Sota-aseiden sijasta arjen turvaa

Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosivat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.

Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.

Vetoomus eduskuntaryhmille

Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.

Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.

Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.

Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto torjuu Kontulan terveysaseman yksityistämiskaavailut

Kokemukset terveysasemien yksityistämisistä ovat olleet ristiriitaisia, ja yleensä kielteisiä: kustannukset ovat osoittautuneet kunnan omaa työtä kalliimmiksi.

Helsingin kaupungin terveyslautakunnalle

Kokemukset terveysasemien yksityistämisistä ovat olleet ristiriitaisia, ja yleensä kielteisiä: kustannukset ovat usein osoittautuneet kunnan omaa työtä kalliimmiksi. Kokoomuksen yksityistämisinto on ideologinen, sen mukaan yhteisillä verotuloilla tuotetut palvelut pitää siirtää yksityiseen voiton maksimointiin eli julkista sektoria tulee supistaa ja näin tehdä tilaa yksityiselle yritystoiminnalle.

Kontulan terveysaseman toimintaa on kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Lääkäripula on vaihtunut vakanssien täyteen määrään ja aseman henkilöstö edustaa laajaa ammatillista osaamista. Kontulan terveysasemalla tehdyt kehittämistoimet ovat terveyskeskusten tavoitteiden mukaisia ja niillä pyritään saamaan aikaan hyvää ja vaikuttavaa hoitokäytäntöä. Kehittämistyön tuloksena saatavia uusia työmuotoja on tarkoitus kokeilun jälkeen siirtää myös muiden terveyskeskusten käyttöön. Tätä kehittämistyötä ei saa keskeyttää.

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto ei hyväksy Kontulan terveysaseman eikä muidenkaan terveysasemien yksityistämistä. Osasto vaatii Kontulan terveysaseman kehittämistyölle työrauhan, kaiken tuen ja riittävät resurssit.

Helsinki 31.8.2010

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto ry

Eläkeläiset ja työttömät budjettiesitystä vastaan

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla.

Säätytaloa vastapäätä 19.8.2010 kokoontunut työttömien mielenosoitus säesti hallituksen budjettiriihen alkutahteja torstaiaamuna Helsingissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli omassa budjettiehdotuksessaan esittänyt ensi vuodelle 13,5 miljoonaa euroa tulorajojen lieventämiseen, mutta valtiovarainministeriö oli pyyhkinyt määrärahan pois omasta ehdotuksestaan.

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla. Tämä on valtion ensi vuoden talousarviossa kaikkein huolestuttavinta. Köyhistä köyhimmiltä leikataan.

“Hallituksella menee hyvin, se on saatu kuulla moneen kertaan. [Valtiovarainministeri Jyrki] Kataisen hymy on jatkuvaa. Ja kovin nuorekkaan näköistä jengiä kiipeää Säätytalon portaita, mutta on myös toisenlainen Suomi: meillä on EU-kriteereillä yli 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella”, Helsingin työttömät ry:n väki lähetti terveisiä megafonin kautta budjettiriiheen menijöille.

Kylteissä vaadittiin Kela-korvausten nostamista ja asemäärärahojen siirtämistä työllisyyteen.

Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola nosti työttömien tärkeimmäksi tavoitteeksi ensi vuoden budjettia ajatellen työllisyyden hoidon.

“Julkishallinto voisi suoraan palkata pitkäaikaistyöttömiä, uskon että se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää.”

Lisäksi työttömät haluavat työmarkkinatuen korottamista “sille tasolle, mille se kuuluu . Nyt se on 1990-luvun tasolla. Reaalisesti tuki ei ole noussut vaan jäänyt jälkeen vuosien ajan.”

Työmarkkinatuki on nyt noin 550 euroa kuussa, kun Kantolan mukaan oikea taso olisi noin kaksisataa euroa enemmän.

Työttömät vaativat myös puolison tulojen vaikutuksen eli tarveharkinnan poistoa työmarkkinatuesta, mitä myös sosiaaliturvan uudistamista selvittänyt Sata-komitea on esittänyt.

“Leikkuri käy jo alle 1 400 euron kuukausituloissa eli jo näin pieni tulo leikkaa puolison tukia”, Kantola kertoo.

Solidaarisuutta seksuaalioikeustaistelijoille

Porvarillisen oikeistohegemonian ja kasvavan eriarvoisuuden aikakaudella myös äärioikeistolaisuus on tasaiseen tahtiin hiipinyt mukaan politiikkaan.

