Hekan vuokrankorotuksiin iso pudotus

Kun Helsingin kaupungin asunnot ilmoitti kesällä ennätyksellisen kovista vuokrankorotuksista, oli vuokralaisten reaktio lähinnä tyrmistys ja toisaalta epäusko siihen, että niihin voisi vaikuttaa. Kesän aikana mieliala kuitenkin muuttui, kun media tarttui aiheeseen ja kriittisiä puheenvuorojakin alkoi esiintyä. Lopulta vuokralaisten kamppailun ja Helsingin valtuuston Vasemmistoliiton ja demarien yhteistyö toi 20 miljoonan Hekalle ja Hasolle, sekä merkittävät alennukset vuokrankorotuksiin.

Surkeaa taloudenhoitoa

Keväällä 14.5. Hekan toimitusjohtaja Jaana Närö tuli julkisuuteen kertomalla, että Hekan vuokralaisia uhkasivat yli 10 prosentin vuokrankorotukset. Elokuussa niistä lähti konkreettiset esitykset kaikille Hekan vuokrakohteille. Korotusten tasoksi muodostui noin 12 prosenttia, mutta yksittäisissä tapauksissa korotukset olivat huomattavasti tätä korkeampia.

Korotusten hillitsemiseksi tarvittiin apua kaupunginvaltuustolta. Tähän oli edellytyksiä sikälikin, että kesäkuussa jopa Juhana Vartiainen jyrähti kaupunginhallituksen konsernijaostossa Hekan talouden huonosta hoidosta yhtiön lyötyä laimin varautumisen korkojen nousuun.

Korot toki lisäsivätkin painetta vuokrankorotuksille, mutta kun Heka lähetti vuokrankorotusilmoitukset, kävi niiden laskelmista ilmi, että itseasiassa lämmitys ja tyhjät asunnot muodostivat isomman osan kulujen noususta. Näistä ensimmäistä ei ole asukkaille avattu ja tyhjistä asunnoista ja niiden kulujen isosta noususta Hekan talouden valvoja on tehnyt selvityspyynnön, mutta tätä ei ole vielä toimitettu.

Asukkaiden järjestettyä useita tempauksia ja käytyä keskustelua valtuustoryhmien kanssa eri väyliä pitkin, saatiin osana Helsingin budjettineuvotteluja läpi esitys 20 miljoonan pääomituksesta Hekan ja Hason hyväksi. Tämä jakautui lopulta niin, että 17 miljoonaa tuli Hekalle ja 3 miljoonaa Hasolle, jossa myös oli tehty kovat korotusesitykset vastikkeisiin. Hekassa tämä tarkoitti sitä, että vuokrankorotus putosi 12 prosentista 8 prosentin tuntumaan. Talokohtaiset esitykset ovat parhaillaan talotoimikuntien käsiteltävinä.

Asukasdemokratia iskee

Taistelu Hekan vuokrankorotuksia vastaan on hyvä esimerkki siitä, miten kunnallisessa asumisessa on mahdollista vaikuttaa kustannusten muodostumiseen. Alun perin vain vuokralaisten ongelmana ollut vuokrankorotus muuttui laajemmaksi yhteiskunnalliseksi keskusteluksi. Toki lähes sataatuhatta helsinkiläistä koskettava päätös tämän ansaitsikin, mutta ilman vastarintaa päätös tuskin olisi muuttunut.

Hekan vuokralaisdemokratia on kaikista puutteistaan huolimatta toimintaa, johon edelleen kannattaa tulla mukaan. On vaarallista, mikäli se jätetään esimerkiksi vain perussuomalaisten käsiin, joilla ei tässä kamppailussa ollut intoa asettua vuokralaisten tueksi.

Asukkaiden taistelua tarvitaan jatkossakin. Toimitusjohtaja Närö varoitti jo Ilta Hekan kanssa -tilaisuudessa, että myös vuodelle 2025 on isoja korotuspaineita. Tämä johtuu siitä, että suunnitelmat vuodelle 2025 oli tehty alun perin paljon isompien vuokrankorotusten ja siten isomman tulorahoituksen varaan. Nyt niitä tullaan muuttamaan.

