Yhteiskunnan turvaverkot paikkaukseen!

Kommunistien vaalikampanja eteni torstaina 17. helmikuuta, kun Hakaniemessä julkistettiin SKP:n valtakunnallinen perusturva-aloite. Helsingin piirin aktiiveja oli paikalla melkoinen joukko.

Kommunistien vaalikampanja eteni torstaina 17. helmikuuta, kun Hakaniemessä julkistettiin SKP:n valtakunnallinen perusturva-aloite ja torille kuljetettiin yhteiskunnan pahasti repeytyneitä turvaverkkoja paikattavaksi.

Tiedonantajan artikkeli tapahtumasta

Hannele Salava
Hannele Salava kannatteli verkkoa Hakaniemessä

Perusturva-aloitteen vaatimukset:

1. Taataan 900 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

2. Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1100 euroon kuukaudessa.

3. Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään 1500 euron kuukausipalkan normaalista työajasta.

4. Kehitetään Kansaneläkelaitoksesta itsenäinen eduskunnan alainen sosiaaliturvalaitos, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät.

5. Toteutetaan edellä esitetty perusturvauudistus asteittain enintään neljässä vuodessa.

Lue koko aloite SKP:n sivuilta

Kunnolliset palkankorotukset tarpeen

SKP:n Helsingin Piirikomitea tukee uusimmassa kannanotossaan ay-liikkeen pyrkimyksiä kunnollisiin palkankorotuksiin. Kokemus osoittaa, että yritysten voittojen kasvattaminen ei ole edistänyt työllisyyttä.

Kolikkopino
Kuva: rubenwojtecki / Flickr
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen pyrkimyksiä kunnollisiin palkankorotuksiin neuvotteltavana olevissa työehtosopimuksissa. Elinkustannusten nousu edellyttää selvästi työnantajapuolen esittämää korkeampia palkankorotuksia.

Työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen palkansaajien hyväksi olisi omiaan tervehdyttämään kansantaloutta. Kokemus osoittaa, että yritysten voittojen kasvattaminen ei ole edistänyt työllisyyttä. Suurin osa voitoista on mennyt osakkeenomistajille osinkoina ja siirtynyt keinotteluun ulkomailla. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkkojen korottaminen vaikuttaisi myönteisesti myös kotimaiseen kysyntään, työllisyyteen ja julkisten palvelujen rahoitukseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea korostaa, että erityisesti kunta-alan palkkaneuvotteluissa on kyse myös naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Myös rakennus- ja muiden alojen palkkoihin tarvitaan tuntuva yleiskorotus.

SKP:n Helsingin piirikomitea 14.2.2011

SKP:n Helsingin piirikomitea 14.2.2011

Kunnolliset palkankorotukset tarpeen

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen pyrkimyksiä kunnollisiin palkankorotuksiin neuvotteltavana olevissa työehtosopimuksissa. Elinkustannusten nousu edellyttää selvästi työnantajapuolen esittämää korkeampia palkankorotuksia.

Työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen palkansaajien hyväksi olisi omiaan tervehdyttämään kansantaloutta. Kokemus osoittaa, että yritysten voittojen kasvattaminen ei ole edistänyt työllisyyttä. Suurin osa voitoista on mennyt osakkeenomistajille osinkoina ja siirtynyt keinotteluun ulkomailla. Sen sijaan pieni- ja keskituloisten palkkojen korottaminen vaikuttaisi myönteisesti myös kotimaiseen kysyntään, työllisyyteen ja julkisten palvelujen rahoitukseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea korostaa, että erityisesti kunta-alan palkkaneuvotteluissa on kyse myös naisten palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta. Myös rakennus- ja muiden alojen palkkoihin tarvitaan tuntuva yleiskorotus.

10000 nimeä Koskelan terveysaseman puolesta

Tiistaina 8.2 järjestettiin mielenosoitus Koskelan terveysaseman puolesta ja luovutettiin Helsingin terveyslautakunnalle liki 10000 allekirjoitusta sisältänyt adressi.

Peli seis! -kampanja piti tiistaina 8.2. mielenosoituksen Koskelan terveysaseman puolesta. Samassa yhteydessä luovutettiin myös liki 10000 asukkaan allekirjoittama adressi Helsingin terveyslautakunnalle. Aiheesta uutisoivat ainakin Tiedonantaja ja Oma kaupunki.

Mielenosoittajia oli paikalla kuutisenkymmentä. Kuva: Toivo Koivisto

Rehellinen vaihtoehto vaaleihin

Oletko saanut tarpeeksesi puolueista, jotka lupaavat vaaleissa yhtä ja tekevät vaalien jälkeen toista? Jos haluat muutoksen tähän menoon, ei kannata äänestää nykyisiä eduskuntapuolueita. Niistä jokainen on pettänyt lupauksensa.

Oletko saanut tarpeeksesi puolueista, jotka lupaavat vaaleissa yhtä ja tekevät vaalien jälkeen toista? Jos haluat muutoksen tähän menoon, ei kannata äänestää nykyisiä eduskuntapuolueita. Niistä jokainen on pettänyt lupauksensa.

Vaaleissa on tarjolla myös rehellinen vasemmistolainen vaihtoehto, joka tekee mitä lupaa. Suomen kommunistisen puolueen edustajat niin Helsingin kuin muissa kunnanvaltuustoissa ovat kaikissa tilanteissa puolustaneet johdonmukaisesti pienituloisia, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja vanhuksia. Kommunistit haluavat avata politiikan suunnanmuutoksen vaatimuksille suoran väylän myös eduskuntaan.

SKP kokoaa yhdessä Helsinki-listojen sitoutumattomien toimijoiden kanssa vaihtoehto-ohjelmaa ja ehdokaslistaa huhtikuun 17.päivä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Tähän mennessä ehdokkaaksi on asetettu muun muassa opiskelija, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Lauri Alhojärvi Alppilasta, opiskelija, Kommunistisen nuorisoliiton pääsihteeri Irene Auer Jakomäestä, kaupunginvaltuutettu, SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen Maunulasta, Oikeutta siivoojille -liikkeen aktiivi Kirsti Kangas Niemenmäestä, rock-muusikko, varavaltuutettu Kari Peitsamo Punavuoresta (sitoutumaton), työvoimaohjaaja Paula Pere Käpylästä (sitoutumaton), näyttelijä Anneli Sauli Merihaasta, Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja, opiskelija Anna-Mili Tölkkö ja SKP:n pääsihteeri, käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen Punavuoresta. Täysi lista vahvistetaan heti alkuvuodesta.

Jos olet kiinnostunut viemään tavallisten ihmisten muutoksen äänen eduskuntaan, tule mukaan tekemään rehellistä vasemmistolaista vaihtoehtoa. Yhdessä voimme vaatia kenkää rahamiehille ja korruptioeliitille. Jatkuvan leikkaamisen ja kilpailuttamisen sijasta tarvitaan turvattua työtä ja toimeentuloa, sota-aseiden ja rasismin sijasta arjen turvaa, pienen piirin vallankäytön sijasta osallistuvaa demokratiaa.

Vastakkainasettelun aika ei ole ohi

Puhe Suomen työväen vallankumouksen (1918) alkamisen muistopäivänä 27.1.2011.

Hyvät toverit!

Olemme kokoontuneet tälle kansalaissodan valtakunnalliselle punaisten muistomerkille päivänä, jollon 93 vuotta sitten alkoi työväen vallankumous Suomessa. Tilanne kärjistyi vallankumouksen partaalle vuosien kuluessa, sillä köyhä kansanosa halusi luoda valtion ja yhteiskunnan, joka olisi vapaa riistosta. Ihmiset olivat kyllästyneet entiseen järjestykseen, joka ei taannut oikeudenmukaisuutta ja toimeentuloa. Heillä oli unelma yhteiskunnasta, jossa todellinen kansanvalta toteutuisi. Työn tulokset ja tuotot jaettaisiin niille, joille ne kuuluvat.

Unelma työläisten hallitsemasta valtiosta kariutui tuolloin vuonna 1918 valkoisen puolen voittoon. Alkoivat katastrofaaliset vuosikymmenet, jolloin sodan hävinnyt osapuoli alistettiin todella valkoisen painostuksen alle. Porvari ei todellakaan sietänyt nähdä punaista. Hävinnyt osapuoli sai maksaa katkeran laskun. Suuri osa vasemmistosta ja ammattiyhdistysliike oli pyritty kukistamaan, hallitseva luokka eli omaa elämäänsä. Toisen maailmansodan jälkeen voimasuhteet muuttuivat, ja vasemmiston voimin porvarillista valtiota muokattiin pala palalta suuresti tasa-arvoisempaan suuntaan hyvinvointivaltioksi. Sosialismi oli vahva vastavoima kapitalismille. Sittemmin on oikeiston taholta pyritty mustamaalaamaan sosialismin ja kommunismin käsitteet koko laajuudessaan.

Muistaessamme vuoden 1918 kansalaissodan punaisten puolella taistelleita uhreja, heitä köyhän kansanosan edustajia, jotka taistelivat paremman yhteiskunnan, paremman huomisen puolesta, on syytä muistaa, että tilanne ei tänä päivänäkään ole mitenkään helppo.

Jo reilun parinkymmenen vuoden ajan vasemmiston johdolla rakennettua hyvinvointivaltiota on kiihtyvällä tahdilla murennettu. Julkisia palveluita on lakkautettu, ulkoistettu ja yksityistetty, kansallisomaisuutta myyty. Kansalaisten peruspalveluita on heikennetty monelta taholta. Markkinatalous on ujutettu vähitellen kaikkialle yhteiskuntaan, myös peruspalveluihin. Kapitalistit ovat halunneet aivan kaikesta kauppatavaraa, ihmisestä tai ympäristöstä piittaamatta. Mitkään tuotot tai voitot eivät enää tunnu olevat tarpeeksi.

Kapitalisti näkee ihmisen vain koneiston osana – koneiston, joka takoo suurosakkeenomistajille lisää rahaa. Ja kun ihminen putoaa tuon koneiston ulkopuolelle, hänestä tulee kapitalistin silmissä tarpeeton. Euroopan unioniin liityttäessä – porvarien ja valtamedian valheellisten väittämien siivittämänä – on samalla tehty tyhjäksi Suomen itsenäisyys.

Verotustamme on muutettu kohti tasaveroa, ja oikeisto haluaa jatkaa tällä rikkaita suosivalla linjalla. Lisäksi tällä hetkellä Euroopan laajuisesti hallitukset tukevat pankkeja ja suursijoittajia samalla tavallisen kansan kärsiessä talouskriisin maksumiehinä monessa maassa. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät, todelliset syylliset vapautetaan vastuusta. Ulkomaalaisista ja maahanmuuttajista pyritään tekemään syntipukkeja siihen, että yhä useammalla suomalaisella menee huonosti, vaikka todellinen syyllinen on kapitalistin loputon ahneus.

Voidaan jopa sanoa oikeiston tarkoitukselliseksi päämääräksi kansalaisten vieraannuttamisen yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Monin keinoin pyritään kiinnittämään ihmisten huomio toisarvoisiin asioihin, jotta hallitseva eliitti voi kuin huomaamatta tehdä haluamiaan päätöksiä. Vaaleissa todelliset vaihtoehdot pyritään pitämään pimennossa. Mutta valveutuneet yksilöt ja heidän muodostamansa rintama ei alistu kulkemaan näkemättä sitä mitä ympärillä tapahtuu. Muutos ei tapahdu itsestään tai ylhäältä annettuna.

Meillä tämän päivän työväenluokalla, ammattiyhdistysliikkeellä, vasemmistolla, opiskelijoilla, eläkeläisillä, vähäosaisilla – kaikilla meillä, jotka muodostamme kansan enemmistön, mutta joita hallitsee nyt vähemmistö – on suuri vastuu pitää silmämme auki ja taistella etujemme ja todella toisenlaisen yhteiskunnan puolesta muistamalla samalla heitä, jotka urhoollisesti taistelivat samojen asioiden puolesta 93 vuotta sitten. Tarvitaan vankkaa vasemmistovoimaa, joka järkkymättä seisoo sanojensa ja tekojensa takana.

Oikeisto ei ilmaiseksi tai pyytelemällä myönnytyksiä anna, siksi ei todellakaan pidä katsoa hyvällä niitä ns. vasemmistovoimia, jotka tarvittaessa veljeilevät oikeiston kanssa. Periaatteitaan ei pidä mennä myymään rahan vallan edessä. Vasemmiston ja ammattiyhdistysliikkeen piirissä ei pidä hyväksyä minkäänlaisia myönnytyksiä vastapuolelle. Vasemmiston omassa keskinäisessä yhteistyössäkin on parantamisen varaa – hajanainen vasemmisto hyödyttää vain oikeistovoimia. Vaikka oikeisto – ennen muuta kokoomus – muuta väittääkin, niin vastakkainasettelun aika ei todellakaan ole ohi tai luokkaerot kadonneet vuosikymmenten aikana.

Päinvastoin, yhteiskunta on oikeistolaisen politiikan seurauksena nyt entistä pahemmin kahtiajakautunut. Tällaisen kehityksen jatkuessa luulisi jo porvarinkin nukkuvan huonosti. Alistetuilla ihmisillä tulee jossain vaiheessa sietokyvyn raja vastaan. Ja silloin koittaa se päivä, jolloin kansa ottaa vallan omiin käsiinsä.

Tavoitteenamme on edelleenkin yhteiskunta, joka on tasa-arvoinen ja, jossa hallitsee kansanosa, joka nyt on alistettu. Kansanosa, joka todella tekee todellisen työn ja aikaansaa työn tulokset. Kunnioittakaamme tovereita, jotka taistelivat vakaumuksensa puolesta ja jatkakaamme tiellä kohti tavoitetta paremmasta yhteiskunnasta.

Jussi-Petteri Lappi (SKP:n Pitäjänmäen osasto ry)
Eläintarhan punaisten muistomerkki, Helsinki
27.1.2011
Pohjois-Haagan punaisten muistomerkki
30.1.2011

Helsingin kaupungin budjettisopu lisää köyhyyttä ja leikkaa peruspalveluja

SKP:n Etelä-Helsingin osasto pitää vääränä kehitystä, jolla rikas Helsinki syventää asunnottomien, köyhien, lapsiperheiden ja vanhusten ahdinkoa.

Helsingin kaupungin valtuuston budjettipäätös 10.11.2010 leikkaa palvelujen määrärahoja reaalisesti kymmenillä miljoonilla. Oikeiston läpirunnoma ja markkinatalouteen sopeutuneen vasemmiston allekirjoittama ensi vuoden taloussuunnitelma tarkoittaa konkreettisesti myös satojen työpaikkojen lopettamista.

Helsingin kaupungin päätös tuloveroprosentin korottamisesta 18,5 prosenttiin kurjistaa entisestään helsinkiläisen perusduunarin arkea koska korotus kohdistuu raskaimmin pienituloisiin. Pääomatuloja saavat eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. SKP:n Etelä-Helsingin osasto tuomitsee kehityksen, joka johtaa tasaveron suuntaan ja asettaa bisneksen ihmisen edelle.

Budjettisovussa olevat Vasemmistoliitto ja demarit ovat myös vastuussa tästä verotuksen suuntaamisesta yhä raskaammin pienituloisiin.

Helsingin kaupungin talouden seurantaraportista näkyy, että kaupungin kassavarat ovat noin 820 miljoonaa euroa.  Helsingillä on varaa kantaa sosiaalista vastuuta kaupungin vähäosaisista mutta sen poliittinen eliitti, vihreä oikeisto ja hampaaton vasemmisto tekee nyt budjettisopimuksella ihmisiä eriarvostavaa politiikkaa.

Sota-aseiden sijasta arjen turvaa

Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosivat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.

Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.

Vetoomus eduskuntaryhmille

Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.

Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.

Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.

Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto torjuu Kontulan terveysaseman yksityistämiskaavailut

Kokemukset terveysasemien yksityistämisistä ovat olleet ristiriitaisia, ja yleensä kielteisiä: kustannukset ovat osoittautuneet kunnan omaa työtä kalliimmiksi.

