Työväenlaulujen virtuaalinen yhteislaulu

Pakilan työväentalon vappuun on vuosikymmeniä kuulunut vappulounas, jolla on laulettu yhdessä työväenlauluja. Tämä perinne jatkui 2020 vappuna työväenlaulujen virtuaalisena yhteislauluna.

Lauluja vetivät Elmeri Vehkala ja Valtteri Bruun. Valtteri on Seppo Bruunin kanssa jo pitkään vetänyt Pakilan työväentalon vappulounaan yhteislauluja ja Elmerikin on tuttu esiintyjä työväentalon tapahtumista.

Virtuaalinen yhteislaulu oli uusi kokemus, niin vetäjille kuin verkkoyhteydellä siihen osallistuneille. Seppo Julinin tilaisuudesta tallentama video on katsottavissa tästä linkistä. Sen näki vappuna noin 900 katsojaa.

Yrjö Hakanen Pakilan työväentalon virtuaalivapussa

”Mikä on tärkeää ja millaista tulevaisuutta haluamme?”

Koronakriisi on tehnyt näkyväksi monet asiat, joista hyvinvointimme riippuu, mutta joista harvemmin puhutaan. Samalla se on nostanut perustavia kysymyksiä siitä, mikä on tärkeää ja millaista tulevaisuutta haluamme.

Vapun 2020 työn sankareita ovat epidemiaa vastaan etulinjassa terveydenhuollossa ja vanhusten hoivassa työskentelevät. Nyt myös näkyy, miten tärkeää työtä tehdään kaupoissa, päiväkodeissa, kouluissa ja monilla muilla aloilla. Samalla ”me ollaan sankareita kaikki”, kun rajoitamme taudin leviämistä, autamme muita ja jaksamme luottaa parempaan tulevaisuuteen.

”Emme halua palata aikaan ennen koronaa”

Toivomme epidemian hiipuvan niin, että elämä vapautuu koronarajoituksista. Mutta emme halua palata aikaan ennen koronaa.

Pandemian juuret ovat siinä talouden kehityksessä, jonka seurauksena luonto on

joutunut yhä ahtaammalle. Siitä juontuu myös ilmastonmuutoksen kiihtyminen. Meidän on rakennettava talouden ja luonnon välille uudenlainen suhde. Talous on sovitettava puitteisiin, jotka eivät ylitä luonnon tuotto- ja kestokykyä, vaan turvaavat sen monimuotoisuutta ja ekosysteemien toimintakykyä.

Koronavirus on hiljentänyt vielä äsken kovaääniset puheet julkisten terveyspalvelujen leikkaamisesta ja yksityistämisestä. Julmalla tavalla on käynyt selväksi, miten tärkeä on turvata riittävät resurssit terveydenhuoltoon, vanhusten hoivaan ja sosiaalityöhön. Enää ei pidä palata uusliberalististen markkinaoppien ja leikkauspolitiikan tielle. Koronakriisin paljastamat aukot hyvinvointijärjestelmissä on korjattava ja kaikille on taattava riittävä perusturva.

Yrityksille jaetaan nyt miljardeja ja keskuspankit pumppaavat markkinoille tuhansia miljardeja. Tukea tarvitaankin, etenkin monille pienille yrityksille ja itsensä työllistäjille. Pääosa Suomessa jaetuista tukirahoista on kuitenkin mennyt suuremmille yrityksille, jopa miljoonaosinkoja jakaville ja kaiken maailman konsulteille. Eikä yrityksiltä vaadita edes työpaikkojen turvaamista tilanteessa, jossa kymmeniä tuhansia, jopa satoja tuhansia työntekijöitä uhkaavat lomautukset ja irtisanomiset.

Maailman talous oli jo ennen koronaepidemiaa vaikeuksissa ja finanssimarkkinoiden kuplan varoitettiin puhkeavan. Yritysten ja pankkien vastikkeeton tukeminen ei pelasta finanssimarkkinoiden virukselta. Eikä se vastaa työllisyyden, uuden teknologian ja ilmastonmuutoksen haasteisiin.

Tarvitaan radikaalisti toisenlaisia keinoja, kuten työajan lyhentäminen, työn ja pääoman välisen tulonjaon muuttaminen palkkoja korottamalla sekä pääomaverotuksen kiristäminen. Lamaa on torjuttava myös mittavilla julkisilla investoinneilla sellaiseen uutta arvoa luovaan toimintaan, joka vauhdittaa talouden ekologista rakennemuutosta.

Kun isotkin firmat huutavat valtiota ja veronmaksajia apuun, on syytä edellyttää demokratian ulottamista talouden alalle. Eivät talouden elintärkeitä toimintoja

ole pyörittäneet pörssiherrat vaan työntekijät. Eikä digiloikkia ole otettu kabineteissa vaan työntekijöiden luovalla työllä. Talouden ja työelämän kehittämiseksi tarvitaan

työpaikkademokratiaa.