Tässä kohtaa on kuitenkin nyt paikka vaikuttamiseen Hekan omasta toiminnasta käsin. Jos Heka haluaa tervehdyttää toimintaansa, on sen liittouduttava asukasaktiivien kanssa ja lakattava kohtelemasta meitä pakollisena riesana. Asukkaiden on mahdollista todella valvoa sitä saako Heka ne palvelut, joista se on maksanut, tehdäänkö remontit ajallaan ja oikein tai vastaako toteutunut toimenpide tilausta. Tällä hetkellä Hekan toiminta mahdollistaa välistä vetämisen sekä jatkuvan ylilaskutuksen, joka tapahtuu asukkaiden piikkiin. Me olemme valmiit puuttumaan tähän, jos Heka sen vain mahdollistaa.

Vuoden 2025 budjettia aletaan laskea heti kun tilinpäätökset alkavat olla kasassa ja niiden pohjalta voidaan tehdä laskelmia seuraavalle vuodelle. Tämä tapahtuu alkuvuodesta 2024. Juuri nyt asukkailla on mahdollisuus koota voimaa vaikuttamiseen ja suunnitella strategiaa sille miten seuraaviin vuokrankorotuksiin reagoidaan. Selvää on ainakin se, että ilman aktiivista vaikuttamista toimitusjohtaja Närö ja Hekan hallitus ottavat sen mitä pystyvät. Tähän ei kuitenkaan ole pakko suostua.

TIINA SANDBERG
Talotoimikunnan puheenjohtaja

(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)

Helsingin budjettiesitys jatkaa palvelujen alimitoittamista

Esitys Helsingin ensi vuoden talousarvioksi ei tuo korjausta palvelujen resurssien riittämättömyyteen. Esityksen mukaan toimintamenot, joilla palveluja järjestetään, kasvavat tänä vuonna toteutuviin menoihin verrattuna vain 2,3 % ns. kunta-Helsingissä ja 3,4 % sosiaali-, terveys- ja pelastustoimessa.

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että kaikki kaupunginhallituksessa istuvat puolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ovat yksimielisesti hyväksyneet monia peruspalveluja heikentävän linjan, vaikka kaupunki tekee tänä vuonna 460 miljoonaa ylijäämää, sen pankkitileillä on 1,8 miljardia ja lainasaatavia on kaksi kertaa enemmän kuin velkoja. Samaan aikaan kun palvelujen resurssipula jatkuu, esitetään investointien paisuttamista ennätystasolle, yli miljardiin euroon, mutta rahaa ei muka riitä Lapinlahden arvokkaiden rakennusten kunnostamiseen.

Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen rahoitukseen esitetään vain 2,8 % enemmän kuin tänä vuonna käytetään. Lisäys ei riitä korvaamaan edes kustannusten nousua, saati turvaamaan päiväkoteihin ja kouluihin riittävät resurssit. Sama koskee kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan 2 % lisäystä tämänvuotisesta.

Toteuttaa Orpon-Purran linjaa

Kaupunki voisi uuden sote-lainkin puitteissa ohjata satojen miljoonien ylijäämistään lisää rahaa sosiaali- ja terveyspalveluihin. Esittämällä niihin vain valtion tarjoaman rahoituksen myös vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat toteuttavat Helsingissä Orpon ja Purran hallituksen leikkauspolitiikkaa, jota ne eduskunnassa arvostelevat. Se näkyy myös lähiterveysasemien karsimisena.

Kun kaupungin henkilöstömenot ovat yhteensä noin 2,1 miljardia euroa, ei 7 miljoonan palkkakehitysohjelma riitä alkuunkaan korjaamaan matalien palkkojen ja työllistämisen ongelmia. Stadin asukastalojen riittämättömiin määrärahoihin ei esitetä mitään lisäystä, vaikka kaupunkistrategiassa luvataan edistää osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä.

