Avainsana: Helsinki

Jo riittää pormestarimalli ja työntekijöiden pompottelu!

Helsinki on ajautunut kriisistä toiseen: uuden palkanmaksujärjestelmän katastrofaalinen epäonnistuminen, budjettiesityksen lainvastainen salaaminen, matalapalkkaisia syrjivä palkkaohjelma, varhaiskasvatuksen kriisi, hoitotakuulain rikkominen…

Vuosia jatkunut määrärahojen alimitoittaminen on johtanut koko palvelujärjestelmän kriisiin, jonka ytimessä on henkilöstön riittämättömyys. Jo vuoden jatkunut palkanmaksukaaos, epäoikeudenmukainen palkkaohjelma ja esitykset sote-palvelujen sadan miljoonan leikkauksista osoittavat, että kaupungin johdossa ei vieläkään ymmärretä ongelmien vakavuutta. Vai ajetaanko julkisia palveluja tahallaan kriisiin, joka ruokkii yksityistä bisnestä?

Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja palkkaohjelmaan

Helsinki teki viime vuonna ylijäämää 364 miljoonaa euroa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan ylijäämistä lisää rahaa peruspalvelujen rahoituksen ja palkkaohjelman tason tuntuvaan korotukseen.

Kun henkilöstökulut ovat yli 1,5 miljardia, ei nykyinen 14 miljoonan palkkaohjelma riitä, jos todella halutaan parantaa pienipalkkaisten asemaa ja henkilöstön saatavuutta.

Pormestarimallista osallistuvaan demokratiaan

Helsingin johtamisessa ovat toteutuneet kaikki ne ongelmat, joista SKP ja Helsinki-listat varoittivat vastustaessa pormestarimalliin siirtymistä. Tilannetta on pahentanut pormestarin Juhana Vartiaisen (kok) esittämä budjettiehdotuksen salaaminen siihen asti, kunnes se on kaupunginhallituksessa sovittu. Tämä kaupunginhallituksen kaikkien poliittisten ryhmien sopiman salaaminen on nyt todettu hallinto-oikeudessa lainvastaiseksi.

SKP:n piirikomitean mielestä on syytä hylätä pormestarimalli, joka on keskittänyt valtaa pormestarille, johtaville virkahenkilöille ja kaupunginhallituksen sisäpiiriin. Pormestarin ja toimialajohtajien valtaa on vähennettävä. On ryhdyttävä kehittämään osallistuvaa budjetointia, jolla turvataan budjetin valmistelussa julkisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet.

SKP:n Helsingin piirikomitea
25.4.2023

Mistä ratkaisuja sote-palvelujen ongelmiin?

Uutiset kertovat hoitojonoista, palvelujen keskittämisestä, lastensuojelun kriisistä, kotihoidon ongelmista, henkilöstön uupumisesta… Mistä löytyy ratkaisuja sote-palvelujen ongelmiin?
Keskustelemassa Myllypuron kirjastolla tiistaina 14.3. klo 18 – 19.30 Päivi Hedman-Ağyol (terveydenhoitaja, SKP ja sitoutumattomat), Antti Kaajakari (sosiaaliohjaaja, VAS), Johanna Laisaari (lapsioikeusjuristi, pääsihteeri, SDP) ja Emilia Taskinen (liikennesuunnittelija, FP).

SKP:n ja sitoutumattomien ehdokaslista Helsingissä

Helsingissä on eduskuntavaaleissa mukana SKP:n ja sitoutumattomien lista. Listalla on varmasti Suomen nuorimpiin ehdokkaisiin kuuluva Matilda Mickwitz, joka täytti juuri 18 vuotta. Suurin osa ehdokkaista on lähiöistä ja mukana on monia uusia nuoria toimijoita. Joukossa on niin duunareita, hoitajia, tutkijoita, opiskelijoita kuin taiteilijoita. Osa on sitoutumattomia.

