SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vaaliohjelma 2007
Helsinki on rikas kaupunki. Mutta tämä kaupunki on tyly ja kova niille, joilla on vähän rahaa tai joiden elämäntilanne on muuten vaikea.
Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee vuosittain satojen miljoonien ylijäämää, mutta kouluja ja terveysasemia lopetetaan, vanhusten palveluja karsitaan ja monia muita palveluja heikennetään. Asuminen, työllisyys ja monet muut perusoikeudet on jätetty entistä enemmän markkinoiden varaan. Köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät.
Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun kaupunki tekee ennätyksellistä ylijäämää, on paljastava osoitus siitä, että kyse on poliittisista valinnoista. Niistä ovat vastuussa samat puolueet, jotka ovat maan hallituksessa ja eduskunnassa leikanneet työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja muilta vähävaraisilta samaan aikaan kun rikkaille on jaettu optioita, jättiosinkoja ja verohelpotuksia.
Helsingin valtuustossa on periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Silti täällä toteutetaan samaa oikeistolaista linjaa, jota Matti Vanhasen hallitus harjoittaa. Suomen kommunistisen puolueen ja asukaslistan valtuustoryhmä on tuonut Helsingin valtuustoon vaihtoehdon, asukkaiden ja työntekijöiden aloitteet ja vaatimukset. Eduskunnasta kuitenkin puuttuu selkeä ja rehellinen vasemmistolainen ja punavihreä vaihtoehto.
Lisääntyvän eriarvoisuuden ja turvattomuuden voittamiseksi tarvitaan perusteellinen suunnan muutos. On jaettava uudelleen tuloja, työtä ja päätösvaltaa. Suomen kommunistisen puolueen ja asukaslistan ehdokkaat tuovat eduskuntavaaleihin vaihtoehdon, joka puolustaa kaikissa tilanteissa palkkatyöntekijöiden ja vähävaraisten ihmisten etuja.
SKP:n ja asukaslistan ehdokkaille annetuista äänistä tietää varmasti, että niitä ei käytetä eriarvoisen ja epädemokraattisen komennon jatkamiseen. Kutsumme tekemään eduskuntavaaleista vastalauseen ja toimintaan myös vaalien jälkeen. Samalla haastamme sosialidemokraatteja, vasemmistoliittolaisia ja vihreitä irtaantumaan oikeistolaisesta politiikasta ja avaamaan yhdessä tietä toisenlaiselle, oikeudenmukaisemmalle ja demokraattisemmalle kehitykselle.
Peruspalvelut kuntoon
Suomessa on tekeillä raju kunta- ja palvelurakenteiden muutos. Eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ajavat lähipalvelujen karsimista ja palvelujen keskittämistä suuriin yksiköihin. Tarkoitus on vähentää kuntien menoja ja henkilöstöä. Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen lisääntyy. Samalla yhä enemmän valtaa keskitetään yhä pienempään piiriin.
Samat puolueet toteuttavat Helsingissä palvelurakenneuudistusta lopettamalla päiväkoteja, kouluja ja terveysasemia. Palveluja alibudjetoidaan, vaikka kaupunki tekee esimerkiksi vuodelta 2006 noin 350 miljoonan euron ylijäämän. Helsinki laiminlyö jopa lakisääteisiä velvoitteita. Esimerkiksi hoitotakuu ei toteudu vieläkään hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa ja eräillä muilla alueilla. Vanhusten kotipalvelut on karsittu minimiin. Vammaisten oikeutta yksilöllisiin kuljetuspalveluihin loukataan.
SKP vaatii, että kaupungin taloudessa asetetaan asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Liikelaitosten voitoista on ohjattava lisää rahaa palveluihin ja työntekijöiden palkkoihin. Helsingille on tehtävä peruspalveluohjelma, joka takaa palvelut kaikille niitä tarvitseville ja tasavertaisesti kaikissa osissa kaupunkia. Erityisesti Itä-Helsinkiin on suunnattava lisää voimavaroja. Kilpailuttamista on vähennettävä ja palvelut on järjestettävä pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana.
