Helsinki aikoo myydä osia Helen-konsernista

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Kaupunginhallituksen konsernijaostolle tehdyn esityksen mukaan:

”Helen-konserni voi strategisesti tärkeitä verkkojaan lukuun ottamatta luopua omistuksista, joiden säilyttäminen ei ole perusteltua konsernin strategian, kannattavan toiminnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Helen-konsernin omistuspohjaa ja/tai rakennetta voidaan muuttaa tytäryhteisöasema säilyttäen edellyttäen, että muutos on taloudellisesti ja strategisesti sekä kaupunkikonsernin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltu”.

Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet. Näin yksityiset sijoittajat saisivat rohmuta käsiinsä ison osan helsinkiläisten yhteisestä energiayhtiöstä ja sen tuotoista.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vastustavat tällaisia energia- ja ympäristötavoitteiden ja kaupungin talouden kannalta vaarallisista linjauksia. Helen-konsernin osittainen myyminen ja pilkkominen lisäisi Helsingin energiahuollon riippuvuutta yksityisistä markkinoista ja sijoittajista, vaikka julkista omistusta ja ohjausta pitäisi päinvastoin lisätä energian hintojen, kulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi.

Pormestari Juhana Vartiaisen ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan johdolla valmisteltua uutta omistajastrategiaa ei aiota edes viedä kaupunginvaltuustoon vaan päättää suljettujen ovien takana kaupunginhallituksessa.

Käyttö- ja kunnossapitopalvelut jo ulkoistettiin

Helen-yhtiön käyttö- ja kunnossapitopalvelut on jo ulkoistettu kansainväliselle energia-alan pörssiyhtiö Enersense Internationalille. Noin 250 käyttö- ja kunnossapidon työntekijää siirrettiin marraskuussa liikkeenluovutuksella Enersense IN Oy:n palvelukseen. Tyyliä kuvaa se, että kaikki henkilöstön kerhotkin heitettiin saman tien ulos Helenin tiloista.

Sopimuksen mukaan Helen ostaa jatkossa käyttö- ja kunnossapitopalveluita Enersense IN:ltä. Kohteina on muun muassa neljä voimalaitosta, 15 lämpökeskusta, kuusi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosta, yli 1500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä noin 60 kilometriä energiatunneleita pääkaupunkiseudulla.

Päätöksen luopua omista käyttö- ja kunnossapitopalveluista teki Osmo Soininvaaran johtama Helenin hallitus ja kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi sen vähin äänin. Helen kertoi päätöksen olevan osa sopeuttamistoimia, jotka liittyvät mm. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä Helen ulkoistaa työntekijöiden irtisanomisia ja mahdollisia työehtojen heikennyksiä sen sijaan, että toimisi vastuullisena työnantajana ja turvaisi kaikkien työntekijöiden toimeentulon Helenin tai kaupungin palveluksessa. Ulkoistaminen voi heikentää myös energiahuollon toimitusvarmuutta.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen mielestä on järjetöntä heikentää kaupungin energiayhtiön osaamista ja ryhtyä myymään osaa Helenistä. Kommunistit vetoavat kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon Helen-konsernin pitämiseksi kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, sen päätöksenteon demokratisoimiseksi ja Helenin kohtuuttomien kuluttajahintojen alentamiseksi.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.1.2023

Helenin Hanasaaren voimala
Artikkelin kuvat: Toivo Koivisto

Lapsilta ja perheiltä leikkaaminen lopetettava

Helsingin kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää, mutta leikkaa lasten ja lapsiperheiden palveluja. Samaan aikaan kaupunki ulkoistaa ja yksityistää palveluja kiihtyvällä vauhdilla.

Lapsiperheiden palvelut ovat kautta linjan heikentyneet, kun niiden määrärahoja on jo pitkään alimitoitettu. Se näkyy synnytyssairaaloiden ruuhkissa ja neuvolapalvelujen vähenemisenä, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja päiväkotipaikkojen puutteena sekä opettajien, oppilaiden tuen ja jopa koulukirjojen pulana kouluissa.

