Helsingin seudun liikenne HSL on karsinut bussilinjoja ja vähentänyt vuoroja. Heikennykset koskevat erityisesti poikittaisia linjoja ja kaupunginosista muun muassa Haagaa ja Maunulaa.
Syksyn alussa kokonaan lopetettuihin linjoihin kuuluvat esimerkiksi 43, 50, 51 ja 552. Lisäksi useiden linjojen vuoroja vähennetään ja pysäkkien välejä pidennetään. Monilla reiteillä poistuvat vaihdottomat yhteydet, mikä hankaloittaa etenkin vanhusten ja lapsiperheiden liikkumista.
Uudet runkolinjat ja eräät reittien muutokset eivät korvaa kuin joiltain osin lopetettavia ja harvennettuja linjoja. Esimerkiksi runkolinja 40 ei edes mahdu kunnolla kulkemaan uudella reitillä.
Bussilinjojen ja -vuorojen vähentäminen on ristiriidassa ilmastonmuutoksen korostamien joukkoliikenteen edistämisen tavoitteiden kanssa. Etenkin poikittaisten linjojen jo ennestään usein ruuhkaisten vuorojen vähentäminen ei vastaa myöskään korona-ajan esiin nostamia terveysturvallisuuden vaatimuksia.
SKP:n Maunula-Pakilan osasto vaatii HSL:n hallitusta arvioimaan uudelleen muutoksia ja palauttamaan osa lopetetuista linjoista ja vuoroista. Karsimisen sijasta on parannettava palveluja ja alennettava lippujen hintoja.
Kuntien tulee osoittaa tähän tarvittavaa lisärahoitusta HSL:lle. Jos muut kunnat eivät ole siihen valmiita, tulee sopia järjestely, jolla jatkuvasti ylijäämää tekevä Helsinki suuntaa lisärahoitusta näille kaupungin alueella toimiville linjoille. Rahaa siihen löytyy esimerkiksi luopumalla yksityisautoilua lisäävästä ja ainakin 180 miljoonaa euroa maksavasta Sörnäisten tunnelihankkeesta.
Helsingin sote-toimialan johto valmistelee Maunulan, Paloheinän ja noin kymmenen muun lähiterveysaseman lopettamista. Palvelut aiotaan keskittää seuraavan kymmenen vuoden aikana 6 – 7 Kalasataman kaltaiseen jättikeskukseen. Lähiterveysasemista jäisi jäljelle ehkä vain kaksi pientä asemaa kaupungin laidoille.
Lopettaminen uhkaa muun muassa Maunulan ja Paloheinän terveysasemia. Niiden palvelut aiotaan siirtää Oulunkylään rakennettavaan uuteen keskukseen. Palvelujen keskittämiselle ei ole terveys- ja sosiaalipoliittisia perusteita. Kyse on ylimitoitetuista tehostamis- ja rakentamistavoitteista, jotka uhkaavat lähipalvelujen ohella lähiluontoa.
Asiakastyytyväisyyden mittareilla Paloheinän terveysasema oli viime vuonna Helsingin terveysasemien ykkönen ja Maunulan terveysasema kolmantena. Heikoimman palautteen saivat Kalasataman ja Vuosaaren uusien jättikeskusten palvelut.
Paloheinä ja Maunula pärjäävät hyvin myös lääkäriin pääsyn jonotusaikoja mittaavien T3-lukujen vertailussa. Kun koko Helsingin keskiarvo oli joulukuussa 30, oli Paloheinän luku 10 ja Maunulan 12. Kalasataman ja Vuosaaren luku puolestaan oli 42, eli heikko.
Keskittämissuunnitelman yksityiskohdat ja aikataulut ovat vielä osittain auki, mutta päälinjat on jo siunattu sote-lautakunnassa. Kalasataman jälkeen keskitetään seuraavaksi eteläisen ja läntisen Helsingin palvelut Kamppiin tehtävään jättikeskukseen.
Lähiterveysasemien lopettaminen vaikeuttaa lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten pääsyä julkisiin terveyspalveluihin. Samalla se irrottaa palveluja asuinalueista ja olosuhteista, joissa palvelujen tarpeet syntyvät ja joissa sairauksia pitäisi ennaltaehkäistä.
