Avainsana: koulutus

Koulutuksen eriarvoisuutta ei saa lisätä opintotukea heikentämällä

Jyrki Kataisen hallitus valmistelee lisää julkisten menojen leikkaamisia. Yhdeksi kohteeksi on hallituksen piirissä esitetty opiskelijoiden opintorahan heikentäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen.

Jyrki Kataisen hallitus valmistelee lisää julkisten menojen leikkaamisia. Yhdeksi kohteeksi on hallituksen piirissä esitetty opiskelijoiden opintorahan heikentäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen.

Leikkauslistojen valmistelussa on kylmästi sivuutettu se, että opintoraha on jo nyt aivan liian matala riittääkseen turvaamaan opiskelijoiden toimeentulon. Tästä syystä moni joutuu hakemaan lisärahoitusta tekemällä töitä. Toisaalta hallitus on leikannut yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten resursseja, mikä vaikeuttaa ja hidastaa opintoja.

Erityisesti kokoomuksen ja sosialidemokraattien hallituksessa esittämä opintotuen muuttaminen lainarahaksi ei tuo mitään helpotusta opiskelijoiden toimeentulon ongelmiin eikä oppilaitosten resurssien puutteisiin. Sen sijaan se lisäisi koulutuksen eriarvoisuutta, kun opiskelu riippuisi mahdollisuuksista ottaa lainaa.

Työväenliike on aina kamppaillut tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien puolesta. On häpeällistä, että nyt kun Vasemmistoliiton puheenjohtaja vastaa ministerinä hallituksessa opintotukiasioista, vähensi hallitus jo tämän vuoden budjetissa opintorahaan käytettäviä varoja yli 20 miljoonalla eurolla ja valmistelee vielä lisää leikkauksia.

Opiskelijajärjestöjen viesti hallituksen kehitysriiheen on ”Näpit irti opintotuesta”. Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirikomitea tukee opiskelijajärjestöjen vaatimuksia opintorahan korottamisesta, sen sitomisesta elinkustannusindeksiin ja toisen asteen opintotuen epäkohtien korjaamisesta. Rahaa opintotuen korottamiseen voidaan ottaa esimerkiksi vähentämällä asehankintoja ja luopumalla hallituksen suuryrityksille esittämistä uusista verohelpotuksista.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 18.3.2013

Vastavirtafestivaali

Vanha ylioppilastalo, Helsinki

Lauantai 22.syyskuuta klo 10 – 01

Radikaaleja vaihtoehtoja ja vastavirran kulttuuria. Vastarintaa leikkauspolitiikalle ja rahaeliitin vallalle. Avauksia vasemmistolaiseen ja punavihreään yhteistyöhön. Osallistuvaa demokratiaa ja muutoksen näköaloja.

Vastavirran kulttuuria konsertissa ja klubilla kello 19 alkaen Esiintyjinä muun muassa Kaj Chydenius, Reijo Frank, Minja Koski, Oona Airola, Aulikki Oksanen, Ilpo Tiihonen, Merja Ikkelä, Tumppi Varonen sekä Jaakko Laitinen & Väärä raha, indieyhtye Lyydia ja vaihtoehto-rockia esittävä Minja Maarika & Madonluvut.

Päivällä klo 10 – 17 järjestettävien keskustelujen teemat liikkuvat eurokriisistä ja Karl Marxin Pääoman ajankohtaisuudesta lähipalveluihin ja ympäristöongelmiin. Keskustelijoina ovat mm. Kreikan vasemmistokoalition Syrizan ja Euroopan vasemmiston edustaja Yiannis Bournous, Agneta Norberg Ruotsin rauhanneuvostosta, Vasenryhmän kansanedustaja Markus Mustajärvi, prof ja Attacin puheenjohtaja Heikki Patomäki, kirjailija Katja Kettu, juuri uuden kirjan Emumunaus julkaissut Esko Seppänen, Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho, musiikkituottaja Atte Blom, YIT:n pääluottamusmies Jari Pellikka, ihmisoikeusaktivisti Meri Mononen-Matias, professori Teivo Teivainen, Occupy-liikkeen aktiivit Marissa Varmavuori ja Heikki Ketoharju, SKP:n pääsihteeri JP Väisänen ja puheenjohtaja Yrjö Hakanen.