Tarvitaan tasokorotus

Asukastoiminnan tuloksena budjettiesitykseen on saatu 20 miljoonaa kaupungin asuntoyhtiöiden HEKAn ja HASOn pääomittamiseen. Käytetäänkö se vuokrankorotusten alentamiseen, jää kuitenkin auki ja riippumaan asukkaiden aktiivisuudesta.

SKP:n piirikomitea vaatii perusteellista muutosta Helsingin budjettilinjaan. Satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava rahaa, jolla tehdään tasokorotus palvelujen määrärahoihin. Se tarvitaan muun muassa koulujen ja päiväkotien ryhmäkokojen pienentämiseen, hoitojonojen purkamiseen ja kotihoitoon, palkkauksen parantamiseen ja vakanssien lisäämiseen, joukkoliikenteeseen ja ympäristönsuojeluun. Kaupungin asukkaiden ja työntekijöiden hyvinvointi on asetettava ylijäämien kasaamisen ja kiinteistöbisneksen edelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
9.11.2023

Kaupungin alennettava HEKAn vuokrankorotuksia

Helsingin kaupungilla olisi monia keinoja hillitä asumiskustannusten nousua, mutta se ei niitä halua käyttää. Pormestari Juhana Vartiainen oli kokoomuksen edustajana Säätytalolla jopa sopimassa Orpon hallituksen ohjelmasta, joka leikkaa asumistukea ja valtion ara-rahoitusta.

Kaupungin ja HEKAn johtajat väittävät vuokrien korotusten perustuvan omakustannusperiaatteelle. Väite ei pidä paikkaansa. HEKAssa toteutetaan vuokrantasausta, jonka tuloksena nykyisten talojen vuokralaiset maksavat myös osan HEKAn uusien talojen rakentamisesta. Lisäksi kaupunki perii markkinaehtoisia tonttivuokria. Myöskään kaupungin energiayhtiön hinnoilla ei ole mitään tekemistä omakustannusperiaatteen kanssa. Vuokria nostaa nyt sekin, että HEKAn johto on pitänyt kiinni lainojen euribori-sidonnaisuudesta, vaikka kaupunki saisi edullisemminkin lainaa.

SKP:n Helsingin piirikomitea tukee HEKAn vuokralaisten vaatimuksia korotusten kohtuullistamisesta. Yli puolet HEKAn asuntoihin valituista tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. Jos vuokria jatkuvasti nostetaan, ei pienituloisilla ole enää varaa asua Helsingissä. Samalla kaupungin henkilöstöpula pahenee.

Kaupunginvaltuutettujen vastuu

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuutettuja kantamaan vastuunsa HEKAn vuokrien nousun hillitsemisestä. Monissa HEKAn taloissa korotukset nostaisivat vuokrat jo korkeammiksi kuin on alueen keskimääräinen vuokrataso. Kohtuuhintaisesta, saati edullisesta asumisesta ei voi enää puhua myöskään kaupungin työsuhdeasuntojen ja asumisoikeusyhtiön HASO:n asuntojen kohdalla.

Suomen suurimpana vuokranantajana, tonttien omistajana ja energian tuottajana Helsinki voi hillitä asumiskustannusten nousua. SKP:n piirikomitea vaatii kaupunkia järjestelemään HEKAn rahoitusta niin, että vuokrankorotuksia pienennetään. Lisäksi kaupungin on alennettava tonttivuokrien tuottotavoitteita ja lopetettava voitontavoittelu maan ansiottomalla arvonnousulla. Helen-yhtiön toimintaa vapailla markkinoilla on eriytettävä niin, että se tarjoaa helsinkiläisille edullisempaa sähköä ja lämpöä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
4.9.2023

Sote-palvelujen alibudjetointi tulee kalliiksi

Uutiset kertovat toinen toistaan seuraavista ongelmista Helsingin kaupungin palveluissa. Hoitojonot ovat laittomat pitkiä, monet vanhukset on jätetty koteihin suorastaan heitteille, jopa lapset joutuvat odottamaan kuukausia mielenterveyspalveluihin, HSL-hintojen korotukset ovat pudottaneet joukkoliikenteen lippujen myynnin, HEKAn asuntojen vuokriin on tulossa rajut korotukset, kaupungin tehtäviin on vaikea saada työntekijöitä eikä palkanmaksu toimi kunnolla vieläkään.