Hoito- ja hoivavaje poistettava
Lähipalvelujen leikkaamisen sijasta pitää osoittaa lisää määrärahoja ja palkata lisää työntekijöitä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Koronakriisin keskelläkin satojen miljoonien ylijäämää tekevällä Helsingillä on tähän rahaa. Myös palvelujen johtamista on kehitettävä, jotta hoidon ja hoivan laatu kohdentuu.
Koronakriisin pahentama hoito- ja hoivavaje ei korjaannu ilman lisäresursseja. Niitä tarvitaan terveysasemien lisäksi hammashoitoon, sairaaloihin ja kuntoutukseen. Esimerkiksi Malmin sairaalan tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Malmilla on jatkuvasti potilaita ylipaikoilla, henkilöstövajausta ja vaikeuksia saada ylikuormittuneisiin tehtäviin uusia työntekijöitä. Sairaalan ja potilaiden tilannetta pahentaa pitkäaikaishoidon paikkojen, kuntoutuksen resurssien ja kotiin tarjottavien palvelujen vähyys.
SKP:n Maunula-Pakilan osasto vastustaa Raide-Jokerin reitin varrelle Maunulan alueella esitettyä jopa viisikerroksista rakentamista Pirkkolan pientalojen suojelukaavan alueelle. Alueen asukkaat ja puolueosasto hyväksyvät Raide-Jokerin reitin varrelle merkittävän määrän lisärakentamista, mutta haluavat että samalla kunnioitetaan valtakunnallisesti merkittäväksi määritellyn pientaloalueen suojeluarvoja.
SKP:n osasto on lähettänyt kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja -valtuustolle seuraavan kannanoton (muistutus asemakaavaehdotukseen):
Raide-Jokerin rakentaminen on kannatettava hanke. Pirjontien ja Pirkkolantien ympäristön osalta tähän asemakaavaehdotukseen on kuitenkin sisällytetty sellaisia muutoksia, jotka eivät ole lainkaan tarpeen Raide-Jokerin toteuttamisen kannalta ja jotka ovat ristiriidassa Pirkkolan suojelukaavan, Helsingin voimassaolevan yleiskaavan, Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin kaupungin katutilan suunnitteluohjeiden kanssa.
Poistetaan asemakaavaehdotuksessa Pirjontien tontille 28231 merkitty rakennusoikeuden lisäys ja säilytetään rakennusoikeus nykyisen suojelukaavan mukaisena, enintään 2 kerroksen liike- ja asuinrakennuksena.
Säilytetään Pirjontie alueen kokoajakatuna ja poistetaan kaavaehdotuksesta merkinnät, jotka sulkevat Pirjontien Pirkkolantien/Pirjontien risteyksessä. Säilytetään risteyksessä oleva aukio.
Kohtuullistetaan lisärakentamista niin, että Pakilantien varteen tontille 28226 AK ja AKS esitetty lisärakennusoikeus madalletaan 5 kerroksesta 3 – 4 kerrokseen. Samoin madalletaan Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tontille 28222 esitetty 5 kerroksen rakentaminen 4 kerrokseen.
Säilytetään Keskuspuistosta Pirkkolantien ja Pirjontien eteläpuolta kulkeva viheryhteys Pakilantielle rajoittamalla Pirkkolantien/Maunulantien risteykseen tulevaa rakentamista etäämmäs Pirkkolantiestä ja poistamalla Pirjontien ja Lampuotilantien väliin sijoitettu 4-5-kerroksinen uudisrakentaminen.
Kuva: RKY
Perustelemme esitystämme seuraavasti
Pirkkola on maakuntakaavassa määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Se kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen listaukseen (RKY 2009). Pirkkola ja Lampuotilantien on merkitty myös Helsingin yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi. Pirkkolaan on vahvistettu suojelukaava.
