Jyrätäänkö Helsingin viheralueet?

Ovatko Helsingin metsät, rannat ja lähiluonto rakennusmaan reserviä? Miksi asukkaiden ääni ei kuulu kaupunkisuunnittelussa? Millaisia kokemuksia on kansalaistoiminnasta kaupunkiluonnon puolesta?

Maanantaiklubin verkkokeskustelussa Susanna Pitkänen Keskuspuistoryhmästä, Helena Saarikoski Kallahti Kallvik ry:n puheenjohtaja Vuosaaresta, Seppo Siirala Kumpulan kallion pelastajista ja Maija Wilskman Laajasalon Stansvikin kyläyhdistyksestä.

Musiikkivieraana viime vuoden ambient-musiikin tekijänä palkittu Inka Niemi.

Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Verkkotilaisuutta voi seurata Maanantaiklubin nettisivuilta .

Miksi Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana?

Helsingin kaupunginhallitus ehdottaa ensi vuodelle budjettia, joka tuottaa kaupungille noin 170 miljoonaa euroa ylijäämää, minkä päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot. SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa keskellä koronakriisiä kaupungin kassan paisuttamista pidetään tärkeämpänä kuin huolehtiminen asukkaiden hyvinvoinnista.

Vihreät, SDP ja RKP selittelevät kokoomuksen ajaman palvelujen resursseja leikkaavan linjan tukemista sillä, että kaupunginhallituksen neuvotteluissa saatiin jotain lisäyksiä määrärahoihin. Tosiasiassa palvelujen rahoitusta ei lisätty nykyisestä, vaan vain pienennettiin pormestari Jan Vapaavuoren esittämiä menoleikkauksia.

Stoppi palvelujen heikentämiselle

Korona-ajan olisi pitänyt tehdä kaupungin johdossakin selväksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssit ovat riittämättömät. Silti sote-palveluihin esitetään vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Kaupunki ei tällä rahoituksella huolehdi kunnolla edes nykyisistä tehtävistä, saati hoitajamitoitukseen, hoitotakuuseen ja lastensuojeluun säädetyistä tiukemmista velvoitteista. Esitys jatkaa terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaalipalvelujen keskittämistä suuriin keskuksiin ja laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii sote-määrärahoihin vähintään 50 miljoonan euron tasokorotusta sekä resursseja korona-ajan hoitovajeen korjaamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseen.

Myös varhaiskasvatukseen ja koulutukseen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Kun päiväkotien ja koulujen resurssit on jo valmiiksi alibudjetoitu, johtaa esitys ryhmäkokojen suurentamiseen, lähikoulujen karsimiseen ja ammatillisen opetuksen heikentämiseen.

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen pitää osoittaa ainakin 40 miljoonaa euroa lisää. Tasokorotus tarvitaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan määrärahoihin, joihin kokoomus, vihreät, SDP ja RKP esittävät asukasta kohti entistä vähemmän.

Helsingillä on vaikeuksia saada moniin tehtäviin osaavia työntekijöitä ja korona-aika on lisännyt monien työtaakkaa. Budjettiesitys kääntää kuitenkin tylysti selkänsä työntekijöiden oikeutettuihin esityksiin palkkojen nostamisesta. Työllistämisen kuntakokeiluun ja oppisopimuskoulutukseen ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta.

Sen sijaan, että hillitsisi asumiskustannusten nousua, budjettiesitys jatkaa vuokrien ja tonttivuokrien korottamista. Samalla kaupungin asunto-ohjelma vain lisää rakennusliikkeille ja sijoittajille suurempia voittoja tuovaa sääntelemätöntä tuotantoa.

Vaikka koronakriisi rasittaa myös Helsingin taloutta, on kaupungilla mahdollisuus suunnata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen ja ilmastotekoihin. Kyse on poliittisista valinnoista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
19.11.2020

Staran töitä ei pidä ulkoistaa

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan rakentamis- ja ympäristönhoitopalveluista vastaavan liikelaitos Staran tehtävien supistamista ja osan niistä ulkoistamista yksityisille firmoille. SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa Staran julkisten palvelutehtävien muuttamista yksityiseksi bisnekseksi.

