Avainsana: Helsinki

Asunnottomien yö: Lisää vuokra-asuntoja, vuokrasääntely ja kunnon perusturva

Yhdistyneiden Kansakuntien julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään taas Asunnottomien yön tapahtumilla. Suomen noin 4 500 asunnottomasta suurin osa yrittää selviytyä Helsingissä ja heistä yhä useampi on nuori.

Asunnottomien palveluja on viime vuosina jossain määrin lisätty ja Helsingin uuden kaupunkistrategian tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen. Käytännössä kuitenkin jopa asunnottomien oikeuksia puolustavalla järjestöllä VVA:lla on ollut vaikeuksia saada tiloja matalan kynnyksen palveluille ja korona-aikana suljettiin monia julkisia tiloja.

Asunnottomuutta aiheuttavat monet tekijät. Edullisia vuokra-asuntoja on liian vähän, sijoittajat ja rakennusliikkeet hakevat asunnoista kovia tuottoja, Suomessa ei ole vuokrasääntelyä ja toimeentulon perusturvan on riittämätön.

SKP:n Helsingin piirikomitea osallistuu Asunnottomien yön tapahtumiin ja vaatii ara-säänneltyjen tavallisten vuokra-asuntojen osuuden korottamista Helsingin kaupungin asunto-ohjelmassa nykyisestä alle viidenneksestä 40 prosenttiin.

On ehkäistävä ihmisten joutumista kierteeseen, jossa ei saa töitä ilman asuntoa eikä toisaalta asuntoa ilman työpaikkaa. Asunnottomille pitää tehdä helpommaksi saada oma koti kaupungin vuokra-asunnoista ja työllistyä kaupungin tehtäviin, palkkatukityöhön tai päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Satoja miljoonien ylijäämää tänäkin vuonna tekevällä Helsingin kaupungilla on tähän rahaa.

Sanna Marinin hallitusta vaadimme valmistelemaan esityksen vuokrasäännöstelystä, jonka tulee koskea ainakin pääkaupunkiseutua ja muita kasvukeskuksia. Lisäksi on parannettava perusturvaa nostamalla pienten palkkojen, eläkkeiden, toimeentulotuen, työmarkkinatuen, opintorahan ja sairauspäivärahojen tasoa. On myös vähennettävä turhaa byrokratiaa Kelan hakemusten käsittelyssä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.10.2021

Lähiterveysasemat taas uhattuna

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan taas lähiterveysasemien vähentämistä. Valtuustolle esitetyn kaupunkistrategian mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen Kalasataman kaltaisiin jättikeskuksiin jatkuu. Strategiassa mainitaan myös palvelujen saatavuus ”riittävän lähellä”, mutta ei luvata säilyttää lähiterveysasemien kattavaa verkostoa.

Vaaleissa monet puolueet lupasivat puolustaa lähiterveysasemia, mutta heti vaalien jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa Kamppiin terveys- ja hyvinvointikeskuksen, jonka valmistuessa lopetetaan taas lähiterveysasemia.

Sote-uudistuksessa Helsinki sai ainoana kuntana oikeuden itse järjestää palvelut, mutta rahoituksen leikkaaminen ja ministeriön tiukka ohjaus lisäävät painetta palveluverkon karsimiseen. Siksi on hälyttävää, että kaupunkistrategiaan ei esitetä mitään konkreettista lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen turvaamisesta.

Asukkaat sivuutettu valmisteluissa

Sote-toimialan virkamiehet ovat jo helmikuussa aloittaneet valmistelut uusista tilaratkaisuista. Vasta nyt syksyllä asetti valtuusto sote-uudistusta ohjaamaan uudistusjaoston – mutta ei määritellyt sille mitään tavoitteita. Asukkaat on valmistelussa sivuutettu kokonaan.

Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esitti aikoinaan – ennen kuin siirtyi yksityiseen terveysbisnekseen – Helsingin noin 20 terveysaseman keskittämistä 5 – 6 jättikeskukseen. Jatkuuko keskittämislinja nykyisen kokoomuslaisen apulaispormestarin johdolla vain pehmennettynä niin, että jätetään kaupungin laidoille muutamia terveysasemia?

