Helsinki teki voittoa 407 miljoonaa. Miksi rahaa ei riitä palveluihin?

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna 407 miljoonan euron voittoa. Samaan aikaan lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten ja vammaisten palveluja ja kaupungin työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tammikuussa kaupunginvaltuustolle jaetun talouden seurantaraportin 4/2006 mukaan Helsingin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhdistetty tulos on peräti 406,8 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät jo investointien rahoitusmenot ja poistot. Tulos on 376 miljoonaa euroa budjetoitua parempi.

Rahaa 300 miljoonaa enemmän kuin velkaa

Talousjohto esittää voittojen näyttämistä pienempänä tekemällä ylimääräisiä varauksia noin 125 miljoonalla eurolla. Niiden jälkeenkin ylijäämä on 285 miljoonaa euroa. Raportin mukaan kaupungilla oli vuoden lopulla rahaa sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Velkaa oli 680 miljoonaa. Eli kaupunki voisi maksaa kerralla pois kaikki velat ja jäljelle jäisi vielä lähes 300 miljoonaa euroa.

Helsingin Energian ylivoitot

Energialaitoksella on ollut iso osuus tuloksen tekemisessä. Helsingin Energian tulosennuste on raportissa 234 miljoonaa ylijäämäinen. Tässä on jo huomioitu lähes sadan miljoonan euron investointivaraus Hanasaari A-voimalan purkamiseen. Ylijäämää on kasvattanut korkeiden hintojen ohella sähkönsiirtoverkon yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto.

Voittoa myös ilman liikelaitoksia

Kaupungin talouden ylijäämäisyys ei johdu kuitenkaan vain liikelaitosten voitoista. Myös toiminta ilman liikelaitoksia on lähes 150 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi ja toi 34 miljoonan voiton. Tähän vaikuttivat muun muassa ennakoitua suuremman verotulot ja tonttien myyntitulot.

Miksi peruspalveluja alibudjetoidaan?

Kunnille valtion kautta tulevan rahoituksen leikkaamisen takia useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta. Sen sijaan Helsingissä olisi taloudellisia mahdollisuuksia parantaa palveluja, lisätä henkilöstöä ja parantaa työntekijöiden palkkoja.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, on paljastava osoitus siitä, miten valheellisia ovat eduskuntapuolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, toteaa SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Helsingissä olisi rahaa parantaa heti palveluja, lisätä henkilöstöä ja korjata näiden pääosin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Kaikki muut valtuustoryhmät kokoomuksesta ja sosialidemokraateista aina vasemmistoliittoon ja perussuomalaisiin asti hyväksyivät kuitenkin budjetin, joka jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista.

Budjetti hyväksyttiin lopulta äänin 80 – 1 vain Yrjö Hakasen kannattaessa lisäyksiä määrärahoihin, henkilöstön määrään ja työntekijöiden palkkoihin. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät budjettiin myös linjaukset koulujen, terveysasemien ja nuorisotilojen vähentämisestä, vaikka nyt esiintyvät muka tästä huolestuneina.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen, Hakanen arvioi.

Terveys eriarvoistuu Suomessa

Suomalaisten yleinen terveydentila on parantunut, mutta palvelut jakautuvat Suomessa muita teollisuusmaita epätasaisemmin. Tässä eriarvoisuudessa sijoitumme samalle viivalle USA:n ja Portugalin kanssa. Yhtä sairaat, mutta erituloiset ihmiset saavat hyvin erilailla palveluja. Köyhät tietysti vähiten.

Terveysasioita pohdittiin Maanantaiklubilla helmikuun alussa. Lääkäri, SKP:n eduskuntavaaliehdokas Esa Tulkki ja terveyslautakunnan jäsen, dosentti Jari Haukka vihreistä alustivat.

Haukka kertoi, että terveyden eriarvoisuuteen vaikuttaa muun muassa kahden järjestelmän organisaatio: työterveydenhuolto toisille ja kunnallinen terveydenhuolto muille, kuten lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille. Kunnallista puolta vaivaa jatkuva resurssipula. Esa Tulkki esitti terveydenhuollon prioriteettien arvioimista uudelleen.

Tärkeimmäksi tavoitteeksi tulee asettaa väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Hoito ja myös ennalta ehkäisevä toiminta edellyttävät, että lääkäreiden väestövastuu ja potilasmäärä on sellainen, josta voi suoriutua kunnolla. Tulkki nosti esiin myös Kansanterveys 2015 ohjelman, jossa korostetaan kansalaisten osallistumista sekä alhaalta ylös suuntautuvaa päätöksenteko ja kontrollia.

Hoitajille saatava paremmat palkat

Haukka totesi, että hoitajapulan keskeisin syy ovat matalat palkat.

— Kun hoitajat halusivat mennä lakkoon pari vuotta sitten jäsenäänestyksen perusteella, niin ammattiliiton johto ilmoitti, ettei mennä.

Maanantaiklubin keskustelussa muistutettiin, että eduskunta on leikannut kuntien rahoitusta ja hyväksynyt kuntapuitelain, jonka tavoitteena on vähentää kunnissa henkilöstöä ja karsia lähipalveluja. Kysyttiin myös, miksei Helsingin kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä ohjata lisää rahaa terveyspalveluihin.

Haukka kertoi vihreiden vaaliohjelman painottavan, että rahaa pitää sijoittaa palveluihin eikä veronalennuksiin. Hän piti hyvänä sitä, että Helsinki lopettaa pienempiä terveysasemia. Kaupunkilaiset kuulemma pitävät siitä.

