Pohjois- ja Koillis-Helsingin lähiterveysasemien puolesta

Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien asemakaavojen valmistelujen lähtökohdat uhkaavat johtaa useiden lähiterveysasemien lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Pohjoisen ja Koillisen Helsingin terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien palveluja aiotaan keskittää Oulunkylään ja Malmille tehtäviin suuriin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja perhekeskuksiin.

Uhattuna ovat ainakin Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat, neuvolat ja sosiaalityön toimipaikat. Palvelujen keskittäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten asemaa. Samalla se lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja irrottaisi sote-palveluja asuinalueiden tarpeista.

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Suomen kommunistisen puolueen Maunulan-Pakilan osasto vastustaa lähiterveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien keskittämistä jättikeskuksiin. Osasto vaatii Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien kaavojen lähtökohtien uudelleenmäärittelyä niin, että kaavoitus ei perustu lähiterveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen vähentämiseen.

Lisäksi on selvitettävä, millä valtuuksilla Pohjoisen ja Koillisen Helsingin lähipalveluja heikentäviä palveluverkkoratkaisuja valmistellaan. Ainakaan sote-lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös palveluverkosta, johon johtavat virkamiehet vetoavat, ei tällaisia valtuuksia antanut. Lautakunta päinvastoin totesi, että se ei ota kantaa keskusten määrään ja edellytti Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja Kallion perhekeskuksen kokemusten arvioimista ennen uusia ratkaisuja palveluverkosta.

SKP:n osasto ei hyväksy sitä, että kaavoitukseen ja tonttivarauksiin ujutetaan palveluverkoista ratkaisuja, joista ei ole kysytty asukkailta ja joista ei ole myöskään sote-lautakunnan konkreettisia päätöksiä. Puheet asukkaiden osallistumisesta suunnitteluun ja ”palvelujen saatavuudesta riittävän lähellä” ovat vailla katetta, jos valtuutetut ja lautakuntien jäsenet siunaavat tällaisen lähipalvelujen alasajon valmistelun.  

SKP:n Maunulan-Pakilan osasto
17.11.2021

Lähiterveysasemat taas uhattuna

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan taas lähiterveysasemien vähentämistä. Valtuustolle esitetyn kaupunkistrategian mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen Kalasataman kaltaisiin jättikeskuksiin jatkuu. Strategiassa mainitaan myös palvelujen saatavuus ”riittävän lähellä”, mutta ei luvata säilyttää lähiterveysasemien kattavaa verkostoa.

Vaaleissa monet puolueet lupasivat puolustaa lähiterveysasemia, mutta heti vaalien jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa Kamppiin terveys- ja hyvinvointikeskuksen, jonka valmistuessa lopetetaan taas lähiterveysasemia.

Sote-uudistuksessa Helsinki sai ainoana kuntana oikeuden itse järjestää palvelut, mutta rahoituksen leikkaaminen ja ministeriön tiukka ohjaus lisäävät painetta palveluverkon karsimiseen. Siksi on hälyttävää, että kaupunkistrategiaan ei esitetä mitään konkreettista lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen turvaamisesta.

Asukkaat sivuutettu valmisteluissa

Sote-toimialan virkamiehet ovat jo helmikuussa aloittaneet valmistelut uusista tilaratkaisuista. Vasta nyt syksyllä asetti valtuusto sote-uudistusta ohjaamaan uudistusjaoston – mutta ei määritellyt sille mitään tavoitteita. Asukkaat on valmistelussa sivuutettu kokonaan.

Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esitti aikoinaan – ennen kuin siirtyi yksityiseen terveysbisnekseen – Helsingin noin 20 terveysaseman keskittämistä 5 – 6 jättikeskukseen. Jatkuuko keskittämislinja nykyisen kokoomuslaisen apulaispormestarin johdolla vain pehmennettynä niin, että jätetään kaupungin laidoille muutamia terveysasemia?