Eespäin-lehti 4/2011 ilmestyi!

Uusin Eespäin-lehti on saapunut jaettavaksi – ja auttavia käsiä tarvitaan! Lehden voi toki myös lukea netissä suoraan tämän artikkelin kautta.

Uusin Eespäin-lehti on saapunut jaettavaksi – ja auttavia käsiä tarvitaan! Lehden voi toki myös lukea netissä joko lataamalla PDF:n, tai sitten suoraan alta Issuuhun upotettuna:

Artisti maksaa! Helsinki ei tarvitse ydinvoimaa! Vaihtoehto kilpailuttamiselle! Miksi rikas Helsinki leikkaa? SKP:n ja Helsinki-listojen vaihtoehtoiset esitykset budjettiin! Joukot pois Afganistanista!

Lähikoulujen puolesta

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa opetusviraston esitystä, joka merkitsisi muun muassa 11 peruskoulun ja 2 – 3 lukion lopettamista.

Helsingin kaupunki tekee voittoa. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli noin 400 miljoonaa euroa voittoa. Mitään tarvetta säästää kouluista ei siis ole. Tärkeysjärjestys on väärä, jos rahaa ei riitä lähikouluihin ja lasten hyvinvointiin samaan aikaan kun keskustatunnelin kaltaisiin hankkeisiin aiotaan käyttää yli puoli miljardia euroa.

Opetusviraston laskelmassa 1 – 4 miljoonan euron säästöistä on otettu huomioon vain viraston oman kulut. Siinä ei otettu lukuun koulujen käyttötarkoituksen muuttamisesta kiinteistövirastolle aiheutuvia kuluja. Selvyyttä ei ole siitäkään, löytyykö kaikille kouluille uutta käyttöä. Lisäksi Helsinki perii kouluilta noin kaksi kertaa korkeampia pääomavuokria kuin muut isot kaupungit.

Opetusviraston esityksessä lasten lukumäärää koskevat alueellisesti arviot on esitetty vain viiden seuraavan vuoden osalta. Kuitenkin useilla alueilla kouluikäisten lasten lukumäärä tulee kasvamaan 2010-luvun aikana. Lisäksi on tulossa täydennysrakentamista ja uusia alueita, jotka tuovat lisää lapsiperheitä, jos lähikoulut ja muut palvelut ovat kunnossa. Koulujen sulkeminen vain lasten määrän tilapäisen vähenemisen perusteella on ehdottomasti väärä linja.

Kaikkein tärkein eli opetuksen kehittäminen ja lasten etu on jäänyt opetusviraston valmisteluissa kiinteistötalouden jalkoihin. Koulujen vähentämisen sijasta tarvitaan lisää resursseja opetuksen ja erityisopetuksen kehittämiseen, opetusryhmien pienentämiseen, koulutilojen parantamiseen sekä koulujen kehittämiseen asuinalueiden tärkeinä monitoimikeskuksina.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous vaatii opetuslautakuntaa hylkäämään opetusviraston esityksen. Vaihtoehtona koulujen vähentämiselle esitämme, että opetusvirasto ja lautakunta ryhtyvät muun muassa seuraaviin toimiin:

– kaupungin kiinteistöviraston ja tilakeskuksen kouluilta perimien ns. sisäisten vuokrien muuttaminen omakustannuspohjalle. Tästä opetusvirastolle kertyviä säästöjä voitaisiin käyttää opetusryhmien pienentämiseen, erityisopetuksen kehittämiseen, maahanmuuttajien kieli- ja muuhun opetukseen, opettajien palkkaukseen jne.

– koulutilojen monitoimikäytön kehittämistä siellä, missä koulujen tilatarve vähenee lähivuosina tilapäisesti. Tähän on tarpeita ja mahdollisuuksia muun muassa lasten aamu- ja iltapäivätoiminnassa, päivähoidossa, muissa peruspalveluihin sekä harrastus- ja asukastoiminnassa.