Toista ovat kuitenkin kertoneet lakkautettujen ja uhanalaisten asemien asiakkaat.

Miksi terveysasemia suljetaan?

Kruununhakalainen Tulkki hämmästeli sitä, että alueen terveysasema lakkautettiin asukkaiden laajasta ja perustellusta vastustuksesta huolimatta. Hän piti lähiterveysasemia tärkeänä terveyden eriarvoisuuden torjumisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Jo lopetettujen Vironniemen, Myllypuron, Pukinmäen ja Viikin terveysasemien lisäksi sulkeminen uhkaa Oulunkylän, Paloheinän, Kannelmäen, Malminkartanon, Viiskulman, Vallilan, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen terveysasemia. Itäkeskuksen palvelut siirtyvät Myllypuroon, jonka uuden terveysaseman suunnittelua asukkaiden vaatimusliike on vauhdittanut.

Helsingissä ei pidä lopettaa kouluja

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä vastustaa Helsingin opetusviraston esitystä 11 peruskoulun ja 2-3 lukion lopettamisesta. Helsingin kaupungin talouden satojen miljoonien eurojen ylijäämä osoittaa, että koulumenoista ei ole mitään tarvetta säästää. Koulujen lopettaminen ei tuo edes todellista säästöä, kun otetaan huomioon opetusviraston kulujen lisäksi myös kiinteistövirastolle tilojen uuteen käyttötarkoitukseen muuttamisesta aiheutuvat menot ja lähikoulujen merkitys lapsiperheille.

Opetusviraston esitys perustuu lähtökohdiltaan selvitykseen, joka keskittyy lähinnä koulujen neliömääriin, vuokrakuluihin ja lähivuosien lapsimääräennusteisiin. Lupauksista huolimatta päätöksenteon pohjaksi ei ole tehty konkreettisia selvityksiä siitä, mitä tarpeita on opetuksen kehittämiseen, opetusryhmien pienentämiseen sekä erityisopetuksessa, aamu- ja iltapäivähoidossa, kerhotoiminnassa ja koulutilojen käytössä alueen asukastoimintaan.

Lapsimäärien osalta opetusviraston esitys perustuu vain viiden seuraavan vuoden laskelmiin. Tilastojen mukaan lasten syntyvyys on kuitenkin kääntynyt Helsingissä nousuun ja useille alueille ollaan rakentamassa lisää asuntoja. Ei ole järkeä lopettaa kouluja lasten lukumäärän tilapäisen vähenemisen takia, kun jo nyt tiedetään, että kouluikäisten lasten määrä kääntyy muutamien vuosien kuluttua nousuun. Koulujen lopettaminen tilanteessa, jossa kaupunki tekee satojen miljoonien voittoa, olisi viesti siitä, että kaupunki ei välitä lapsiperheistä.

Opetuslautakunnan on syytä hylätä kokonaan opetusviraston esitys ja ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja koulujen lopettamiselle. Ehdotamme vaihtoehtona koulujen lopettamiselle ensinnäkin kaupungin kouluilta perimien markkinaehtoisten sisäisten vuokrien muuttamista omakustannuspohjalle. Toiseksi, siellä missä koulujen tilatarve ehkä tilapäisesti vähenee, on syytä kehittää koulutilojen monitoimikäyttöä mm. lasten iltapäivähoitoon, harrastustoimintaan, muihin palveluihin ja asukastoimintaan. Kolmanneksi ehdotamme, että kaupungin ja sen liikelaitosten viime vuonna tekemistä 400 miljoonan euron voitoista ohjataan lisää rahaa koulujen ja muiden peruspalvelujen tarpeisiin.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä 28.3.07

Voittoja ja osinkoja on leikattava työllisyyden, palkkojen ja perusturvan hyväksi

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen
Sunnuntaina 4.3. klo 18 Helsingissä SKP:n ja asukaslistan vaalijuhla Gloriassa:

Suomessa on tuskin koskaan ennen käyty vaaleja tilanteessa, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet valmiutensa osallistua hallitukseen ja missä tahansa koalitiossa. Eduskunnasta puuttuu todellinen oppositio ja vaihtoehto.

Me olemme tuoneet vaaleihin rehellisen vasemmistolaisen ja radikaalin punavihreän vaihtoehdon. Valtamediat eivät halua siitä kertoa eivätkä valtapuolueet päästä meitä samoihin keskusteluihin. Eliitti pelkää tyytymättömyyden löytävän tehokkaan protestin väylän SKP:n ja asukaslistan kautta.

Mutta tieto vaihtoehdosta leviää suusta suuhun, kädestä käteen teltta- autokiertueellamme lähiöissä, toreilla, ostareilla, kantapöydissä ja muissa tapaamisissa.

Me vaadimme jakoa uusiksi. On sietämätöntä, että rikkaassa Suomessa joka seitsemäs lapsi elää köyhyydessä. Tuhannet matalapalkkaiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea selviytyäkseen edes jotenkuten. Eläkeläisistä joka neljäs elää EU:n köyhyysrajan alapuolella.

Samaan aikaan Fortumin Lilius tienaa yli 7,5 miljoonaa, Nokian ja Shellin Jorma Ollila lähes 5 miljoonaa, Sammon Wahlroos noin 4 miljoonaa… Samat herrat irtisanovat työntekijöitä ennätystulosta tekevissä yhtiöissä.