Esitys Staran tilaaja- ja tuottajatehtävien eriyttämisestä ja toiminnan supistamisesta perustuu selvitykseen, jonka kaupunginvaltuusto käynnisti kaupunkistrategiassa ja taloussuunnitelmassa. Pormestari Jan Vapaavuoren johtama kaupunginkanslia on ottanut selvitykselle uusliberalistisen lähtökohdan, jonka mukaan kunnan liikelaitos tuottaa vain niitä palveluja, jotka eivät kiinnosta yksityisiä markkinoita tai joissa on liiaksi riskejä yksityisille yhtiöille.

Staran toiminnan supistamisella ja pilkkomisella markkinoille ei rakenneta ”maailman toimivinta kaupunkia” vaan heikennetään Helsingin kykyä vastata muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien poikkeuksellisten sääolojen, koronapandemian ja öljykatastrofien kaltaisiin haasteisiin. Esitykset ulkoistamisesta perustuvat myös taloudellisesti kyseenalaisiin arvioihin, joissa on sivuutettu monet Staran velvoitteet ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämät resurssit.

Kilpailuttamista perustellaan ”kustannussäästöillä”. Tosiasiassa tarkoitus on tarjota yksityisille yrityksille lisää markkinoita veronmaksajien, kaupungin työntekijöiden, palvelujen laadun ja ympäristön kustannuksella. Kilpailuttaminen mahdollistaa myös ”työehtoshoppailun”, jolla kaupunki on jo karsinut henkilöstömenoja muun muassa siivous- ja keittiöpalveluissa sekä satamassa.

Staralla on vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii osaamista, joka ei katkea kilpailutusten myötä. Sama koskee viheralueiden pitkäjänteistä hoitamista.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kaupunginkanslian valmistelema ulkoistamishanke tulee hylätä. On kehitettävä ja laajennettava Staran omaa toimintaa. Helsingin rakennusten, katujen ja luonnon hoitoa ei saa alistaa kapitalistiselle voitontavoittelulle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.10.2020

(Artikkelikuva: hel.fi)

Tolkkua tonttivuokrien korotuksiin

Kovat asumiskustannukset ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Kaupungilla olisi monia mahdollisuuksia hillitä asumismenojen nousua, koska Helsinki on suuri maanomistaja, vuokranantaja ja rakennuttaja. Käytännössä kaupunki kuitenkin kiihdyttää omilla päätöksillään asumiskustannusten nousua.

Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana päättyvien noin 750 tontin vuokrasopimusten tilalle kaupunki tekee sopimuksia, jotka nostavat kyseisten tonttien vuokrat moninkertaisiksi. Isoja korotuksia on tulossa muun muassa Haagan, Käpylän, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen alueella. Lisää korotuksia on jo valmisteilla vuosille 2023-2024.

Korotuksia perustellaan maan ansiottomaan arvonnousuun perustuvilla laskennallisilla arvioilla, jonka päälle lisätään vielä vuotuinen 4 prosentin tuottovaatimus ja vuotuinen indeksikorotus. Rajujen korotusten seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan vuokrissa ja yhtiövastikkeissa pelkästään tonttivuokraa vajaasta kahdesta eurosta yli kolmeen euroon asuntoneliötä kohti. Tämä koskee myös uusia asuntoja.

Tonttivuokrien kohtuuttomuutta kuvaa sekin, että kaupunki sai pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla viime vuonna noin 215 miljoonan tulot. Uusien sopimusten myötä kaupunki saa tonttipäällikön mukaan viiden seuraavan vuosikymmenen aikana 500–700 miljoonaa lisää tuloja.

Tonttivuokrien perusteet kohtuullisiksi

Vanhojen, useimmiten 50 vuotta sitten tehtyjen maanvuokrasopimusten uusiminen nostamalla vuokraa asteittain jonkin verran on perusteltua. Mutta tonttivuokrien nostaminen jopa yli kymmenkertaiseksi on kohtuutonta.

