, että valtion omistama yhtiö on romuttamassa yleissitovia
työehtosopimuksia työehtoshoppailulla ja laajentamassa työssäkäyvien köyhien
joukkoa. Posti on yhtiönä tehnyt jatkuvasti voittoa, mutta yhtiön hallitus on
asettanut tavoitteeksi paisuttaa voittoja halpuuttamalla työehtoja.
SKP:n piiri vaatii valtion omistajaohjauksen linjan
korjaamista niin, että Postille ei aseteta pörssiyhtiöihin rinnastettavia
voittotavoitteita. Valtionyhtiöiden ohjeistuksessa pitää yksiselitteisesti
torjua työehtoshoppailu. Postia tulee kehittää julkisena palveluna eikä bisneksenä,
jossa tehdään omistajille voittoja ja johtajille hävyttömän suuria tuloja.
Postin palveluja on parannettava. Osaavat ja motivoituneet
työntekijät ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Heille pitää maksaa kunnon
palkka, jolla tulee toimeen. Työajan pidentämisen sijasta suunta pitää olla sen
lyhentämiseen.
Ammattiyhdistysliikkeen on yhteisvoimin näytettävä, että työnantajien harjoittama työehtoshoppailu ei käy ja tuettava PAU:n kamppailua palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä vastaan.
Posti on ilmoittanut siirtävänsä noin 700 työntekijää ja toimihenkilöä halvemman ja joustavamman työehtosopimuksen piiriin. Se alentaa palkkoja keskimäärin 30 % ja pahimmillaan jopa 50 %.
Tuki postilaisten lakkotaistelulle
Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto tukee Posti- ja logistiikka-alan unionin työtaistelutoimia työehtojen räikeää heikentämistä vastaan.
SKP:n osasto vaatii Antti Rinteen hallitusta pysäyttämään valtionyhtiö Postin johdon harjoittaman törkeän työehtosopimusshoppailun. Postilaisille tarvitaan myös muun ammattiyhdistysliikkeen konkreettisia solidaarisuustoimia.
Nyt pakettilajittelijoihin kohdistuva palkkojen leikkaaminen
on jatkoa Postissa jo pidempään jatkuneelle työehtojen heikentämiselle. Tässä
Postin johto on käyttänyt hyväksi työehtoshoppailua vaihtamalla osassa
toimintaa työnantajaliittoa niin, että on voinut siirtää työntekijöitä
halvemman sopimuksen piiriin ja lisätä yö- ja viikonlopputöitä.
Työntekijöille taulukkopalkkojen alentaminen 30 prosentilla
merkitsee keskimäärin yli 600 euron alennusta tuloihin kuukaudessa. Kun postin
työntekijöiden keskimääräinen kuukausipalkka on 2 200 euroa, ajaa
palkkojen alentaminen työntekijät perheineen taloudelliseen ahdinkoon ja lisää
myös valtion asumistukimenoja.
Johtajilla jättipalkat
Posti Group -yhtiö teki viime vuonna voittoa noin 45 miljoonaa euroa ja jakoi osinkoina valtio-omistajalle yli 28 miljoonaa. Erityisesti pakettien jakelu on viime aikoina lisääntynyt. Samaan aikaan kun tuloksen tehneiltä työntekijöiden palkkoja leikataan rajusti, saavat Postin johtajat ennätyksellisiä palkkoja ja palkkioita. Toimitusjohtajalle maksettiin viime vuonna lähes miljoona euroa, yli 82 000 euroa kuukaudessa.
Polkemalla työntekijöiden palkkoja johtajat kasvattavat omia bonuksiaan. Postin asiakkaille tämä linja on tarkoittanut palvelujen jatkuvaa heikentymistä. SKP:n Maunula-Pakilan osasto vaatii valtion omistajaohjausta suunnan muuttamiseksi.
Itella lakkautti postikonttoreita Pitäjänmäen ja Lassilan alueelta kysymättä asukkailta mitään. Tämä ei tietenkään kommunisteille sovi.