Pörssiyhtiöiden jakamat osingot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa lähes kymmenkertaisiksi. Tänä vuonna osinkoja jaetaan jo 11 miljardia. Se on yhtä paljon kuin kaikki valtion sosiaali- ja terveysmenot yhteensä.

Jokainen voi nähdä, että puheet voittojen kasvun koitumisesta yhteiseksi hyväksi ovat hölynpölyä. Siitä huolimatta kaikki nykyiset eduskuntapuolueet kannattavat voittoja kasvattavan, matalatasoisen tupo-linjan jatkamista. Keskustelulla pienestä jakovarasta peitellään sitä, että yritysten voittojen osuus kansantulosta on kolminkertaistunut Lipposen ja Vanhasen hallitusten kaudella.

Me vaadimme voittojen ja osinkojen leikkaamista työllisyyden, perusturvan, palkkojen ja julkisten palvelujen parantamiseksi.

Helsingin ylijäämistä lisää rahaa palveluihin

Helsingin kaupunki on räikeä esimerkki siitä, että julkisten palvelujen heikentyminen, henkilöstön riittämättömyys ja naisvaltaisten alojen matalat palkat eivät todellakaan johdu rahapulasta. Helsingin kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa voitollinen.

Satojen miljoonien ylijäämästä huolimatta täälläkin lopetetaan kouluja ja terveysasemia, karsitaan vanhusten ja vammaisten palveluja, vähennetään henkilöstöä ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tämäkin nuorison kulttuuriareena Gloria on lopettamislistalla.

Vaalikentillä yksi jos toinen lupaa lisää rahaa palveluihin. Mutta kaikki eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ovat kuntapuitelaissa ja Helsingin budjetissa päättäneet juuri päinvastoin.

Me vaadimme jakoa uusiksi myös Helsingissä. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle

EU-kriittisyys ja EU-vastaisuus on Suomessa laajempaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä ei kuitenkaan näy eduskunnassa. Lähes kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet EU:n markkinaehtoiseen politiikkaan ja kannattavat EU:n perustuslakia.

EU-puheenjohtajakaudella hallitus ajoi palveludirektiiviä ja työaikadirektiiviä, joilla murennetaan työväenliikkeen taistelulla saavutettuja oikeuksia. EU-politiikan häpeällisiin sivuihin kuuluu myös vaikeneminen USA:n johdolla Irakissa jatkuvasta miehityssodasta ja Bushin hallinnon aikeista hyökätä Iraniin. Suomi lienee ainoa Euroopan maa, jossa eduskunta hyväksyi yksimielisesti joukkojen lähettämisen Afganistanin sotaan.

Eduskuntaan tarvitaan vasemmistolainen ja punavihreä vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle. Me haluamme rakentaa toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpää kuin alituinen kilpailu ja voitontavoittelu.

Ilmastonmuutos osoittaa, että tarvitaan radikaaleja, koko talouden kehitysmallia koskevia muutoksia. Samalla se on hälytys siitä, että aikaa ei ole hukattavissa.

Suomen taloudellinen ja poliittinen eliitti yrittää selviytyä ilmastopäästöjen vähentämisestä kuin koira veräjästä rakentamalla lisää ydinvoimaa ja ostamalla päästöoikeuksia. Omia päästöjä se ei ole vähentänyt lainkaan. Tämäkään asia ei ole vaaleissa ja hallitusratkaisuissa kynnyskysymys edes vihreille.

Me vaadimme jako uusiksi energiamarkkinoilla. Vastustamme ydinvoiman lisärakentamista. Uusiutuvan energian ja energiaa säästävän teknologian kehittäminen on turvallisempi, edullisempi ja työllistävämpi vaihtoehto.

Mistä näiden vaalien alla vaietaan?

Viime vaalien alla sosialidemokraatit nostivat kuntien palvelujen puolustamisen pääteemaksi. Kukaan ei puhunut mitään kunta- ja palvelurakennehankkeesta, jolla eduskuntapuolueet nyt ajavat alas kuntien lähipalveluja.

— Mistä tällä kertaa vaietaan? Onko se Nato-jäsenyyden valmistelu?

Ihmisten enemmistön odotusten ja nykyisen politiikan välillä on syvä kuilu. Valtapuolueet tietävät sen. Siksi ne puhuvat vaalikentillä niin kuin eivät olisikaan vastuussa toteuttamastaan politiikasta.

Lähiöissä, työpaikoilla ja toreilla tapaamamme ihmiset ovat vihaisia koulujen ja terveysasemien lopettamisesta, eläkkeiden leikkaamisesta, vuokrien jatkuvasta noususta, palkkojen mataluudesta, hävyttömän pienestä opintotuesta…

Viime vaaleista tiedämme, että tyytymättömyys voi johtaa isoihinkin äänten siirtymiin. Se ratkaistaan näiden kahden viimeisen viikon aikana kaikkialla siellä, missä kaksi tai useampi kohtaavat. Se ratkaistaan levittämällä sanaa rehellisestä vaihtoehdosta, joka ei puhu yhtä ja tee toista. Meillä on hyvät ehdokkaat, rohkeita nuoria, hienoja taiteilijoita, kokeneita ay-vaikuttajia ja kansalaisaktiiveja.

Muutos on mahdollinen. Voimme yhdessä tehdä jaon uusiksi!