Samaan aikaan kaupunginvaltuustolle esitetään viime vuodelta 364 miljoonaa euroa ylijäämäinen tilinpäätös, kaupunkikonsernin ylijäämä yhteensä 430 miljoonaa ja rahaa makaa pankkitileillä 1,8 miljardia.


430 miljoonan ylijäämistä ohjattava rahaa peruspalveluihin

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan ylijäämistä heti rahaa kaupungin palveluihin, vuokrien nousun hillitsemiseen, HSL:n lippujen hintojen alentamiseen sekä työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseen.

Kokoomuksen johdolla jo vuosia jatkunut palvelujen resurssien tietoinen alimitoittaminen tulee kalliiksi niin asukkaille kuin kaupungille. Tätä kuvaavat tiedot, joiden mukaan kaupunki joutuu maksamaan ostopalveluista yksityisille lääkärifirmoille yli puolet enemmän kuin itse suoraan palkatessaan. Kun hoitoon ei pääse ajoissa ja sitä vaikeutetaan lopettamalla lähiterveysasemia, sairaudet pahenevat ja hoito tulee kalliimmaksi.

Erityisesti vihreiden, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten valtuutetuilta on syytä kysyä, ovatko he kokoomuksen tavoin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen asialla vai tehdäänkö erityisesti sote-palvelujen määrärahoihin tasokorotus? Kaupungin satojen miljoonien ylijäämiä koskevien ratkaisujen ohella tätä mitataan nyt sillä, siunaavatko valtuutetut sote-toimialan johdon ajamat lähiterveysasemien lopettamiset.

SKP:n Helsingin piirikomitea 7.6.2023

Jo riittää pormestarimalli ja työntekijöiden pompottelu!

Helsinki on ajautunut kriisistä toiseen: uuden palkanmaksujärjestelmän katastrofaalinen epäonnistuminen, budjettiesityksen lainvastainen salaaminen, matalapalkkaisia syrjivä palkkaohjelma, varhaiskasvatuksen kriisi, hoitotakuulain rikkominen…

Vuosia jatkunut määrärahojen alimitoittaminen on johtanut koko palvelujärjestelmän kriisiin, jonka ytimessä on henkilöstön riittämättömyys. Jo vuoden jatkunut palkanmaksukaaos, epäoikeudenmukainen palkkaohjelma ja esitykset sote-palvelujen sadan miljoonan leikkauksista osoittavat, että kaupungin johdossa ei vieläkään ymmärretä ongelmien vakavuutta. Vai ajetaanko julkisia palveluja tahallaan kriisiin, joka ruokkii yksityistä bisnestä?

Ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja palkkaohjelmaan

Helsinki teki viime vuonna ylijäämää 364 miljoonaa euroa. SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan ylijäämistä lisää rahaa peruspalvelujen rahoituksen ja palkkaohjelman tason tuntuvaan korotukseen.

Kun henkilöstökulut ovat yli 1,5 miljardia, ei nykyinen 14 miljoonan palkkaohjelma riitä, jos todella halutaan parantaa pienipalkkaisten asemaa ja henkilöstön saatavuutta.

Pormestarimallista osallistuvaan demokratiaan

Helsingin johtamisessa ovat toteutuneet kaikki ne ongelmat, joista SKP ja Helsinki-listat varoittivat vastustaessa pormestarimalliin siirtymistä. Tilannetta on pahentanut pormestarin Juhana Vartiaisen (kok) esittämä budjettiehdotuksen salaaminen siihen asti, kunnes se on kaupunginhallituksessa sovittu. Tämä kaupunginhallituksen kaikkien poliittisten ryhmien sopiman salaaminen on nyt todettu hallinto-oikeudessa lainvastaiseksi.