Raide-Jokerin toteuttaminen tällaisella suojeltavaksi ja säilytettäväksi määritellyllä alueella tulee lain mukaan toteuttaa niin, että ei vaaranneta suojelutavoitteita ja että kunnioitetaan kulttuurihistoriallisia, rakennustaiteellisia ja maisemakulttuurin arvoja.
Asemakaavaehdotuksessa perustellaan jopa 5-kerroksisten kerrostalojen rakentamista suojellulle yksikerroksisten pientalojen alueelle sillä, että se ”luo alueelle uuden, tämän hetkisiä kaupunkisuunnittelun tavoitteita ja päämääriä ilmaisevan rakentamisen kerrostuman”. Tämä on jyrkässä ristiriidassa suojelukaavan tarkoituksen ja tavoitteiden kanssa. Laki ei tunne tällaista perustelua suojelukaavasta poikkeamiselle. Suojelutavoitteista voidaan poiketa vain erittäin painavista syistä, jollainen tämä ei ole.
Ehdotettu asemakaava rikkoo ylemmänasteisia kaavamääräyksiä ja siten myös maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä. Erityisen kyseenalaista on se, että tämä rikkominen tapahtuu muista kuin Raide-Jokerin rakentamiseen suoranaisesti liittyvistä syistä.
”Uusien kerrostumien” luomisen ohella alueelle esitetty ylimitoitettua uutta rakentamista on perusteltu sillä, että Raide-Jokerin kunkin pysäkinvälin alueelle pitää sijoittaa niin paljon rakentamista, että sillä saadaan rahoitettua pikaraitiolinjan rakentaminen. Tämä perustelu poikkeaa kaupunkisuunnitteluviraston ja lautakunnan omista muissa yhteyksissä tekemistä linjanvedoista. Esimerkiksi Kruunusiltojen reitin varrella ei ole tällaista rakentamista, mutta virasto ja lautakunta pitivät hanketta sen laajempien liikenteellisten ja kaupunkirakenteeseen liittyvien vaikutusten takia perusteltuna. Parhaillaan valmisteltavan Östersundomin alueen suunnittelun projektipäällikön mukaan raideyhteyden rakentamisen kannattavuutta pitää arvioida muillakin mittareilla kuin vertaamalla raideinvestointeja rakennusoikeudesta saataviin tuloihin (http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000004885653.html). Raide-Jokerin keskeinen tarkoitus on luoda nopea poikittainen joukkoliikenneyhteys Itä-Helsingistä Espooseen ja palvella näin laajemmin kuin vain välittömästi kunkin pysäkin lähialuetta.
Asemakaavaehdotukseen on sisällytetty Pirkkolan liikenteen osalta esitys Pirjontien liikenteen katkaisemisesta, jolla ei ole mitään tekemistä Raide-Jokerin kanssa. Kyse on Pirjontien ja Pirkkolantien risteysalueesta. Pirjontie toimii kokoajakatuna, joka yhdistää Pirkkolan pihakatujen liikenteen isompiin väyliin Pakilantien ja Pirkkolantien kautta. Pirjontien katkaiseminen on liity pikaraitiotien kulkuun, koska Raide-Jokeri kulkee Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolella, jossa olevien Maunulantien ja Lampuotilantien kautta ei ole läpikulkuliikenteen mahdollisuutta.
Pirjontien liikenteen katkaiseminen rikkoo Pirkkolan suojelukaavan keskeisen idean ”Pirkkolan bulevardista”. Samalla kun se katkaisee Pirjontien kokoajakatuna se johtaa liikenteen muutamalla tonttikadulle, joilla ei ole jalkakäytäviä, vastaantulevan liikenteen ohitusmahdollisuuksia, pientareita, lumenluontitilaa eikä mahdollisuuksia laajentaa näitä katualueita. Tämä rikkoo kaupungin omia katutilan mitoituksen ja suunnittelun ohjeita, muun muassa paikallisen kokoojakadun mitoituksesta (s. 12), lumitilan mitoituksesta (s. 35), alueen historiallisten näkökohtien ja ja suojelutavoitteiden kunnioittamisesta (s. 48), jalkakäytävän tarpeesta ja kohtaamispaikkojen mitoituksesta. (Katutilan mitoitus. Suunnitteluohjeet Helsingin kaupungille 5/2014 http://www.hel.fi/static/hkr/julkaisut/ohjeet/katutila_mitoitus.pdf).