Helsinki esimerkki eduskuntapuolueiden vaalilupausten katteettomuudesta

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen Lauantaina 17.2.07 klo 11 Helsingin Itäkeskuksen Piazzalla

Useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta, koska valtiovalta on leikannut niiden rahoitusta. Sen sijaan Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee satojen miljoonien eurojen voittoa, mutta täälläkin lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten palveluja ja teetetään työt liian vähällä henkilöstöllä, totesi Helsingin Itäkeskuksessa lauantaina puhunut SKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, osoittaa, miten valheellisia ovat samojen puolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, Hakanen kritisoi.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on jättänyt aloitteen lisäbudjetista, jolla osa viime vuoden ylijäämistä ohjattaisiin peruspalveluihin, henkilöstön lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Helsingin kaupungin ja sen omien liikelaitosten yhteenlaskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa voittoa. Nämä luvut ovat kaupunginvaltuustolle jaetusta kaupungin talouden seurantaraportista 4/2006, kertoi Hakanen.

— Samaan aikaan kaupunki kuitenkin lopettaa kouluja ja terveysasemia, karsii vanhusten palveluja, henkilöstöä on liian vähän ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä.

— Kaupungilla oli viime vuoden lopulla sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Se oli 300 miljoonaa enemmän kuin kaupungilla on kaiken kaikkiaan erilaisia velkoja.

— Helsingin Energia ja muut liikelaitokset tekivät ison osan tuloksesta. Mutta myös tulos ilman liikelaitoksia oli lähes 150 miljoonaa budjetissa arvioitua parempi ja toi voittoa 34 miljoonaa.

Lisätietoja Yrjö Hakanen puh 050 341 2320

Yrjö Hakanen 31.1.07 valtuustossa: Aloite lisätalousarviosta

Helsingin kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2006 kertoo, että kaupunki on tehnyt viime vuodelta ennätyksellisen tuloksen. Kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos on ennusteen mukaan 406,8 miljoonaa voitollinen. Siihen tehtyjen ylimääräisten varausten jälkeenkin on tilikaudesta tulossa 285 miljoonaa ylijäämäinen.

Liikelaitoksilla, erityisesti Helsingin Energialla on keskeinen osuus tuloksessa. Mutta myös kaupungin varsinainen perustoiminta ilman liikelaitoksia ja rahastoja on paljon talousarviota parempi. Tulos ilman liikelaitoksia ja rahastoja on 148,7 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi. Ennusteen mukaan se on noin 34 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Samaan aikaan useissa helsinkiläisille tärkeissä palveluissa on liian vähän henkilöstöä ja määrärahoja. Esimerkiksi sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle on jouduttu toistuvasti myöntämään huomattavia budjetin ylitysoikeuksia, jotka kertovat tarpeesta tarkistaa budjettiraameja.

Esitämme, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle pikaisesti esityksen siitä, miten viime vuodelta kertynyt ennätyksellisen suuri ylijäämä aiotaan käyttää. Esitämme, että osa siitä ohjataan lisätalousarviolla sosiaali-, terveys-, sivistys-, joukkoliikenne- ja muiden peruspalvelujen määrärahojen lisäämiseen, henkilöstön vakanssien lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Helsingillä on varaa lähikouluihin

Miten Helsingin kaupunki suhtautuu lapsiin, nuoriin ja sivistykseen? Kaupungin johtoportaissa on asiat laitettu perin juurin väärään tärkeysjärjestykseen, kun 20 koulua uhataan lopettaa, vaikka Helsingin talous on satoja miljoonia euroja ylijäämäinen.

Koulujen lopettamisesityksiä perustellaan lasten lukumäärän vähenemisellä ja tarpeella säästää menoja. Ennusteet lasten vähenemisestä ovat kuitenkin osoittautuneet muun muassa päivähoidossa virheellisiksi ja Helsinkiin rakennetaan koko ajan lisää asuinalueita. Sitä paitsi lähikouluista ja muista palveluista riippuu osaltaan se, haluavatko lapsiperheet asua Helsingissä.

Ylisuuret luokkakoot, lasten koulumatkojen pidentäminen ja koulujen kasvatuksellisten tavoitteiden sivuuttaminen eivät ole mitään todellista säästöä. Sen sijaan voitaisiin säästää ns. sisäisistä vuokrista, joita kiinteistövirasto perii kouluilta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Niissä on selvitysten mukaan ylimääräistä katetta noin 30 prosenttia. Jos sisäiset vuokrat muutettaisiin omakustannuspohjalle, opetusvirasto säästäisi noin kolme kertaa enemmän kuin kouluja lopettamalla.

Helsingillä on varaa ylläpitää kouluja ja rakentaa niitä uusille alueille lisää. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valtuustolle marraskuun alussa esittelemän tulosennusteen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteinen tulos tältä vuodelta on peräti 348 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös lähivuosille ennustetaan satojen miljoonien ylijäämiä.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on esittänyt näistä ylijäämistä ohjattavaksi lisää rahaa muun muassa koulujen lopettamisen välttämiseksi ja ns. sisäisten vuokrien alentamiseksi. Siellä, missä lasten määrä vähenee, tulee kehittää koulujen käyttöä monitoimikeskuksina, joissa on koulutoiminnan lisäksi tiloja muille kunnan palveluille ja asukastoiminnalle. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö kannattaa näitä esityksiä ja tukee opettajien, oppilaiden ja lasten vanhempien vaatimuksia koulujen säilyttämiseksi.

Miksi rikas Helsinki lopettaa kouluja?