Vaihtoehto vaaleissa on vasemmalla – ei oikealla, korostetaan SKP:n vaalimanifestissa. SKP vaatii politiikan suunnan perusteellista muuttamista. Puolueen vaalitunnus on ”Rahat hyvinvointiin, ei aseisiin!”

SKP:n vaaliohjelman keskeisiä teemoja ovat rauhanpolitiikka, hintojen nousun pysäyttäminen, ympäristökriisin ratkaiseminen, julkisten palvelujen rahoituksen turvaaminen ja toiminta demokratian puolesta yhtiövaltaa vastaan. Valmisteilla on myös Helsingin ehdokaslistan yhteinen vaalijulistus.

SKP:n ja sitoutumattomia ehdokkaita voi tulla tapaamaan esimerkiksi Kontulan ostarille lauantaina 4.3. klo 10-14 ja Hakaniemen markkinoille sunnuntaina 5.3. klo 9-15.

Monipuolinen ehdokaslista

Arto Aijala, työsuojeluasiantuntija, linja-autonkuljettaja, eläkkeellä, Konala, sitoutumaton.
Maija Hakanen, ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori, Keskuspuistoaktiivi, Pirkkola.
Päivi Hedman-Ağyol, terveydenhoitaja, Mellunmäki.
Emilia Heikkinen, opiskelija, Vartiokylä.
Jukka Laitinen, ravintolakokki, eläkeläinen, Tapaninvainio.
Matti Laitinen, kirjailija, omaishoitaja, Vallila, STP:n puheenjohtaja, sitoutumaton.
Arvo Lehtomäki, laskentamerkonomi, Kallio.
Matilda Mickwitz, studerande, Munksnäs.
Sante Ngiesi, opiskelija, Kontula, sitoutumaton.
Ville Rahikainen, leipomotyöläinen, pääluottamusmies, Malmi, sitoutumaton.
Laura Rontu, meteorologian dosentti, Tammisalo.
Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK), Puistola.
Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri, Kallio.
Valo Vaeltaja, tradenomi, Master of Science, Itäkeskus.

Helsinki aikoo myydä osia Helen-konsernista

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Kaupunginhallituksen konsernijaostolle tehdyn esityksen mukaan:

”Helen-konserni voi strategisesti tärkeitä verkkojaan lukuun ottamatta luopua omistuksista, joiden säilyttäminen ei ole perusteltua konsernin strategian, kannattavan toiminnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Helen-konsernin omistuspohjaa ja/tai rakennetta voidaan muuttaa tytäryhteisöasema säilyttäen edellyttäen, että muutos on taloudellisesti ja strategisesti sekä kaupunkikonsernin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltu”.

Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet. Näin yksityiset sijoittajat saisivat rohmuta käsiinsä ison osan helsinkiläisten yhteisestä energiayhtiöstä ja sen tuotoista.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vastustavat tällaisia energia- ja ympäristötavoitteiden ja kaupungin talouden kannalta vaarallisista linjauksia. Helen-konsernin osittainen myyminen ja pilkkominen lisäisi Helsingin energiahuollon riippuvuutta yksityisistä markkinoista ja sijoittajista, vaikka julkista omistusta ja ohjausta pitäisi päinvastoin lisätä energian hintojen, kulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi.

Pormestari Juhana Vartiaisen ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan johdolla valmisteltua uutta omistajastrategiaa ei aiota edes viedä kaupunginvaltuustoon vaan päättää suljettujen ovien takana kaupunginhallituksessa.

Käyttö- ja kunnossapitopalvelut jo ulkoistettiin

Helen-yhtiön käyttö- ja kunnossapitopalvelut on jo ulkoistettu kansainväliselle energia-alan pörssiyhtiö Enersense Internationalille. Noin 250 käyttö- ja kunnossapidon työntekijää siirrettiin marraskuussa liikkeenluovutuksella Enersense IN Oy:n palvelukseen. Tyyliä kuvaa se, että kaikki henkilöstön kerhotkin heitettiin saman tien ulos Helenin tiloista.

Sopimuksen mukaan Helen ostaa jatkossa käyttö- ja kunnossapitopalveluita Enersense IN:ltä. Kohteina on muun muassa neljä voimalaitosta, 15 lämpökeskusta, kuusi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosta, yli 1500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä noin 60 kilometriä energiatunneleita pääkaupunkiseudulla.

Päätöksen luopua omista käyttö- ja kunnossapitopalveluista teki Osmo Soininvaaran johtama Helenin hallitus ja kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi sen vähin äänin. Helen kertoi päätöksen olevan osa sopeuttamistoimia, jotka liittyvät mm. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä Helen ulkoistaa työntekijöiden irtisanomisia ja mahdollisia työehtojen heikennyksiä sen sijaan, että toimisi vastuullisena työnantajana ja turvaisi kaikkien työntekijöiden toimeentulon Helenin tai kaupungin palveluksessa. Ulkoistaminen voi heikentää myös energiahuollon toimitusvarmuutta.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen mielestä on järjetöntä heikentää kaupungin energiayhtiön osaamista ja ryhtyä myymään osaa Helenistä. Kommunistit vetoavat kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon Helen-konsernin pitämiseksi kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, sen päätöksenteon demokratisoimiseksi ja Helenin kohtuuttomien kuluttajahintojen alentamiseksi.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.1.2023

Helenin Hanasaaren voimala
Artikkelin kuvat: Toivo Koivisto

Lapsilta ja perheiltä leikkaaminen lopetettava

Helsingin kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää, mutta leikkaa lasten ja lapsiperheiden palveluja. Samaan aikaan kaupunki ulkoistaa ja yksityistää palveluja kiihtyvällä vauhdilla.

Lapsiperheiden palvelut ovat kautta linjan heikentyneet, kun niiden määrärahoja on jo pitkään alimitoitettu. Se näkyy synnytyssairaaloiden ruuhkissa ja neuvolapalvelujen vähenemisenä, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja päiväkotipaikkojen puutteena sekä opettajien, oppilaiden tuen ja jopa koulukirjojen pulana kouluissa.

Uusin esimerkki lasten ja lapsiperheiden oikeuksien sivuuttamisesta on päätös sulkea 39 leikkipuistoa kevätkaudeksi. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan nyt esittämä vaatimus tarjota tilalle avustettavaa iltapäivätoimintaa peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisille jättää pienempien lasten perheet oman onnensa nojaa. Eka- ja tokaluokkalaistenkin osalta päätös jättää auki sen, löytyykö kaikille paikkaa läheltä kotia ja millaista toimintaa yksityiset yritykset ja järjestöt tarjoavat. Sulkeminen vie leikkipuistojen tilat myös monilta muilta lapsilta ja kerhoilta. 

Leikkipuistojen sulkemisella ei korjata varhaiskasvatuksen henkilöstövajetta, jonka kaupunki ja valtiovalta ovat aiheuttaneet kieltäytymällä varhaiskasvatuksen palkkatason parantamisesta ja koulutuspaikkojen lisäämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii puuttumista varhaiskasvatuksen ongelmien keskeisiin syihin nostamalla koko alan palkkatasoa ja lisäämällä koulutuspaikkoja ja henkilöstöä. Jollei tätä tehdä, osa leikkipuistojen sulkemisista uhkaa jäädä voimaan myös kevään jälkeen, eriarvoisuus kasvaa ja myös päiväkotien ongelmat jatkuvat.

Helsingin ylijäämistä on ohjattava lisäbudjetilla lisää resursseja varhaiskasvatuksen ja muiden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle valtuustossa yksimielisesti hyväksytyn budjetin nimellinen, alle kahden prosentin lisäys tänä vuonna käytettäviin menoihin, ei riitä kattamaan edes kustannustason nousua.

SKP:n Helsingin piirikomitea
15.12.2022

(Kuva leikkipuisto Haruspuistosta/hel.fi)

Miksi Helsinki ajoi työttömien yhdistyksen, HeTyn konkurssiin?

Helsingin kaupungin johto on jättänyt Helsingin työkanava HeTy -yhdistyksen markkinavoimien ja korona-ajan seurausten uhriksi. Kaupungin tuen vähyys, sen perimät kovat vuokrat ja vakuutusyhtiö ovat ajaneet konkurssiin HeTyn, joka on vuodesta 1993 alkaen tarjonnut tuhansille työttömille palkkatukitöitä, työkokeilupaikkoja, koulutusta, neuvontaa ja toimintamahdollisuuksia.

HeTy ja sen aktiivit ansaitsevat kiitokset, mutta kaupungin johto ei ole ymmärtänyt kolmannella sektorilla toimivan yhdistyksen roolia ja mahdollisuuksia. On häpeä Helsingille, että työttömien yhdistyksen tukemiseen ei muka riitä rahaa samaan aikaan kun jopa osa työllisyyden hoitoon budjetoiduista varoista on jätetty käyttämättä ja kaupunki tekee satoja miljoonia ylijäämää.

Työttömien yhdistyksen ajaminen konkurssiin vaikeuttaa työllisyyden hoitamista tilanteessa, jossa myös valtio on vähentänyt työllisyyspalvelujen ja työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoitusta. Eduskunnan käsittelyssä oleva palkkatukiuudistus uhkaa lisäksi vähentää isompien järjestöjen mahdollisuutta tarjota palkkatukityöpaikkoja.

Työttömiä on Helsingissä lähes 35 000. Vaikka määrä on vähän pienempi kuin vuosi sitten, työttömiä on edelleen lähes 5 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Talouden kääntyminen taantumaan uhkaa taas lisätä työttömyyttä ja näkyy jo selvästi avoimien työpaikkojen vähenemisenä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisessä tarvitaan lisää toimia.

Missä ovat kaupunginhallituksessa istuvien puolueiden vaalilupaukset työttömien toiminnan tukemisesta? Miksi ne ovat olleet kuuroja HeTy:n vetoomuksille ja katsovat sivusta, kun työttömien yhdistys on ajettu joulun alla kadulle? SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginhallitukselta kiireellisiä toimia, joilla mahdollistetaan työttömien toiminnan käynnistäminen uudelleen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
29.11.2022

(Kuva HeTyn toimistolta: Toivo Koivisto)

Pormestarille ja henkilöstöjohtajalle aika näyttää ovea

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Viime aikojen perusteella se kilpailee myös Suomen surkeimman ja ylimielisimmän työnantajan tittelistä.

Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kaaos jatkuu jo kuudetta kuukautta. Syyskuun alussa lähes neljä tuhatta työntekijää jäi osittain vaille palkkaa, jotkut jopa kokonaan. Lisäksi muita virheitä oli palkanmaksussa toisella neljällä tuhannella.

Päätös hankkia tietojärjestelmä Sarastialta ja ajaa alas vanha järjestelmä ennen kuin uusi toimii kunnolla, on osoittautunut katastrofaaliseksi virheeksi. Järjestelmän korjaamiseen ja konsulttien palkkioihin on käytetty miljoonia, mutta valmista ei ole tullut.

Konkreettinen vastuu ongelmista on kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Grosilla, digitalisaatiopäällikkö Mikko Rusamalla, Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtajan tehtävistä keväällä Sarastian liiketoimintajohtajaksi siirtyneellä Ulla Kukkosella ja Talpan johtokunnalla, jotka sivuuttivat henkilöstön varoitukset liian kovasta kiireestä ja henkilöresurssien vähyydestä.

Mutta myös kaupungin hallintoa johtava pormestari Juhana Vartiainen ja kaupunginhallitus ovat laiminlyöneet vastuunsa ja sivuuttaneet henkilöstön varoitukset ja esitykset.