Kaupungin pitää käyttää maanomistusta keinona edistää kohtuuhintaista asumista. Tonttien myyminen ei edistä sitä. Kaupunginvaltuuston tulee sen sijaan määritellä tonttivuokrille uudet perusteet, joilla ei tavoitella satojen miljoonien eurojen lisätuottoja.

Tonttivuokrien korotusten kohtuullistamisen lisäksi kaupungin tulee edistää kohtuuhintaista asumista myös nostamalla pitkäaikaisen ara-säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta, perustamalla oma rakennusyhtiö ja käyttämällä oikeuttaa lunastaa rakentamiseen kaavoitettavia tontteja kaupungin omistukseen.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
16.10.2020

(Artikkelin kuva: hel.fi)

Helsingin asunto-ohjelman painopisteet muutettava

Helsingille valmisteltu uusi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma ei tuo helpotusta edullisten vuokra-asuntojen pulaan. Ohjelman pääsuunnat ja painopisteet pitää muuttaa asumisen hinnan saamiseksi kuriin ja viheralueille rakentamisen pysäyttämiseksi.

Ohjelman luonnoksessa esitetään pitkäaikaisesti säännellyn Ara-vuokra-asuntotuotannon osuuden säilyttämistä vain 25 prosentissa. Tämä ei turvaa säänneltyjen vuokra-asuntojen osuutta asuntokannasta edes nykyisellä tasolla, koska paljon vanhoja vuokrataloja vapautuu samaan aikaan ara-sääntelystä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii pitkäaikaisesti säänneltyjen ara-vuokra-asuntojen osuuden nostamista yli kolmannekseen seuraavan neljän vuoden aikana. Kun yksityiset rakennusliikkeet eivät tätä halua, on kaupungille perustettava oma rakennusliike. Kaupungin oman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi tarvitaan valtion toimia vuokrien sääntelemiseksi erityisesti pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella.

Asumisen ja maankäytön ohjelman luonnoksesta puuttuu kokonaan viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelman valmistelua on hallinnut rakennusliikkeiden pyrkimys muuttaa viheralueet rakennusmaaksi. Täydennysrakentamisen nimissä pilataan monia asuinalueita, joille on ominaista inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys.

SKP:n piirikomitea vaatii ohjelmaan selkeitä linjauksia siitä, että koronakriisin korostama lähiluonto, viheralueet ja kulttuuriympäristöt turvataan. Helsinkiläisten laaja toiminta Keskuspuiston, Lapinlahden, Vuosaaren rantojen, Kumpulan kallion, Riistavuoren metsän ja muiden viheralueiden puolesta pitää ottaa huomioon rakentamisen tavoitteita määriteltäessä. On sietämätöntä, että kaavoitus tapahtuu Helsingissä yhä useammin pääomasijoittajien ja rakennusliikkeiden toimesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.9.2020

(Artikkelin kuva: Uutta Helsinkiä)

Eriarvoisuuden vähentäminen keskeistä koronakriisissä

Koronaviruspandemia on nostanut esiin eriarvoisuuden niin maailmanlaajuisesti kuin Suomessa muun muassa terveydessä, työelämässä, koulutuksessa, asumisessa ja ihmisten mahdollisuuksissa vaikuttaa elinoloihinsa. Samalla se on paljastanut hyvinvointijärjestelmien vakavia aukkoja, kuten terveydenhuollon resurssien vähyyden ja vanhusten, lapsiperheiden, vammaisten ja monien erityisryhmien palvelujen puutteet. Ongelmia on pahentanut politiikka, jossa yritysten tukeminen on asetettu sosiaalisten ja ilmastotavoitteiden edelle.

Koronakriisi on lisännyt julkista velkaa, mutta sen suhde bruttokansantuotteeseen on Suomessa edelleen moniin muihin maihin verrattuna pieni ja valtion lainojen korot jopa miinusmerkkisiä. Valtion velkaan vedoten on kuitenkin esitetty palaamista leikkauspolitiikan tielle. Se olisi 90-luvun laman virheiden toistamista.