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan ehdotettua kaupunkistrategiaa ja kirjaamaan siihen selkeästi, että lähiterveysasemia ei vähennetä eikä ulkoisteta, vaan kaupungin terveysasemien toimintaa parannetaan. Samalla on hylättävä strategiaan esitetty menoleikkuri, joka rajaa määrärahojen lisäyksen kustannusten ja palvelutarpeiden kasvua pienemmäksi.

Myös valtion sote-rahoitukseen pitää saada leikkausten sijaan tasokorotus koronakriisin pahentaman hoito- ja hoivavajeen helpottamiseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
5.10.2021

(Artikkelin kuva Laakson terveysasema/Helsingin kaupunki)

Lähiterveysasemia ei saa lopettaa

Helsingin sote-toimialan johto valmistelee Maunulan, Paloheinän ja noin kymmenen muun lähiterveysaseman lopettamista. Palvelut aiotaan keskittää seuraavan kymmenen vuoden aikana 6 – 7 Kalasataman kaltaiseen jättikeskukseen. Lähiterveysasemista jäisi jäljelle ehkä vain kaksi pientä asemaa kaupungin laidoille.

Lopettaminen uhkaa muun muassa Maunulan ja Paloheinän terveysasemia. Niiden palvelut aiotaan siirtää Oulunkylään rakennettavaan uuteen keskukseen. Palvelujen keskittämiselle ei ole terveys- ja sosiaalipoliittisia perusteita. Kyse on ylimitoitetuista tehostamis- ja rakentamistavoitteista, jotka uhkaavat lähipalvelujen ohella lähiluontoa.

Asiakastyytyväisyyden mittareilla Paloheinän terveysasema oli viime vuonna Helsingin terveysasemien ykkönen ja Maunulan terveysasema kolmantena. Heikoimman palautteen saivat Kalasataman ja Vuosaaren uusien jättikeskusten palvelut.

Paloheinä ja Maunula pärjäävät hyvin myös lääkäriin pääsyn jonotusaikoja mittaavien T3-lukujen vertailussa. Kun koko Helsingin keskiarvo oli joulukuussa 30, oli Paloheinän luku 10 ja Maunulan 12. Kalasataman ja Vuosaaren luku puolestaan oli 42, eli heikko.

Keskittämissuunnitelman yksityiskohdat ja aikataulut ovat vielä osittain auki, mutta päälinjat on jo siunattu sote-lautakunnassa. Kalasataman jälkeen keskitetään seuraavaksi eteläisen ja läntisen Helsingin palvelut Kamppiin tehtävään jättikeskukseen.

Lähiterveysasemien lopettaminen vaikeuttaa lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten pääsyä julkisiin terveyspalveluihin. Samalla se irrottaa palveluja asuinalueista ja olosuhteista, joissa palvelujen tarpeet syntyvät ja joissa sairauksia pitäisi ennaltaehkäistä.

Hoito- ja hoivavaje poistettava

Lähipalvelujen leikkaamisen sijasta pitää osoittaa lisää määrärahoja ja palkata lisää työntekijöitä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Koronakriisin keskelläkin satojen miljoonien ylijäämää tekevällä Helsingillä on tähän rahaa. Myös palvelujen johtamista on kehitettävä, jotta hoidon ja hoivan laatu kohdentuu.

Koronakriisin pahentama hoito- ja hoivavaje ei korjaannu ilman lisäresursseja. Niitä tarvitaan terveysasemien lisäksi hammashoitoon, sairaaloihin ja kuntoutukseen. Esimerkiksi Malmin sairaalan tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Malmilla on jatkuvasti potilaita ylipaikoilla, henkilöstövajausta ja vaikeuksia saada ylikuormittuneisiin tehtäviin uusia työntekijöitä. Sairaalan ja potilaiden tilannetta pahentaa pitkäaikaishoidon paikkojen, kuntoutuksen resurssien ja kotiin tarjottavien palvelujen vähyys.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
26.1.2021