Kamppailu lähipalvelujen ja lähidemokratian puolesta jatkuu

Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.

SKP:n Helsingin piirikokous 13.5.2017

Kokoomuksen ote Helsingin politiikasta vahvistui kuntavaalien tuloksena. Samalla pormestarimalli keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin. Asukkaiden äänen kuuluminen päätöksenteossa riippuu ratkaisevalla tavalla kansalaistoiminnasta.

Uudelle kaupunginvaltuustolle valmistellaan neljäksi seuraavaksi vuodeksi strategiaohjelmaa. Kokoomus haluaa jatkaa viime vuosien tiukkoja budjettiraameja, joilla on alimitoitettu palvelujen määrärahoja, lisätty pitkäaikaistyöttömyyttä, nostettu asumiskuluja ja laiminlyöty muun muassa homekoulujen peruskorjausta. SKP:n Helsingin piirikokous vetoaa valtuuston muihin poliittisiin ryhmiin budjettilinjan muuttamiseksi. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin ja työllistämiseen, erityisesti vanhuspalveluihin, kouluihin ja päiväkoteihin. Valtuuston strategiaohjelmaan on kirjattava linja, joka turvaa lähipalvelut. Rikkaassa Helsingissä on päästävä eroon pitkäaikaistyöttömyydestä, asunnottomuudesta ja leipäjonoista.

Sipilän hallituksen esittämää sote-palvelujen markkinoistamista, yhtiöittämistä ja keskittämistä valmistellaan jo virkamiesten toimesta. Helsingissä se uhkaa heikentää lähipalveluja, palauttaa terveyskeskusmaksut ja lisätä eriarvoisuutta. Ihmisten terveys ja sosiaaliset perusoikeudet ollaan alistamassa yhtiöiden voitontavoittelulle. SKP:n piirikokouksen mielestä valtuuston on asetuttava vastustamaan tällaista sote-hanketta ja puolustettava helsinkiläisten palveluja.

Asukkaiden mielipiteistä piittaamatta läpi ajettu yleiskaava on johtanut ennätysmäärään valituksia hallinto-oikeuteen. Uusi kaupunginvaltuusto voi korjata asiaa rajaamalla yleiskaavan toteutusohjelmassa pois Keskuspuiston ja Vartiosaaren kaltaisille alueille osoitetun rakentamisen. Näin tällaiset alueet voidaan sisällyttää myös esitettyyn kansalliseen kaupunkipuistoon. Samalla on syytä muuttaa Helsingin asunto-ohjelman painotuksia niin, että kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon osuus nostetaan vähintään puoleen uudesta tuotannosta ja tonttivuokrien korotuksia pienennetään.

Piirikokous pitää suurena virheenä pormestarimallia, jolla keskitetään valtaa, lopetetaan suurin osa lautakunnista ja luodaan valtuustoon pieni palkkaeliitti. Pormestarivallan vaihtoehtona on kehitettävä asukasdemokratiaa. Siinä ei pidä tyytyä virkamiesvetoiseen kuulemiseen ja näennäisdemokratiaan. SKP:n piirikokous vaatii osallistuvaan budjetointiin perustuvaa lähidemokratiaa, jolle luodaan alueellisilla foorumeilla asukkaiden valitsemilla aluelautakunnilla säännölliset puitteet. Asukkaiden aktiivisuudella voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä, jossa pidetään huolta jokaisen ja kaikkien perusoikeuksista.

Loppu Kataisen ja Pajusen leikkauslistoille

Pidimme viikonloppuna vuosikokouksemme, ja vuosikokous julkaisi tietenkin kannanoton. Vaadimme pääomatuloja kuntaverotuksen piiriin, ja lisää rahaa Helsingin lähipalveluihin.

Pidimme viikonloppuna vuosikokouksemme, ja vuosikokous julkaisi tietenkin kannanoton. Vaadimme pääomatuloja kuntaverotuksen piiriin, ja lisää rahaa Helsingin lähipalveluihin.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 5.5.2012

Loppu Kataisen ja Pajusen leikkauslistoille

Hallituksen ministerit arvostelivat vappupuheissaan rikkaiden ja johtajien ahneutta. Ministereiden pitäisi katsoa peiliin ja kysyä itseltään, miksi hallitus jätti juuri pääomatulot kokonaan veronkiristysten ulkopuolelle. Tai miksi Nokia ja muut suuryhtiöt saavat jakaa omistajilleen miljoonia osinkoina samaan aikaan kun ne irtisanovat työntekijöitä?