Asemakaavaehdotukseen merkitty uusi rakentaminen Pirjontien ja Pirkkolantien eteläpuolelle on siinä määrin laajaa, että se tuhoaa ja katkaisee sekä nykyisessä yleiskaavassa että valmistellussa uudessa yleiskaavassa merkityn viheryhteyden. Yleiskaavan mukaan tämän yhteyden pitäisi palvella ekologisena ja/tai virkistysyhteytenä, jossa kulttuuri-, maisema- ja luontoarvojen säilyminen, viheralueiden yhtenäisyys ja jatkuvuus sekä ekologinen kytkeytyneisyys on otettu huomioon.
Ympäristöministeriön julkaisun Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu (SY 780) mukaan tällaisten viheryhteyksien tulee ”väljemmällä esikaupunkialueella olla vähintään 250 – 300 metrin levyisiä toimiakseen. Vaikka ne paikoin voivat kaventua tästäkin, niin eivät kuitenkaan pitkältä matkalta, jotta ne säilyttävät toimintaedellytyksensä”. Nyt asemakaavaehdotukseen esitetty rakentaminen viheryhteyden päälle ei mitenkään vastaa yleiskaavan määritelmää eikä ministeriön ohjeita viheryhteydestä. Todettakoon, että yleiskaavatyössä laaditun raportin mukaan juuri Keskuspuiston keskiosasta Maunula-Oulunkylän kautta Vantaanjokilaaksoon kulkeva suhteellisen yhtenäinen vihersormien välinen viheryhteys on tarpeen ja sitä voidaan kehittää (Helsingin kestävä viherrakenne. KSV:n selvityksiä 2014:27 http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2014-27.pdf).
Lopuksi kiinnitämme vielä huomiota siihen, että asemakaavaehdotuksen valmistelussa ei ole toteutettu maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä asukkaiden kuulemisesta ja osallistumisesta. Muodollisesti asukkailla on ollut mahdollisuus esittää mielipiteensä, mutta kaupunkisuunnitteluvirasto ja lautakunta ovat sivuuttaneet mielipiteet ja jopa muuttaneet asemakaavaluonnosta täysin päinvastaiseen suuntaan kuin asukkaat ovat esittäneet. Lisäksi kaavaehdotus suosii esimerkiksi ns. vanhan Elannon tontin haltijaa muiden kustannuksella.
Itella on siirtänyt Maunulan ja Pakilan alueen lähes 15 000 asukkaan ja yritysten postipalvelut Kannelmäkeen. Itella lopetti jo aiemmin Maunulan postin ja lokakuun 5.päivä loppui myös Pakilantien asiamiesposti.
Suomen kommunistisen puolueen Maunulan-Pakilan osasto vaatii Itellaa turvaamaan Maunulan-Pakilan alueella lähipostin. Eräs mahdollisuus olisi avata asiakaspalvelupiste entisen Spar-kaupan tiloissa, joissa jo nyt toimii Itellan postinjakajien toimipaikka.
Kannelmäki ei ole Maunulan ja Pakilan alueen asukkaiden tavanomaisen päivittäisen asioimisen suunta. Useimmat eivät pääse sinne bussilla ilman vaihtoja.
SKP:n osasto muistuttaa, että Itellaa velvoittavat postilain periaatteet turvata postipalvelut kohtuullisella etäisyydellä ja päivittäisen asioimisen yhteydessä. Palvelujen siirtäminen Kannelmäkeen vaikeuttaa erityisesti autottomien, lasiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten postipalvelujen saantia. Lisäksi se on ristiriidassa Itellan julistamien ympäristötavoitteiden kanssa lisätessään yksityisautoilua.
Itella on tehnyt monina vuosina liikevoittoa 40 – 100 miljoonaa euroa. Postin pitäisi kuitenkin olla yleishyödyllinen julkinen palvelu eikä voitontavoittelua, korostaa SKP:n Maunulan-Pakilan osasto.