Viimeisin osoitus kaupungin ja sen henkilöstöhallinnon johtamisen surkeasta tilasta on päätös mitättömistä kertakorvauksista (vähintään 50 euron viivästymismaksu plus viivästyskorot) niille työntekijöille, jotka eivät ole saaneet ajallaan palkkoja. Ammattijärjestöt olivat esittäneet neuvotteluja korvauksista, mutta kaupungin johto päätti asian yksipuolisesti juuri ennen sovittua neuvottelua.

Johtajat vaihtoon

Miten kauan pormestarin ja henkilöstöjohtajan annetaan jatkaa kaupungin työntekijöiden törkeää kohtelua ja rikkoa työnantajan lakisääteisiä velvoitteita palkanmaksusta, tiedottamisesta ja neuvotteluista? Kuka voi enää luottaa Helsingin kaupungin johtoon muissakaan asioissa, jos se ei piittaa edes työelämän alkeissäännöistä?

Kaupunginvaltuuston on korkea aika näyttää ovea pormestari Vartiaiselle ja henkilöstöjohtaja Grosille. Katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uudet johtajat.

SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot
8.9.2022

(Artikkelin kuva hel.fi)

Loppu sähkön hinnoilla keinottelulle

Sähkön ja muiden energiamuotojen hinta on noussut viime aikoina rajusti. Syynä hinnankorotuksiin ei ole tuotantokustannusten nousu vaan ennen kaikkea erilaisissa pörsseissä tapahtuva keinottelu. Sähkön hintataso Suomessa määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jossa on mukana myös Baltian maita ja jota hallitsee eurooppalainen pörssiyhtiö Euronext.

Pohjoismaiset sähkön tuottajat ja sähköä loppukuluttajille myyvät yhtiöt operoivat päivittäin pörssissä, tuottajat myyntitarjouksin ja ostajayhtiöt ostotarjouksin. Lisäksi pörssissä käydään kauppaa ns. futuureilla eli veikkauksilla hinnoista, joilla tuottajat ja ostajat ovat sopineet tulevat kaupat.

Pörssihinnan lähtökohtana pidetään kalleinta, käytännössä saastuttavinta tuotantomuotoa. Sähkön hinta on tässä keinottelussa moninkertaistunut viime talvesta. Tämä on mahdollistanut sen, että sähkön tuotantoyhtiöt tahkoavat ennätysmäisiä voittoja, jotka kasvattavat kuluttajien laskuja. Hallituksen esittämillä verohelpotuksilla korvataan vain pieni osa hintojen korotuksista eikä hillitä niitä.

Koska sähkö on nykyisessä ihmisyhteisössä keskeinen toiminnan ja elämisen edellytys, on energiahuolto irrotettava pörssikeinottelusta. Se on kansallistettava ja otettava paikallisella tasolla suoraan kuntien demokraattiseen hallintaan. Ylihinnoittelun leikkaamiseksi on säädettävä hintakatto energialle ja windfall-vero, jolla leikataan energiayhtiöiden voittoja.

Helenin hintoja alennettava

Helsingin kaupungin kokonaan omistama energiakonserni Helen on räikeä esimerkki keinottelusta sähköpörssissä.

Helen myy tuottamansa sähkön pörssiin, saa pörssihinnoilla voittoa ja myy sitten sähkön näin nostetulla hinnalla kuluttajille. Konserniin kuuluva Helen Sähköverkko Oy puolestaan laskuttaa markkinahintoja sähkön siirrosta Helenin omistamassa ja kaupungin rakentamassa verkossa. Kuluttajilta laskutetaan näin sekä perussähkössä että siirtomaksuina paljon enemmän kuin todelliset tuotanto- ja siirtokustannukset. Perussähkön hintaa Helen nostaa lokakuun alussa jopa 58 % ja korotus on jo kolmas vuoden aikana.

