Nuoria muutoksen tekijöitä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra julkaisi syksyllä tutkimuksen, jonka mukaan suomalaisia kyllä kiinnostaa politiikka, mutta siihen mukaan lähteminen koetaan vaikeaksi. Varsinkaan omilla kasvoilla ja nimillä ei haluta tehdä politiikkaa. Helsinkiläisten opiskelijoiden Sante Ngiesin ja Emilia Heikkisen kohdalla tämä ei ole ollut ongelma.

– Lähdin ehdokkaaksi jo viime kuntavaaleissa vähän sellaisella periaatteella, että pitää jotenkin vaikuttaa, ja SKP:n arvot ovat samassa linjassa omien arvojen kanssa, sanoo sitoutumattomana ehdokkaana oleva Ngiesi.

Ihan puskista ei puoluevalinta tullut. Hänen äitinsä on ollut mukana SKP:n ehdokkaana ja vinkkasi, että myös pojalla voisi olla annettavaa politiikassa.

– Liityin syksyllä Kommunistinuoriin, ja sieltä tuli sähköpostia, jossa kyseltiin ehdokkaita. Ajattelin että miksei, kertoo puolestaan Emilia Heikkinen. Hän oli törmännyt Kommunistinuoret kadulla Helsingin Malmilla ja innostunut saman tien mukaan toimintaan.

Heikkinen ja Ngiesi opiskelevat molemmat Helsingin yliopistossa, Heikkinen historiaa ja Ngiesi englantia.

Suuria haasteita

Sekä Ngiesi että Heikkinen ovat tutustuneet SKP:n vaaliohjelmaan. Siinä on paljon hyvää. Ngiesi nostaa esille erityisesti nuorten syrjäytymistä ja taloudellisia ongelmia koskevat kysymykset. Heikkiselle tärkeimpiä aihepiirejä ovat mielenterveyspalvelut, ympäristöasiat sekä koulutuksen tasa-arvo.

Mikäli eduskuntatalon ovet keväällä aukeavat, alkaa asioihin tulla muutosta.

– Ympäristöongelmat ovat nyt akuutteja, eikä niitä voi enää pallotella pitempään. Sosiaalisten palvelujen saatavuus kaikille pitää turvata. Ja pitäisi paneutua tuohon koulutuksen tasa-arvoisuuteen, listaa Ngiesi.

Heikkinen on pitkälle samoilla linjoilla.

– Lisäisin listaan myös asemäärärahat. Laitetaan ne rahat vähän parempiin juttuihin.

Suuria haasteita politiikassa siis riittää. Ja etenkin nuorten mielestä tulevaisuus on monella tavalla epävarma.

Heikkinen myöntää olevansa hieman pessimistinen. Hän uskoo politiikan parhaassa tapauksessa junnaavan nyt paikoillaan, pahimmassa tapauksessa ottavan aimo askeleen konservatiivisempaan suuntaan.

Ngiesi on hiukan eri mieltä. Hän kertoo jo kuntavaalien aikaan aistineensa, että ihmisillä on halua muutokseen.

– Minun mielestäni politiikassa on toivoa. Olen sen verran optimisti ja uskon, että ihmiset eivät totaalisesti ole saavuttamattomissa.

Värikäs Itä-Helsinki

Sekä Sante Ngiesi että Emilia Heikkinen asuvat itäisessä Helsingissä, Kontulassa ja Vartiokylässä. Ngiesille Itä-Helsingin kulmat ovat jo lapsuudesta tuttuja, Heikkinen on taas muuttanut nuorena Porvoosta Helsinkiin ja parisen vuotta sitten itään.

Itä-Helsingistä ja sen lähiöistä levitetään kauhujuttuja, mutta kaksikko ei niitä allekirjoita.

– Ei tämä niin paha paikka ole, monella tavalla värikäs kyllä, kommentoi Ngiesi.

Heikkinen on pitänyt Itä-Helsingistä asuinpaikkana. Hän asui aiemmin Tapanilassa ja on toki noteerannut, että Vartiokylässä liikkuu enemmän kaikenlaisia ihmisiä.

Elämä on muutakin kuin politiikkaa ja vaaleja. Aina kun aikaa liikenee, Emilia Heikkinen harrastaa musiikkia ja kirjoittamista. Ja totta kai lukemista. Erityisesti Heikkinen pitää omaelämäkerroista. Ngiesi kertoo aloittaneensa uudelleen pitkään telakalla olleen harrastuksensa, pianonsoiton. Myös koronaeristyksen jälkeen elpyvä opiskelijajärjestötoiminta kiinnostaa.