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii hallitukselta tekopyhien vaalipuheiden sijasta tekoja pääomatulojen verottamiseksi samalla tavalla kuin muitakin tuloja ja myös kunnallisverotuksessa. Samalla piirikokous tuomitsee hallituksen päätökset nostaa noin 750 miljoonalla eurolla arvonlisäveroja, jotka iskevät raskaimmin pienituloisiin.

Kataisen kuuden puolueen hallitus on lisännyt pieni- ja keskituloisten ihmisten vaikeuksia myös leikkaamalla julkisten palvelujen rahoitusta. Kuntaministerin mukaan kuntauudistuksella aiotaan lopettaa yli 40 000 työpaikkaa. Julkisten palvelujen heikentämisestä hyötyvät vain yksityiset firmat, jotka voivat laajentaa markkinoitaan.

Helsingin voitoista ohjattava rahaa palveluihin

Heikki Ketoharju ja Juha Hämäläinen vaihtavat yhteystietoja

Helsingin kaupunki on liikelaitostensa ansiosta tehnyt jatkuvasti voittoa. Viime vuodelta ylijäämää on kertynyt noin 300 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksessa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat ovat kuitenkin yksimielisesti hyväksyneet talousarviolle raamin, joka jatkaa palvelujen alibudjetoimista. Esimerkiksi opetustoimessa alibudjetointi uhkasi ensin leikata määräaikaisten opettajien palkkoja ja nyt aiotaan leikata osa tuntikehyksistä eli suurentaa oppilasryhmiä.

SKP:n Helsingin piirikokous vaatii, että kaupunginhallitus korjaa heti budjettiraamia ja ohjaa satojen miljoonien ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, vuokrien nousun hillitsemiseen ja joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen. Guggenheim-museosta säästyvillä varoilla on edistettävä kaupungin omia maksuttomia kulttuuripalveluja ja muun muassa lähiöiden kulttuuritiloja lapsille ja nuorille.

Suunnan muuttamiseksi tarvitaan laajaa vastarintaa ja yhteistoimintaa. SKP:n Helsingin piirikokous tukee Torikokous-Occupy -kansalaisliikkeen aloitetta kansainvälisestä toimintapäivästä lauantaina 12.toukokuuta. Samalla piirikokous vetoaa muihin vasemmistolaisiin ja punavihreisiin Kataisen hallituksen ja EU:n leikkauspolitiikan hylkäämiseksi ja voimien kokoamiseksi oikeistoa ja rahavaltaa vastaan.

Suur-Helsinki-hanke uhkaa lähipalveluja ja demokratiaa

Piirijärjestömme otti tiukasti kantaa kuntauudistusta vastaan! Kävimme osoittamassa mieltä yhdessä Uudenmaan piirin kanssa ja julkaisimme myös kannanoton.

Kantamme tuli varmasti selväksi. Kuva: Toivo Koivisto

Piirijärjestömme ottaa tiukasti kantaa kuntauudistusta vastaan! Keskiviikkoaamuna kävimme kertomassa mielipiteemme ministereille ja tilaisuuteen saapuville kuntapäättäjille Pasilan messukeskuksen edessä, ja ohessa on piirijärjestön virallinen kannanotto.

Suur-Helsinki-hanke uhkaa lähipalveluja ja demokratiaa

SKP:n Helsingin piiri 19.3.2012

Kataisen hallituksen esitys yli 260 kunnan lopettamisesta merkitsee toteutuessaan raakaa lähipalvelujen, kuntien itsehallinnon ja demokratian romuttamista. Perustuslain mukaan kunnan pitäisi olla asukkaiden itsehallintoa, mutta uudistuksessa asukkaiden tarpeet ja mielipiteet on täysin sivuutettu. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa kuntien ja lähipalvelujen tappolistoja.