Voittoa tekevä köyhä kaupunkimme on ryhtynyt taas uuteen säästötoimeen. Opetusvirasto tilasi konsulttifirmalta selvityksen siitä, miten voidaan lakkauttaa noin kaksikymmentä koulua Helsingistä. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ja SKP:n Koillis-Helsingin osasto järjestivät aiheesta keskustelutilaisuuden Soinisen koululla, joka on uhanalaisten koulujen listalla.

Soinisen koulu on vain kymmenen vuotta vanha ja se on todella panostanut kasvatukseen, mm. maahanmuuttajien ja erityisopetukseen. Se on palkittu rakennuksena ja saanut ympäristömerkin. Soinisen koulua käyvän kahden lapsen äiti Sari Salminen oli järkyttynyt lopettamisaikeista.

— Järkyttävää kuulla, jos näin hyvä koulu lopetetaan. Tällä alueella ihmiset kyllä välittävät asiasta, mutta monet yksinhuoltajat ja maahanmuuttajat eivät ole ensimmäisinä barrikaadeilla.

Kaupunki on itse nostanut vuokria

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela (kok) perusteli lakkautustarvetta kolmella haasteella: oppilasmäärien pienenemisellä, erityisopetuksen tarpeen kasvulla sekä maahanmuuttajalasten määrän kasvulla. Hänen mukaansa on ”säästettävä seinistä opetukseen”. SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ei usko säästöpuheisiin. — Helsingillä on rahaa ylläpitää lähikouluja. Kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuodelta 407 miljoonan tuloksen, hän kertoi ja muistutti, että kaupunki itse perii kouluista ylisuuria markkinavuokria. Aikaisemmin Kemissä asunut Tapio Siirilä piti Helsingin tilannetta oikeasti köyhien Lapin kuntien jälkeen uskomattomalta. — Lapissa koulut pyritään säilyttämään, vaikka jonakin vuonna uusia oppilaita olisi vain muutama.

Mihin unohtui pedagogiikka?

Soinisen koulun rehtorin Leila Lindqvist ihmetteli sitä, että koulutoimen johtajan tilaama konsulttiselvitys on tehty välittämättä lainkaan pedagogiikasta.

— Sanotaan, että kouluja sulkemalla säästyy rahaa opetukseen. Mutta ne rahat on luvattu jo ennenkin! Tämä on kuin hölmöläisen peiton jatkamista, onhan samalla muita resursseja vähennetty, Lindqvist sanoo. Hän kertoo myös uhanalaisissa Hietakummun ala-asteella ja Jakomäen yläasteella olevan paljon erityisluokkia.

— Mihin pois siirrettävät erityisluokat laitetaan? Ei kehitysvamma tai oppimishäiriö ole syy kuljettaa lasta tuntikausia ympäri kaupunkia takseilla, joiden palveluihin ei voi edes kunnolla luottaa. Tutun yhteisön lakkaaminen on oppilaille iso prosessi, sanoo Lindqvist huolissaan. Jakomäen yläasteen rehtori Antti-Pekka Ihalainen kertoo lähes huvittuneena muutaman tunnin ”kuulemistilaisuudesta”, jossa kolmisenkymmentä rehtoria sai lähinnä itse kuunnella. Kouluilla odotettiin myös turhaan, että joku opetusvirastosta vaivautuisi ottamaan heihin yhteyttä.

Kuunnellaanko asukkaita?

Hakanen arvosteli sitä, että vaikka konsulttifirman esitys on saanut murskakritiikin, opetusvirasto jatkaa asian valmistelua sen pohjalta. Esityksessä tuijotetaan lähinnä rakennusten neliöitä ja esitetään niidenkin vähentämistä jopa alle opetushallituksen normien. Koulujen kasvatuksellinen ja alueellinen merkitys, erityisopetuksen tarpeet, syrjäytymisen ehkäisy ja opetusresurssien lisäämisen tarpeet on sivuutettu.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaupungin budjetista poistettavaksi koulujen vähentämistä koskevan linjauksen. Kaikki muut valtuutetut kuitenkin hyväksyivät sen. Hakasen mukaan lähikoulut voidaan turvata alentamalla kiinteistöviraston kouluilta perimiä ylisuuria markkinavuokria ja kehittämällä koulujen monitoimikäyttöä alueilla, joilla lasten määrä vähenee. Nurmelan mukaan esitys tulee lautakunnan käsittelyyn vasta vaalien jälkeen maaliskuun lopussa.

Asukastilaisuuksia ei opetusvirasto aio enää järjestää ja päätökset koulujen lopettamisesta yritetään ajaa läpi kesäaikaan. Nyt ennen vaaleja onkin syytä vaatia puolueiden edustajilta selvää kantaa koulujen säilyttämiseksi. Jos virasto ei uskalla enää kuulla asukkaita, on syytä järjestää itse tilaisuuksia lähikoulujen puolustamiseksi.

Irene Grönroos

Jako uusiksi Helsingissä

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vaaliohjelma 2007

Helsinki on rikas kaupunki. Mutta tämä kaupunki on tyly ja kova niille, joilla on vähän rahaa tai joiden elämäntilanne on muuten vaikea.

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee vuosittain satojen miljoonien ylijäämää, mutta kouluja ja terveysasemia lopetetaan, vanhusten palveluja karsitaan ja monia muita palveluja heikennetään. Asuminen, työllisyys ja monet muut perusoikeudet on jätetty entistä enemmän markkinoiden varaan. Köyhyys ja eriarvoisuus lisääntyvät.

Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun kaupunki tekee ennätyksellistä ylijäämää, on paljastava osoitus siitä, että kyse on poliittisista valinnoista. Niistä ovat vastuussa samat puolueet, jotka ovat maan hallituksessa ja eduskunnassa leikanneet työttömiltä, opiskelijoilta, eläkeläisiltä ja muilta vähävaraisilta samaan aikaan kun rikkaille on jaettu optioita, jättiosinkoja ja verohelpotuksia.

Helsingin valtuustossa on periaatteessa vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Silti täällä toteutetaan samaa oikeistolaista linjaa, jota Matti Vanhasen hallitus harjoittaa. Suomen kommunistisen puolueen ja asukaslistan valtuustoryhmä on tuonut Helsingin valtuustoon vaihtoehdon, asukkaiden ja työntekijöiden aloitteet ja vaatimukset. Eduskunnasta kuitenkin puuttuu selkeä ja rehellinen vasemmistolainen ja punavihreä vaihtoehto.

Lisääntyvän eriarvoisuuden ja turvattomuuden voittamiseksi tarvitaan perusteellinen suunnan muutos. On jaettava uudelleen tuloja, työtä ja päätösvaltaa. Suomen kommunistisen puolueen ja asukaslistan ehdokkaat tuovat eduskuntavaaleihin vaihtoehdon, joka puolustaa kaikissa tilanteissa palkkatyöntekijöiden ja vähävaraisten ihmisten etuja.

SKP:n ja asukaslistan ehdokkaille annetuista äänistä tietää varmasti, että niitä ei käytetä eriarvoisen ja epädemokraattisen komennon jatkamiseen. Kutsumme tekemään eduskuntavaaleista vastalauseen ja toimintaan myös vaalien jälkeen. Samalla haastamme sosialidemokraatteja, vasemmistoliittolaisia ja vihreitä irtaantumaan oikeistolaisesta politiikasta ja avaamaan yhdessä tietä toisenlaiselle, oikeudenmukaisemmalle ja demokraattisemmalle kehitykselle.

Peruspalvelut kuntoon

Suomessa on tekeillä raju kunta- ja palvelurakenteiden muutos. Eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ajavat lähipalvelujen karsimista ja palvelujen keskittämistä suuriin yksiköihin. Tarkoitus on vähentää kuntien menoja ja henkilöstöä. Julkisten palvelujen kilpailuttaminen ja yksityistäminen lisääntyy. Samalla yhä enemmän valtaa keskitetään yhä pienempään piiriin.

Samat puolueet toteuttavat Helsingissä palvelurakenneuudistusta lopettamalla päiväkoteja, kouluja ja terveysasemia. Palveluja alibudjetoidaan, vaikka kaupunki tekee esimerkiksi vuodelta 2006 noin 350 miljoonan euron ylijäämän. Helsinki laiminlyö jopa lakisääteisiä velvoitteita. Esimerkiksi hoitotakuu ei toteudu vieläkään hammashoidossa, mielenterveyspalveluissa ja eräillä muilla alueilla. Vanhusten kotipalvelut on karsittu minimiin. Vammaisten oikeutta yksilöllisiin kuljetuspalveluihin loukataan.

SKP vaatii, että kaupungin taloudessa asetetaan asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Liikelaitosten voitoista on ohjattava lisää rahaa palveluihin ja työntekijöiden palkkoihin. Helsingille on tehtävä peruspalveluohjelma, joka takaa palvelut kaikille niitä tarvitseville ja tasavertaisesti kaikissa osissa kaupunkia. Erityisesti Itä-Helsinkiin on suunnattava lisää voimavaroja. Kilpailuttamista on vähennettävä ja palvelut on järjestettävä pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana.

Puolustamme lähipalveluja. Vastustamme koulujen ja terveysasemien lopettamista. Koulutuksen tulee olla julkista ja maksutonta. Terveyden eriarvoistumisen ehkäiseminen ja palvelujen saatavuuden turvaaminen edellyttävät tiivistä lähiterveysasemaverkkoa, terveysasemien asiakasmaksujen poistamista ja lisää resursseja hoitotakuun toteuttamiseksi kaikilla alueilla. Työttömille, pätkätyöntekijöille ja pienten yritysten työntekijöille on luotava kunnallinen työterveyshuoltoa vastaava järjestelmä. Sosiaalipalveluihin on säädettävä lailla hoivatakuu, joka turvaa muun muassa lasten, ikä-ihmisten ja vammaisten oikeuden saada tarvitsemaansa huolenpitoa ja hoivaa. Esimerkiksi kotihoitoon tarvitaan Helsingissä lähivuosina useampi sata työntekijää lisää. Kirjastojen määrärahoja on lisättävä ja niiden palvelujen tulee olla maksuttomia. Digi-televisioon siirtymistä on joko lykättävä tai on turvattava myös vähävaraisten mahdollisuudet siihen.

Työtä työttömille – työaikaa lyhennettävä

Vaikka työttömyyden vähentäminen on julistettu hallitusohjelmissa tärkeimmäksi tavoitteeksi, on valtiovalta itsekin vähentänyt jatkuvasti työpaikkoja. Helsingissä on tilastojenkin mukaan noin 25 000 työtöntä, todellisuudessa paljon enemmän. Hallituksen kehumista uusista työpaikoista yhä suurempi osa on erilaisia pätkätöitä. Myös Helsingin kaupunki käyttää jatkuvasti hyväksi määräaikaisia työsuhteita ja laiminlyö velvoitteitaan järjestää työtä työttömille.