SKP:n piirikomitean mielestä on syytä hylätä pormestarimalli, joka on keskittänyt valtaa pormestarille, johtaville virkahenkilöille ja kaupunginhallituksen sisäpiiriin. Pormestarin ja toimialajohtajien valtaa on vähennettävä. On ryhdyttävä kehittämään osallistuvaa budjetointia, jolla turvataan budjetin valmistelussa julkisuus ja asukkaiden vaikutusmahdollisuudet.

SKP:n Helsingin piirikomitea
25.4.2023

Mistä ratkaisuja sote-palvelujen ongelmiin?

Uutiset kertovat hoitojonoista, palvelujen keskittämisestä, lastensuojelun kriisistä, kotihoidon ongelmista, henkilöstön uupumisesta… Mistä löytyy ratkaisuja sote-palvelujen ongelmiin?
Keskustelemassa Myllypuron kirjastolla tiistaina 14.3. klo 18 – 19.30 Päivi Hedman-Ağyol (terveydenhoitaja, SKP ja sitoutumattomat), Antti Kaajakari (sosiaaliohjaaja, VAS), Johanna Laisaari (lapsioikeusjuristi, pääsihteeri, SDP) ja Emilia Taskinen (liikennesuunnittelija, FP).

SKP:n ja sitoutumattomien ehdokaslista Helsingissä

Helsingissä on eduskuntavaaleissa mukana SKP:n ja sitoutumattomien lista. Listalla on varmasti Suomen nuorimpiin ehdokkaisiin kuuluva Matilda Mickwitz, joka täytti juuri 18 vuotta. Suurin osa ehdokkaista on lähiöistä ja mukana on monia uusia nuoria toimijoita. Joukossa on niin duunareita, hoitajia, tutkijoita, opiskelijoita kuin taiteilijoita. Osa on sitoutumattomia.

Vaihtoehto vaaleissa on vasemmalla – ei oikealla, korostetaan SKP:n vaalimanifestissa. SKP vaatii politiikan suunnan perusteellista muuttamista. Puolueen vaalitunnus on ”Rahat hyvinvointiin, ei aseisiin!”

SKP:n vaaliohjelman keskeisiä teemoja ovat rauhanpolitiikka, hintojen nousun pysäyttäminen, ympäristökriisin ratkaiseminen, julkisten palvelujen rahoituksen turvaaminen ja toiminta demokratian puolesta yhtiövaltaa vastaan. Valmisteilla on myös Helsingin ehdokaslistan yhteinen vaalijulistus.

SKP:n ja sitoutumattomia ehdokkaita voi tulla tapaamaan esimerkiksi Kontulan ostarille lauantaina 4.3. klo 10-14 ja Hakaniemen markkinoille sunnuntaina 5.3. klo 9-15.

Monipuolinen ehdokaslista

Arto Aijala, työsuojeluasiantuntija, linja-autonkuljettaja, eläkkeellä, Konala, sitoutumaton.
Maija Hakanen, ympäristöasiantuntija, filosofian tohtori, Keskuspuistoaktiivi, Pirkkola.
Päivi Hedman-Ağyol, terveydenhoitaja, Mellunmäki.
Emilia Heikkinen, opiskelija, Vartiokylä.
Jukka Laitinen, ravintolakokki, eläkeläinen, Tapaninvainio.
Matti Laitinen, kirjailija, omaishoitaja, Vallila, STP:n puheenjohtaja, sitoutumaton.
Arvo Lehtomäki, laskentamerkonomi, Kallio.
Matilda Mickwitz, studerande, Munksnäs.
Sante Ngiesi, opiskelija, Kontula, sitoutumaton.
Ville Rahikainen, leipomotyöläinen, pääluottamusmies, Malmi, sitoutumaton.
Laura Rontu, meteorologian dosentti, Tammisalo.
Tiina Sandberg, SKP:n pääsihteeri, ympäristösuunnittelija (AMK), Puistola.
Ritva Sorvali, näyttelijä, teatteritaiteen maisteri, Kallio.
Valo Vaeltaja, tradenomi, Master of Science, Itäkeskus.