Suomalaisen yhteiskunnan pinnan alla ovat taantumuksen voimat kyteneet jo pitkään. Porvarillisen oikeistohegemonian ja kasvavan eriarvoisuuden aikakaudella myös äärioikeistolaisuus on tasaiseen tahtiin hiipinyt mukaan politiikkaan. Avoimen uusfasististen ryhmittymien ilmaantumisen lisäksi lähes kaikilta politiikan kentän laidoilta on saatu kuulla yhä törkeämpiä rasistisia kannanottoja.

Tässä heinäkuussa taantumuksellinen liikehdintä leimahti vastenmielisellä tavalla ilmiliekkiin, kun seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavan Helsinki Pride-tapahtuman kulkuetta vastaan hyökättiin kyynel- ja pippurikaasulla. Tarkkaan suunnitellussa iskussa kaasulle altistui kymmeniä ihmisiä, joiden joukossa oli lapsia ja nuoria. Uhreista nuorin oli vain 11 kuukauden ikäinen. Raukkamainen kaasuhyökkäys rauhanomaiseen kulkueeseen kertoo äärioikeistolaisen ideologian täydellisestä moraalisesta rappiosta.

Äärioikeistolaisten ajatusten saama kannatus kertoo kuitenkin myös yhteiskunnassame kasvavasta vihasta ja katkeruudesta, jota porvaripolitiikan aiheuttama syrjäytyminen ja eriarvoisuus tehokkaasti lannoittavat. Osavastuu kuuluu myös Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien kaltaisille pikkuporvarillisille puolueille, jotka politiikallaan hyökkäävät vähemmistöjen oikeuksia vastaan ja lietsovat homofobiaa verhoten sen esimerkiksi “perinteisten perhearvojen puolustamiseksi”.

Lauantain isku ei ikävä kyllä ollut yksittäistapaus. Jo seuraavalla viikolla saatiin kuulla, että seksuaalisen tasavertaisuuden esitaistelijoiden Seta ry:n tiloja oli yön turvin vandalisoitu Helsingissä. Ikkunoita oli rikottu ja toiseen toimiston ovista oli töhritty hakaristi.

Suomen kommunistisen puolueen pääkaupunkiseudun posti- ja logistiikka-alan osaston mielestä suomalaisen yhteiskunnan nykyinen kehityssuunta on kestämätön. Tuomitsemme jyrkästi kaikki hyökkäykset seksuaalivähemmistöjä kohtaan niin kaduilla kuin politiikassakin. Kamppailussa paremman yhteiskunnan puolesta ja fasismia vastaan seisomme sorrettujen ja oikeuksistaan taistelevien rinnalla kaikilla rintamilla.

Eläköön oikeus rakastaa!

SKP:n Pääkaupunkiseudun posti- ja logistiikka-alan osasto
11.07.2010

Mielenosoitus Israelin valtioterroria vastaan

Tuhatpäinen mielenosoittajien joukko marssi Helsingissä 1.6.2010 protestina Israelin armeijan törkeälle hyökkäykselle humanitaarista apua Gazaan kuljettaneen avustuslaivan kimppuun.

Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtaja Yrjö Hakanen vaatii Suomen ulkoministeri Alexander Stubbia tuomitsemaan jyrkästi Israelin barbaarisen väkivallan.

— Suomi ja Euroopan unioni eivät saa tyytyä vaatimaan Israelilta vain selvitystä tapahtuneesta. On irtisanottava Israelin ja EU:n välinen kauppasopimus ja ryhdyttävä pakotteisiin Israelin painostamiseksi lopettamaan väkivalta ja palestiinalaisalueiden laiton miehitys.

— Samalla on vaadittava Israelia luopumaan ydinaseistuksesta ja katkaistava myös Suomen ja Israelin välinen asekauppa, Hakanen vaatii.

Vaihtelevien tietojen mukaan hyökkäyksessä kuoli 10 – 20 rauhanaktivistia. Silminnäkijöiden mukaan Israelin kommandojoukot laskeutuivat helikoptereista laivalle kansainvälisillä vesillä ja avasivat tulen kohti aseettomia siviilejä, joista osa oli unessa.

Vapun tunnelmia

Vappuna järjestetty perinteinen Työväen ja nuorison vappujuhla Helsingin Tokoinrannassa oli jälleen menestys.

Kuubalaista son-musiikkia. Tero Toivonen esittää tutun Carlos Pueblan kappaleen Hasta siempre, comandante Che Guevara. Töölönlahdelta käyvästä vilpoisasta tuulesta huolimatta tunnelma oli kuubalaisen lämmin.

Säkeistö kurdiyhtye Peshrawin esityksestä.

Stenkka riimitteli porvarit kuriin.

Peli seis! Kamppailu Helsingin lähipalveluista

Suomen sosiaalifoorumin 2010 aloitti kansalaisaktiivi Heikki Takkinen puheenvuorollaan Peli seis! -kampanjasta Helsingin lähipalvelujen puolesta. Niin kirjastot kuin terveysasematkin olivat kaupunginjohtaja Pajusen lahtauslistalla, mutta kaupungin asukkaat nousivat vastarintaan kukin omalla tahollaan.

Lue lisää kansalaisliikkeestä osoitteessa http://peliseis.weebly.com/

Palvelut kävelyetäisyydelle – leikkauksille ei ole tarvetta

Jussi Pajusen johdolla valmisteltuun lähipalvelujen karsimisohjelmaan ei ole Helsingissä taloudellista pakkoa tai tarvetta. Kysymys on palvelujen yksityistämisohjelmasta.

Kaupungin budjetin näkökulmasta säästöt lähipalveluissa eivät ole tarpeellisia. Kaupungin saatavat ovat velkoja suuremmat ja pankkitileillä makaa 830 miljoonaa euroa. Laskennalliset säästöt ovat suurimmaksi osaksi niin sanottua sisäistä vuokraa, jota kaupungin virastot maksavat kaupungille sen omistamien tilojen käytöstä. Kaupungin Tilakeskus on tehnyt huomattavat voitot vuokraamalla kaupungin omia tiloja hallintokunnille ylihintaan. Suurimmalle osalle tiloista ei ole tiedossa taloudellisesti tuottavaa muuta käyttöä.

Lähipalveluiden järjestämisessä tulee huomioida ensisijaisesti palveluiden tasavertainen saatavuus koko kaupungin alueella. Pajusen leikkauslista ei vastaa kaupungin strategiaohjelman tavoitteita asukaslähtöisestä palvelujen kehittämisestä, eriarvoisuuden vähentämisestä palveluissa ja asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisestä. Päinvastoin, lähipalvelujen lopettamiset kohdistuisivat suurilta osin alueille, joissa inhimilliset ja taloudelliset ongelmat kertaantuisivat palvelujen lakkauttamisen seurauksena.

Pajunen esittää, että leikkauksista päätetään tosiasiallisesti vain kaupunginhallituksessa ja nopealla aikataululla. Lautakuntien roolina olisi toteuttaa lopettamiset esitetyssä laajuudessa. Valtuustoon lopettamislistaa ei aiota tuoda omana asianaan lainkaan, vaan vain vuoden 2011 budjetti kokonaisuutena.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii välitöntä luopumista Pajusen esittämistä palvelujen karsimisesta. Sen sijaan piirijärjestö esittää lähipalvelujen kehittämistä siten, että keskeiset lähipalvelut ovat kaikkien kaupunkilaisten saatavilla kävelyetäisyydellä. Päätöksenteossa on kuultava asukkaiden mielipiteitä, hallituksen on toimittava lautakuntien valmistelun pohjalta ja valtuustolla on oltava reaalinen päätösvalta asiassa.

Helsingissä 7.12.2009

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Kunnallista päivähoitoa ei saa yksityistää

Helsingin kaupungin johto aikoo ryhtyä tukemaan yksityisten päivähoitoyritysten perustamista ja laajentamista. Samaan aikaan kokoomuksen johdolla valmistellussa budjetissa leikataan päivähoidon määrärahoja vuodesta 2011 alkaen 10 miljoonalla eurolla.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vastustaa helsinkiläisten verovarojen käyttämistä yksityisten päivähoitoyritysten tukemiseen. Tällainen tuki lisää lasten varhaiskasvatuksen eriarvoisuutta. Selvitysten mukaan yksityisen hoidon tuesta hyötyvät eniten hyvätuloiset ja vähiten pienituloiset. Yksityisen hoidon tuki ja kilpailuttaminen lisäävät myös epävarmuutta hoidon jatkuvuudesta ja laadusta.

Yksityisille päivähoitoyrityksille esitetty tuki on osa kokoomuksen linjaa, jolla se pyrkii murentamaan julkista päivähoitojärjestelmää. Ihmettelemme, että tätä linjaa ovat budjettisovussa asettuneet tukemaan jopa Vasemmistoliiton edustajat. Kommunistit ja sosialidemokraatit ovat sanoneet EI tällaiselle budjettisovulle.

SKP:n piirikomitea vaatii yksityisten firmojen tukemisen sijasta lisää rahaa kaupungin omien päiväkotien ja kunnallisen perhepäivähoidon tukemiseen. On lisättävä kunnallisia päivähoitopaikkoja ja ammattitaitoisten varhaiskasvattajien palkkaamista.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 9.11.2009