Nuoria muutoksen tekijöitä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi syksyllä tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisia kyllä kiinnostaa politiikka, mutta siihen mukaan lähteminen koetaan vaikeaksi. Varsinkaan omilla kasvoilla ja nimillä ei haluta tehdä politiikkaa. Helsinkiläisten opiskelijoiden Sante Ngiesin ja Emilia Heikkisen kohdalla tämä ei ole ollut ongelma.

– Lähdin ehdokkaaksi jo viime kuntavaaleissa vähän sellaisella periaatteella, että pitää jotenkin vaikuttaa, ja SKP:n arvot ovat samassa linjassa omien arvojen kanssa, sanoo sitoutumattomana ehdokkaana oleva Ngiesi.

Ihan puskista ei puoluevalinta tullut. Hänen äitinsä on ollut mukana SKP:n ehdokkaana ja vinkkasi, että myös pojalla voisi olla annettavaa politiikassa.

– Liityin syksyllä Kommunistinuoriin, ja sieltä tuli sähköpostia, jossa kyseltiin ehdokkaita. Ajattelin että miksei, kertoo puolestaan Emilia Heikkinen. Hän oli törmännyt Kommunistinuoret kadulla Helsingin Malmilla ja innostunut saman tien mukaan toimintaan.

Heikkinen ja Ngiesi opiskelevat molemmat Helsingin yliopistossa, Heikkinen historiaa ja Ngiesi englantia.

Suuria haasteita

Sekä Ngiesi että Heikkinen ovat tutustuneet SKP:n vaaliohjelmaan. Siinä on paljon hyvää. Ngiesi nostaa esille erityisesti nuorten syrjäytymistä ja taloudellisia ongelmia koskevat kysymykset. Heikkiselle tärkeimpiä aihepiirejä ovat mielenterveyspalvelut, ympäristöasiat sekä koulutuksen tasa-arvo.

Mikäli eduskuntatalon ovet keväällä aukeavat, alkaa asioihin tulla muutosta.

– Ympäristöongelmat ovat nyt akuutteja, eikä niitä voi enää pallotella pitempään. Sosiaalisten palvelujen saatavuus kaikille pitää turvata. Ja pitäisi paneutua tuohon koulutuksen tasa-arvoisuuteen, listaa Ngiesi.

Heikkinen on pitkälle samoilla linjoilla.

– Lisäisin listaan myös asemäärärahat. Laitetaan ne rahat vähän parempiin juttuihin.

Suuria haasteita politiikassa siis riittää. Ja etenkin nuorten mielestä tulevaisuus on monella tavalla epävarma.

Heikkinen myöntää olevansa hieman pessimistinen. Hän uskoo politiikan parhaassa tapauksessa junnaavan nyt paikoillaan, pahimmassa tapauksessa ottavan aimo askeleen konservatiivisempaan suuntaan.

Ngiesi on hiukan eri mieltä. Hän kertoo jo kuntavaalien aikaan aistineensa, että ihmisillä on halua muutokseen.

– Minun mielestäni politiikassa on toivoa. Olen sen verran optimisti ja uskon, että ihmiset eivät totaalisesti ole saavuttamattomissa.

Värikäs Itä-Helsinki

Sekä Sante Ngiesi että Emilia Heikkinen asuvat itäisessä Helsingissä, Kontulassa ja Vartiokylässä. Ngiesille Itä-Helsingin kulmat ovat jo lapsuudesta tuttuja, Heikkinen on taas muuttanut nuorena Porvoosta Helsinkiin ja parisen vuotta sitten itään.

Itä-Helsingistä ja sen lähiöistä levitetään kauhujuttuja, mutta kaksikko ei niitä allekirjoita.

– Ei tämä niin paha paikka ole, monella tavalla värikäs kyllä, kommentoi Ngiesi.

Heikkinen on pitänyt Itä-Helsingistä asuinpaikkana. Hän asui aiemmin Tapanilassa ja on toki noteerannut, että Vartiokylässä liikkuu enemmän kaikenlaisia ihmisiä.

Elämä on muutakin kuin politiikkaa ja vaaleja. Aina kun aikaa liikenee, Emilia Heikkinen harrastaa musiikkia ja kirjoittamista. Ja totta kai lukemista. Erityisesti Heikkinen pitää omaelämäkerroista. Ngiesi kertoo aloittaneensa uudelleen pitkään telakalla olleen harrastuksensa, pianonsoiton. Myös koronaeristyksen jälkeen elpyvä opiskelijajärjestötoiminta kiinnostaa.

MARKO KORVELA
(Julkaistu Eespäin-lehdessä 1/2023)

Työllisyyteen saatava heti lisää rahaa

Työttömyys pahenee kovaa vauhtia myös Helsingissä. Erityisen nopeasti kasvaa nuorisotyöttömyys. Porvarihallitus ei ole kuitenkaan ryhtynyt mihinkään merkittäviin toimiin uusien työpaikkojen luomiseksi vaan jopa vähentää työpaikkoja. Helsingissä kaupunki käyttää työllisyyden hoitoon jopa vähemmän rahaa kuin viime vuonna.

Hallituksen ja Helsingin kaupungin johdon suhtautuminen työllisyyden hoitoon osoittaa, että ne eivät ole halunneet oppia mitään talouskriisistä ja markkinaehtoisen politiikan vararikosta. Työttömien ja työllisyyden jättäminen markkinoiden varaan on julmaa oikeistolaista politiikkaa, jossa ei välitetä ihmisistä. Se tulee Helsingille myös kalliiksi, kun kaupunki joutuu maksamaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitamattomuudesta ns. sakkomaksuja Kelalle tänä vuonna ennakkotietojen mukaan peräti 15 miljoonaa euroa.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vaatii hallitusta ja eduskuntaa tekemään kiireellisesti lisäbudjetin, jolla työllisyyden hoitamiseen ohjataan jo tänä syksynä satoja miljoonia euroja lisää rahaa. Ensi vuoden budjettiesitykseen tulee lisätä työllisyyteen ja kuntien palveluihin yhteensä kaksi miljardia euroa. Rahat tähän on otettava luopumalla suurten työnantajien kela-maksujen poistamisesta, verottamalla pääomatuloja palkkatulojen tavoin, pörssiverolla ja asemäärärahoja vähentämällä.

Piirikomitea vaatii Helsingin kaupunkia ohjaamaan viime vuosina kertyneistä miljardin euron ylijäämistä lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen, kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseen, joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen, uusiutuvan energian investointeihin ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 14.9.2009