Jättikunnat vievät päätöksenteon kauemmaksi asukkaista. Demokratia heikkenee kun asiasta vastuussa olevat voivat päättää asioista olematta kosketuksissa kansalaisiin. Esimerkiksi Helsingin suuren kaupungin valtuustossa ei ole lähes 40000 asukkaan Vuosaaresta ainuttakaan valtuutettua. Tällä hetkellä kaupungin johdossa vallitsee virkamiesvaltainen toimintakulttuuri, jossa yhteydet talouden, politiikan ja muihin eliitin valtapiireihin ovat tiiviit, mutta asukkaat ja heidän tarpeensa jäävät toiseksi.

Kokoomuksen talutusnuoressa kulkevan poliittisen eliitin Suur-Helsinki-unelmat ja Suomen hallituksen kuntakartta perustuvat näkemykseen, että kunta on vain työssäkäyntialue, palvelujen järjestäjä ja yksityisten markkinoiden edistäjä. Kunnan pitää olla kuitenkin asukkaidensa itsehallintoa. SKP:n Helsingin piirin mielestä kunnan pitää myös tuottaa omat palvelunsa pääsääntöisesti. Silloin niitä voidaan kehittää asukkaiden tarpeista lähtien eikä sen mukaan, mistä yksityiset firmat laskevat saavansa eniten voittoa.

Helsingissä pitää tiivistää palveluverkkoa harventamisen sijaan. EU:n kestävän kaupunkikehityksenkään suosituksia ei vastaa se, että terveysasemia vähennetään tai että keskustakirjaston toteuttaminen uhkaa heikentää lähikirjastoja.

Asukkaiden suoria vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä Helsingissä osallistuvalla budjetoinnilla, kansanäänestyksillä, kuntavaalien yhteydessä valittavilla kunnanosavaltuustoilla ja luomalla uudenlainen käytäntö, jossa valtuutetut ovat myös tilivelvollisia toiminnastaan asukkaille.

Sosiaalisten oikeuksien karkauspäivänä marssittiin

Helsingin kommunistit ottivat osaa Sosiaalisten oikeuksien karkauspäivän kulkueeseen. Kulkueen takana oleva kansanliike vaatii kohtuuhintaisia asuntoja ja parempaa perustoimeentuloa.

Mielenosoitukseen osallistui mukavasti väkeä monenlaisista taustoista. Kuva: Toivo Koivisto

Helsingin kommunistit ottivat osaa Sosiaalisten oikeuksien karkauspäivän kulkueeseen. Mukana oli monenlaista väkeä vasemmistonuorista mummoihin. Olipa joku tullut paikalle etäämpääkin.

Mainio sää, ilmainen hernekeitto, Jontti, Laineen Kasperi ja Zapa loivat kerrassaan hyvät puitteet mielenosoitukselle! Hakaniemestä Senaatintorille liikkunut kulkue vaati kaikille asuntoja, kunnollista toimeentuloa sekä sosiaaliturvan alibudjetoinnin lopettamista. Perillä kuultiin puheita, joissa lähetettiin solidaarisuutta Etelä-Eurooppaan, kerrottiin karua faktaa syrjäytettyjen nuorten toivottomasta tilanteesta, selviteltiin asuntopolitiikan kiemuroita sekä vaadittiin kaikille yhtenäistä perustuloa.

Kansanliike vei kaupunginvaltuustolle kannanoton, jossa vaadittiin enemmän kohtuuhintaisia vuokra-auntoja sekä Itä-Helsingissä toteutettavaa perustulokokeilua.

Eespäin-lehti 4/2011 ilmestyi!

Uusin Eespäin-lehti on saapunut jaettavaksi – ja auttavia käsiä tarvitaan! Lehden voi toki myös lukea netissä suoraan tämän artikkelin kautta.

Uusin Eespäin-lehti on saapunut jaettavaksi – ja auttavia käsiä tarvitaan! Lehden voi toki myös lukea netissä joko lataamalla PDF:n, tai sitten suoraan alta Issuuhun upotettuna:

Artisti maksaa! Helsinki ei tarvitse ydinvoimaa! Vaihtoehto kilpailuttamiselle! Miksi rikas Helsinki leikkaa? SKP:n ja Helsinki-listojen vaihtoehtoiset esitykset budjettiin! Joukot pois Afganistanista!