Helsinki aikoo myydä osia Helen-konsernista

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Kaupunginhallituksen konsernijaostolle tehdyn esityksen mukaan:

”Helen-konserni voi strategisesti tärkeitä verkkojaan lukuun ottamatta luopua omistuksista, joiden säilyttäminen ei ole perusteltua konsernin strategian, kannattavan toiminnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Helen-konsernin omistuspohjaa ja/tai rakennetta voidaan muuttaa tytäryhteisöasema säilyttäen edellyttäen, että muutos on taloudellisesti ja strategisesti sekä kaupunkikonsernin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltu”.

Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet. Näin yksityiset sijoittajat saisivat rohmuta käsiinsä ison osan helsinkiläisten yhteisestä energiayhtiöstä ja sen tuotoista.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vastustavat tällaisia energia- ja ympäristötavoitteiden ja kaupungin talouden kannalta vaarallisista linjauksia. Helen-konsernin osittainen myyminen ja pilkkominen lisäisi Helsingin energiahuollon riippuvuutta yksityisistä markkinoista ja sijoittajista, vaikka julkista omistusta ja ohjausta pitäisi päinvastoin lisätä energian hintojen, kulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi.

Pormestari Juhana Vartiaisen ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan johdolla valmisteltua uutta omistajastrategiaa ei aiota edes viedä kaupunginvaltuustoon vaan päättää suljettujen ovien takana kaupunginhallituksessa.

Käyttö- ja kunnossapitopalvelut jo ulkoistettiin

Helen-yhtiön käyttö- ja kunnossapitopalvelut on jo ulkoistettu kansainväliselle energia-alan pörssiyhtiö Enersense Internationalille. Noin 250 käyttö- ja kunnossapidon työntekijää siirrettiin marraskuussa liikkeenluovutuksella Enersense IN Oy:n palvelukseen. Tyyliä kuvaa se, että kaikki henkilöstön kerhotkin heitettiin saman tien ulos Helenin tiloista.

Sopimuksen mukaan Helen ostaa jatkossa käyttö- ja kunnossapitopalveluita Enersense IN:ltä. Kohteina on muun muassa neljä voimalaitosta, 15 lämpökeskusta, kuusi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosta, yli 1500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä noin 60 kilometriä energiatunneleita pääkaupunkiseudulla.

Päätöksen luopua omista käyttö- ja kunnossapitopalveluista teki Osmo Soininvaaran johtama Helenin hallitus ja kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi sen vähin äänin. Helen kertoi päätöksen olevan osa sopeuttamistoimia, jotka liittyvät mm. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä Helen ulkoistaa työntekijöiden irtisanomisia ja mahdollisia työehtojen heikennyksiä sen sijaan, että toimisi vastuullisena työnantajana ja turvaisi kaikkien työntekijöiden toimeentulon Helenin tai kaupungin palveluksessa. Ulkoistaminen voi heikentää myös energiahuollon toimitusvarmuutta.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen mielestä on järjetöntä heikentää kaupungin energiayhtiön osaamista ja ryhtyä myymään osaa Helenistä. Kommunistit vetoavat kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon Helen-konsernin pitämiseksi kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, sen päätöksenteon demokratisoimiseksi ja Helenin kohtuuttomien kuluttajahintojen alentamiseksi.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.1.2023

Helenin Hanasaaren voimala
Artikkelin kuvat: Toivo Koivisto

Lapsilta ja perheiltä leikkaaminen lopetettava

Helsingin kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää, mutta leikkaa lasten ja lapsiperheiden palveluja. Samaan aikaan kaupunki ulkoistaa ja yksityistää palveluja kiihtyvällä vauhdilla.

Lapsiperheiden palvelut ovat kautta linjan heikentyneet, kun niiden määrärahoja on jo pitkään alimitoitettu. Se näkyy synnytyssairaaloiden ruuhkissa ja neuvolapalvelujen vähenemisenä, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja päiväkotipaikkojen puutteena sekä opettajien, oppilaiden tuen ja jopa koulukirjojen pulana kouluissa.

