Pormestarille ja henkilöstöjohtajalle aika näyttää ovea

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Viime aikojen perusteella se kilpailee myös Suomen surkeimman ja ylimielisimmän työnantajan tittelistä.

Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kaaos jatkuu jo kuudetta kuukautta. Syyskuun alussa lähes neljä tuhatta työntekijää jäi osittain vaille palkkaa, jotkut jopa kokonaan. Lisäksi muita virheitä oli palkanmaksussa toisella neljällä tuhannella.

Päätös hankkia tietojärjestelmä Sarastialta ja ajaa alas vanha järjestelmä ennen kuin uusi toimii kunnolla, on osoittautunut katastrofaaliseksi virheeksi. Järjestelmän korjaamiseen ja konsulttien palkkioihin on käytetty miljoonia, mutta valmista ei ole tullut.

Konkreettinen vastuu ongelmista on kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Grosilla, digitalisaatiopäällikkö Mikko Rusamalla, Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtajan tehtävistä keväällä Sarastian liiketoimintajohtajaksi siirtyneellä Ulla Kukkosella ja Talpan johtokunnalla, jotka sivuuttivat henkilöstön varoitukset liian kovasta kiireestä ja henkilöresurssien vähyydestä.

Mutta myös kaupungin hallintoa johtava pormestari Juhana Vartiainen ja kaupunginhallitus ovat laiminlyöneet vastuunsa ja sivuuttaneet henkilöstön varoitukset ja esitykset.

Viimeisin osoitus kaupungin ja sen henkilöstöhallinnon johtamisen surkeasta tilasta on päätös mitättömistä kertakorvauksista (vähintään 50 euron viivästymismaksu plus viivästyskorot) niille työntekijöille, jotka eivät ole saaneet ajallaan palkkoja. Ammattijärjestöt olivat esittäneet neuvotteluja korvauksista, mutta kaupungin johto päätti asian yksipuolisesti juuri ennen sovittua neuvottelua.

Johtajat vaihtoon

Miten kauan pormestarin ja henkilöstöjohtajan annetaan jatkaa kaupungin työntekijöiden törkeää kohtelua ja rikkoa työnantajan lakisääteisiä velvoitteita palkanmaksusta, tiedottamisesta ja neuvotteluista? Kuka voi enää luottaa Helsingin kaupungin johtoon muissakaan asioissa, jos se ei piittaa edes työelämän alkeissäännöistä?

Kaupunginvaltuuston on korkea aika näyttää ovea pormestari Vartiaiselle ja henkilöstöjohtaja Grosille. Katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uudet johtajat.

SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot
8.9.2022

(Artikkelin kuva hel.fi)

Loppu sähkön hinnoilla keinottelulle

Sähkön ja muiden energiamuotojen hinta on noussut viime aikoina rajusti. Syynä hinnankorotuksiin ei ole tuotantokustannusten nousu vaan ennen kaikkea erilaisissa pörsseissä tapahtuva keinottelu. Sähkön hintataso Suomessa määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jossa on mukana myös Baltian maita ja jota hallitsee eurooppalainen pörssiyhtiö Euronext.

Pohjoismaiset sähkön tuottajat ja sähköä loppukuluttajille myyvät yhtiöt operoivat päivittäin pörssissä, tuottajat myyntitarjouksin ja ostajayhtiöt ostotarjouksin. Lisäksi pörssissä käydään kauppaa ns. futuureilla eli veikkauksilla hinnoista, joilla tuottajat ja ostajat ovat sopineet tulevat kaupat.

Pörssihinnan lähtökohtana pidetään kalleinta, käytännössä saastuttavinta tuotantomuotoa. Sähkön hinta on tässä keinottelussa moninkertaistunut viime talvesta. Tämä on mahdollistanut sen, että sähkön tuotantoyhtiöt tahkoavat ennätysmäisiä voittoja, jotka kasvattavat kuluttajien laskuja. Hallituksen esittämillä verohelpotuksilla korvataan vain pieni osa hintojen korotuksista eikä hillitä niitä.