Uusin esimerkki lasten ja lapsiperheiden oikeuksien sivuuttamisesta on päätös sulkea 39 leikkipuistoa kevätkaudeksi. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan nyt esittämä vaatimus tarjota tilalle avustettavaa iltapäivätoimintaa peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisille jättää pienempien lasten perheet oman onnensa nojaa. Eka- ja tokaluokkalaistenkin osalta päätös jättää auki sen, löytyykö kaikille paikkaa läheltä kotia ja millaista toimintaa yksityiset yritykset ja järjestöt tarjoavat. Sulkeminen vie leikkipuistojen tilat myös monilta muilta lapsilta ja kerhoilta. 

Leikkipuistojen sulkemisella ei korjata varhaiskasvatuksen henkilöstövajetta, jonka kaupunki ja valtiovalta ovat aiheuttaneet kieltäytymällä varhaiskasvatuksen palkkatason parantamisesta ja koulutuspaikkojen lisäämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii puuttumista varhaiskasvatuksen ongelmien keskeisiin syihin nostamalla koko alan palkkatasoa ja lisäämällä koulutuspaikkoja ja henkilöstöä. Jollei tätä tehdä, osa leikkipuistojen sulkemisista uhkaa jäädä voimaan myös kevään jälkeen, eriarvoisuus kasvaa ja myös päiväkotien ongelmat jatkuvat.

Helsingin ylijäämistä on ohjattava lisäbudjetilla lisää resursseja varhaiskasvatuksen ja muiden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle valtuustossa yksimielisesti hyväksytyn budjetin nimellinen, alle kahden prosentin lisäys tänä vuonna käytettäviin menoihin, ei riitä kattamaan edes kustannustason nousua.

SKP:n Helsingin piirikomitea
15.12.2022

(Kuva leikkipuisto Haruspuistosta/hel.fi)

Miksi Helsinki ajoi työttömien yhdistyksen, HeTyn konkurssiin?

Helsingin kaupungin johto on jättänyt Helsingin työkanava HeTy -yhdistyksen markkinavoimien ja korona-ajan seurausten uhriksi. Kaupungin tuen vähyys, sen perimät kovat vuokrat ja vakuutusyhtiö ovat ajaneet konkurssiin HeTyn, joka on vuodesta 1993 alkaen tarjonnut tuhansille työttömille palkkatukitöitä, työkokeilupaikkoja, koulutusta, neuvontaa ja toimintamahdollisuuksia.

HeTy ja sen aktiivit ansaitsevat kiitokset, mutta kaupungin johto ei ole ymmärtänyt kolmannella sektorilla toimivan yhdistyksen roolia ja mahdollisuuksia. On häpeä Helsingille, että työttömien yhdistyksen tukemiseen ei muka riitä rahaa samaan aikaan kun jopa osa työllisyyden hoitoon budjetoiduista varoista on jätetty käyttämättä ja kaupunki tekee satoja miljoonia ylijäämää.

Työttömien yhdistyksen ajaminen konkurssiin vaikeuttaa työllisyyden hoitamista tilanteessa, jossa myös valtio on vähentänyt työllisyyspalvelujen ja työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoitusta. Eduskunnan käsittelyssä oleva palkkatukiuudistus uhkaa lisäksi vähentää isompien järjestöjen mahdollisuutta tarjota palkkatukityöpaikkoja.

Työttömiä on Helsingissä lähes 35 000. Vaikka määrä on vähän pienempi kuin vuosi sitten, työttömiä on edelleen lähes 5 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Talouden kääntyminen taantumaan uhkaa taas lisätä työttömyyttä ja näkyy jo selvästi avoimien työpaikkojen vähenemisenä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisessä tarvitaan lisää toimia.

Missä ovat kaupunginhallituksessa istuvien puolueiden vaalilupaukset työttömien toiminnan tukemisesta? Miksi ne ovat olleet kuuroja HeTy:n vetoomuksille ja katsovat sivusta, kun työttömien yhdistys on ajettu joulun alla kadulle? SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginhallitukselta kiireellisiä toimia, joilla mahdollistetaan työttömien toiminnan käynnistäminen uudelleen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
29.11.2022

(Kuva HeTyn toimistolta: Toivo Koivisto)

Pormestarille ja henkilöstöjohtajalle aika näyttää ovea

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Viime aikojen perusteella se kilpailee myös Suomen surkeimman ja ylimielisimmän työnantajan tittelistä.

Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kaaos jatkuu jo kuudetta kuukautta. Syyskuun alussa lähes neljä tuhatta työntekijää jäi osittain vaille palkkaa, jotkut jopa kokonaan. Lisäksi muita virheitä oli palkanmaksussa toisella neljällä tuhannella.

Päätös hankkia tietojärjestelmä Sarastialta ja ajaa alas vanha järjestelmä ennen kuin uusi toimii kunnolla, on osoittautunut katastrofaaliseksi virheeksi. Järjestelmän korjaamiseen ja konsulttien palkkioihin on käytetty miljoonia, mutta valmista ei ole tullut.

Konkreettinen vastuu ongelmista on kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Grosilla, digitalisaatiopäällikkö Mikko Rusamalla, Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtajan tehtävistä keväällä Sarastian liiketoimintajohtajaksi siirtyneellä Ulla Kukkosella ja Talpan johtokunnalla, jotka sivuuttivat henkilöstön varoitukset liian kovasta kiireestä ja henkilöresurssien vähyydestä.

Mutta myös kaupungin hallintoa johtava pormestari Juhana Vartiainen ja kaupunginhallitus ovat laiminlyöneet vastuunsa ja sivuuttaneet henkilöstön varoitukset ja esitykset.

Viimeisin osoitus kaupungin ja sen henkilöstöhallinnon johtamisen surkeasta tilasta on päätös mitättömistä kertakorvauksista (vähintään 50 euron viivästymismaksu plus viivästyskorot) niille työntekijöille, jotka eivät ole saaneet ajallaan palkkoja. Ammattijärjestöt olivat esittäneet neuvotteluja korvauksista, mutta kaupungin johto päätti asian yksipuolisesti juuri ennen sovittua neuvottelua.

Johtajat vaihtoon

Miten kauan pormestarin ja henkilöstöjohtajan annetaan jatkaa kaupungin työntekijöiden törkeää kohtelua ja rikkoa työnantajan lakisääteisiä velvoitteita palkanmaksusta, tiedottamisesta ja neuvotteluista? Kuka voi enää luottaa Helsingin kaupungin johtoon muissakaan asioissa, jos se ei piittaa edes työelämän alkeissäännöistä?

Kaupunginvaltuuston on korkea aika näyttää ovea pormestari Vartiaiselle ja henkilöstöjohtaja Grosille. Katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uudet johtajat.

SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot
8.9.2022

(Artikkelin kuva hel.fi)

Loppu sähkön hinnoilla keinottelulle

Sähkön ja muiden energiamuotojen hinta on noussut viime aikoina rajusti. Syynä hinnankorotuksiin ei ole tuotantokustannusten nousu vaan ennen kaikkea erilaisissa pörsseissä tapahtuva keinottelu. Sähkön hintataso Suomessa määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jossa on mukana myös Baltian maita ja jota hallitsee eurooppalainen pörssiyhtiö Euronext.

Pohjoismaiset sähkön tuottajat ja sähköä loppukuluttajille myyvät yhtiöt operoivat päivittäin pörssissä, tuottajat myyntitarjouksin ja ostajayhtiöt ostotarjouksin. Lisäksi pörssissä käydään kauppaa ns. futuureilla eli veikkauksilla hinnoista, joilla tuottajat ja ostajat ovat sopineet tulevat kaupat.

Pörssihinnan lähtökohtana pidetään kalleinta, käytännössä saastuttavinta tuotantomuotoa. Sähkön hinta on tässä keinottelussa moninkertaistunut viime talvesta. Tämä on mahdollistanut sen, että sähkön tuotantoyhtiöt tahkoavat ennätysmäisiä voittoja, jotka kasvattavat kuluttajien laskuja. Hallituksen esittämillä verohelpotuksilla korvataan vain pieni osa hintojen korotuksista eikä hillitä niitä.