Sosiaalinen ja ekologinen tie ulos kriisistä

Nyt on asetettava koronakriisin hoitamisessa keskiöön eriarvoisuuden vähentäminen, kuntien peruspalvelujen vahvistaminen ja elvytystoimien suuntaaminen tavalla, joka edistää työllisyyttä ja talouden ekologista rakennemuutosta.

Työttömyysturvan ja eläkkeiden heikentämisen sijasta on toteutettava perusturvauudistus, joka nostaa toimeentuloturvan matalimmat tasot 1 200 euroon kuukaudessa. On laajennettava terveyspalvelujen maksuttomuutta ja varmistettava valtion toimin, että kehitteillä olevat koronavirusrokotteet ja lääkkeet tulevat kaikkien saataville.

Hallituksen esittämät lisäykset kuntien rahoitukseen eivät kata edes koronakriisin aiheuttamia aukkoja kuntien taloudessa. Tarvitaan vielä ainakin toinen miljardiluokan lisärahoitus, joilla korjataan myös palvelujärjestelmien aukkoja. Sote-uudistuksessa ei pidä karsia vaan päinvastoin vahvistaa lähipalveluja ja lisätä kokonaisrahoitusta, jotta minkään kunnan nykyiset palvelut eivät heikkene.

Julkista taloutta voidaan tasapainottaa kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja yhtiöiden verotusta sekä investoimalla lisää työpaikkoja ja tuloja luoviin ympäristötalouden hankkeisiin. Valtion tukea ei pidä jakaa osinkoja jakaville ja työntekijöitä irtisanoville yrityksille. Luopumalla HX-hävittäjähankinnasta voidaan kattaa Vihriälän työryhmän esittämä valtion talouden sopeuttamistarve.

Työntekijöiden osaamisella ja yhteistyöllä on ollut keskeinen merkitys siinä, että talous ja yhteiskunta ovat pyörineet myös poikkeusoloissa. Työnantajien vaatimien loputtomien joustojen sijasta nyt tarvitaan työpaikkademokratiaa. Töitä voidaan myös järjestää uudella tavalla lyhentämällä työaikaa palkkoja alentamatta.

Helsingin ylijäämistä rahaa koronaohjelmaan

Helsingin kaupungin poikkeustoimet koronaepidemian alkaessa jättivät monet vanhukset, erityislasten perheet, mielenterveysongelmista kärsivät, asunnottomat ja paperittomat yksin vaikeaan tilanteeseen. Poikkeustoimien ylilyönneistä pitää tehdä arvio ja johtopäätökset.

Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Koko kaupunkikonsernin yhteen laskettu ylijäämä on 504 miljoonaa euroa. Kaupungilla on lainasaamisia noin kaksi kertaa enemmän kuin velkoja.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii kaupunginhallitusta ja valtuustoa ohjaamaan kiireellisesti osa näistä ylijäämistä sosiaali- ja terveydenhuoltoon, muihin peruspalveluihin, joukkoliikenteeseen, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseen.  Terveysasemia ei pidä vähentää eikä ulkoistaa yksityisille firmoille.

Helsingissä vallalla oleva kaupunkirakenteen tiivistäminen rakentamalla viheralueille ja palvelujen keskittäminen suuriin yksiköihin on koronakriisin kokemusten valossa entistä selvemmin virheellinen. Olemassa oleville ja uusille asuinalueille tarvitaan lähimetsiä, muita viheralueita ja lähipalveluja. SKP:n Helsingin piirikokous tukee kansalaisliikkeen aloitetta laajan kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta Helsinkiin. Sitä ei pidä typistää vain Keskuspuistoon ja Haltialaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö
Vuosikokous 11.6.2020

Mihin unohtuivat ikääntyvien oikeudet ja palvelut?

Koronavirusepidemian oloissa on keskeiseksi tavoitteeksi asetettu ikääntyneiden ja muiden riskiryhmiin kuuluvien suojeleminen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa ”yli 70-vuotiaat velvoitetaan pysymään erillään kontakteista muiden ihmisten kanssa, eli karanteenia vastaavissa olosuhteissa”. Heitä koskevat rajoitukset aiotaan pitää myös voimassa muita pidempään.

On perusteltua suojella ikäihmisiä, koska koronavirus on heille paljon nuorempia vaarallisempi. Hallitus ei ole kuitenkaan arvioinut kokonaisuutena yli 70-vuotiaiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä velvoittaessaan heidät karanteenia vastaaviin oloihin. Lisäksi ohjetta tulkittiin aluksi ministereidenkin lausunnoissa hyvin tiukasti.

Hallituksella ja ministeriöllä näyttää olleen täysin epärealistinen käsitys kuntien palveluista ja resursseista, kun kuntien sanottiin vastaavan ikääntyneiden palveluista. Käytännössä useimmille yli 70-vuotiaista ei kunnilla ollut tarjota mitään palveluja.

Vasta nyt kun rajoitukset ovat olleet voimassa jo kaksi kuukautta, on hallituksen piirissä alettu keskustella riskeistä, joita ikääntyvien eristämiseen liittyy. Terveydenhuollosta on huolestuttavia tietoja kiireettömään hoitoon hakeutumisen ja myös palvelujen tarjoamisen vähenemisestä.

Ikäihmisten eristämiseen ”neljän seinän sisälle” liittyy terveysriskejä. Liikunnan, ulkoilun ja sosiaalisten kontaktien väheneminen heikentää monien vanhusten kuntoa, terveyttä ja hyvinvointia.

Tilannetta pahentaa vielä se, että kunnat ovat sulkeneet vanhusten palvelukeskusten, asukastalojen, kirjastojen ja muita palveluja. Kaikilla ikääntyvillä ei ole mahdollisuutta käyttää internettiä ja tilata esimerkiksi kauppakasseja verkon kautta. Sen lisäksi, että kauppakassipalvelut ruuhkautuivat, ne ovat pientä eläkettä saaville kohtuuttoman kalliita.

Koronkriisi on paljastanut julmalla tavalla kuntien vanhuspalvelujen resurssien vähyyden. Helsingissäkin hoivakotien kuolemia on lisännyt se, että työntekijöitä on palkattu liian vähän. Kotiin ei kaupunki ole oikeastaan tarjonnut mitään muita palveluja kuin välttämätön sairaanhoito.

Ohjeita korjattava, resursseja lisättävä

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallitusta korjaamaan koronaohjeita ja -politiikkaa niin, että ikääntyvien ihmisten oikeudet ja palvelut turvataan. Ketään ei saa jättää yksin.

Huolenpito läheisistä, naapuriapu ja välittäminen korostuvat epidemian oloissa. Mutta se ei riitä. Helsingissä kaupungin on ohjattava satojen miljoonien ylijäämistä kiireellisesti lisää resursseja vanhusten kotihoitoon ja -palveluihin, palveluasumiseen, terveydenhoitoon ja sosiaalityöhön.

SKP:n Helsingin piiri vastustaa aikeita ulkoistaa kaupungin terveysasemat Kannelmäessä ja keskustassa yksityisten yritysten hoidettavaksi. Ulkoistaminen ei tuo säästöjä, päinvastoin yli neljä miljoonaa lisää menoja, jotka ovat pois kaupungin omien palvelujen kehittämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.5.2020

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistösijoittajille

Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johto esittää Lapinlahden entisen sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymistä kansainväliselle kiinteistösijoitusrahastolle NREP:lle. Toimialajohtaja Mikko Ahon esitys toisi puistoon massiivista rakentamista ja tuhoaisi Lapinlahden perinteitä jatkavan mielen hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansalaistoiminnan keskuksen.

Luxemburgin veroparatiisista rahoja sijoittava NREP ilmoittaa avoimesti tavoittelevansa hyvää tuottoa myymällä ostamansa kiinteistöt jonkin ajan kuluttua eteenpäin.

Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä suojellun Lapinlahden myyminen tällaiseen keinotteluun ja voitontavoitteluun olisi kulttuuriskandaali ja ympäristörötös.