Puolustamme lähipalveluja. Vastustamme koulujen ja terveysasemien lopettamista. Koulutuksen tulee olla julkista ja maksutonta. Terveyden eriarvoistumisen ehkäiseminen ja palvelujen saatavuuden turvaaminen edellyttävät tiivistä lähiterveysasemaverkkoa, terveysasemien asiakasmaksujen poistamista ja lisää resursseja hoitotakuun toteuttamiseksi kaikilla alueilla. Työttömille, pätkätyöntekijöille ja pienten yritysten työntekijöille on luotava kunnallinen työterveyshuoltoa vastaava järjestelmä. Sosiaalipalveluihin on säädettävä lailla hoivatakuu, joka turvaa muun muassa lasten, ikä-ihmisten ja vammaisten oikeuden saada tarvitsemaansa huolenpitoa ja hoivaa. Esimerkiksi kotihoitoon tarvitaan Helsingissä lähivuosina useampi sata työntekijää lisää. Kirjastojen määrärahoja on lisättävä ja niiden palvelujen tulee olla maksuttomia. Digi-televisioon siirtymistä on joko lykättävä tai on turvattava myös vähävaraisten mahdollisuudet siihen.
Työtä työttömille – työaikaa lyhennettävä
Vaikka työttömyyden vähentäminen on julistettu hallitusohjelmissa tärkeimmäksi tavoitteeksi, on valtiovalta itsekin vähentänyt jatkuvasti työpaikkoja. Helsingissä on tilastojenkin mukaan noin 25 000 työtöntä, todellisuudessa paljon enemmän. Hallituksen kehumista uusista työpaikoista yhä suurempi osa on erilaisia pätkätöitä. Myös Helsingin kaupunki käyttää jatkuvasti hyväksi määräaikaisia työsuhteita ja laiminlyö velvoitteitaan järjestää työtä työttömille.
SKP vaatii yleisen työajan lyhentämistä tulevan eduskuntakauden aikana 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Näin voidaan jakaa töitä uudelleen, luoda lisää työpaikkoja ja vähentää työssä uupumista. Tämä uudistus muuttaisi myös työn ja pääoman välistä tulonjakoa palkansaajien hyväksi. Samalla on muutettava pätkätöitä kokoaikaisiksi ja kiellettävä irtisanomiset voittoa tekevissä yrityksissä. Helsingin kaupungilla on suurena työnantajana erityinen vastuu pysyvien työpaikkojen lisäämisestä ja työttömien työllistämisestä vakinaiseen työhön. Myös nuorille, työttömille ja maahanmuuttajille pitää maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa. Tuemme Helsingin Työttömät ry:n esittämää työllistymistakuuta.
Tulonjako oikeudenmukaisemmaksi
Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan, mutta silti yli 600 000 suomalaista joutuu elämään EU:n köyhyysrajan alapuolella. 1990-luvun alun jälkeen hallitus toisensa jälkeen on heikentänyt toimeentulotuen, työttömyysturvan, opintorahan, lapsilisien, eläkkeiden ja muun toimeentuloturvan vähimmäistasoja. Samaan aikaan on tehty Suomen historian suurin tulonsiirto pääomanomistajien hyväksi. Yhtiöt ovat jakaneet osinkoja viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana 86 miljardia euroa ja viime vuonna niitä jaettiin jo 17 miljardia.
Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat tukeneet tulopoliittisia ratkaisuja, joilla on paisutettu suuryhtiöiden voittoja. Helsingin kaupunginvaltuustossa vain SKP:n ja asukaslistan ryhmä tuki työntekijäjärjestöjen vaatimuksia palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Tulonjaon muutos pääomatulojen hyväksi murentaa myös julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta, koska pääomatuloja verotetaan muita tuloja kevyemmin eikä niistä makseta lainkaan kunnallisveroa.
SKP esittää toimeentulon perusturvan uudistamista. On taattava 800 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi sitä muuten saada työttömyyden, opiskelun, vanhuuden tai muun vastaavan syyn takia. Työntekijöiden palkkoihin on tehtävä tupo-linjaa reilummat korotukset. On sidottava perusturva indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja yleisen ansiotason kehityksestä.