SKP vaatii yleisen työajan lyhentämistä tulevan eduskuntakauden aikana 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Näin voidaan jakaa töitä uudelleen, luoda lisää työpaikkoja ja vähentää työssä uupumista. Tämä uudistus muuttaisi myös työn ja pääoman välistä tulonjakoa palkansaajien hyväksi. Samalla on muutettava pätkätöitä kokoaikaisiksi ja kiellettävä irtisanomiset voittoa tekevissä yrityksissä. Helsingin kaupungilla on suurena työnantajana erityinen vastuu pysyvien työpaikkojen lisäämisestä ja työttömien työllistämisestä vakinaiseen työhön. Myös nuorille, työttömille ja maahanmuuttajille pitää maksaa työehtosopimusten mukaista palkkaa. Tuemme Helsingin Työttömät ry:n esittämää työllistymistakuuta.

Tulonjako oikeudenmukaisemmaksi

Suomessa on rahaa enemmän kuin koskaan, mutta silti yli 600 000 suomalaista joutuu elämään EU:n köyhyysrajan alapuolella. 1990-luvun alun jälkeen hallitus toisensa jälkeen on heikentänyt toimeentulotuen, työttömyysturvan, opintorahan, lapsilisien, eläkkeiden ja muun toimeentuloturvan vähimmäistasoja. Samaan aikaan on tehty Suomen historian suurin tulonsiirto pääomanomistajien hyväksi. Yhtiöt ovat jakaneet osinkoja viimeksi kuluneiden 10 vuoden aikana 86 miljardia euroa ja viime vuonna niitä jaettiin jo 17 miljardia.

Kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat tukeneet tulopoliittisia ratkaisuja, joilla on paisutettu suuryhtiöiden voittoja. Helsingin kaupunginvaltuustossa vain SKP:n ja asukaslistan ryhmä tuki työntekijäjärjestöjen vaatimuksia palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Tulonjaon muutos pääomatulojen hyväksi murentaa myös julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta, koska pääomatuloja verotetaan muita tuloja kevyemmin eikä niistä makseta lainkaan kunnallisveroa.

SKP esittää toimeentulon perusturvan uudistamista. On taattava 800 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle, joka ei voi sitä muuten saada työttömyyden, opiskelun, vanhuuden tai muun vastaavan syyn takia. Työntekijöiden palkkoihin on tehtävä tupo-linjaa reilummat korotukset. On sidottava perusturva indeksiin, joka estää sen jäämisen jälkeen elinkustannusten ja yleisen ansiotason kehityksestä.

Verotus on suunnattava veronmaksukyvyn mukaan ja tasoittamaan tuloeroja. Verotettavan tulon alaraja on nostettava 1 000 euroon kuukaudessa. Pääomatuloja on ryhdyttävä verottamaan samalla tavalla kuin palkkatuloja. Kunnallisverotus on muutettava progressiiviseksi. Ruuan arvonlisäveroa on alennettava. Pörssikeinottelua on rajoitettava verottamalla.

Asumiskustannukset kuriin

Vuokrat ja asuntojen hinnat ovat nousseet runsaassa 10 vuodessa Helsingissä yli kaksinkertaisiksi. Tämä on tapahtunut siitä huolimatta, että tarjolla on ollut runsaasti rakentamatonta tonttimaata. Hallitukset ja eduskunta ovat jättäneet asumisen markkinoiden armoille lopettamalla vuokrasääntelyn ja ajamalla alas arava-järjestelmää. Tämä on johtanut siihen, että pienipalkkaisten työntekijöiden ja lapsiperheiden on vaikea löytää enää asuntoa Helsingistä. Tuhannet ovat vailla asuntoa rikkaassa ja kylmässä pääkaupungissa.

SKP vaatii vuokrasääntelyn palauttamista etenkin pääkaupunkiseudun kaltaisiin kasvukeskuksiin. On lisättävä etenkin kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotantoa. Helsingin kaupungin tulee jatkaa asuntojen rakentamista ja peruskorjaamista valtion asuntorahaston lainoituksella ja luopua aikeista siirtyä kovan rahan lainoitukseen. Kaupungin on huolehdittava opiskelijoiden ja vanhusten asuntojen riittävästä tarjonnasta. On säädettävä laki, joka takaa kaikille oikeuden asuntoon.

Joukkoliikenteen ja ympäristönsuojelun puolesta

Valtion tukea joukkoliikenteelle on viime vuosina supistettu. Pääkaupunkiseudulla valtio tukee moottoritiehankkeita, mutta joukkoliikenteen osalta vain raideliikenteen investointeja. Helsingin kaupungin johto puolestaan aikoo rakentaa yli 300 miljoonaa euroa maksavan keskustatunnelin, joka lisäisi keskustaan ja sen läpi suuntautuvaa yksityisautoilua. Kaupunginvaltuusto on toistuvasti nostanut joukkoliikenteen lippujen hintoja vain SKP:n ja asukaslistan vastustaessa sitä.

Liikenneyhteyksien parantaminen edellyttää hyvin toimivaa ja edullista joukkoliikennettä. Se on tärkeää myös hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. On panostettava raideliikenteen kehittämiseen, poikittaisen joukkoliikenteen parantamiseen ja joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen. Länsimetron lisäksi on toteutettava mm. Marjarata ja Raidejokeri sekä laajennettava raitioliikennettä uusille asuinalueille.