Koska sähkö on nykyisessä ihmisyhteisössä keskeinen toiminnan ja elämisen edellytys, on energiahuolto irrotettava pörssikeinottelusta. Se on kansallistettava ja otettava paikallisella tasolla suoraan kuntien demokraattiseen hallintaan. Ylihinnoittelun leikkaamiseksi on säädettävä hintakatto energialle ja windfall-vero, jolla leikataan energiayhtiöiden voittoja.

Helenin hintoja alennettava

Helsingin kaupungin kokonaan omistama energiakonserni Helen on räikeä esimerkki keinottelusta sähköpörssissä.

Helen myy tuottamansa sähkön pörssiin, saa pörssihinnoilla voittoa ja myy sitten sähkön näin nostetulla hinnalla kuluttajille. Konserniin kuuluva Helen Sähköverkko Oy puolestaan laskuttaa markkinahintoja sähkön siirrosta Helenin omistamassa ja kaupungin rakentamassa verkossa. Kuluttajilta laskutetaan näin sekä perussähkössä että siirtomaksuina paljon enemmän kuin todelliset tuotanto- ja siirtokustannukset. Perussähkön hintaa Helen nostaa lokakuun alussa jopa 58 % ja korotus on jo kolmas vuoden aikana.

Emme hyväksy Helenin hintojen kohtuuttomia korotuksia, joita on tulossa myös kaukolämpöön. Helenin ylihintoja perustellaan sillä, että yhtiö on laajentanut myyntiä Helsingin alueen ulkopuolelle ja joutuu siksi toimimaan markkinaehtoisesti. Mikään laki ei kuitenkaan estä Heleniä myymästä helsinkiläisille edullista sähköä eriyttämällä toimintansa muualla Suomessa ja irrottamalla paikallisen myynnin pörssihinnoista. Vaadimmekin Helenin hintojen alentamista viipymättä.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
1.9.2022

Tervetuloa Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin

Vappu on työväen merkittävin kansainvälinen mielenosoitus- ja juhlapäivä. Tänä vappuna nostamme punaliput etenkin rauhan, parempien työehtojen ja ympäristötekojen puolesta. Tule marssimaan kanssamme työväen vappukulkueen Punaiseen blokkiin sunnuntana 1.5.2022.

Ei Natolle, ei militarismille! Osoitamme mieltä asevarustelun paisuttamista ja Suomen Natoon liittämistä vastaan. Nato-jäsenyys ei lisää Suomen turvallisuutta vaan riskejä joutua mukaan suurvaltojen sotiin. Rauhanaloitteet ja ympäristökysymykset on nostettava turvallisuuspolitiikan keskiöön. Suomen on liityttävä ydinaseet kieltävään YK:n sopimuksen.

Loppu imperialistisille sodille! Vaadimme sotatoimien välitöntä lopettamista ja Venäjän joukkojen vetämistä pois Ukrainasta. Myös sotilaallisesti liittoutumattomilla mailla ja ydinaseettomilla alueilla voi olla tärkeä merkitys konfliktien ehkäisemisessä. On toimittava myös Palestiinan, kurdien ja muiden sorrettujen oikeuksien puolesta. Kyse on myös arjen turvallisuudesta; sodat vauhdittavat energian, asumisen ja muiden hintojen nousua, joka iskee kipeimmin köyhiin.

Työstä kunnon palkka! Jokaiselle on taattava oikeus kunnolliseen työpaikkaan ja riittävään palkkaan. Osa-aikaisten ja silpputöiden sokkelosta on päästävä työntekijöiden etujen mukaiseen työelämään. Tuemme sote- ja kunta-alojen ammattilaisten taisteluja reilujen palkankorotusten ja parempien työolojen puolesta. Julkisen sektorin potentiaalia työllistämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa on hyödynnettävä. Työaikaa on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Näin työtä voidaan jakaa ja luoda lisää työpaikkoja.

Loppu ympäristön tuhoamiselle! Suurin ihmiskuntaa koskettava uhka on ympäristökriisi. Tutkijoiden viesti on ollut jo pitkään hälyttävä: toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan nyt heti. Ympäristökriisin vaatii talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin asti meneviä muutoksia. Luonnonvarojen ylikulutukseen ja jatkuvaan määrälliseen kasvuun perustuvasta kapitalismista on siirryttävä ekologisen kantokyvyn huomioivaan talous- ja yhteiskuntajärjestelmää. Paikallisesti ympäristötekoja on mahdollista tehdä muun muassa kehittämällä joukkoliikennettä ja säästämällä luonto- ja viheralueita.