Verotus on suunnattava veronmaksukyvyn mukaan ja tasoittamaan tuloeroja. Verotettavan tulon alaraja on nostettava 1 000 euroon kuukaudessa. Pääomatuloja on ryhdyttävä verottamaan samalla tavalla kuin palkkatuloja. Kunnallisverotus on muutettava progressiiviseksi. Ruuan arvonlisäveroa on alennettava. Pörssikeinottelua on rajoitettava verottamalla.
Asumiskustannukset kuriin
Vuokrat ja asuntojen hinnat ovat nousseet runsaassa 10 vuodessa Helsingissä yli kaksinkertaisiksi. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että tarjolla on ollut runsaasti rakentamatonta tonttimaata. Hallitukset ja eduskunta ovat jättäneet asumisen markkinoiden armoille lopettamalla vuokrasääntelyn ja ajamalla alas arava-järjestelmää. Tämä on johtanut siihen, että pienipalkkaisten työntekijöiden ja lapsiperheiden on vaikea löytää enää asuntoa Helsingistä. Tuhannet ovat vailla asuntoa rikkaassa ja kylmässä pääkaupungissa.
SKP vaatii vuokrasääntelyn palauttamista etenkin pääkaupunkiseudun kaltaisiin kasvukeskuksiin. On lisättävä etenkin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa. Helsingin kaupungin tulee jatkaa asuntojen rakentamista ja peruskorjaamista valtion asuntorahaston lainoituksella ja luopua aikeista siirtyä kovan rahan lainoitukseen. Kaupungin on huolehdittava opiskelijoiden ja vanhusten asuntojen riittävästä tarjonnasta. On säädettävä laki, joka takaa kaikille oikeuden asuntoon.
Joukkoliikenteen ja ympäristönsuojelun puolesta
Valtion tukea joukkoliikenteelle on viime vuosina supistettu. Pääkaupunkiseudulla valtio tukee moottoritiehankkeita, mutta joukkoliikenteen osalta vain raideliikenteen investointeja. Helsingin kaupungin johto puolestaan aikoo rakentaa yli 300 miljoonaa euroa maksavan keskustatunnelin, joka lisäisi keskustaan ja sen läpi suuntautuvaa yksityisautoilua. Kaupunginvaltuusto on toistuvasti nostanut joukkoliikenteen lippujen hintoja vain SKP:n ja asukaslistan vastustaessa sitä.
Liikenneyhteyksien parantaminen edellyttää hyvin toimivaa ja edullista joukkoliikennettä. Se on tärkeää myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. On panostettava raideliikenteen kehittämiseen, poikittaisen joukkoliikenteen parantamiseen ja joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen. Länsimetron lisäksi on toteutettava mm. Marjarata ja Raidejokeri sekä laajennettava raitioliikennettä uusille asuinalueille.
Joukkoliikenteen ohella valtiovallan ja Helsingin tulee toimia ilmastomuutosta vastaan lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energiatuotannossa ja tehostamalla energian säästöä. Helsingin rantoja, keskuspuistoa, Sipoon korpea ja muita arvokkaita luontoalueita on suojeltava. Itämeren pelastamiseksi tarvitaan alueen maiden ja kaupunkien tehokasta yhteistyötä.
Pääkaupunkiseutua kehitettävä asukkaiden ehdoilla
Pääkaupunkiseudun kehityksellä on tärkeä merkitys koko Suomelle. Valtiovalta pyrkii EU:n linjausten mukaisesti kiihdyttämään muuttoliikettä kasvukeskuksiin. Se ajaa kunta- ja palvelurakenteiden muutosta, joka keskittää palveluja ja päätöksentekoa. Sitä toteutetaan asukkaita kuulematta ja jopa pakkoliitoksin. Valtapuolueiden tavoitteena on kasvattaa pääkaupunkiseudun asukasmäärää ainakin neljännesmiljoonalla kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Näin voimakas kasvu tietäisi ongelmia sekä pääkaupunkiseudun että muun maan kehitykselle.