Helsingin kaupungin terveyslautakunnalle

Kokemukset terveysasemien yksityistämisistä ovat olleet ristiriitaisia, ja yleensä kielteisiä: kustannukset ovat usein osoittautuneet kunnan omaa työtä kalliimmiksi. Kokoomuksen yksityistämisinto on ideologinen, sen mukaan yhteisillä verotuloilla tuotetut palvelut pitää siirtää yksityiseen voiton maksimointiin eli julkista sektoria tulee supistaa ja näin tehdä tilaa yksityiselle yritystoiminnalle.

Kontulan terveysaseman toimintaa on kehitetty määrätietoisesti viime vuosina. Lääkäripula on vaihtunut vakanssien täyteen määrään ja aseman henkilöstö edustaa laajaa ammatillista osaamista. Kontulan terveysasemalla tehdyt kehittämistoimet ovat terveyskeskusten tavoitteiden mukaisia ja niillä pyritään saamaan aikaan hyvää ja vaikuttavaa hoitokäytäntöä. Kehittämistyön tuloksena saatavia uusia työmuotoja on tarkoitus kokeilun jälkeen siirtää myös muiden terveyskeskusten käyttöön. Tätä kehittämistyötä ei saa keskeyttää.

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto ei hyväksy Kontulan terveysaseman eikä muidenkaan terveysasemien yksityistämistä. Osasto vaatii Kontulan terveysaseman kehittämistyölle työrauhan, kaiken tuen ja riittävät resurssit.

Helsinki 31.8.2010

SKP:n Helsingin Itäisen alueen osasto ry

Eläkeläiset ja työttömät budjettiesitystä vastaan

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla.

Säätytaloa vastapäätä 19.8.2010 kokoontunut työttömien mielenosoitus säesti hallituksen budjettiriihen alkutahteja torstaiaamuna Helsingissä.

Sosiaali- ja terveysministeriö oli omassa budjettiehdotuksessaan esittänyt ensi vuodelle 13,5 miljoonaa euroa tulorajojen lieventämiseen, mutta valtiovarainministeriö oli pyyhkinyt määrärahan pois omasta ehdotuksestaan.

Hallitus aikoo budjettiesityksen mukaan leikata työllisyysvaroja 60 miljoonalla eurolla tilanteessa, jossa on 300 000 työtöntä ja nuorisotyöttömyys huitelee 25 prosentin paikkeilla. Tämä on valtion ensi vuoden talousarviossa kaikkein huolestuttavinta. Köyhistä köyhimmiltä leikataan.

“Hallituksella menee hyvin, se on saatu kuulla moneen kertaan. [Valtiovarainministeri Jyrki] Kataisen hymy on jatkuvaa. Ja kovin nuorekkaan näköistä jengiä kiipeää Säätytalon portaita, mutta on myös toisenlainen Suomi: meillä on EU-kriteereillä yli 700 000 ihmistä köyhyysrajan alapuolella”, Helsingin työttömät ry:n väki lähetti terveisiä megafonin kautta budjettiriiheen menijöille.

Kylteissä vaadittiin Kela-korvausten nostamista ja asemäärärahojen siirtämistä työllisyyteen.

Helsingin työttömien toiminnanjohtaja Anna-Maria Kantola nosti työttömien tärkeimmäksi tavoitteeksi ensi vuoden budjettia ajatellen työllisyyden hoidon.

“Julkishallinto voisi suoraan palkata pitkäaikaistyöttömiä, uskon että se olisi myös kansantaloudellisesti järkevää.”

Lisäksi työttömät haluavat työmarkkinatuen korottamista “sille tasolle, mille se kuuluu . Nyt se on 1990-luvun tasolla. Reaalisesti tuki ei ole noussut vaan jäänyt jälkeen vuosien ajan.”

Työmarkkinatuki on nyt noin 550 euroa kuussa, kun Kantolan mukaan oikea taso olisi noin kaksisataa euroa enemmän.

Työttömät vaativat myös puolison tulojen vaikutuksen eli tarveharkinnan poistoa työmarkkinatuesta, mitä myös sosiaaliturvan uudistamista selvittänyt Sata-komitea on esittänyt.

“Leikkuri käy jo alle 1 400 euron kuukausituloissa eli jo näin pieni tulo leikkaa puolison tukia”, Kantola kertoo.