Toivotamme Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin tervetulleiksi kaikki nykymenoon tyytymättömät ja edistyksellistä muutosta kaipaavat! Kokoonnumme työväenvappumarssiin Hakaniemen torilla vappupäivänä 1.5. kello 11.

Kutsumme mukaan Kommunistinuorten ja Suomen kommunistisen puolueen toimintaan työväenluokan, rauhan, solidaarisuuden, tasa-arvon ja ympäristön puolesta. Päämäärämme on siirtyminen ihmistä ja luontoa riistävästä kapitalismista sosialismiin ja kohti kommunismia.

Pääkaupunkiseudun kommunistinuoret ja SKP:n Helsingin piirijärjestö
www.kommunistinuoret.fi
www.skp.fi

*****

Katso tiedot punaisen vapun tapahtumista Helsingissä tästä linkistä.

Leikkaamisen sijasta lisättävä Helsingin sote-rahoitusta

Helsingin kaupunginhallituksen neuvotteluissa sovittu budjettiesitys leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla tämän vuoden tasosta. Se on julmaa piittaamattomuutta koronapandemian myötä tuhansilla kasvaneista hoitojonoista, henkilöstön uupumisesta ja muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kasvavista palvelutarpeista. Tällaisten leikkausten läpiviemisen helpottamiseksi budjettiesitystä ei julkaistu ennen kuin se oli käytännössä ratkaistu.

Kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n sopimassa budjetissa esitetään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin niihin käytetään tänä vuonna. Ensi vuonna jaettava koronapalautumisraha vähentää leikkausta, mutta vain osittain ja kertaluontoisesti.

Lisäksi budjetissa on sovittu kaupungin työterveydenhuollon kilpailuttamisesta. Noin 40 000 työntekijän työterveydenhuollosta voi tulla jättibisnes yksityisille yrityksille.

Kymmenien miljoonien leikkaamisen sijasta sote-palveluihin pitäisi kiireellisesti osoittaa ainakin pitkälle toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on sote-toimialan julkaisemien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta edellyttää myös vanhusten määrän nopea kasvu, lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet. Myöskään hoitajamitoitusta ei paranneta eikä hoitajapulaa voiteta ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Työntekijöiden palkkoja nostettava

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan budjettiesitystä niin, että esitetyt leikkaukset torjutaan ja sote-palveluihin osoitetaan päinvastoin lisärahoitusta. Palvelujen keskittämisen sijasta on turvattava lähiterveysasemat ja muun muassa kaikkien Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen.

Piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkkauksen ja työolojen parantamiseksi, erityisesti matalien palkkojen tasokorotuksesta. Työterveydenhuoltoa on kehitettävä kaupungin omana toimintana.

Rahaa näihin ja muiden toimialojen rahoitusvajeen poistamiseen löytyy kaupungin ylijäämistä, joita on kertymässä tämän vuoden tulosennusteen mukaan taas lisää yli 230 miljoonaa. Mikä muu kuin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen edistäminen selittää sen, jos julkisista palveluista leikataan, vaikka kaupunki tekee ylijäämää?

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Asunnottomien yö: Lisää vuokra-asuntoja, vuokrasääntely ja kunnon perusturva

Yhdistyneiden Kansakuntien julistamaa köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää vietetään taas Asunnottomien yön tapahtumilla. Suomen noin 4 500 asunnottomasta suurin osa yrittää selviytyä Helsingissä ja heistä yhä useampi on nuori.

Asunnottomien palveluja on viime vuosina jossain määrin lisätty ja Helsingin uuden kaupunkistrategian tavoitteena on asunnottomuuden poistaminen. Käytännössä kuitenkin jopa asunnottomien oikeuksia puolustavalla järjestöllä VVA:lla on ollut vaikeuksia saada tiloja matalan kynnyksen palveluille ja korona-aikana suljettiin monia julkisia tiloja.