SKP:n mielestä kunta- ja palvelurakenteiden kehittämisen lähtökohdaksi tulee ottaa lähipalvelujen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Vastustamme pakkoliitoksia ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Asukkaiden palveluja, demokratiaa ja ympäristöarvoja ei saa uhrata kaupalliselle voitontavoittelulle.
Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö ei saa tarkoittaa julkisten palvelujen kilpailuttamisen, yhtiöittämisen ja yksityistämisen laajentamista. Esimerkiksi hankkeet pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhtiöstä ja kuntien vuokratalojen keskittämisestä yhteen yhtiöön on hylättävä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa on turvattava kaikkien valtuustoryhmien edustus. Päätösvallan keskittämisen sijasta on kehitettävä lähidemokratiaa, asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi lähipalveluja koskevaa päätösvaltaa tulee siirtää vaaleilla valittavilla kaupunginosavaltuustoille.
Monikulttuurinen Helsinki
Helsinki on kaksikielinen kaupunki, jossa on aina asunut monia kansallisuuksia. Tämä on rikastuttanut kaupunkikulttuuria, tuonut siihen omintakeista kansainvälisyyttä ja valmistanut maaperää suvaitsevaisuudelle.
Ruotsinkieliselle väestölle on turvattava laadukkaat palvelut omalla äidinkielellään. Tämä koskee muun muassa ruotsinkielisen päivähoidon ja kouluverkon kehittämistä lähipalveluina.
Viime vuosina Helsinkiin on tullut lisää maahanmuuttajia ja heidän mukanaan lisää kieliä, kansallisuuksia ja kulttuureita. Kaupungin on tarjottava palveluja entistä enemmän eri kielillä ja lisättävä maahanmuuttajien kielen ja muun opetuksen resursseja. On huolehdittava myös maahanmuuttajien työllistämisestä.
Rauhan ja solidaarisuuden Helsinki
Rauha ja kansainvälinen solidaarisuus ovat työväenliikkeen keskeisiä periaatteita. SKP ei hyväksy muukalaisvihaa eikä rasismia. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulee olla perustana myös maahanmuuttopolitiikassa, jota ei saa alistaa työvoimapolitiikalle eikä linnake-Euroopan rakentamisen välikappaleeksi. Helsingin sijainti tarjoaa erityisiä mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä Venäjän ja Baltian kehittyvien alueiden kanssa.
Suomalaisten suuri enemmistö kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta ja vastustaa Natoon liittymistä. SKP:n ja asukaslistan ehdokkaat ovat sitoutuneet tähän linjaan. Haastamme myös muut puolueet ottamaan selkeästi kantaa Nato-jäsenyyttä vastaan. Esitämme, että Helsinki liittyy Hiroshiman ja Nagasakin kaupunginjohtajien aloitteesta perustettuun ydinsodan vastaiseen kaupunkien verkostoon ja kieltää ydinaselaivojen vierailut satamissaan.
Kansalaisten saatava itse päättää
Nykyinen politiikka tapahtuu pitkälle markkinoiden vapauden, Euroopan unionin ja suurten yhtiöiden ehdoilla. Valtapuolueiden linjaa eivät määritä niiden kannattajien edut vaan kapitalistiseen voitontavoitteluun perustuvan talouden kovat lait. Tämän politiikan vaihtoehdottomuus pyritään vahvistamaan Euroopan unionin perustuslailla, johon lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet.
Meille ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpi kuin kapitalistien voitot ja pörssikurssit. Olemme työn puolella . pääoman valtaa vastaan. Vastustamme EU:n perustuslakia ja koko nykyisenkaltaista EU:ta. Haluamme lisätä ihmisten valtaa päättää itse heitä koskevista asioista. Se tarkoittaa kansalaistoimintaa, lähidemokratiaa, kansalaisaloitteita, vaihtoehtoisen median ja kansalaistoiminnan tukemista, kansanäänestyksiä tärkeistä ratkaisuista ja eritoten demokratian ulottamista myös talouden alalle. Rahan vallasta on siirryttävä kansan valtaan!
Hyväksytty SKP:n Helsingin kaupungin piirikomiteassa 14.12.2006