Lapinlahden joutumiselle kiinteistökeinottelun kohteeksi avasi oven kaupunkiympäristölautakunta hyväksyessään kilpailun järjestämisen kiinteistön ja puistoon osoitettavan rakennusoikeuden myymisestä tai vuokraamisesta. Lautakunnan pitää nyt korjata tämä kardinaalivirhe hylkäämällä toimialajohtaja Ahon törkeä esitys.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistökeinottelijoille. Kaupunki voi jatkaa Lapinlahden omistajana, rahoittaa suojeltujen rakennusten kunnostamisen ja jatkaa Lapinlahden vuokraamista nykyisenkaltaiseen mielenterveyttä, kulttuuria ja kansalaisten osallistumista edistäviin tarkoituksiin. Näin säilytetään Lapinlahti kaikille avoimena ja turvataan sen historialliset ja ympäristöarvot.

Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto ry 19.4.2020

(Artikkelin kuva: Lapinlahden Lähde)

Koronakriisistä ulos radikaalilla suunnanmuutoksella

Koronavirusepidemian torjuminen on synnyttänyt paljon uudenlaista yhteistyötä, töiden organisoimista uudella tavalla ja lisää yhteisöllisyyttä. Valtion ja kuntien rooli on korostunut kriisin hoitamisessa. Vielä äsken markkinoiden vapauden nimiin vannoneet huutavat nyt valtiota pelastamaan yrityksiä.

Kiireellisintä on vahvistaa terveydenhuollon voimavaroja ja ehkäistä talouskriisin seurauksena uhkaava työttömyyden, toimeentulo-ongelmien ja eriarvoisuuden kasvu. Hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön ja pitää ainakin kaksinkertaistaa jo tänä keväänä. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

Kriisin hoitamisessa ei saa toistaa eurokriisin ja 90-luvun laman virheitä leikkauspolitiikalla ja demokratiaa kaventamalla. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla ja luopumalla HX-hävittäjähankinnoista. Koronakriisistä aiheutuvaan valtioiden velkaantumiseen on haettava ratkaisu, jossa ainakin osa veloista mitätöidään.

Tarvitaan myös uudelleenarvioita siitä, miten talous on tunkenut luonnon yhä ahtaammalle ja altistanut ihmiset yhä laajemmin epidemioille. Taloutta on elvytettävä tavalla, joka samalla vauhdittaa ekologista rakennemuutosta, siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja luo lisää tuottavia työpaikkoja.

Tien avaaminen ulos koronakriisistä ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

Helsinki tarvitsee koronalisäbudjetin

Epidemia on Suomessa iskenyt laajimmin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Täällä on myös eniten resursseja selviytyä tilanteesta. Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja myös tämän vuoden budjetti perustuu satojen miljoonien ylijäämätavoitteelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea esittää kaupungille koronalisäbudjettia, jolla ylijäämistä ohjataan nopeasti lisää rahaa terveys-, sosiaali-, opetus- ja muihin palveluihin sekä työpaikkojen lisäämiseen etenkin terveyspalveluissa. Lisärahoitusta tarvitaan myös HSL:lle, jotta poikkeusolot eivät johda hintojen korotuksiin tai joukkoliikenteen karsimiseen.

Poikkeusoloissa kaupunki on sulkenut seniorikeskukset, asukastalot, kirjastot, nuorisotalot ja monet muut tilat. Ennen sulkemista ei kuitenkaan kartoitettu, ketkä näitä palveluja käyttävistä tarvitsevat korvaavia ratkaisuja. Moni jäi ilman päivän ainoaa lämmintä ateriaa tai digiapua esimerkiksi Kela-hakemusten tekemiseen.

Vasta pari viikkoa tilojen sulkemisen jälkeen kaupunki käynnisti yhdessä seurakuntien kanssa Helsinki-avun. Sen luvattiin ottavan yhteyttä jokaiseen 80 vuotta täyttäneeseen. Yhteyttä otettiin kahdessa viikossa kuitenkin vain noin puoleen yli 80-vuotiaista. Myös monet karanteenin kaltaisiin oloihin määrätyt yli 70-vuotiaat, muut riskiryhmiin kuuluvat ja nuoremmat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa tukea.