Koska sähkö on nykyisessä ihmisyhteisössä keskeinen toiminnan ja elämisen edellytys, on energiahuolto irrotettava pörssikeinottelusta. Se on kansallistettava ja otettava paikallisella tasolla suoraan kuntien demokraattiseen hallintaan. Ylihinnoittelun leikkaamiseksi on säädettävä hintakatto energialle ja windfall-vero, jolla leikataan energiayhtiöiden voittoja.

Helenin hintoja alennettava

Helsingin kaupungin kokonaan omistama energiakonserni Helen on räikeä esimerkki keinottelusta sähköpörssissä.

Helen myy tuottamansa sähkön pörssiin, saa pörssihinnoilla voittoa ja myy sitten sähkön näin nostetulla hinnalla kuluttajille. Konserniin kuuluva Helen Sähköverkko Oy puolestaan laskuttaa markkinahintoja sähkön siirrosta Helenin omistamassa ja kaupungin rakentamassa verkossa. Kuluttajilta laskutetaan näin sekä perussähkössä että siirtomaksuina paljon enemmän kuin todelliset tuotanto- ja siirtokustannukset. Perussähkön hintaa Helen nostaa lokakuun alussa jopa 58 % ja korotus on jo kolmas vuoden aikana.

Emme hyväksy Helenin hintojen kohtuuttomia korotuksia, joita on tulossa myös kaukolämpöön. Helenin ylihintoja perustellaan sillä, että yhtiö on laajentanut myyntiä Helsingin alueen ulkopuolelle ja joutuu siksi toimimaan markkinaehtoisesti. Mikään laki ei kuitenkaan estä Heleniä myymästä helsinkiläisille edullista sähköä eriyttämällä toimintansa muualla Suomessa ja irrottamalla paikallisen myynnin pörssihinnoista. Vaadimmekin Helenin hintojen alentamista viipymättä.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
1.9.2022

Tervetuloa Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin

Vappu on työväen merkittävin kansainvälinen mielenosoitus- ja juhlapäivä. Tänä vappuna nostamme punaliput etenkin rauhan, parempien työehtojen ja ympäristötekojen puolesta. Tule marssimaan kanssamme työväen vappukulkueen Punaiseen blokkiin sunnuntana 1.5.2022.

Ei Natolle, ei militarismille! Osoitamme mieltä asevarustelun paisuttamista ja Suomen Natoon liittämistä vastaan. Nato-jäsenyys ei lisää Suomen turvallisuutta vaan riskejä joutua mukaan suurvaltojen sotiin. Rauhanaloitteet ja ympäristökysymykset on nostettava turvallisuuspolitiikan keskiöön. Suomen on liityttävä ydinaseet kieltävään YK:n sopimuksen.

Loppu imperialistisille sodille! Vaadimme sotatoimien välitöntä lopettamista ja Venäjän joukkojen vetämistä pois Ukrainasta. Myös sotilaallisesti liittoutumattomilla mailla ja ydinaseettomilla alueilla voi olla tärkeä merkitys konfliktien ehkäisemisessä. On toimittava myös Palestiinan, kurdien ja muiden sorrettujen oikeuksien puolesta. Kyse on myös arjen turvallisuudesta; sodat vauhdittavat energian, asumisen ja muiden hintojen nousua, joka iskee kipeimmin köyhiin.

Työstä kunnon palkka! Jokaiselle on taattava oikeus kunnolliseen työpaikkaan ja riittävään palkkaan. Osa-aikaisten ja silpputöiden sokkelosta on päästävä työntekijöiden etujen mukaiseen työelämään. Tuemme sote- ja kunta-alojen ammattilaisten taisteluja reilujen palkankorotusten ja parempien työolojen puolesta. Julkisen sektorin potentiaalia työllistämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa on hyödynnettävä. Työaikaa on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Näin työtä voidaan jakaa ja luoda lisää työpaikkoja.