Pitäjänmäen osasto ei ole tyytyväinen siihen, että Itella päätti yllättäen lakkauttaa Pitäjänmäen alueelta kaksi postikonttoria. Uusi asiointiposti on Kannelmäessä, jonne ei mene suoria joukkoliikenneyhteyksiä. Tässä kannanotto, jossa vaaditaan konttorien palauttamista:
Kannanotto paikallisten postikonttoreiden (00380 HELSINKI JA 00440 HELSINKI) lopettamiseen
Itella Posti Oy ilmoitti toukokuun lopulla 2011 lyhyellä varoitusajalla lopettavansa postikonttorit Pitäjänmäen teollisuusalueelta (00380 Helsinki) sekä Lassilasta (00440 Helsinki). Lakkautus toteutettiin suunnitellusti. Lassilan R-kioskissa sijaitsee postin noutopiste. Pitäjänmäen teollisuusalueelle (ml. Talinlehdon, Strömbergin ja Kutomotien asuinalueet) sen sijaan ei jäänyt lainkaan postipalveluita.
SKP:n Pitäjänmäen osasto toteaa, että postikonttoreiden lakkauttaminen heikentää alueiden postipalveluita kohtuuttomasti. Molempien postinumeroalueiden nykyinen asiointiposti sijaitsee Kannelmäen Prisman yhteydessä, jonne ei ole lainkaan suoria joukkoliikenneyhteyksiä. Osa postiasiosta voidaan hoitaa toki missä tahansa postissa, mutta postista noudettavat lähetykset saapuvat ensi sijaisesti omaan postiin, joka tässä tapauksessa tarkoittaa kohtuutonta asiointimatkaa, varsinkin kun suorat yhteydet puuttuvat.
Palveluja lopetetaan kehittyviltä alueilta
Pitäjänmäen teollisuusalueen postikonttori (00380 Helsinki) toimi ensisijaisesti yrityspostina, ja Itella perusteli konttorin lakkauttamista vähentyneillä asiakaskäynneillä. Yritysalue on toki hiljentynyt huomattavasti viime vuosina, mutta samaan aikaan vastaavasti asuinalue on kasvanut ja uusia asuntoja rakennetaan koko ajan. Pitäjänmäen teollisuusalueella asuu jo lähes 4000 ihmistä. Lisäksi Lassilassa on vanhastaan noin 4000 asukkaan väestöpohja. Postien lakkauttaminen on lyhytnäköistä, ja pidentyvät asiointimatkat ovat rasite myös ympäristön kannalta. Lähipalveluiden katoaminen koskettaa pahiten vanhuksia ja huonosti liikkuvia, mutta sillä on negatiivinen vaikutus asukkaiden elämään laajemminkin.
Säästöjen ja tehostamisen tarkoitukseksi – joihin postikonttoriverkon harventaminenkin liittyy – Itella on ilmoittanut tavoitteen menestyä avautuvassa postipalveluiden kilpailussa. Palveluiden karsiminen, palvelutason alentaminen ja henkilöstön kuormittaminen uhkaa johtaa kuitenkin päinvastaiseen tulokseen. Lyhytnäköisen ajattelumallin sijasta olisi katsottava pidemmälle tulevaisuuteen. Asettaako Itella pelkät talousluvut vai kansalaisten palvelemisen etusijalle? Lisäksi lyhyt varoitusaika konttoreiden lakkautuksista kerrottaessa taisi tähdätä siihen, että vastarintaa ei ehtisi nousta.
Itella jatkaa palveluidensa kehittämistä – asukkaiden pyynnöistä huolimatta.
Itella Posti Oy on ulkoistanut postikonttoreitaan yhä laajemmin yrittäjien hoidettaviksi viime vuosina, ja tämä linja tuntuu edelleen jatkuvan, joten Itellan ylläpitämän postikonttorin saaminen takaisin on kovan työn takana. Paras vaihtoehto se toki olisi, sillä silloin postikonttorin toiminta ei riippuisi mistään ulkoisesta tekijästä. Vähintäänkin Itella Posti Oy:n olisi kuitenkin käynnistettävä neuvottelut sekä Pitäjänmäen teollisuusalueen sekä Lassilan kauppaliikkeiden kanssa asiamiespostin saamiseksi näille alueille. Merkittävä parannus tämän hetkiseen tilanteeseen olisi edes se, että Pitäjänmäen teollisuusalueen asiointipostiksi vaihdettaisiin postinumeroalueella 00370 Helsinki sijaitseva asiamiesposti (Valintatalo, Konalantie 6-8), sillä tähän suuntaan on olemassa myös suorat joukkoliikenneyhteydet.