MARKO KORVELA
(Julkaistu Eespäin-lehdessä 1/2023)

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Riittämätön rahoitus, huonot työehdot ja yksityistämispolitiikka ovat ajaneet julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kriisiin. Etenkin perustason palveluja on laiminlyöty. Vaikka tehtävät ovat lisääntyneet, ei tekijöitä ole palkattu lisää. Matalat palkat ja kohtuuton työmäärä eivät ole houkutelleet työntekijöitä alalle. Näin on luotu lisää markkinoita yksityiselle terveys-, hoiva- ja lastensuojelubisnekselle.

Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla kaupunki voi itse päättää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tätä oikeutta voisi käyttää palvelujen parantamiseksi osoittamalla niihin lisää rahaa ylijäämistä, joita kaupunki on tehnyt, katsoo Mellunmäessä asuva terveydenhoitaja Päivi HedmanAğyol.

Itä-Helsingin palveluja parannettava

Kaupunki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin paljon lisää rakentamista. Samaan aikaan sote-toimiala valmistelee kuitenkin alueen terveysasemien vähentämistä. SKP:n itäisen Helsingin osaston mielestä terveysasemia tarvitaan alueelle päinvastoin lisää, kertoo eduskuntavaaleissa SKP:n ja sitoutumattomien listalla ehdolla oleva Hedman-Ağyol.

– Kivikon ja Kontulan terveysasemia ei pidä lopettaa eikä supistaa miksikään kioskiksi. Sen sijaan Rastilaan pitää palauttaa terveysasema.

– Kontulan ostoskeskuksen aluetta kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että asukastalo Kontulalle ja Symppikselle tulee uudistuvalle ostarialueelle riittävät ja nykyistä paremmat tilat.

Palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin on Päivi Hedman-Ağyolin mielestä virheellinen suunta.

– Terveyskeskusten pitkät jonotusajat, lääkäripula ja pidentyvät matkat lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Peruspalvelujen tulee olla lähellä ja niihin on osoitettava riittävät resurssit, jotta ihmiset voidaan kohdata niissä ystävällisesti ja heidän tarpeitaan kuunnella ilman turhaa kiirettä.

(Artikkeli Eespäin-lehti 1/2023, kuva Toivo Koivisto)

Itä-Helsinkiin tarvitaan lisää lähiterveysasemia

Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla kaupunki voi itse päättää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tätä oikeutta pitää käyttää palvelujen parantamiseksi osoittamalla niihin lisää rahaa ylijäämistä, joita kaupunki on tehnyt taas satoja miljoonia viime vuoden alustavan tilinpäätöksen mukaan.

Kaupunki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin paljon lisää rakentamista. Samaan aikaan sote-toimiala valmistelee kuitenkin alueen terveysasemien vähentämistä.

SKP:n itäisen Helsingin osaston mielestä terveysasemia tarvitaan alueelle päinvastoin lisää. Kivikon ja Kontulan terveysasemia ei pidä lopettaa eikä supistaa miksikään kioskiksi. Sen sijaan Rastilaan pitää palauttaa terveysasema.

Kontulan ostoskeskuksen aluetta kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että asukastalo Kontulalle ja Symppikselle tulee uudistuvalle ostarialueelle riittävät ja nykyistä paremmat tilat.

Palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin on virheellinen suunta. Terveyskeskusten pitkät jonotusajat, lääkäripula ja pidentyvät matkat lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Peruspalvelujen tulee olla lähellä ja niihin on osoitettava riittävät resurssit, jotta ihmiset voidaan kohdata niissä ystävällisesti ja heidän tarpeitaan kuunnella ilman turhaa kiirettä.

SKP:n Itäisen Helsingin osasto

Tervetuloa Helsinki-päivän tapaamisiin

Asukkaiden Helsinki -yhteislista viettää Helsinki-päivää vaalityön merkeissä. Tervetuloa tapaamaan yhteislistan kuntavaaliehdokkaita Itä-Helsingin kiertueella ja Narinkkatorilla lauantaina 12. kesäkuuta.

Itä-Helsingin tapaamiset alkavat lauantaina kello 10 Herttoniemen metroaseman ja K-Supermarket Hertan välisillä aukioilla. Kello 11 kiertue tulee Itäkeskuksen Tallinnanaukiolle. Sen jälkeen tavataan klo 12 – 14 Vuosaaren Mosaiikkitorin ja Columbuksen luona.

Asukkaiden Helsinki -teltta on Narinkkatorin vaalitorilla lauantaina noin klo 9 – 17. Keräämme allekirjoituksia kuntalaisaloitteeseen helsinkiläisten lähipalvelujen turvaamiseksi. Tarjolla on myös vaalilehtiä ja esitteitä.

Tervetuloa tapaamaan, keskustelemaan ja evästämään ehdokkaita.