Asunnottomuutta aiheuttavat monet tekijät. Edullisia vuokra-asuntoja on liian vähän, sijoittajat ja rakennusliikkeet hakevat asunnoista kovia tuottoja, Suomessa ei ole vuokrasääntelyä ja toimeentulon perusturvan on riittämätön.

SKP:n Helsingin piirikomitea osallistuu Asunnottomien yön tapahtumiin ja vaatii ara-säänneltyjen tavallisten vuokra-asuntojen osuuden korottamista Helsingin kaupungin asunto-ohjelmassa nykyisestä alle viidenneksestä 40 prosenttiin.

On ehkäistävä ihmisten joutumista kierteeseen, jossa ei saa töitä ilman asuntoa eikä toisaalta asuntoa ilman työpaikkaa. Asunnottomille pitää tehdä helpommaksi saada oma koti kaupungin vuokra-asunnoista ja työllistyä kaupungin tehtäviin, palkkatukityöhön tai päästä kuntouttavaan työtoimintaan. Satoja miljoonien ylijäämää tänäkin vuonna tekevällä Helsingin kaupungilla on tähän rahaa.

Sanna Marinin hallitusta vaadimme valmistelemaan esityksen vuokrasäännöstelystä, jonka tulee koskea ainakin pääkaupunkiseutua ja muita kasvukeskuksia. Lisäksi on parannettava perusturvaa nostamalla pienten palkkojen, eläkkeiden, toimeentulotuen, työmarkkinatuen, opintorahan ja sairauspäivärahojen tasoa. On myös vähennettävä turhaa byrokratiaa Kelan hakemusten käsittelyssä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
14.10.2021

Lähiterveysasemat taas uhattuna

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan taas lähiterveysasemien vähentämistä. Valtuustolle esitetyn kaupunkistrategian mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen Kalasataman kaltaisiin jättikeskuksiin jatkuu. Strategiassa mainitaan myös palvelujen saatavuus ”riittävän lähellä”, mutta ei luvata säilyttää lähiterveysasemien kattavaa verkostoa.

Vaaleissa monet puolueet lupasivat puolustaa lähiterveysasemia, mutta heti vaalien jälkeen kaupunginvaltuusto päätti yksimielisesti perustaa Kamppiin terveys- ja hyvinvointikeskuksen, jonka valmistuessa lopetetaan taas lähiterveysasemia.

Sote-uudistuksessa Helsinki sai ainoana kuntana oikeuden itse järjestää palvelut, mutta rahoituksen leikkaaminen ja ministeriön tiukka ohjaus lisäävät painetta palveluverkon karsimiseen. Siksi on hälyttävää, että kaupunkistrategiaan ei esitetä mitään konkreettista lähiterveysasemien, neuvoloiden ja muiden lähipalvelujen turvaamisesta.

Asukkaat sivuutettu valmisteluissa

Sote-toimialan virkamiehet ovat jo helmikuussa aloittaneet valmistelut uusista tilaratkaisuista. Vasta nyt syksyllä asetti valtuusto sote-uudistusta ohjaamaan uudistusjaoston – mutta ei määritellyt sille mitään tavoitteita. Asukkaat on valmistelussa sivuutettu kokonaan.

Kokoomuslainen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty esitti aikoinaan – ennen kuin siirtyi yksityiseen terveysbisnekseen – Helsingin noin 20 terveysaseman keskittämistä 5 – 6 jättikeskukseen. Jatkuuko keskittämislinja nykyisen kokoomuslaisen apulaispormestarin johdolla vain pehmennettynä niin, että jätetään kaupungin laidoille muutamia terveysasemia?

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan ehdotettua kaupunkistrategiaa ja kirjaamaan siihen selkeästi, että lähiterveysasemia ei vähennetä eikä ulkoisteta, vaan kaupungin terveysasemien toimintaa parannetaan. Samalla on hylättävä strategiaan esitetty menoleikkuri, joka rajaa määrärahojen lisäyksen kustannusten ja palvelutarpeiden kasvua pienemmäksi.