Joukkoliikenteen ohella valtiovallan ja Helsingin tulee toimia ilmastomuutosta vastaan lisäämällä uusiutuvan energian osuutta energiatuotannossa ja tehostamalla energian säästöä. Helsingin rantoja, keskuspuistoa, Sipoon korpea ja muita arvokkaita luontoalueita on suojeltava. Itämeren pelastamiseksi tarvitaan alueen maiden ja kaupunkien tehokasta yhteistyötä.

Pääkaupunkiseutua kehitettävä asukkaiden ehdoilla

Pääkaupunkiseudun kehityksellä on tärkeä merkitys koko Suomelle. Valtiovalta pyrkii EU:n linjausten mukaisesti kiihdyttämään muuttoliikettä kasvukeskuksiin. Se ajaa kunta- ja palvelurakenteiden muutosta, joka keskittää palveluja ja päätöksentekoa. Sitä toteutetaan asukkaita kuulematta ja jopa pakkoliitoksin. Valtapuolueiden tavoitteena on kasvattaa pääkaupunkiseudun asukasmäärää ainakin neljännesmiljoonalla kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Näin voimakas kasvu tietäisi ongelmia sekä pääkaupunkiseudun että muun maan kehitykselle.

SKP:n mielestä kunta- ja palvelurakenteiden kehittämisen lähtökohdaksi tulee ottaa lähipalvelujen ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen. Vastustamme pakkoliitoksia ja pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä. Asukkaiden palveluja, demokratiaa ja ympäristöarvoja ei saa uhrata kaupalliselle voitontavoittelulle.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö ei saa tarkoittaa julkisten palvelujen kilpailuttamisen, yhtiöittämisen ja yksityistämisen laajentamista. Esimerkiksi hankkeet pääkaupunkiseudun joukkoliikenneyhtiöstä ja kuntien vuokratalojen keskittämisestä yhteen yhtiöön on hylättävä. Pääkaupunkiseudun neuvottelukunnassa on turvattava kaikkien valtuustoryhmien edustus. Päätösvallan keskittämisen sijasta on kehitettävä lähidemokratiaa, asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia. Esimerkiksi lähipalveluja koskevaa päätösvaltaa tulee siirtää vaaleilla valittavilla kaupunginosavaltuustoille.

Monikulttuurinen Helsinki

Helsinki on kaksikielinen kaupunki, jossa on aina asunut monia kansallisuuksia. Tämä on rikastuttanut kaupunkikulttuuria, tuonut siihen omintakeista kansainvälisyyttä ja valmistanut maaperää suvaitsevaisuudelle.

Ruotsinkieliselle väestölle on turvattava laadukkaat palvelut omalla äidinkielellään. Tämä koskee muun muassa ruotsinkielisen päivähoidon ja kouluverkon kehittämistä lähipalveluina.

Viime vuosina Helsinkiin on tullut lisää maahanmuuttajia ja heidän mukanaan lisää kieliä, kansallisuuksia ja kulttuureita. Kaupungin on tarjottava palveluja entistä enemmän eri kielillä ja lisättävä maahanmuuttajien kielen ja muun opetuksen resursseja. On huolehdittava myös maahanmuuttajien työllistämisestä.

Rauhan ja solidaarisuuden Helsinki

Rauha ja kansainvälinen solidaarisuus ovat työväenliikkeen keskeisiä periaatteita. SKP ei hyväksy muukalaisvihaa eikä rasismia. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen tulee olla perustana myös maahanmuuttopolitiikassa, jota ei saa alistaa työvoimapolitiikalle eikä linnake-Euroopan rakentamisen välikappaleeksi. Helsingin sijainti tarjoaa erityisiä mahdollisuuksia kehittää yhteistyötä Venäjän ja Baltian kehittyvien alueiden kanssa.

Suomalaisten suuri enemmistö kannattaa sotilaallista liittoutumattomuutta ja vastustaa Natoon liittymistä. SKP:n ja asukaslistan ehdokkaat ovat sitoutuneet tähän linjaan. Haastamme myös muut puolueet ottamaan selkeästi kantaa Nato-jäsenyyttä vastaan. Esitämme, että Helsinki liittyy Hiroshiman ja Nagasakin kaupunginjohtajien aloitteesta perustettuun ydinsodan vastaiseen kaupunkien verkostoon ja kieltää ydinaselaivojen vierailut satamissaan.

Kansalaisten saatava itse päättää

Nykyinen politiikka tapahtuu pitkälle markkinoiden vapauden, Euroopan unionin ja suurten yhtiöiden ehdoilla. Valtapuolueiden linjaa eivät määritä niiden kannattajien edut vaan kapitalistiseen voitontavoitteluun perustuvan talouden kovat lait. Tämän politiikan vaihtoehdottomuus pyritään vahvistamaan Euroopan unionin perustuslailla, johon lähes kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet.

Meille ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpi kuin kapitalistien voitot ja pörssikurssit. Olemme työn puolella . pääoman valtaa vastaan. Vastustamme EU:n perustuslakia ja koko nykyisenkaltaista EU:ta. Haluamme lisätä ihmisten valtaa päättää itse heitä koskevista asioista. Se tarkoittaa kansalaistoimintaa, lähidemokratiaa, kansalaisaloitteita, vaihtoehtoisen median ja kansalaistoiminnan tukemista, kansanäänestyksiä tärkeistä ratkaisuista ja eritoten demokratian ulottamista myös talouden alalle. Rahan vallasta on siirryttävä kansan valtaan!

Hyväksytty SKP:n Helsingin kaupungin piirikomiteassa 14.12.2006