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan ehdotettua kaupunkistrategiaa ja kirjaamaan siihen selkeästi, että lähiterveysasemia ei vähennetä eikä ulkoisteta, vaan kaupungin terveysasemien toimintaa parannetaan. Samalla on hylättävä strategiaan esitetty menoleikkuri, joka rajaa määrärahojen lisäyksen kustannusten ja palvelutarpeiden kasvua pienemmäksi.

Myös valtion sote-rahoitukseen pitää saada leikkausten sijaan tasokorotus koronakriisin pahentaman hoito- ja hoivavajeen helpottamiseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
5.10.2021

(Artikkelin kuva Laakson terveysasema/Helsingin kaupunki)

Miljardien tabut budjettiraameissa rikottava

Sanna Marinin hallitus kiisteli kahdeksan päivää valtiontalouden menokehysten muuttamisesta joillain sadoilla miljoonilla. Lopulta se sopi vuodesta 2023 alkavista pysyvistä 370 miljoonan menoleikkauksista. Samaan aikaan hallitus valmistelee 10 miljardin euron hävittäjähankintaa, joka sitoo lisäksi vähintään saman verran, ehkä paljon enemmänkin hävittäjien käyttö-, päivitys- ja ylläpitokuluihin.

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous pitää käsittämättömänä sitä, että kukaan ei esittänyt hallituksen kehysriihessä mitään leikkauksia tai edes lykkäyksiä hävittäjähankintaan, joka kasvattaa sotilasmenoja 50 prosentilla. Sen sijaan hallitus päätti kehysriihessä tukea kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa turpeen polttamista ja leikata muun muassa tieteen, kulttuurin ja kehitysyhteistyön määrärahoja. 

Kenraaleiden ja asetehtailijoiden lobbaama hävittäjähanke ei saa olla tabu, jota mikään eduskuntapuolue ei arvioi kriittisesti. Tämän tabun murtamisen välttämättömyyttä kuvaa se, että hallitus ei edellytä asekauppiailta edes tarjouksen sisältämien hävittäjien määrän julkistamista. SKP:n piirikokous vastustaa hävittäjäkauppaa ja vaatii asevarustelun sijasta lisää rahaa ilmastotekoihin, kuntien palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Helsingin ylijäämät toinen rikottava tabu

Satojen miljoonien eurojen ylijäämät ovat Helsingissä budjettikehysten ja tilinpäätösten tabu. Jotkut päättäjät yrittävät jopa uskotella, että mitään ylimääräistä rahaa ei edes ole, vaikka tilinpäätökseen kirjatut rahavarat ovat kasvaneet jo yli 1,6 miljardiin euroon.

Kun kaupungin viime vuonna keräämä 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupailivat vihreiden ja vasemmistopuolueiden edustajat ohjata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja henkilöstön palkkoihin. Mutta kaupunginhallitus päätti kuitenkin vain korvata joitain koronasta aiheutuvia lisämenoja. Viime vuoden ylijäämästä ei aiota siirtää yhtään euroa tämän vuoden toimintamenoihin.

SKP:n piirikokous tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan vaatimusta lisätalousarviosta, jolla valtuusto ohjaa osan ylijäämistä palveluihin ja korjaa niiden alibudjetointia määrärahojen tasokorotuksella. Samalla pitää palkata lisää työntekijöitä kaupungin palveluihin ja maksaa henkilöstölle korona-ajan ylimääräinen palkanlisä.

SKP:n Helsingin piirikokous 6.5.2021

Kaupungin ja valtion luotava lisää työpaikkoja

Helsingissä on 50 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys on iskenyt Helsinkiin jopa pahemmin kuin 90-luvun alun syvässä lamassa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta ja Helsingin kaupungin johdolta konkreettisia tekoja uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyysturvan parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun alussa julkaisemien uusimpien työttömyystilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita on Helsingissä 58 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvu on koko maan lukua (32 %) selvästi nopeampaa.

Erityisen rajusti työttömyys on iskenyt nuoriin, joiden työttömyys on kaksinkertaistunut vuodessa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt muuta maata nopeammin. Yli vuoden työttömänä olleita on Helsingissä 16 000.

Hallituksen käynnistämällä työllisyyden edistämisen kuntakokeilulla pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työvoimapalvelut siirtyivät maaliskuun alussa TE-toimistosta kaupungin järjestettäväksi. Helsinki haki mukaan tähän kokeiluun, mutta ei ole tehnyt mitään luodakseen lisää työpaikkoja, joihin työttömiä voidaan työllistää.

Ylijäämistä rahaa työllistämiseen

SKP:n Helsingin piirikomitean tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan esitystä ohjata kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämistä lisää rahaa uusien työntekijöiden palkkaamiseksi palveluihin, joista monissa on suorastaan huutava pula työntekijöistä.

Esimerkiksi hoito- ja hoivatyöhön, kouluihin ja lastensuojeluun tarvitaan kiireellisesti lisää työntekijöitä. Samoin pitää lisätä palkkatukityöllistämistä ja etenkin monille nuorille tärkeitä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Helsingillä on myös monia mahdollisuuksia työllistää taiteilijoita ja muita kulttuurityöntekijöitä.

Piirikomitea kannattaa kokeiluja työajan lyhentämisestä 6+6-tunnin mallilla, jolla voidaan jakaa töitä useammille. Tämä voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta, koska tuottavuus kasvaa ja työttömyyden aiheuttamat menot vähenevät.

Sanna Marinin hallitukselta piirikomitea vaatii hävittäjähankintojen ja työttömyysturvan heikentämisen sijaan investointeja lisää työpaikkoja ja tuloja tuoviin hankkeisiin. Esimerkiksi talouden ekologisen rakennemuutoksen edistämisessä tarvitaan valtion oman yritystoiminnan laajentamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.3.2021

HKL säilytettävä kunnallisena liikelaitoksena

Helsingin kaupungin liikelaitoksen HKL:n yhtiöittäminen on ollut jo pitkään oikeiston tavoitteena. Sitä on perusteltu kilpailuttamisen tuomilla eduilla ja seudullisella yhteistyöllä. Vaikka perustelut on osoitettu kyseenalaisiksi, on yhtiöittäminen nostettu taas esille.

HKL on tehokas ja kannattava kunnallinen liikelaitos. Raitioteiden ja metron kaluston, verkoston ja liikennöimisen toteuttaminen saman organisaation puitteissa tuo paljon hyötyjä. Kaupungin on helppo edistää tavoitteita ympäristöystävällisestä joukkoliikenteestä, kun HKL on osa kaupungin organisaatiota. Yhtiöittämistä ei tarvita myöskään seudulliseen toimintaan, operoihan HKL jo nyt yli kuntarajojen Espooseen länsimetroa ja valmistautuu operoimaan Raide-Jokeria.

Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen on välttämätöntä. Pormestari Jan Vapaavuoren johdolla on kuitenkin keskitytty valmistelemaan yhtiöittämistä kilpailuttamisen ulottamiseksi raitioliikenteeseen ja tulevaisuudessa ehkä metroliikenteeseenkin. HKL:n pilkkomisesta ja yhtiöittämisestä hyötyisi yksityinen bisnes, joka pyrkii saamaan käyttöönsä HKL:n miljardiluokan kaluston ja kaappaamaan osan sen yli 200 miljoonan euron liikevaihdosta.


Asukkaiden ja työntekijöiden kustannuksella

Asukkaiden ja HKL:n työntekijöiden kannalta yhtiöittäminen tuo vain riskejä. Raitio- ja metroliikenteessä on kyse luonnollisesta monopolista, jonka kilpailuttamisen kokemukset maailmalta ovat huonot. Kokonaiskustannukset uhkaavat kasvaa ja palvelut heikentyä. Kilpailu tapahtuisi käytännössä palvelujen laadun ja henkilöstön työehtojen kustannuksella. Lisäksi on kyseenalaista poistaisiko HKL:n pilkkominen useammaksi yhtiöksi EU:n kilpailulainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Helsingin Bussiliikenteen ongelmat varoittavat siitä, miten kallis lasku yhtiöittämisestä voi tulla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa HKL:n yhtiöittämistä. Seudullisen raitioliikenteen kehittämiseen on monia mahdollisuuksia ilman yhtiöittämistä. HSL-kuntayhtymä voi tilata raitioliikenteen palvelut HSL:ltä tai voidaan muodostaa ylikunnallinen liikelaitos. Kunnat voivat tehdä yhteisiä kalustohankintojakin ilman HKL:n yhtiöittämistä ja pilkkomista. Piirikomitea pitää myös selvänä, että HSL ei voi aloittaa raitiotieliikenteen kilpailuttamista vastoin suurimman rahoittajansa, Helsingin tahtoa.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.2.2021

Lähiterveysasemia ei saa lopettaa

Helsingin sote-toimialan johto valmistelee Maunulan, Paloheinän ja noin kymmenen muun lähiterveysaseman lopettamista. Palvelut aiotaan keskittää seuraavan kymmenen vuoden aikana 6 – 7 Kalasataman kaltaiseen jättikeskukseen. Lähiterveysasemista jäisi jäljelle ehkä vain kaksi pientä asemaa kaupungin laidoille.

Lopettaminen uhkaa muun muassa Maunulan ja Paloheinän terveysasemia. Niiden palvelut aiotaan siirtää Oulunkylään rakennettavaan uuteen keskukseen. Palvelujen keskittämiselle ei ole terveys- ja sosiaalipoliittisia perusteita. Kyse on ylimitoitetuista tehostamis- ja rakentamistavoitteista, jotka uhkaavat lähipalvelujen ohella lähiluontoa.

Asiakastyytyväisyyden mittareilla Paloheinän terveysasema oli viime vuonna Helsingin terveysasemien ykkönen ja Maunulan terveysasema kolmantena. Heikoimman palautteen saivat Kalasataman ja Vuosaaren uusien jättikeskusten palvelut.

Paloheinä ja Maunula pärjäävät hyvin myös lääkäriin pääsyn jonotusaikoja mittaavien T3-lukujen vertailussa. Kun koko Helsingin keskiarvo oli joulukuussa 30, oli Paloheinän luku 10 ja Maunulan 12. Kalasataman ja Vuosaaren luku puolestaan oli 42, eli heikko.

Keskittämissuunnitelman yksityiskohdat ja aikataulut ovat vielä osittain auki, mutta päälinjat on jo siunattu sote-lautakunnassa. Kalasataman jälkeen keskitetään seuraavaksi eteläisen ja läntisen Helsingin palvelut Kamppiin tehtävään jättikeskukseen.

Lähiterveysasemien lopettaminen vaikeuttaa lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten pääsyä julkisiin terveyspalveluihin. Samalla se irrottaa palveluja asuinalueista ja olosuhteista, joissa palvelujen tarpeet syntyvät ja joissa sairauksia pitäisi ennaltaehkäistä.

Hoito- ja hoivavaje poistettava

Lähipalvelujen leikkaamisen sijasta pitää osoittaa lisää määrärahoja ja palkata lisää työntekijöitä terveys- ja sosiaalipalveluihin. Koronakriisin keskelläkin satojen miljoonien ylijäämää tekevällä Helsingillä on tähän rahaa. Myös palvelujen johtamista on kehitettävä, jotta hoidon ja hoivan laatu kohdentuu.

Koronakriisin pahentama hoito- ja hoivavaje ei korjaannu ilman lisäresursseja. Niitä tarvitaan terveysasemien lisäksi hammashoitoon, sairaaloihin ja kuntoutukseen. Esimerkiksi Malmin sairaalan tilanne vaatii kiireellisiä toimia. Malmilla on jatkuvasti potilaita ylipaikoilla, henkilöstövajausta ja vaikeuksia saada ylikuormittuneisiin tehtäviin uusia työntekijöitä. Sairaalan ja potilaiden tilannetta pahentaa pitkäaikaishoidon paikkojen, kuntoutuksen resurssien ja kotiin tarjottavien palvelujen vähyys.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
26.1.2021

Jyrätäänkö Helsingin viheralueet?

Ovatko Helsingin metsät, rannat ja lähiluonto rakennusmaan reserviä? Miksi asukkaiden ääni ei kuulu kaupunkisuunnittelussa? Millaisia kokemuksia on kansalaistoiminnasta kaupunkiluonnon puolesta?

Maanantaiklubin verkkokeskustelussa Susanna Pitkänen Keskuspuistoryhmästä, Helena Saarikoski Kallahti Kallvik ry:n puheenjohtaja Vuosaaresta, Seppo Siirala Kumpulan kallion pelastajista ja Maija Wilskman Laajasalon Stansvikin kyläyhdistyksestä.

Musiikkivieraana viime vuoden ambient-musiikin tekijänä palkittu Inka Niemi.

Maanantaiklubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen. Verkkotilaisuutta voi seurata Maanantaiklubin nettisivuilta .

Miksi Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana?

Helsingin kaupunginhallitus ehdottaa ensi vuodelle budjettia, joka tuottaa kaupungille noin 170 miljoonaa euroa ylijäämää, minkä päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot. SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa keskellä koronakriisiä kaupungin kassan paisuttamista pidetään tärkeämpänä kuin huolehtiminen asukkaiden hyvinvoinnista.

Vihreät, SDP ja RKP selittelevät kokoomuksen ajaman palvelujen resursseja leikkaavan linjan tukemista sillä, että kaupunginhallituksen neuvotteluissa saatiin jotain lisäyksiä määrärahoihin. Tosiasiassa palvelujen rahoitusta ei lisätty nykyisestä, vaan vain pienennettiin pormestari Jan Vapaavuoren esittämiä menoleikkauksia.

Stoppi palvelujen heikentämiselle

Korona-ajan olisi pitänyt tehdä kaupungin johdossakin selväksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssit ovat riittämättömät. Silti sote-palveluihin esitetään vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Kaupunki ei tällä rahoituksella huolehdi kunnolla edes nykyisistä tehtävistä, saati hoitajamitoitukseen, hoitotakuuseen ja lastensuojeluun säädetyistä tiukemmista velvoitteista. Esitys jatkaa terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaalipalvelujen keskittämistä suuriin keskuksiin ja laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii sote-määrärahoihin vähintään 50 miljoonan euron tasokorotusta sekä resursseja korona-ajan hoitovajeen korjaamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseen.

Myös varhaiskasvatukseen ja koulutukseen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Kun päiväkotien ja koulujen resurssit on jo valmiiksi alibudjetoitu, johtaa esitys ryhmäkokojen suurentamiseen, lähikoulujen karsimiseen ja ammatillisen opetuksen heikentämiseen.

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen pitää osoittaa ainakin 40 miljoonaa euroa lisää. Tasokorotus tarvitaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan määrärahoihin, joihin kokoomus, vihreät, SDP ja RKP esittävät asukasta kohti entistä vähemmän.

Helsingillä on vaikeuksia saada moniin tehtäviin osaavia työntekijöitä ja korona-aika on lisännyt monien työtaakkaa. Budjettiesitys kääntää kuitenkin tylysti selkänsä työntekijöiden oikeutettuihin esityksiin palkkojen nostamisesta. Työllistämisen kuntakokeiluun ja oppisopimuskoulutukseen ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta.

Sen sijaan, että hillitsisi asumiskustannusten nousua, budjettiesitys jatkaa vuokrien ja tonttivuokrien korottamista. Samalla kaupungin asunto-ohjelma vain lisää rakennusliikkeille ja sijoittajille suurempia voittoja tuovaa sääntelemätöntä tuotantoa.

Vaikka koronakriisi rasittaa myös Helsingin taloutta, on kaupungilla mahdollisuus suunnata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen ja ilmastotekoihin. Kyse on poliittisista valinnoista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
19.11.2020

Staran töitä ei pidä ulkoistaa

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan rakentamis- ja ympäristönhoitopalveluista vastaavan liikelaitos Staran tehtävien supistamista ja osan niistä ulkoistamista yksityisille firmoille. SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa Staran julkisten palvelutehtävien muuttamista yksityiseksi bisnekseksi.

Esitys Staran tilaaja- ja tuottajatehtävien eriyttämisestä ja toiminnan supistamisesta perustuu selvitykseen, jonka kaupunginvaltuusto käynnisti kaupunkistrategiassa ja taloussuunnitelmassa. Pormestari Jan Vapaavuoren johtama kaupunginkanslia on ottanut selvitykselle uusliberalistisen lähtökohdan, jonka mukaan kunnan liikelaitos tuottaa vain niitä palveluja, jotka eivät kiinnosta yksityisiä markkinoita tai joissa on liiaksi riskejä yksityisille yhtiöille.

Staran toiminnan supistamisella ja pilkkomisella markkinoille ei rakenneta ”maailman toimivinta kaupunkia” vaan heikennetään Helsingin kykyä vastata muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien poikkeuksellisten sääolojen, koronapandemian ja öljykatastrofien kaltaisiin haasteisiin. Esitykset ulkoistamisesta perustuvat myös taloudellisesti kyseenalaisiin arvioihin, joissa on sivuutettu monet Staran velvoitteet ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämät resurssit.

Kilpailuttamista perustellaan ”kustannussäästöillä”. Tosiasiassa tarkoitus on tarjota yksityisille yrityksille lisää markkinoita veronmaksajien, kaupungin työntekijöiden, palvelujen laadun ja ympäristön kustannuksella. Kilpailuttaminen mahdollistaa myös ”työehtoshoppailun”, jolla kaupunki on jo karsinut henkilöstömenoja muun muassa siivous- ja keittiöpalveluissa sekä satamassa.

Staralla on vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii osaamista, joka ei katkea kilpailutusten myötä. Sama koskee viheralueiden pitkäjänteistä hoitamista.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kaupunginkanslian valmistelema ulkoistamishanke tulee hylätä. On kehitettävä ja laajennettava Staran omaa toimintaa. Helsingin rakennusten, katujen ja luonnon hoitoa ei saa alistaa kapitalistiselle voitontavoittelulle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.10.2020

(Artikkelikuva: hel.fi)

Tolkkua tonttivuokrien korotuksiin

Kovat asumiskustannukset ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Kaupungilla olisi monia mahdollisuuksia hillitä asumismenojen nousua, koska Helsinki on suuri maanomistaja, vuokranantaja ja rakennuttaja. Käytännössä kaupunki kuitenkin kiihdyttää omilla päätöksillään asumiskustannusten nousua.

Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana päättyvien noin 750 tontin vuokrasopimusten tilalle kaupunki tekee sopimuksia, jotka nostavat kyseisten tonttien vuokrat moninkertaisiksi. Isoja korotuksia on tulossa muun muassa Haagan, Käpylän, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen alueella. Lisää korotuksia on jo valmisteilla vuosille 2023-2024.

Korotuksia perustellaan maan ansiottomaan arvonnousuun perustuvilla laskennallisilla arvioilla, jonka päälle lisätään vielä vuotuinen 4 prosentin tuottovaatimus ja vuotuinen indeksikorotus. Rajujen korotusten seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan vuokrissa ja yhtiövastikkeissa pelkästään tonttivuokraa vajaasta kahdesta eurosta yli kolmeen euroon asuntoneliötä kohti. Tämä koskee myös uusia asuntoja.

Tonttivuokrien kohtuuttomuutta kuvaa sekin, että kaupunki sai pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla viime vuonna noin 215 miljoonan tulot. Uusien sopimusten myötä kaupunki saa tonttipäällikön mukaan viiden seuraavan vuosikymmenen aikana 500–700 miljoonaa lisää tuloja.

Tonttivuokrien perusteet kohtuullisiksi

Vanhojen, useimmiten 50 vuotta sitten tehtyjen maanvuokrasopimusten uusiminen nostamalla vuokraa asteittain jonkin verran on perusteltua. Mutta tonttivuokrien nostaminen jopa yli kymmenkertaiseksi on kohtuutonta.

Kaupungin pitää käyttää maanomistusta keinona edistää kohtuuhintaista asumista. Tonttien myyminen ei edistä sitä. Kaupunginvaltuuston tulee sen sijaan määritellä tonttivuokrille uudet perusteet, joilla ei tavoitella satojen miljoonien eurojen lisätuottoja.

Tonttivuokrien korotusten kohtuullistamisen lisäksi kaupungin tulee edistää kohtuuhintaista asumista myös nostamalla pitkäaikaisen ara-säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta, perustamalla oma rakennusyhtiö ja käyttämällä oikeuttaa lunastaa rakentamiseen kaavoitettavia tontteja kaupungin omistukseen.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
16.10.2020

(Artikkelin kuva: hel.fi)