Myös valtion sote-rahoitukseen pitää saada leikkausten sijaan tasokorotus koronakriisin pahentaman hoito- ja hoivavajeen helpottamiseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
5.10.2021

(Artikkelin kuva Laakson terveysasema/Helsingin kaupunki)

Miljardien tabut budjettiraameissa rikottava

Sanna Marinin hallitus kiisteli kahdeksan päivää valtiontalouden menokehysten muuttamisesta joillain sadoilla miljoonilla. Lopulta se sopi vuodesta 2023 alkavista pysyvistä 370 miljoonan menoleikkauksista. Samaan aikaan hallitus valmistelee 10 miljardin euron hävittäjähankintaa, joka sitoo lisäksi vähintään saman verran, ehkä paljon enemmänkin hävittäjien käyttö-, päivitys- ja ylläpitokuluihin.

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous pitää käsittämättömänä sitä, että kukaan ei esittänyt hallituksen kehysriihessä mitään leikkauksia tai edes lykkäyksiä hävittäjähankintaan, joka kasvattaa sotilasmenoja 50 prosentilla. Sen sijaan hallitus päätti kehysriihessä tukea kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa turpeen polttamista ja leikata muun muassa tieteen, kulttuurin ja kehitysyhteistyön määrärahoja. 

Kenraaleiden ja asetehtailijoiden lobbaama hävittäjähanke ei saa olla tabu, jota mikään eduskuntapuolue ei arvioi kriittisesti. Tämän tabun murtamisen välttämättömyyttä kuvaa se, että hallitus ei edellytä asekauppiailta edes tarjouksen sisältämien hävittäjien määrän julkistamista. SKP:n piirikokous vastustaa hävittäjäkauppaa ja vaatii asevarustelun sijasta lisää rahaa ilmastotekoihin, kuntien palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Helsingin ylijäämät toinen rikottava tabu

Satojen miljoonien eurojen ylijäämät ovat Helsingissä budjettikehysten ja tilinpäätösten tabu. Jotkut päättäjät yrittävät jopa uskotella, että mitään ylimääräistä rahaa ei edes ole, vaikka tilinpäätökseen kirjatut rahavarat ovat kasvaneet jo yli 1,6 miljardiin euroon.

Kun kaupungin viime vuonna keräämä 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupailivat vihreiden ja vasemmistopuolueiden edustajat ohjata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja henkilöstön palkkoihin. Mutta kaupunginhallitus päätti kuitenkin vain korvata joitain koronasta aiheutuvia lisämenoja. Viime vuoden ylijäämästä ei aiota siirtää yhtään euroa tämän vuoden toimintamenoihin.

SKP:n piirikokous tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan vaatimusta lisätalousarviosta, jolla valtuusto ohjaa osan ylijäämistä palveluihin ja korjaa niiden alibudjetointia määrärahojen tasokorotuksella. Samalla pitää palkata lisää työntekijöitä kaupungin palveluihin ja maksaa henkilöstölle korona-ajan ylimääräinen palkanlisä.

SKP:n Helsingin piirikokous 6.5.2021

Kaupungin ja valtion luotava lisää työpaikkoja

Helsingissä on 50 000 työtöntä työnhakijaa. Työttömyys on iskenyt Helsinkiin jopa pahemmin kuin 90-luvun alun syvässä lamassa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta ja Helsingin kaupungin johdolta konkreettisia tekoja uusien työpaikkojen luomiseksi ja työttömyysturvan parantamiseksi.

Työ- ja elinkeinoministeriön maaliskuun alussa julkaisemien uusimpien työttömyystilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita on Helsingissä 58 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvu on koko maan lukua (32 %) selvästi nopeampaa.

Erityisen rajusti työttömyys on iskenyt nuoriin, joiden työttömyys on kaksinkertaistunut vuodessa. Myös pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt muuta maata nopeammin. Yli vuoden työttömänä olleita on Helsingissä 16 000.

Hallituksen käynnistämällä työllisyyden edistämisen kuntakokeilulla pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työvoimapalvelut siirtyivät maaliskuun alussa TE-toimistosta kaupungin järjestettäväksi. Helsinki haki mukaan tähän kokeiluun, mutta ei ole tehnyt mitään luodakseen lisää työpaikkoja, joihin työttömiä voidaan työllistää.

Ylijäämistä rahaa työllistämiseen

SKP:n Helsingin piirikomitean tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan esitystä ohjata kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämistä lisää rahaa uusien työntekijöiden palkkaamiseksi palveluihin, joista monissa on suorastaan huutava pula työntekijöistä.

Esimerkiksi hoito- ja hoivatyöhön, kouluihin ja lastensuojeluun tarvitaan kiireellisesti lisää työntekijöitä. Samoin pitää lisätä palkkatukityöllistämistä ja etenkin monille nuorille tärkeitä työssä oppimisen mahdollisuuksia. Helsingillä on myös monia mahdollisuuksia työllistää taiteilijoita ja muita kulttuurityöntekijöitä.

Piirikomitea kannattaa kokeiluja työajan lyhentämisestä 6+6-tunnin mallilla, jolla voidaan jakaa töitä useammille. Tämä voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta, koska tuottavuus kasvaa ja työttömyyden aiheuttamat menot vähenevät.

Sanna Marinin hallitukselta piirikomitea vaatii hävittäjähankintojen ja työttömyysturvan heikentämisen sijaan investointeja lisää työpaikkoja ja tuloja tuoviin hankkeisiin. Esimerkiksi talouden ekologisen rakennemuutoksen edistämisessä tarvitaan valtion oman yritystoiminnan laajentamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.3.2021

HKL säilytettävä kunnallisena liikelaitoksena

Helsingin kaupungin liikelaitoksen HKL:n yhtiöittäminen on ollut jo pitkään oikeiston tavoitteena. Sitä on perusteltu kilpailuttamisen tuomilla eduilla ja seudullisella yhteistyöllä. Vaikka perustelut on osoitettu kyseenalaisiksi, on yhtiöittäminen nostettu taas esille.

HKL on tehokas ja kannattava kunnallinen liikelaitos. Raitioteiden ja metron kaluston, verkoston ja liikennöimisen toteuttaminen saman organisaation puitteissa tuo paljon hyötyjä. Kaupungin on helppo edistää tavoitteita ympäristöystävällisestä joukkoliikenteestä, kun HKL on osa kaupungin organisaatiota. Yhtiöittämistä ei tarvita myöskään seudulliseen toimintaan, operoihan HKL jo nyt yli kuntarajojen Espooseen länsimetroa ja valmistautuu operoimaan Raide-Jokeria.

Joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen on välttämätöntä. Pormestari Jan Vapaavuoren johdolla on kuitenkin keskitytty valmistelemaan yhtiöittämistä kilpailuttamisen ulottamiseksi raitioliikenteeseen ja tulevaisuudessa ehkä metroliikenteeseenkin. HKL:n pilkkomisesta ja yhtiöittämisestä hyötyisi yksityinen bisnes, joka pyrkii saamaan käyttöönsä HKL:n miljardiluokan kaluston ja kaappaamaan osan sen yli 200 miljoonan euron liikevaihdosta.


Asukkaiden ja työntekijöiden kustannuksella

Asukkaiden ja HKL:n työntekijöiden kannalta yhtiöittäminen tuo vain riskejä. Raitio- ja metroliikenteessä on kyse luonnollisesta monopolista, jonka kilpailuttamisen kokemukset maailmalta ovat huonot. Kokonaiskustannukset uhkaavat kasvaa ja palvelut heikentyä. Kilpailu tapahtuisi käytännössä palvelujen laadun ja henkilöstön työehtojen kustannuksella. Lisäksi on kyseenalaista poistaisiko HKL:n pilkkominen useammaksi yhtiöksi EU:n kilpailulainsäädäntöön liittyviä ongelmia. Helsingin Bussiliikenteen ongelmat varoittavat siitä, miten kallis lasku yhtiöittämisestä voi tulla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa HKL:n yhtiöittämistä. Seudullisen raitioliikenteen kehittämiseen on monia mahdollisuuksia ilman yhtiöittämistä. HSL-kuntayhtymä voi tilata raitioliikenteen palvelut HSL:ltä tai voidaan muodostaa ylikunnallinen liikelaitos. Kunnat voivat tehdä yhteisiä kalustohankintojakin ilman HKL:n yhtiöittämistä ja pilkkomista. Piirikomitea pitää myös selvänä, että HSL ei voi aloittaa raitiotieliikenteen kilpailuttamista vastoin suurimman rahoittajansa, Helsingin tahtoa.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.2.2021