Etelä-Helsingin kommunisteilla kesäkampanja

Etelä-Helsingin aktivisteilla on käynnissä kampanja jos toinenkin! Kesällä vaaditaan rauhaa ja kerätään nimiä SKP:n kannattajakortteihin.

Suunta ylöspäin: kesäkampanja jatkaa siitä, mihin talvella pidetty jäi. Kuvassa Kirsti Kangas.

Etelä-Helsingin osaston kesäkampanja kiertää osaston alueella aloitteella, jossa vaaditaan Helsinkiä ja koko Suomea natovapaaksi alueeksi, joukkoja vedettäväksi pois Afganistanista ja Suomea luopumaan rypäleaseista.

Osastolla oli jo viime talvena samanaihenen kampanja, nimeltään Sota-aseita vai arjen turvaa ja Kesäkampanja onkin suoraa jatkoa sille. Samalla kerätään SKP:lle kannattajakortteja, ja tietenkin etsitään vasemmistolaisia yhteistyökuvioita.

Loppu leipäjonoille!

Osasto myös otti äskettäin kantaa kokoomuslaista kuntapolitiikkaa vastaan otsikolla Kunta asukkaita palvelemaan. Kaupungin ja sen liikelaitosten rahavarat kasvoivat lähes 60 miljoonaa. Ja kaiken tämän jälkeen Helsingin poliittisella eliitillä on pokkaa seisottaa ihmisiä ruoka-avun, asuntojen ja terveyspalvelujen jonoissa, osaston kannanotossa ihmetellään.

Kokoomuksen politiikka ei paljon mieltä lämmitä, tuumaavat Etelä-Helsingin kommunistit.

Tiesitkö, että Etelä-Helsingin osastolla on myös omat kotisivut ja aktiivinen Facebook-ryhmä? Mikäli osaston touhut kiinnostavat enemmän, tietoa ja hienoja kuvia löytyy yllämainituista osoitteista.

Helsingin kaupungin budjettisopu lisää köyhyyttä ja leikkaa peruspalveluja

SKP:n Etelä-Helsingin osasto pitää vääränä kehitystä, jolla rikas Helsinki syventää asunnottomien, köyhien, lapsiperheiden ja vanhusten ahdinkoa.

Helsingin kaupungin valtuuston budjettipäätös 10.11.2010 leikkaa palvelujen määrärahoja reaalisesti kymmenillä miljoonilla. Oikeiston läpirunnoma ja markkinatalouteen sopeutuneen vasemmiston allekirjoittama ensi vuoden taloussuunnitelma tarkoittaa konkreettisesti myös satojen työpaikkojen lopettamista.

Helsingin kaupungin päätös tuloveroprosentin korottamisesta 18,5 prosenttiin kurjistaa entisestään helsinkiläisen perusduunarin arkea koska korotus kohdistuu raskaimmin pienituloisiin. Pääomatuloja saavat eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. SKP:n Etelä-Helsingin osasto tuomitsee kehityksen, joka johtaa tasaveron suuntaan ja asettaa bisneksen ihmisen edelle.

Budjettisovussa olevat Vasemmistoliitto ja demarit ovat myös vastuussa tästä verotuksen suuntaamisesta yhä raskaammin pienituloisiin.

Helsingin kaupungin talouden seurantaraportista näkyy, että kaupungin kassavarat ovat noin 820 miljoonaa euroa.  Helsingillä on varaa kantaa sosiaalista vastuuta kaupungin vähäosaisista mutta sen poliittinen eliitti, vihreä oikeisto ja hampaaton vasemmisto tekee nyt budjettisopimuksella ihmisiä eriarvostavaa politiikkaa.

Sota-aseiden sijasta arjen turvaa

Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosivat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.

Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.

Vetoomus eduskuntaryhmille

Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.

Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.

Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.

Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.

Eläkeläiset ja työttömät budjettiesitystä vastaan

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla.

Säätytaloa vastapäätä 19.8.2010 kokoontunut työttömien mielenosoitus säesti hallituksen budjettiriihen alkutahteja torstaiaamuna Helsingissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli omassa budjettiehdotuksessaan esittänyt ensi vuodelle 13,5 miljoonaa euroa tulorajojen lieventämiseen, mutta valtiovarainministeriö oli pyyhkinyt määrärahan pois omasta ehdotuksestaan.