Emme hyväksy Helenin hintojen kohtuuttomia korotuksia, joita on tulossa myös kaukolämpöön. Helenin ylihintoja perustellaan sillä, että yhtiö on laajentanut myyntiä Helsingin alueen ulkopuolelle ja joutuu siksi toimimaan markkinaehtoisesti. Mikään laki ei kuitenkaan estä Heleniä myymästä helsinkiläisille edullista sähköä eriyttämällä toimintansa muualla Suomessa ja irrottamalla paikallisen myynnin pörssihinnoista. Vaadimmekin Helenin hintojen alentamista viipymättä.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
1.9.2022

Tervetuloa Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin

Vappu on työväen merkittävin kansainvälinen mielenosoitus- ja juhlapäivä. Tänä vappuna nostamme punaliput etenkin rauhan, parempien työehtojen ja ympäristötekojen puolesta. Tule marssimaan kanssamme työväen vappukulkueen Punaiseen blokkiin sunnuntana 1.5.2022.

Ei Natolle, ei militarismille! Osoitamme mieltä asevarustelun paisuttamista ja Suomen Natoon liittämistä vastaan. Nato-jäsenyys ei lisää Suomen turvallisuutta vaan riskejä joutua mukaan suurvaltojen sotiin. Rauhanaloitteet ja ympäristökysymykset on nostettava turvallisuuspolitiikan keskiöön. Suomen on liityttävä ydinaseet kieltävään YK:n sopimuksen.

Loppu imperialistisille sodille! Vaadimme sotatoimien välitöntä lopettamista ja Venäjän joukkojen vetämistä pois Ukrainasta. Myös sotilaallisesti liittoutumattomilla mailla ja ydinaseettomilla alueilla voi olla tärkeä merkitys konfliktien ehkäisemisessä. On toimittava myös Palestiinan, kurdien ja muiden sorrettujen oikeuksien puolesta. Kyse on myös arjen turvallisuudesta; sodat vauhdittavat energian, asumisen ja muiden hintojen nousua, joka iskee kipeimmin köyhiin.

Työstä kunnon palkka! Jokaiselle on taattava oikeus kunnolliseen työpaikkaan ja riittävään palkkaan. Osa-aikaisten ja silpputöiden sokkelosta on päästävä työntekijöiden etujen mukaiseen työelämään. Tuemme sote- ja kunta-alojen ammattilaisten taisteluja reilujen palkankorotusten ja parempien työolojen puolesta. Julkisen sektorin potentiaalia työllistämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa on hyödynnettävä. Työaikaa on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Näin työtä voidaan jakaa ja luoda lisää työpaikkoja.

Loppu ympäristön tuhoamiselle! Suurin ihmiskuntaa koskettava uhka on ympäristökriisi. Tutkijoiden viesti on ollut jo pitkään hälyttävä: toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan nyt heti. Ympäristökriisin vaatii talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin asti meneviä muutoksia. Luonnonvarojen ylikulutukseen ja jatkuvaan määrälliseen kasvuun perustuvasta kapitalismista on siirryttävä ekologisen kantokyvyn huomioivaan talous- ja yhteiskuntajärjestelmää. Paikallisesti ympäristötekoja on mahdollista tehdä muun muassa kehittämällä joukkoliikennettä ja säästämällä luonto- ja viheralueita.

Toivotamme Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin tervetulleiksi kaikki nykymenoon tyytymättömät ja edistyksellistä muutosta kaipaavat! Kokoonnumme työväenvappumarssiin Hakaniemen torilla vappupäivänä 1.5. kello 11.

Kutsumme mukaan Kommunistinuorten ja Suomen kommunistisen puolueen toimintaan työväenluokan, rauhan, solidaarisuuden, tasa-arvon ja ympäristön puolesta. Päämäärämme on siirtyminen ihmistä ja luontoa riistävästä kapitalismista sosialismiin ja kohti kommunismia.

Pääkaupunkiseudun kommunistinuoret ja SKP:n Helsingin piirijärjestö
www.kommunistinuoret.fi
www.skp.fi

*****

Katso tiedot punaisen vapun tapahtumista Helsingissä tästä linkistä.