– uusien asuinalueiden suunnittelemissa sen varmistamiseen, että niihin turvataan heti alusta alkaen korkeatasoinen lähikouluverkosto.

– riittävien varojen turvaamiseksi tarvittaviin peruskorjauksiin, opetusvälineiden hankintoihin ja muihin opetustilojen kehittämishankkeisiin.

Korostamme, että kaupungin ja sen liikelaitosten ylijäämistä voidaan ohjata esimerkiksi lisäbudjetilla lisää rahaa koulujen ja muiden peruspalvelujen tarpeisiin.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 14.4.07

Helsingillä on varaa lähikouluihin

Miten Helsingin kaupunki suhtautuu lapsiin, nuoriin ja sivistykseen? Kaupungin johtoportaissa on asiat laitettu perin juurin väärään tärkeysjärjestykseen, kun 20 koulua uhataan lopettaa, vaikka Helsingin talous on satoja miljoonia euroja ylijäämäinen.

Koulujen lopettamisesityksiä perustellaan lasten lukumäärän vähenemisellä ja tarpeella säästää menoja. Ennusteet lasten vähenemisestä ovat kuitenkin osoittautuneet muun muassa päivähoidossa virheellisiksi ja Helsinkiin rakennetaan koko ajan lisää asuinalueita. Sitä paitsi lähikouluista ja muista palveluista riippuu osaltaan se, haluavatko lapsiperheet asua Helsingissä.

Ylisuuret luokkakoot, lasten koulumatkojen pidentäminen ja koulujen kasvatuksellisten tavoitteiden sivuuttaminen eivät ole mitään todellista säästöä. Sen sijaan voitaisiin säästää ns. sisäisistä vuokrista, joita kiinteistövirasto perii kouluilta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Niissä on selvitysten mukaan ylimääräistä katetta noin 30 prosenttia. Jos sisäiset vuokrat muutettaisiin omakustannuspohjalle, opetusvirasto säästäisi noin kolme kertaa enemmän kuin kouluja lopettamalla.

Helsingillä on varaa ylläpitää kouluja ja rakentaa niitä uusille alueille lisää. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valtuustolle marraskuun alussa esittelemän tulosennusteen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteinen tulos tältä vuodelta on peräti 348 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös lähivuosille ennustetaan satojen miljoonien ylijäämiä.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on esittänyt näistä ylijäämistä ohjattavaksi lisää rahaa muun muassa koulujen lopettamisen välttämiseksi ja ns. sisäisten vuokrien alentamiseksi. Siellä, missä lasten määrä vähenee, tulee kehittää koulujen käyttöä monitoimikeskuksina, joissa on koulutoiminnan lisäksi tiloja muille kunnan palveluille ja asukastoiminnalle. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö kannattaa näitä esityksiä ja tukee opettajien, oppilaiden ja lasten vanhempien vaatimuksia koulujen säilyttämiseksi.

Miksi rikas Helsinki lopettaa kouluja?

Voittoa tekevä köyhä kaupunkimme on ryhtynyt taas uuteen säästötoimeen. Opetusvirasto tilasi konsulttifirmalta selvityksen siitä, miten voidaan lakkauttaa noin kaksikymmentä koulua Helsingistä. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ja SKP:n Koillis-Helsingin osasto järjestivät aiheesta keskustelutilaisuuden Soinisen koululla, joka on uhanalaisten koulujen listalla.

Soinisen koulu on vain kymmenen vuotta vanha ja se on todella panostanut kasvatukseen, mm. maahanmuuttajien ja erityisopetukseen. Se on palkittu rakennuksena ja saanut ympäristömerkin. Soinisen koulua käyvän kahden lapsen äiti Sari Salminen oli järkyttynyt lopettamisaikeista.