Loppu ympäristön tuhoamiselle! Suurin ihmiskuntaa koskettava uhka on ympäristökriisi. Tutkijoiden viesti on ollut jo pitkään hälyttävä: toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan nyt heti. Ympäristökriisin vaatii talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin asti meneviä muutoksia. Luonnonvarojen ylikulutukseen ja jatkuvaan määrälliseen kasvuun perustuvasta kapitalismista on siirryttävä ekologisen kantokyvyn huomioivaan talous- ja yhteiskuntajärjestelmää. Paikallisesti ympäristötekoja on mahdollista tehdä muun muassa kehittämällä joukkoliikennettä ja säästämällä luonto- ja viheralueita.

Toivotamme Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin tervetulleiksi kaikki nykymenoon tyytymättömät ja edistyksellistä muutosta kaipaavat! Kokoonnumme työväenvappumarssiin Hakaniemen torilla vappupäivänä 1.5. kello 11.

Kutsumme mukaan Kommunistinuorten ja Suomen kommunistisen puolueen toimintaan työväenluokan, rauhan, solidaarisuuden, tasa-arvon ja ympäristön puolesta. Päämäärämme on siirtyminen ihmistä ja luontoa riistävästä kapitalismista sosialismiin ja kohti kommunismia.

Pääkaupunkiseudun kommunistinuoret ja SKP:n Helsingin piirijärjestö
www.kommunistinuoret.fi
www.skp.fi

*****

Katso tiedot punaisen vapun tapahtumista Helsingissä tästä linkistä.

Leikkaamisen sijasta lisättävä Helsingin sote-rahoitusta

Helsingin kaupunginhallituksen neuvotteluissa sovittu budjettiesitys leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla tämän vuoden tasosta. Se on julmaa piittaamattomuutta koronapandemian myötä tuhansilla kasvaneista hoitojonoista, henkilöstön uupumisesta ja muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kasvavista palvelutarpeista. Tällaisten leikkausten läpiviemisen helpottamiseksi budjettiesitystä ei julkaistu ennen kuin se oli käytännössä ratkaistu.

Kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n sopimassa budjetissa esitetään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin niihin käytetään tänä vuonna. Ensi vuonna jaettava koronapalautumisraha vähentää leikkausta, mutta vain osittain ja kertaluontoisesti.

Lisäksi budjetissa on sovittu kaupungin työterveydenhuollon kilpailuttamisesta. Noin 40 000 työntekijän työterveydenhuollosta voi tulla jättibisnes yksityisille yrityksille.

Kymmenien miljoonien leikkaamisen sijasta sote-palveluihin pitäisi kiireellisesti osoittaa ainakin pitkälle toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on sote-toimialan julkaisemien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta edellyttää myös vanhusten määrän nopea kasvu, lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet. Myöskään hoitajamitoitusta ei paranneta eikä hoitajapulaa voiteta ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Työntekijöiden palkkoja nostettava

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan budjettiesitystä niin, että esitetyt leikkaukset torjutaan ja sote-palveluihin osoitetaan päinvastoin lisärahoitusta. Palvelujen keskittämisen sijasta on turvattava lähiterveysasemat ja muun muassa kaikkien Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen.

Piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkkauksen ja työolojen parantamiseksi, erityisesti matalien palkkojen tasokorotuksesta. Työterveydenhuoltoa on kehitettävä kaupungin omana toimintana.

Rahaa näihin ja muiden toimialojen rahoitusvajeen poistamiseen löytyy kaupungin ylijäämistä, joita on kertymässä tämän vuoden tulosennusteen mukaan taas lisää yli 230 miljoonaa. Mikä muu kuin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen edistäminen selittää sen, jos julkisista palveluista leikataan, vaikka kaupunki tekee ylijäämää?

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Asunnottomien yö: Lisää vuokra-asuntoja, vuokrasääntely ja kunnon perusturva

Yhdistyneiden Kansakuntien julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään taas Asunnottomien yön tapahtumilla. Suomen noin 4 500 asunnottomasta suurin osa yrittää selviytyä Helsingissä ja heistä yhä useampi on nuori.

Asunnottomien palveluja on viime vuosina jossain määrin lisätty ja Helsingin uuden kaupunkistrategian tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen. Käytännössä kuitenkin jopa asunnottomien oikeuksia puolustavalla järjestöllä VVA:lla on ollut vaikeuksia saada tiloja matalan kynnyksen palveluille ja korona-aikana suljettiin monia julkisia tiloja.

