Mitä opimme koronakriisistä?

Miten koronakriisi vaikuttaa ja muuttaa elämäämme ja yhteiskuntaa? Saavatko kaikki tukea ja turvataanko kaikkien perusoikeudet? Millaista tulevaisuutta haluamme?

Keskustelemassa Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Hanna Heinonen ja lääketieteen historian dosentti Heikki Vuorinen.

Esiintyy laulaja-lauluntekijä Maisa Tikka.

Maanantaiklubi 8.6. klo 19 – 21 ravintola Oiva, Porthaninkatu 5, Kallio. Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Vapaa pääsy.

Tilaisuus järjestetään ravintoloiden koronaturvaohjeita ja turvavälejä noudattaen.

Koronakriisistä ulos radikaalilla suunnanmuutoksella

Koronavirusepidemian torjuminen on synnyttänyt paljon uudenlaista yhteistyötä, töiden organisoimista uudella tavalla ja lisää yhteisöllisyyttä. Valtion ja kuntien rooli on korostunut kriisin hoitamisessa. Vielä äsken markkinoiden vapauden nimiin vannoneet huutavat nyt valtiota pelastamaan yrityksiä.

Kiireellisintä on vahvistaa terveydenhuollon voimavaroja ja ehkäistä talouskriisin seurauksena uhkaava työttömyyden, toimeentulo-ongelmien ja eriarvoisuuden kasvu. Hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön ja pitää ainakin kaksinkertaistaa jo tänä keväänä. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

Kriisin hoitamisessa ei saa toistaa eurokriisin ja 90-luvun laman virheitä leikkauspolitiikalla ja demokratiaa kaventamalla. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla ja luopumalla HX-hävittäjähankinnoista. Koronakriisistä aiheutuvaan valtioiden velkaantumiseen on haettava ratkaisu, jossa ainakin osa veloista mitätöidään.

Tarvitaan myös uudelleenarvioita siitä, miten talous on tunkenut luonnon yhä ahtaammalle ja altistanut ihmiset yhä laajemmin epidemioille. Taloutta on elvytettävä tavalla, joka samalla vauhdittaa ekologista rakennemuutosta, siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja luo lisää tuottavia työpaikkoja.

Tien avaaminen ulos koronakriisistä ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

Helsinki tarvitsee koronalisäbudjetin

Epidemia on Suomessa iskenyt laajimmin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Täällä on myös eniten resursseja selviytyä tilanteesta. Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja myös tämän vuoden budjetti perustuu satojen miljoonien ylijäämätavoitteelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea esittää kaupungille koronalisäbudjettia, jolla ylijäämistä ohjataan nopeasti lisää rahaa terveys-, sosiaali-, opetus- ja muihin palveluihin sekä työpaikkojen lisäämiseen etenkin terveyspalveluissa. Lisärahoitusta tarvitaan myös HSL:lle, jotta poikkeusolot eivät johda hintojen korotuksiin tai joukkoliikenteen karsimiseen.

Poikkeusoloissa kaupunki on sulkenut seniorikeskukset, asukastalot, kirjastot, nuorisotalot ja monet muut tilat. Ennen sulkemista ei kuitenkaan kartoitettu, ketkä näitä palveluja käyttävistä tarvitsevat korvaavia ratkaisuja. Moni jäi ilman päivän ainoaa lämmintä ateriaa tai digiapua esimerkiksi Kela-hakemusten tekemiseen.

Vasta pari viikkoa tilojen sulkemisen jälkeen kaupunki käynnisti yhdessä seurakuntien kanssa Helsinki-avun. Sen luvattiin ottavan yhteyttä jokaiseen 80 vuotta täyttäneeseen. Yhteyttä otettiin kahdessa viikossa kuitenkin vain noin puoleen yli 80-vuotiaista. Myös monet karanteenin kaltaisiin oloihin määrätyt yli 70-vuotiaat, muut riskiryhmiin kuuluvat ja nuoremmat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa tukea.

Lisää työntekijöitä tarvitaan lisäksi mm. sosiaalityöhön, kotipalveluihin, lastensuojeluun ja koulujen oppilashuoltoon. Niille, joilla ei ole nettiyhteyksiä, pitää avata mahdollisuus asioida verkossa esimerkiksi asukastaloilla ja kirjastoissa. Se voidaan toteuttaa suojaohjeita noudattaen. Kun kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, pitää ottaa huomioon Helsingin moninaisuus, jota nyt korostunut yhteistyö seurakuntien kanssa ei kata.

Koronaepidemian oloissa on entistä selvempää, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei saa alistaa kaupalliselle voitontavoittelulle. Helsingissä on luovuttava terveysasemien ulkoistamishankkeesta, jota kokoomuksen ja vihreiden johdolla on valmisteltu.

Lähipalvelujen ja kaupunkiluonnon merkitys on korostunut poikkeusoloissa. Helsingin kaavoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa vallalla oleva keskittämisen ja viheralueille rakentamisen linja onkin syytä hylätä.

Työntekijät ovat osaamisellaan turvanneet kaupungin palvelujen toiminnan myös poikkeusoloissa. Kaupungin on lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työnsä ja palvelujen järjestämisessä myös jatkossa ja tehtävä selväksi, että se ei lähde lomautusten ja irtisanomisten tielle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
16.4.2020