— Järkyttävää kuulla, jos näin hyvä koulu lopetetaan. Tällä alueella ihmiset kyllä välittävät asiasta, mutta monet yksinhuoltajat ja maahanmuuttajat eivät ole ensimmäisinä barrikaadeilla.

Kaupunki on itse nostanut vuokria

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela (kok) perusteli lakkautustarvetta kolmella haasteella: oppilasmäärien pienenemisellä, erityisopetuksen tarpeen kasvulla sekä maahanmuuttajalasten määrän kasvulla. Hänen mukaansa on ”säästettävä seinistä opetukseen”. SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ei usko säästöpuheisiin. — Helsingillä on rahaa ylläpitää lähikouluja. Kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuodelta 407 miljoonan tuloksen, hän kertoi ja muistutti, että kaupunki itse perii kouluista ylisuuria markkinavuokria. Aikaisemmin Kemissä asunut Tapio Siirilä piti Helsingin tilannetta oikeasti köyhien Lapin kuntien jälkeen uskomattomalta. — Lapissa koulut pyritään säilyttämään, vaikka jonakin vuonna uusia oppilaita olisi vain muutama.

Mihin unohtui pedagogiikka?

Soinisen koulun rehtorin Leila Lindqvist ihmetteli sitä, että koulutoimen johtajan tilaama konsulttiselvitys on tehty välittämättä lainkaan pedagogiikasta.

— Sanotaan, että kouluja sulkemalla säästyy rahaa opetukseen. Mutta ne rahat on luvattu jo ennenkin! Tämä on kuin hölmöläisen peiton jatkamista, onhan samalla muita resursseja vähennetty, Lindqvist sanoo. Hän kertoo myös uhanalaisissa Hietakummun ala-asteella ja Jakomäen yläasteella olevan paljon erityisluokkia.

— Mihin pois siirrettävät erityisluokat laitetaan? Ei kehitysvamma tai oppimishäiriö ole syy kuljettaa lasta tuntikausia ympäri kaupunkia takseilla, joiden palveluihin ei voi edes kunnolla luottaa. Tutun yhteisön lakkaaminen on oppilaille iso prosessi, sanoo Lindqvist huolissaan. Jakomäen yläasteen rehtori Antti-Pekka Ihalainen kertoo lähes huvittuneena muutaman tunnin ”kuulemistilaisuudesta”, jossa kolmisenkymmentä rehtoria sai lähinnä itse kuunnella. Kouluilla odotettiin myös turhaan, että joku opetusvirastosta vaivautuisi ottamaan heihin yhteyttä.

Kuunnellaanko asukkaita?

Hakanen arvosteli sitä, että vaikka konsulttifirman esitys on saanut murskakritiikin, opetusvirasto jatkaa asian valmistelua sen pohjalta. Esityksessä tuijotetaan lähinnä rakennusten neliöitä ja esitetään niidenkin vähentämistä jopa alle opetushallituksen normien. Koulujen kasvatuksellinen ja alueellinen merkitys, erityisopetuksen tarpeet, syrjäytymisen ehkäisy ja opetusresurssien lisäämisen tarpeet on sivuutettu.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaupungin budjetista poistettavaksi koulujen vähentämistä koskevan linjauksen. Kaikki muut valtuutetut kuitenkin hyväksyivät sen. Hakasen mukaan lähikoulut voidaan turvata alentamalla kiinteistöviraston kouluilta perimiä ylisuuria markkinavuokria ja kehittämällä koulujen monitoimikäyttöä alueilla, joilla lasten määrä vähenee. Nurmelan mukaan esitys tulee lautakunnan käsittelyyn vasta vaalien jälkeen maaliskuun lopussa.

Asukastilaisuuksia ei opetusvirasto aio enää järjestää ja päätökset koulujen lopettamisesta yritetään ajaa läpi kesäaikaan. Nyt ennen vaaleja onkin syytä vaatia puolueiden edustajilta selvää kantaa koulujen säilyttämiseksi. Jos virasto ei uskalla enää kuulla asukkaita, on syytä järjestää itse tilaisuuksia lähikoulujen puolustamiseksi.

Irene Grönroos