Uusin esimerkki lasten ja lapsiperheiden oikeuksien sivuuttamisesta on päätös sulkea 39 leikkipuistoa kevätkaudeksi. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan nyt esittämä vaatimus tarjota tilalle avustettavaa iltapäivätoimintaa peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisille jättää pienempien lasten perheet oman onnensa nojaa. Eka- ja tokaluokkalaistenkin osalta päätös jättää auki sen, löytyykö kaikille paikkaa läheltä kotia ja millaista toimintaa yksityiset yritykset ja järjestöt tarjoavat. Sulkeminen vie leikkipuistojen tilat myös monilta muilta lapsilta ja kerhoilta. 

Leikkipuistojen sulkemisella ei korjata varhaiskasvatuksen henkilöstövajetta, jonka kaupunki ja valtiovalta ovat aiheuttaneet kieltäytymällä varhaiskasvatuksen palkkatason parantamisesta ja koulutuspaikkojen lisäämisestä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii puuttumista varhaiskasvatuksen ongelmien keskeisiin syihin nostamalla koko alan palkkatasoa ja lisäämällä koulutuspaikkoja ja henkilöstöä. Jollei tätä tehdä, osa leikkipuistojen sulkemisista uhkaa jäädä voimaan myös kevään jälkeen, eriarvoisuus kasvaa ja myös päiväkotien ongelmat jatkuvat.

Helsingin ylijäämistä on ohjattava lisäbudjetilla lisää resursseja varhaiskasvatuksen ja muiden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle valtuustossa yksimielisesti hyväksytyn budjetin nimellinen, alle kahden prosentin lisäys tänä vuonna käytettäviin menoihin, ei riitä kattamaan edes kustannustason nousua.

SKP:n Helsingin piirikomitea
15.12.2022

(Kuva leikkipuisto Haruspuistosta/hel.fi)

Miksi Helsinki ajoi työttömien yhdistyksen, HeTyn konkurssiin?

Helsingin kaupungin johto on jättänyt Helsingin työkanava HeTy -yhdistyksen markkinavoimien ja korona-ajan seurausten uhriksi. Kaupungin tuen vähyys, sen perimät kovat vuokrat ja vakuutusyhtiö ovat ajaneet konkurssiin HeTyn, joka on vuodesta 1993 alkaen tarjonnut tuhansille työttömille palkkatukitöitä, työkokeilupaikkoja, koulutusta, neuvontaa ja toimintamahdollisuuksia.

HeTy ja sen aktiivit ansaitsevat kiitokset, mutta kaupungin johto ei ole ymmärtänyt kolmannella sektorilla toimivan yhdistyksen roolia ja mahdollisuuksia. On häpeä Helsingille, että työttömien yhdistyksen tukemiseen ei muka riitä rahaa samaan aikaan kun jopa osa työllisyyden hoitoon budjetoiduista varoista on jätetty käyttämättä ja kaupunki tekee satoja miljoonia ylijäämää.

Työttömien yhdistyksen ajaminen konkurssiin vaikeuttaa työllisyyden hoitamista tilanteessa, jossa myös valtio on vähentänyt työllisyyspalvelujen ja työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoitusta. Eduskunnan käsittelyssä oleva palkkatukiuudistus uhkaa lisäksi vähentää isompien järjestöjen mahdollisuutta tarjota palkkatukityöpaikkoja.

Työttömiä on Helsingissä lähes 35 000. Vaikka määrä on vähän pienempi kuin vuosi sitten, työttömiä on edelleen lähes 5 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Talouden kääntyminen taantumaan uhkaa taas lisätä työttömyyttä ja näkyy jo selvästi avoimien työpaikkojen vähenemisenä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisessä tarvitaan lisää toimia.

Missä ovat kaupunginhallituksessa istuvien puolueiden vaalilupaukset työttömien toiminnan tukemisesta? Miksi ne ovat olleet kuuroja HeTy:n vetoomuksille ja katsovat sivusta, kun työttömien yhdistys on ajettu joulun alla kadulle? SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginhallitukselta kiireellisiä toimia, joilla mahdollistetaan työttömien toiminnan käynnistäminen uudelleen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
29.11.2022

(Kuva HeTyn toimistolta: Toivo Koivisto)