Avainsana: pormestari

Pormestarille ja henkilöstöjohtajalle aika näyttää ovea

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Viime aikojen perusteella se kilpailee myös Suomen surkeimman ja ylimielisimmän työnantajan tittelistä.

Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kaaos jatkuu jo kuudetta kuukautta. Syyskuun alussa lähes neljä tuhatta työntekijää jäi osittain vaille palkkaa, jotkut jopa kokonaan. Lisäksi muita virheitä oli palkanmaksussa toisella neljällä tuhannella.

Päätös hankkia tietojärjestelmä Sarastialta ja ajaa alas vanha järjestelmä ennen kuin uusi toimii kunnolla, on osoittautunut katastrofaaliseksi virheeksi. Järjestelmän korjaamiseen ja konsulttien palkkioihin on käytetty miljoonia, mutta valmista ei ole tullut.

Konkreettinen vastuu ongelmista on kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Grosilla, digitalisaatiopäällikkö Mikko Rusamalla, Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtajan tehtävistä keväällä Sarastian liiketoimintajohtajaksi siirtyneellä Ulla Kukkosella ja Talpan johtokunnalla, jotka sivuuttivat henkilöstön varoitukset liian kovasta kiireestä ja henkilöresurssien vähyydestä.

Mutta myös kaupungin hallintoa johtava pormestari Juhana Vartiainen ja kaupunginhallitus ovat laiminlyöneet vastuunsa ja sivuuttaneet henkilöstön varoitukset ja esitykset.

Viimeisin osoitus kaupungin ja sen henkilöstöhallinnon johtamisen surkeasta tilasta on päätös mitättömistä kertakorvauksista (vähintään 50 euron viivästymismaksu plus viivästyskorot) niille työntekijöille, jotka eivät ole saaneet ajallaan palkkoja. Ammattijärjestöt olivat esittäneet neuvotteluja korvauksista, mutta kaupungin johto päätti asian yksipuolisesti juuri ennen sovittua neuvottelua.

Johtajat vaihtoon

Miten kauan pormestarin ja henkilöstöjohtajan annetaan jatkaa kaupungin työntekijöiden törkeää kohtelua ja rikkoa työnantajan lakisääteisiä velvoitteita palkanmaksusta, tiedottamisesta ja neuvotteluista? Kuka voi enää luottaa Helsingin kaupungin johtoon muissakaan asioissa, jos se ei piittaa edes työelämän alkeissäännöistä?

Kaupunginvaltuuston on korkea aika näyttää ovea pormestari Vartiaiselle ja henkilöstöjohtaja Grosille. Katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uudet johtajat.

SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot
8.9.2022

(Artikkelin kuva hel.fi)

Pormestaripelin sijaan puhuttava asioista

Helsingissä on testattu uusia osallistuvan demokratian muotoja kaupungin demokratiapilotissa muutamia vuosia sitten. SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä näistä kokeiluista olisi pitänyt tehdä johtopäätöksiä, ja kehittää lähidemokratiaa. Nyt johtamisjärjestelmän uudistukseen ei kirjattu mitään toimenpiteitä asukkaiden vallan lisäämiseksi esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin tai paikallisten aluefoorumien avulla. Vaadimme Helsinkiin alueellisia demokratiaelimiä, joilla on myös alueellista päätösvaltaa.

Viime päivinä on pormestaripeli Helsingissä käynyt kuumana. Puolueet ovat nimenneet ehdokkaitaan.

SKP:n Helsingin piirijärjestö ei kannata Helsingin johtamisjärjestelmän uudistusta, jossa valtaa keskitetään yhä pienempään piiriin. Emme usko, että pormestarimalli lisää asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. Kuntavaalien ohjaaminen pelkäksi pormestaripeliksi on valtapuolueiden yritys sumuttaa kuntalaisia ja välttää keskustelu Helsingin politiikan linjakysymyksistä. Kuntavaaleissa ei valita yhtä johtajaa vaan 85 hengen valtuusto. Valtuusto on se, joka linjaa politiikan suunnan. Ei pormestari yksin.

14 000 euron kuukausipalkkaa ja 2500 euron kuukausittaisia kokouspalkkioita nauttiva pormestari ja 10 000 euron kuukausipalkalla toimivat apulaispormestarit ovat kaupunginhallituksen jäseniä ja johtavat kukin yhtä superlautakuntaa. On ilmeinen vaara, että kaupungin johtoon syntyy entistä tiiviimpi pieni piiri, joka päättää keskeisistä asioista.

Helsingissä on tällä hetkellä 28 lautakuntaa ja johtokuntaa. Kun uusi johtamisjärjestelmä astuu voimaan kesäkuussa, lautakuntien määrä putoaa neljään. Suuret jättilautakunnat siirtävät päätösvaltaa virkamiehille, koska ne tekevät päätöksiä ylätasolla. Asukkaiden on yhä vaikeampi löytää paikkaa, jossa omaa elämää koskevat konkreettiset päätökset tehdään.

Helsingissä on testattu uusia osallistuvan demokratian muotoja kaupungin demokratiapilotissa muutamia vuosia sitten. SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä näistä kokeiluista olisi pitänyt tehdä johtopäätöksiä, ja kehittää lähidemokratiaa. Nyt johtamisjärjestelmän uudistukseen ei kirjattu mitään toimenpiteitä asukkaiden vallan lisäämiseksi esimerkiksi osallistuvan budjetoinnin tai paikallisten aluefoorumien avulla. Vaadimme Helsinkiin alueellisia demokratiaelimiä, joilla on myös alueellista päätösvaltaa.