Lisää työntekijöitä tarvitaan lisäksi mm. sosiaalityöhön, kotipalveluihin, lastensuojeluun ja koulujen oppilashuoltoon. Niille, joilla ei ole nettiyhteyksiä, pitää avata mahdollisuus asioida verkossa esimerkiksi asukastaloilla ja kirjastoissa. Se voidaan toteuttaa suojaohjeita noudattaen. Kun kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, pitää ottaa huomioon Helsingin moninaisuus, jota nyt korostunut yhteistyö seurakuntien kanssa ei kata.

Koronaepidemian oloissa on entistä selvempää, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei saa alistaa kaupalliselle voitontavoittelulle. Helsingissä on luovuttava terveysasemien ulkoistamishankkeesta, jota kokoomuksen ja vihreiden johdolla on valmisteltu.

Lähipalvelujen ja kaupunkiluonnon merkitys on korostunut poikkeusoloissa. Helsingin kaavoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa vallalla oleva keskittämisen ja viheralueille rakentamisen linja onkin syytä hylätä.

Työntekijät ovat osaamisellaan turvanneet kaupungin palvelujen toiminnan myös poikkeusoloissa. Kaupungin on lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työnsä ja palvelujen järjestämisessä myös jatkossa ja tehtävä selväksi, että se ei lähde lomautusten ja irtisanomisten tielle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
16.4.2020

Terveysasemia ei pidä siirtää yksityiselle bisnekselle

Korona-epidemia on nostanut vakavalla tavalla esille hyvien julkisten terveyspalvelujen ja niiden resurssien turvaamisen merkityksen. Sen pitäisi hälyttää myös Helsingissä. Kaupunki on jo pitkään alibudjetoinut terveydenhuoltoa ja nyt on valmisteilla ehdotus kahden terveysaseman ulkoistamisesta jollekin yksityiselle yhtiölle.

Ulkoistamista perustellaan terveysasemien jonojen poistamisella ja palvelujen uudistamisella. Perustelut ovat monella tavalla kyseenalaiset ja virheelliset.

Kokoomus, vihreät ja RKP päättivät sote-lautakunnassa ulkoistamisen valmistelusta ilman mitään selvityksiä sen vaikutuksista, muualla saaduista kokemuksista, kaupungin terveysasemien kehittämisestä tai edes siitä, mitkä kaikki palvelut aiotaan ulkoistaa.

Jos terveysasemia ulkoistetaan, se pirstoo palveluketjuja. Kokemukset muun muassa Vantaalta, Tampereelta ja Kemi-Tornion alueelta osoittavat, että ulkoistaminen ei paranna palveluja kokonaisuutena. Se tulee kunnille kalliiksi eikä helpota myöskään lääkärien saamista. Ulkoistamisella siirretään verovaroja yksityisten yhtiöille ja veroja kiertäville pääomasijoittajille.

Ulkoistamiselle esitetyt perustelut ovat myös tekopyhiä. Ovathan samat puolueet päävastuussa siitä, että terveysasemien resursseja on Helsingissä systemaattisesti alimitoitettu eikä niitä ole kehitetty tarpeita vastaavalla tavalla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa kaupungin terveysasemien ulkoistamista ja alistamista kapitalistiselle voitontavoittelulle. Satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevällä Helsingin kaupungilla on varaa parantaa terveysasemien palveluja. Kaupungin työntekijöillä on siihen osaamista, jonka sote-toimialan johto on sivuuttanut. Terveysasemien resurssien vahvistaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa helpottaa myös avoinna olevien vakanssien täyttämistä.

Helsinkiläisten terveydenhuoltoa ei saa alistaa kolmen suuren terveysalan yrityksen ja pääomasijoittajien hallitsemille markkinoille. Kaupungin ei pidä myöskään vähentää lähiterveysasemia ja keskittää sote-palveluja jättikeskuksiin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
12.3.2020