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla. Tämä on valtion ensi vuoden talousarviossa kaikkein huolestuttavinta. Köyhistä köyhimmiltä leikataan.

“Hallituksella menee hyvin, se on saatu kuulla moneen kertaan. [Valtiovarainministeri Jyrki] Kataisen hymy on jatkuvaa. Ja kovin nuorekkaan näköistä jengiä kiipeää Säätytalon portaita, mutta on myös toisenlainen Suomi: meillä on EU-kriteereillä yli 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella”, Helsingin työttömät ry:n väki lähetti terveisiä megafonin kautta budjettiriiheen menijöille.

Kylteissä vaadittiin Kela-korvausten nostamista ja asemäärärahojen siirtämistä työllisyyteen.

Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola nosti työttömien tärkeimmäksi tavoitteeksi ensi vuoden budjettia ajatellen työllisyyden hoidon.

“Julkishallinto voisi suoraan palkata pitkäaikaistyöttömiä, uskon että se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää.”

Lisäksi työttömät haluavat työmarkkinatuen korottamista “sille tasolle, mille se kuuluu . Nyt se on 1990-luvun tasolla. Reaalisesti tuki ei ole noussut vaan jäänyt jälkeen vuosien ajan.”

Työmarkkinatuki on nyt noin 550 euroa kuussa, kun Kantolan mukaan oikea taso olisi noin kaksisataa euroa enemmän.

Työttömät vaativat myös puolison tulojen vaikutuksen eli tarveharkinnan poistoa työmarkkinatuesta, mitä myös sosiaaliturvan uudistamista selvittänyt Sata-komitea on esittänyt.

“Leikkuri käy jo alle 1 400 euron kuukausituloissa eli jo näin pieni tulo leikkaa puolison tukia”, Kantola kertoo.

Palvelut kävelyetäisyydelle – leikkauksille ei ole tarvetta

Jussi Pajusen johdolla valmisteltuun lähipalvelujen karsimisohjelmaan ei ole Helsingissä taloudellista pakkoa tai tarvetta. Kysymys on palvelujen yksityistämisohjelmasta.

Kaupungin budjetin näkökulmasta säästöt lähipalveluissa eivät ole tarpeellisia. Kaupungin saatavat ovat velkoja suuremmat ja pankkitileillä makaa 830 miljoonaa euroa. Laskennalliset säästöt ovat suurimmaksi osaksi niin sanottua sisäistä vuokraa, jota kaupungin virastot maksavat kaupungille sen omistamien tilojen käytöstä. Kaupungin Tilakeskus on tehnyt huomattavat voitot vuokraamalla kaupungin omia tiloja hallintokunnille ylihintaan. Suurimmalle osalle tiloista ei ole tiedossa taloudellisesti tuottavaa muuta käyttöä.

Lähipalveluiden järjestämisessä tulee huomioida ensisijaisesti palveluiden tasavertainen saatavuus koko kaupungin alueella. Pajusen leikkauslista ei vastaa kaupungin strategiaohjelman tavoitteita asukaslähtöisestä palvelujen kehittämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä palveluissa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Päinvastoin, lähipalvelujen lopettamiset kohdistuisivat suurilta osin alueille, joissa inhimilliset ja taloudelliset ongelmat kertaantuisivat palvelujen lakkauttamisen seurauksena.

Pajunen esittää, että leikkauksista päätetään tosiasiallisesti vain kaupunginhallituksessa ja nopealla aikataululla. Lautakuntien roolina olisi toteuttaa lopettamiset esitetyssä laajuudessa. Valtuustoon lopettamislistaa ei aiota tuoda omana asianaan lainkaan, vaan vain vuoden 2011 budjetti kokonaisuutena.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii välitöntä luopumista Pajusen esittämistä palvelujen karsimisesta. Sen sijaan piirijärjestö esittää lähipalvelujen kehittämistä siten, että keskeiset lähipalvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla kävelyetäisyydellä. Päätöksenteossa on kuultava asukkaiden mielipiteitä, hallituksen on toimittava lautakuntien valmistelun pohjalta ja valtuustolla on oltava reaalinen päätösvalta asiassa.

Helsingissä 7.12.2009

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö