Terveysasemia ei pidä siirtää yksityiselle bisnekselle

Korona-epidemia on nostanut vakavalla tavalla esille hyvien julkisten terveyspalvelujen ja niiden resurssien turvaamisen merkityksen. Sen pitäisi hälyttää myös Helsingissä. Kaupunki on jo pitkään alibudjetoinut terveydenhuoltoa ja nyt on valmisteilla ehdotus kahden terveysaseman ulkoistamisesta jollekin yksityiselle yhtiölle.

Ulkoistamista perustellaan terveysasemien jonojen poistamisella ja palvelujen uudistamisella. Perustelut ovat monella tavalla kyseenalaiset ja virheelliset.

Kokoomus, vihreät ja RKP päättivät sote-lautakunnassa ulkoistamisen valmistelusta ilman mitään selvityksiä sen vaikutuksista, muualla saaduista kokemuksista, kaupungin terveysasemien kehittämisestä tai edes siitä, mitkä kaikki palvelut aiotaan ulkoistaa.

Jos terveysasemia ulkoistetaan, se pirstoo palveluketjuja. Kokemukset muun muassa Vantaalta, Tampereelta ja Kemi-Tornion alueelta osoittavat, että ulkoistaminen ei paranna palveluja kokonaisuutena. Se tulee kunnille kalliiksi eikä helpota myöskään lääkärien saamista. Ulkoistamisella siirretään verovaroja yksityisten yhtiöille ja veroja kiertäville pääomasijoittajille.

Ulkoistamiselle esitetyt perustelut ovat myös tekopyhiä. Ovathan samat puolueet päävastuussa siitä, että terveysasemien resursseja on Helsingissä systemaattisesti alimitoitettu eikä niitä ole kehitetty tarpeita vastaavalla tavalla.

SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa kaupungin terveysasemien ulkoistamista ja alistamista kapitalistiselle voitontavoittelulle. Satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevällä Helsingin kaupungilla on varaa parantaa terveysasemien palveluja. Kaupungin työntekijöillä on siihen osaamista, jonka sote-toimialan johto on sivuuttanut. Terveysasemien resurssien vahvistaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen yhdessä henkilöstön ja asukkaiden kanssa helpottaa myös avoinna olevien vakanssien täyttämistä.

Helsinkiläisten terveydenhuoltoa ei saa alistaa kolmen suuren terveysalan yrityksen ja pääomasijoittajien hallitsemille markkinoille. Kaupungin ei pidä myöskään vähentää lähiterveysasemia ja keskittää sote-palveluja jättikeskuksiin.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
12.3.2020

Kyse on tasa-arvosta ja palveluista

Kiky-talkoista on päästävä eroon myös kunnissa ja naisvaltaisten alojen palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi tarvitaan reilut euromääräiset palkankorotukset. Näin voi kiteyttää kunta-alan ja vastaavien yksityisten palvelujen työntekijöiden vaatimukset työehtosopimuksiin.

Eespäin-lehti kyseli evästyksiä työehtoneuvotteluihin viideltä opetuksen, sosiaalipalvelujen, terveydenhuollon ja ympäristöpalvelujen työntekijältä. Päivi Hedman on terveydenhoitaja, Outi Mononen erityisopettaja, Arja Putkonen lähihoitaja, Emmi Tuomi psykologi ja Katja Wallin tuotantoassistentti. Eikä ole vain sattuma, että he ovat naisia: kuntien työntekijöistä 80 prosenttia on naisia.

”Kutsumus ei elätä”

Sote-alalla ollaan palkkakupassa, se on selvä, sanoo Päivi Hedman. Hän työskentelee terveydenhoitajana maahanmuuttajien parissa.

– Verojen, vuokran ja muiden pakollisten menojen jälkeen ei elämiseen paljon jää. Erilaiset palkan lisät ovat merkittävässä asemassa, mutta niiden saamiseksi on tehtävä pitkiä päiviä iltaisin, öisin ja pyhinä, kun muut ovat vapaalla. Alalla on paljon yksinhuoltajia ja voi miettiä, mitä se näissä perheissä merkitsee.

”Kutsumus” ammattiin ei elätä. Työstä pitää saada asianmukainen korvaus ja työn kohtuutonta kuormitusta on vähennettävä.

– Sote-ala tarvitsee oman työehtosopimuksen. Sen pohjalta alalle omaleimaisia kysymyksiä pystyttäisiin paremmin ratkomaan, katsoo Päivi Hedman.

Hän muistuttaa, että me jokainen tarvitsemme jossain vaiheissa elämäämme sote-palveluja.

– On yleinen etu, että alalla työskentelee riittävästi motivoituneita ammattilaisia, jolloin palvelut toimivat ja niitä kehitetään.

”Törkeän pieni palkka”

Lähihoitajan peruspalkka on kehno, monilla vain 1 750 – 2 000 euroa kuukaudessa. Se jää kauas suomalaisten keskipalkasta, joka on lähes 3 400 euroa.

– Työmäärään ja työn vaativuuteen nähden palkka on törkeän pieni, sanoo Arja Putkonen, joka toimii lähihoitajana mielenterveyskuntoutujien tehostetussa palveluasumisessa.

Kaupunki maksaa vähemmän kuin jotkut säätiöt, vaikka rahaa Helsingillä riittää. Jossain  voidaan samanarvoisesta työstäkin maksaa eri palkkoja.

Hoitajamitoituksista kysyttäessä Arja Putkonen korostaa, että kyse ei ole vain vanhustyöstä ja ns. laitoshoidosta.

– Muuallekin, kuten mielenterveystyöhön, päihdehuoltoon, lastensuojeluun ja kotihoitoon tarvitaan lisää resursseja. Kun hoitajat keskittyvät omaan työhönsä, tarvitaan myös lisää laitoshoitaja, siivoojia, keittäjiä, sosiaaliohjaajia jne.

”Kiky-tunnit pois”

Emmi Tuomen mielestä kiky-talkootuntien poistaminen pitää olla itsestään selvä lähtökohta kaikkien alojen tes-ratkaisuissa. Työaikaan liittyy muutakin:

– Työnantaja pyrkii liittämään kunta-alan psykologit pidempään ns. yleistyöaikaan. Psykologiliiton tavoitteena onkin estää työajan lisääntyminen ja toisaalta saada työntekijöille valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi ruokailuaikojen käytössä.

Työajan lyhentäminen ja työn ja perhe-elämän yhdistämistä helpottavat joustot, olisivat olennaisia sekä psykologeille että kaikille muillekin työntekijöille.

”Naistyön vähäinen arvostus”

Näinkö vähäinen on arvostus lasten kanssa työskenteleviä ja naistyötä kohtaan, kysyy erityisopettaja Outi Mononen. Opettajat ja lastentarhanopettajat ovat korkeakoulutettuja ja huolehtivat lasten kasvusta, mutta se ei näy palkkauksessa.

– Miten opettajien ja lastentarhanopettajien lomarahojen leikkaamista ja palkattomia kiky-tunteja voi perustella maamme kilpailukyvyn parantamisella?

Opettajia kuormittavat niin kasvavat lapsiryhmät ja haasteelliset oppilaat, alati uusiutuvat opetussuunnitelmat, oppilashuollon resurssien vähyys, tietotekniikka ja vähäinen tuki opettajille kuin vanhempien odotukset.

”Näkyy kaikkien arjessa”

Myös tuotantoassistentti ja ammattiliitto JHL:n aktiivi Katja Wallin toivoo, että työtä ja sen tekijää arvostettaisiin enemmän, ”vaikkei sillä arvostuksella laskuja maksetakaan”. Se motivoi, jos tietää, että omalla työllä on merkitystä.

– Joillain aloilla palkkaus ei ole millään lailla kilpailukykyinen yksityisten yritysten kanssa. Eikä enää voi luottaa siihenkään, että kunnalla saa olla eläkeikään asti.

Kovat asumiskustannukset korostavat Helsingissä tarvetta palkkojen nostamiseen. Työn arvostus pitäisi näkyä myös siinä, että jatkuviin sisäilmaongelmiin, kiusaamiseen ja epätasa-arvoiseen kohteluun puututaan tiukemmin.

– Kunnissa tehdään työtä, joka näkyy meidän kaikkien arjessa, Katja Wallin muistuttaa.  

(Artikkeli on julkaistu SKP:n Helsingin piirin Eespäin-lehdessä 1/2020)

Kansainvälisen naistenpäivän marssi

Naisiin kohdituvaa väkivaltaa vastaan. Kokoontuminen Senaatintorille su 8.3. klo 14. Järjestävät Circolo degli Italiani in Finlandia, IWWOF – International working women of Finland, Solidaarisuutta Chilelle / Solidaridad con Chile desde Finlandia, Red De Mujeres – Finlandia

Ulkoistaako Helsinki terveysasemia bisnekseksi?

Helsingin sote-lautakuntaan on tulossa esitys 1 – 2 terveysaseman ulkoistamisesta yksityisen firman hoidettavaksi. Miksi ja mitä vaihtoehtoja tälle on?

Keskustelemassa Maanantaiklubilla sote-lautakunnan jäsenet Maritta Hyvärinen (kok), Kati Juva (vihr) ja Karita Toijonen (sdp) sekä Kallio-Vallilan eläkeläisten pj. Olli Salin.

Esiintyy NIEMI duo. Taianomainen sekoitus suomalaista tuutulaulutraditiota ja ambientia.

Maanantaiklubi 2.3. klo 19 ravintola Oiva, Porthaninkatu 5. Klubin vetäjinä Maria Malmström ja Yrjö Hakanen.

Lähikaupan ja reilun osuustoiminnan puolesta

– Kommunistit ja demokraatit -listan ohjelma HOK-Elannon vaalissa 2020

Tule mukaan vaikuttamaan Helsingin Osuuskauppa Elannon toimintaan niin, että se tarjoaa vaihtoehdon kaupalliselle voitontavoittelulle. Haluamme kehittää edullista, ympäristöystävällistä ja reilua osuustoimintaa, jonka päätöksenteossa kuuluu jäsenten ja työntekijöiden ääni.

Iso vaikuttaja

Noin 630 000 jäsenen ja 6 000 työntekijän HOK-Elanto on iso tekijä Helsingin seudulla. Sen liikevaihto on yli 2 miljardia ja osuus alueen päivittäistavarakaupasta 43 prosenttia. HOK-Elanto vaikuttaa 10 kunnan alueella kaupan, ravintoloiden, hotellien ja muiden palvelujen kehitykseen. Samalla se muovaa osaltaan muutakin kehitystä.

HOK-Elannon suuruus antaa mahdollisuuksia edistää esimerkiksi lähikauppaa, vähentää päästöjä ja säästää energiaa. Mutta se voi huonoilla valinnoilla myös keskittää palveluja ja lisätä turhaa kulutusta. Kilpailuun markkinoista ja toimipaikoista liittyy riskejä korruptiosta ja koplauksista kuntien päätöksentekoon.

Vaikuta vaalissa

Jäsenet eli asiakasomistajat voivat HOK-Elannon vaalissa 26.3.-6.4. vaikuttaa siihen, ohjaavatko osuuskauppaa liikevoittojen tavoittelu vai asiakasomistajien tarpeet ja osuustoiminnan periaatteet. Vaaleissa valittavasta edustajistosta riippuu, millaisia henkilöitä valitaan muihin johtoelimiin, miten heitä valvotaan ja kuinka asiakasomistajien ääni kuuluu päätöksenteossa. Kyse on myös siitä, tyytyykö edustajisto vain kumileimasimen asemaan vai ottaako se vahvan roolin osuuskaupan suuntaamisessa.

Kommunistien ja demokraattien ehdokaslista kutsuu osallistumaan HOK-Elannon vaaliin. Tarjoamme mahdollisuuden vaikuttaa edullisen lähikaupan, sosiaalisesti vastuullisen, ympäristöystävällisen, työntekijöille kunnollisen työehdot turvaavan ja reilun osuuskaupan puolesta. Toimimme asiakasomistajien ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi myös vaalien välillä.

Haluamme nostaa esille osuustoiminnan mahdollisuudet ja työväenliikkeen ihanteet vaihtoehtona kapitalismin ja Euroopan unionin voimistamalle eriarvoisuudelle, riistolle, keskittymiselle ja suuryhtiöiden vallalle.

Edullista lähikauppaa

Alepa-lähikauppojen hintatasoa tulee alentaa. Se on nyt selvästi S-marketteja ja Prismoja korkeampi. Tämä on epäoikeudenmukaista pienituloisia, lapsiperheitä ja vanhuksia kohtaan, joille pidemmät kauppamatkat ovat hankalia. Monipuolisilla lähikaupan palveluilla on edistettävä alueellista tasa-arvoa. Osuuskaupan ei pidä tavoitella voittoa korkeilla hinnoilla.

Oikeudenmukaisemmat bonukset

Bonus-järjestelmää on muutettava niin, että se ei suosi suurituloisia, jotka saavat nyt isoista ostoksistaan suhteellisesti suuremman ostohyvityksen. Työttömien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja muiden pienituloisten asemaa on helpotettava lisäämällä välttämättömyystarvikkeiden ale-tarjouksia. Kulttuurin ja liikunnan asiakasomistajaetuja on laajennettava. Kauppojen lehtipisteiden valikoimaa on laajennettava kulttuuri-, mielipide- ja työväenlehdillä.

Ilmastoteot ja ympäristövastuu

Viime vuosien kehitys osoittaa, että osuuskaupalla on paljon mahdollisuuksia säästää energiaa ja siirtyä uusiutuvan energian käyttöön. Tätä muutos haluamme vauhdittaa. HOK-Elanto ja S-ryhmä voivat myös kehittää omaa tuotantoa, joka edistää ekologista rakennemuutosta.

Hävikkiä ja jätteitä tulee vähentää. Kierrätyksen pitää olla kuluttajille helppoa ja varmistaa, ettei kaupasta siirry jätteitä kaatopaikoille.

On syytä edistää lähiruokaa ja paikallistaloutta helpottamalla uusien osuuskuntien ja pienyritysten mahdollisuuksia tarjota tuotteitaan. HOK-Elanto voi valinnoillaan ja markkinoinnillaan helpottaa siirtymistä teollisesta eläintuotannosta yhä enemmän kasviperäiseen ruokavalioon. Myyntiin ei pidä ottaa geenimuunneltuja tuotteita, joiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi.

Työllistäminen ja kunnon työehdot

Isona toimijana HOK-Elanto ja S-ryhmä vaikuttavat työehtoihin ja työllisyyteen. Osuuskaupan tulee irtaantua EK:n linjasta ja sopia paremmista työehdoista. Matalia palkkoja tulee nostaa suhteellisesti muita enemmän.

Palvelujen ja myös työhyvinvoinnin parantamiseksi tarvitaan lisää työntekijöitä. Työsuhteiden tulee olla ensi sijassa kokoaikaisia ja vain työntekijän itse sitä esittäessä osa-aikaisia. On käynnistettävä kokeiluja työajan lyhentämisestä 6 tuntiin ansiotasoa alentamatta. Yö- ja sunnuntaityötä tulee rajoittaa. Työntekijöiden tulee saada edustus osuuskaupan hallitukseen.

Reilua kauppaa

Osuuskaupan tulee kehittää reilua ja suoraa kansainvälistä kauppaa ilman ylikansallisten yhtiöiden välikäsiä. Pitää varmistaa, että hankinnoissa ei käytetä lapsityövoimaa, poljeta työntekijöiden oikeuksia eikä pilata ympäristöä. S-Pankin sijoitustoiminnan tulee olla eettisesti kestävää ja välttää taloudellisia riskejä.

Ostoboikotit ovat keino, jolla osuuskaupan on syytä reagoida laajamittaisiin ihmisoikeuksien loukkauksiin, kuten Israelin laittomaan miehitykseen palestiinalaisalueilla. Osuuskaupan tulee toiminnassaan torjua rasismi ja edistää maahanmuuttajien työllistymistä.

Jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia

Asiakasomistajien vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä esimerkiksi verkossa, järjestämällä alueellisia foorumeja ja vahvistamalla jäsenten aloitteiden roolia. Edustajiston valtaa tulee lisätä. Hallitukseen ja hallintoneuvostoon ei pidä valita henkilöitä, joka ovat kunnissa päättämässä kauppapaikoista. Johtajille ei pidä maksaa kohtuuttomia palkkoja ja palkkioita.

Nämä tavoitteet yhdistävät meitä työväenliikkeessä, ympäristö- ja muissa kansalaisliikkeissä, eri puolueissa ja niiden ulkopuolella toimivia. Näiden tavoitteiden puolesta haluamme kehittää yhteistoimintaa. Jokainen ääni työväenliikkeen ja edistysmielisen osuustoiminnan tavoitteiden puolesta on tärkeä!

Kommunistien ja demokraattien ehdokaslista

Kommunisti ja demokraatit -ehdokaslista HOK-Elannon vaalissa

Kommunistit ja demokraatit -listalla on ehdolla HOK-Elannon edustajistoon kommunisteja, muita vasemmistolaisia ja sitoutumattomia eri aloilta, erilaisista kansalaisjärjestöistä ja useista kunnista:

1036 Aaltonen Hannu, terminaalimies, Helsinki

1037 Ahokas Jukka, lähihoitaja, Lapinjärvi

1038 Ahokas Pekka, lähihoitaja, Helsinki

1039 Ahokas Virpi, lähihoitaja, Lapinjärvi

1040 Blom Atte, tuotantopäällikkö, pensionär, sitoutumaton, Hyvinkää

1041 Ekman Heikki, opiskelija, Vantaa

1042 Sadek Elwan, kriisityöntekijä, sitoutumaton, Helsinki

1043 Haapala Elina, tiedottaja, eläkeläinen, Tuusula

1044 Haavisto Juho, digitaalinen kuvankäsittelijä, Helsinki

1045 Hakanen Maija, ympäristöasiantuntija, FT, Helsinki

1046 Hakanen Yrjö, toimittaja, Helsinki

1047 Hannikainen Ari, vartija, Helsinki

1048 Hedman Päivi, terveydenhoitaja, Helsinki

1049 Heikkinen Viljo, kirvesmies, Lapinlahti

1050 Honkanen Pia, parturi-kampaaja, yrittäjä, sitoutumaton, Helsinki

1051 Ikonen Olli, näyttelijä, sitoutumaton, Espoo

1052 Juutilainen Pirjo, psykoterapeutti, sitoutumaton, Vantaa

1053 Järvenpää Elina, diplomi-insinööri, Helsinki

1054 Kallioniemi Pekka, tekniikan lisensiaatti, Espoo

1055 Kangas Kirsti, siivooja, Helsinki

1056 Karttunen Jari, pääsihteeri, filosofian maisteri, Vantaa

1057 Karvonen Maija, kielenkääntäjä, Espoo

1058 Kaskisydän Aura, tapahtumatuottaja, Vantaa

1059 Kauppinen-Saarikko Merja, kassa-myyjä, sitoutumaton, Helsinki

1060 Kirjavainen Ritva, osastonhoitaja, Järvenpää

1061 Koivisto Toivo, rakennustyömies, Helsinki

1062 Koivu Talvikki, konttorityöntekijä, teologian tohtori, Helsinki

1063 Kokko Hannele, eläkeläinen, kassanjohtaja, Järvenpää

1064 Korhonen Anneli, förvaltningsassistent, hallintosihteeri, obunden/sitoutumaton, Helsinki

1065 Korhonen Jenni, eläkeläinen, Helsinki

1066 Korvela Marko, toimittaja, muusikko, Espoo

1067 Kuosmanen Minna, kassanjohtaja, Järvenpää

1068 Kurttila Heikki, tekniikan tohtori, Espoo

1069 Kähmi Ossi, linja-autonkuljettaja, HUK, Vantaa

1070 Laitinen Jukka, kokki, eläkeläinen, Helsinki

1071 Lappi Jussi-Petteri, postinjakaja, talonmies, Helsinki

1072 Lievemaa Tommi, muusikko, koulunkäyntiavustaja, Espoo

1073 Lilja Jussi, teknikko, Helsinki

1074 Manner Hannele, eläkeläinen, Espoo

1075 Mononen Outi, erityisopettaja, Helsinki

1076 Mångård Johan, musiker, muusikko, Raasepori

1077 Männikkö Heikki, työteknikko, eläkeläinen, Helsinki

1078 Männikkö Tarja, eläkekäsittelijä, eläkeläinen, Helsinki

1079 Niemi Antti, yhteisöpedagogi, sitoutumaton, Helsinki

1080 Nieminen Jarmo, kirvesmies, Sipoo

1081 Nurminen Olavi, keittiömestari, eläkeläinen, Espoo

1082 Nurminen Pentti, kirvesmies, Vantaa

1083 Näsänen Jyrki, elokuvaohjaaja, Helsinki

1084 Orava Matti, kokki, Helsinki

1085 Pelttari Eila, lastenhoitaja, Helsinki

1086 Perä Mauri, kirvesmies, Vantaa

1087 Piirainen Matti, kirvesmies, Vantaa

1088 Porspakka Jori, autoilija, Tuusula

1089 Putkonen Arja, lähihoitaja, Helsinki

1090 Rahikainen Ville, leipomotyöntekijä, luottamusmies, Helsinki

1091 Rasijärvi Eero, eläkeläinen, Helsinki

1092 Rinne Reijo, diplomi-insinööri, Helsinki

1093 Rontu Laura, meteorologi, Helsinki

1094 Räsänen Senja, eläkeläinen, Helsinki

1095 Saarinen Seppo, eläkeläinen, Sipoo

1096 Salava Hannele, lastentarhanopettaja, eläkeläinen, Helsinki

1097 Salin Olli, VTK, eläkeläinen, sitoutumaton, Helsinki

1098 Saloheimo Mari, tutkija, sitoutumaton, Helsinki

1099 Sandberg Tiina, pääsihteeri, Helsinki

1100 Seppänen Antti, tanssitaiteilija, sitoutumaton, Helsinki

1101 Siivonen Stacy, eläkeläinen, Tampere

1102 Sundell Markku, merkonomi, Helsinki

1103 Suonperä Arjo, varatuomari, Espoo

1104 Sutinen Reijo, putkiasentaja, Riihimäki

1105 Tammi Risto, palopäällikkö, eläkeläinen, sitoutumaton, Pertunmaa

1106 Tuominen-Aliferenko Helena, Master of Arts, Helsinki

1 107 Wahrman Kalevi, teleasentaja.

1 108 Viitaniemi Arto, toimitsija

1 109 Wilenius Bo, pensionär, sitoutumaton

1 110 Vuori-Salo Tuula, psykologi, sitoutumaton

1 111 Väisänen Juha-Pekka, puheenjohtaja, käsitetaitelija

1 112 Ylönen Iida, myyjä.

Vaali pidetään 26.3.-6.4.2020. Vaaliaineisto postitetaan jäsenille viikolla 13.

Lähikaupan ja reilun osuustoiminnan puolesta

Suomen suurimman osuuskaupan, HOK-Elannon edustajiston vaaliin on koottu Kommunistit ja demokraatit -lista. Sillä on yhteensä 77 ehdokasta SKP:stä, STP:stä ja Kommunistien liitosta sekä puolueisiin sitoutumattomia.

Kommunistit ja demokraatit haluavat ravistella osuuskauppaa, tarjota vaihtoehtoja kaupalliselle voitontavoittelulle ja avata lisää vaikuttamisen väyliä jäsenille ja työntekijöille.

Kommunistit ja demokraatit -listan ehdokasnumerot ovat 1 036 – 1 112.

Ehdokkaana ovat mm. musiikkituottaja Atte Blom, opiskelija Heikki Ekman, kriisityöntekijä Sadek Elwan, HOK-Elannon edustajiston jäsen Yrjö Hakanen, näyttelijä Olli Ikonen, psykoterapeutti Pirjo Juutilainen, tapahtumatuottaja Aura Kaskisydän, konttorityöntekijä Talvikki Koivu, förvaltningsassistent Anneli Korhonen, lastenhoitaja Eila Pelttari, kirvesmies Matti Piirainen, leipomon luottamusmies Ville Rahikainen, VTK Olli Salin, pääsihteeri Tiina Sandberg, tanssitaiteilija Antti Seppänen, psykologi Tuula Vuori-Salo, varatuomari Arjo Suonperä, toimitsija Arto Viitaniemi, puheenjohtaja JP Väisänen ja myyjä Iida Ylönen.

Lähikauppaa ja reilua osuustoimintaa

Listan vaaliohjelmassa esitetään Alepa-lähikauppojen hintatason alentamista ja oikeudenmukaisempaa ostohyvitysten jakoa. Siinä vauhditetaan siirtymistä uusiutuvaan energiaan, jätteiden vähentämistä, lähiruokaa ja ekologista rakennemuutosta edistävää omaa tuotantoa.

Osuuskaupan on syytä hylätä EK:n kiky-linja, parantaa työehtoja ja palkata lisää kokoaikaisia työntekijöitä. Yö- ja sunnuntaitöiden lisäämisen sijaan ohjelmassa ehdotetaan kokeiluja työajan lyhentämiseksi 6 tuntiin ansiotasoa alentamatta.

Kommunistit ja demokraatit haluavat kehittää kansainvälistä kauppaa ilman ylikansallisia välikäsiä. Hankinnoissa pitää varmistaa, ettei poljeta työehtoja, käytetä lapsityövoimaa eikä pilata ympäristöä. Ostoboikotit ovat keino, jolla myös osuuskaupan on syytä osoittaa, ettei se hyväksy Israelin harjoittamaa Palestiinan alueiden miehitystä.

Lisäksi ohjelmassa vaaditaan jäsenille lisää vaikutusmahdollisuuksia ja edustajiston vallan lisäämistä.

Vaaliohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä.

Vaali maaliskuun lopulla

Lista on sopinut vaaliliitosta Kommunistisen työväenpuolueen kanssa. Sen sijaan esitykset Vasemmistoliitolle vaaliyhteistyöstä eivät saaneet vastakaikua.

S-osuuskauppavaali on 26.3.-6.4. Jäsenet voivat äänestää postitse tai netissä. Vaaliaineisto postitetaan jäsenille viikolla 13.

Millainen sote-ratkaisu Helsinkiin ja Uudellemaalle?

Helsinkiin ja Uudellemaalle esitetään sote-uudistuksessa erillisratkaisua. Millainen siitä on tulossa? Miten käy lähipalvelujen? Entä rahoitus?

Keskustelua avaamassa ja vastaamassa kysymyksiin Tikkurilan asukastilassa maanantaina 24.helmikuuta klo 17.30 – 20:

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Heikki Vuorinen: Mihin suuntaan terveyspalveluissa?

Helsingin vanhusneuvoston jäsen Olli Salin: Jäävätkö sosiaalipalvelut taas jalkoihin?

Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Olli Savela: Keski-Uudenmaan kokemuksia ja palvelujen rahoitus

Uudenmaan CP-yhdistyksen sosiaalietuusneuvoja Aura Kaskisydän: Palvelujen käyttäjän näkökulmia sote-uudistukseen

Toimittaja Yrjö Hakanen: Lähipalvelut, demokratia ja sote-uudistus

Kahvi/teetarjoilu. Kaikki kiinnostuneet tervetuloa! Tikkurilan asukastilan osoite on Lummetie 2 A, lähellä Tikkurilan asemaa.

Järjestävät SKP:n Helsingin ja Uudenmaan piirit yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa

Kunnon palkankorotukset kuntien työntekijöille, loppu kiky-talkoille

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä hyvien julkisten palvelujen turvaamiseksi. Se on myös tasa-arvokysymys, kun noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.

Hallituksella on iso vastuu siitä, että kuntien tehtävien toteuttamiseen on tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Se edellyttää myös huolehtimista riittävästä rahoituksesta nostamalla kuntien valtionosuuksia tuntuvasti.

Monien kuntien taloustilanne on vaikea, mutta Kuntatyönantaja KT liioittelee väittäessään, että kunnilla ei ole varaa työntekijäliittojen esittämiin korotuksiin ja palkkaohjelmaan. Todellisuudessa 10 vuoden aikana toteutettavan palkkaohjelman hinta olisi vain 1,5 prosenttia kuntien menoista samana aikana. Jos julkiset palvelut eivät ole kunnossa, se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Kuntatyönantajan johdossa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat kunnista. Ne pelaavat hävyttömästi kaksilla korteilla esittäessään eduskunnassa palvelujen kehittämistä, mutta vastustaessaan Kuntatyönantajan hallinnossa sen edellyttämää palkkojen ja muiden työehtojen parantamista. Erityisen törkeää on se, että myös jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevän Helsingin kaupungin edustajat ovat mukana KT:ssä ajamassa reaalipalkkoja alentavaa linjaa.

Useilla teollisuuden aloilla on jo sovittu kiky-talkoiden lopettamisesta samalla kun palkkoja nostetaan. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee kunta-alan ammattiliittojen vaatimuksia kunnollisista reaalipalkkojen korotuksista ja palkattomien kiky-tuntien poistamisesta. Samoin on hyvitettävä julkisten alojen työntekijöiden lomakorvausten leikkaukset. Piirikomitea tukee myös esityksiä samapalkkaisuuden edistämisestä toteuttamalla palkankorotukset euromääräisinä ja yleiskorotuksia painottaen.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kunta-alalla olisi syytä työnajan kiky-lisätuntien sijasta ryhtyä lyhentämään työaikaa ansiotasoa alentamatta esimerkiksi 6+6-tunnin työaikamallilla. Se helpottaisi työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa, edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi monien palvelujen saatavuutta. Aiheellisesti on kysytty, miksi rahaa löytyy kymmenen miljardin hävittäjäkauppoihin, mutta ei työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
6.2.2020