Asunnottomuutta aiheuttavat monet tekijät. Edullisia vuokra-asuntoja on liian vähän, sijoittajat ja rakennusliikkeet hakevat asunnoista kovia tuottoja, Suomessa ei ole vuokrasääntelyä ja toimeentulon perusturvan on riittämätön.

SKP:n Helsingin piirikomitea osallistuu Asunnottomien yön tapahtumiin ja vaatii ara-säänneltyjen tavallisten vuokra-asuntojen osuuden korottamista Helsingin kaupungin asunto-ohjelmassa nykyisestä alle viidenneksestä 40 prosenttiin.

On ehkäistävä ihmisten joutumista kierteeseen, jossa ei saa töitä ilman asuntoa eikä toisaalta asuntoa ilman työpaikkaa. Asunnottomille pitää tehdä helpommaksi saada oma koti kaupungin vuokra-asunnoista ja työllistyä kaupungin tehtäviin, palkkatukityöhön tai päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Satoja miljoonien ylijäämää tänäkin vuonna tekevällä Helsingin kaupungilla on tähän rahaa.

Sanna Marinin hallitusta vaadimme valmistelemaan esityksen vuokrasäännöstelystä, jonka tulee koskea ainakin pääkaupunkiseutua ja muita kasvukeskuksia. Lisäksi on parannettava perusturvaa nostamalla pienten palkkojen, eläkkeiden, toimeentulotuen, työmarkkinatuen, opintorahan ja sairauspäivärahojen tasoa. On myös vähennettävä turhaa byrokratiaa Kelan hakemusten käsittelyssä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.10.2021

Lähiterveysasemat taas uhattuna

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan taas lähiterveysasemien vähentämistä. Valtuustolle esitetyn kaupunkistrategian mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen Kalasataman kaltaisiin jättikeskuksiin jatkuu. Strategiassa mainitaan myös palvelujen saatavuus ”riittävän lähellä”, mutta ei luvata säilyttää lähiterveysasemien kattavaa verkostoa.

Vaaleissa monet puolueet lupasivat puolustaa lähiterveysasemia, mutta heti vaalien jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa Kamppiin terveys- ja hyvinvointikeskuksen, jonka valmistuessa lopetetaan taas lähiterveysasemia.

Sote-uudistuksessa Helsinki sai ainoana kuntana oikeuden itse järjestää palvelut, mutta rahoituksen leikkaaminen ja ministeriön tiukka ohjaus lisäävät painetta palveluverkon karsimiseen. Siksi on hälyttävää, että kaupunkistrategiaan ei esitetä mitään konkreettista lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen turvaamisesta.

Asukkaat sivuutettu valmisteluissa

Sote-toimialan virkamiehet ovat jo helmikuussa aloittaneet valmistelut uusista tilaratkaisuista. Vasta nyt syksyllä asetti valtuusto sote-uudistusta ohjaamaan uudistusjaoston – mutta ei määritellyt sille mitään tavoitteita. Asukkaat on valmistelussa sivuutettu kokonaan.

Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esitti aikoinaan – ennen kuin siirtyi yksityiseen terveysbisnekseen – Helsingin noin 20 terveysaseman keskittämistä 5 – 6 jättikeskukseen. Jatkuuko keskittämislinja nykyisen kokoomuslaisen apulaispormestarin johdolla vain pehmennettynä niin, että jätetään kaupungin laidoille muutamia terveysasemia?

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan ehdotettua kaupunkistrategiaa ja kirjaamaan siihen selkeästi, että lähiterveysasemia ei vähennetä eikä ulkoisteta, vaan kaupungin terveysasemien toimintaa parannetaan. Samalla on hylättävä strategiaan esitetty menoleikkuri, joka rajaa määrärahojen lisäyksen kustannusten ja palvelutarpeiden kasvua pienemmäksi.

Myös valtion sote-rahoitukseen pitää saada leikkausten sijaan tasokorotus koronakriisin pahentaman hoito- ja hoivavajeen helpottamiseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
5.10.2021

(Artikkelin kuva Laakson terveysasema/Helsingin kaupunki)