Viime kädessä on kyse siitä, hallitseeko taloutta liikevoittojen ja pääomien kasaaminen? Vai onko talous ihmistä varten ja työntekijöillä valtaa siihen, mitä he tekevät ja miten heidän työnsä tulokset jaetaan?

”Emme halua poikkeusoloista uutta normaalia”

Koronaepidemian torjumisessa tarvitaan poikkeuksellisia toimia, mutta emme halua poikkeusoloista ”uutta normaalia”.

Epidemiaa ei saa käyttää verukkeena, jolla kavennetaan demokratiaa ja perusoikeuksia, heikennetään työehtoja tai lykätään ilmastotekoja. Jos epidemian taltuttamiseksi otetaan käyttöön uusia sovelluksia puhelimiin, pitää myös lisätä kansalaisten mahdollisuuksia valvoa tietoja, niiden käyttöä ja viranomaisia. Asiantuntijoita pitää kuulla, päätösten pitää perustua tietoon, mutta samalla on kyse poliittisista valinnoista, erilaisista luokkaeduista ja kamppailusta, jossa työ ja pääoma ovat koronankin aikaan vastakkain.

”Emme tarvitse hävittäjiä vaan hoitajia”

YK:n pääsihteeri António Guterres vetosi koronapandemian alkaessa: Lopettakaa sairaalloinen sotiminen ja taistelkaa maapalloamme uhkaavaa tautia vastaan. Sotiminen kuitenkin jatkuu ja asevarusteluun käytetään enemmän rahaa kuin koskaan.

Koronaakin viheliäisempi, vuosikausia ihmiskuntaa kiusannut virus on imperialismi ja sen väkivaltaisuus. Se tappaa tänäänkin Afganistanissa, Syyriassa, Palestiinassa ja monissa muissa konflikteissa.

Suomessakin hallitus valmistelee maamme historian suurinta asekauppaa. Kymmenen miljardin käyttämien hävittäjien ostamiseen keskellä koronakriisiä on mieletöntä. Etenkin kun hävittäjiä ei tarvita Suomen puolustamiseen vaan kyse on hyökkäysaseista, joilla maatamme sidotaan Yhdysvaltojen ja Naton sotapolitiikkaan.

On korkea aika rikkoa tabu, jonka mukaan HX-hanketta ei voi arvioida uudelleen ja haudata. Emme tarvitse hävittäjiä vaan hoitajia ja lisää rahaa tautien, köyhyyden, työttömyyden ja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

”Haluamme radikaalia suunnan muuttamista”

Me kommunistit emme halua palata koronan jälkeen leikkauspolitiikkaan. Emme halua poikkeusoloista ”uutta normaalia”. Haluamme radikaalia suunnan muuttamista.

Koronakriisi on synnyttänyt paljon uutta yhteistyötä ja huolenpitoa muista, asettanut asioita uuteen tärkeysjärjestykseen ja saanut pohtimaan sitä, mille perustalle rakennamme tulevaisuutta.

Hyvä elämä ja ihmiskunnan tulevaisuus ei kerta kaikkiaan voi perustua kapitalistiselle voitontavoittelulle, jossa kaikki on kaupan, jossa raha ratkaisee ja jossa ahneus ja vahvemman oikeus polkevat alleen ihmisoikeudet. On välttämätöntä etsiä vaihtoehtoja ja perusteiltaan toisenlaista kehitystä.

Työväen vapun ihanteet vapaudesta, tasa-arvosta, kansanvallasta ja kansainvälisestä solidaarisuudesta tarjoavat positiivisen näköalan koronan jälkeiseen maailmaan. Tällä näköalalla on nimi – se on sosialismi.

(Videotallenne puheesta on katsottavissa tästä linkistä.)

SKP:n virtuaalivappu Helsingissä

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Tämä perinne jatkuu myös nykyisen koronavirusepidemian aikana. Työväen kansainvälistä mielenosoitus- ja juhlapäivää vietetään tällä kertaa pääosin virtuaalisesti.

SKP:n Helsingin virtuaalivapun ohjelmassa ovat perinteiset kunniakäynnit vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, vinkit vappulounaalle ja työväenlaulut.

Vappujuhla päättyy livestriimaukseen, jossa voi osallistua Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan Pakilan työväentalolta vetämään työväenlaulujen virtuaaliseen yhteislauluun.

Tule mukaan viettämään korona-ajan punaista työväen vappua!

Ohjelmassa:
* Vinkkejä vappulounaalle.
* Kuvia Pakilan työväentalon sadan vuoden varrelta.
* Tiedonantajan vappulehti esittelyssä.
* Kunniakäynti valtakunnallisella Punaisten muistomerkillä, puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen
* Kunniakäynti Malmin hautausmaalla Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
* Kunniakäynti Pohjois-Haagassa Punaisten hautamuistomerkillä, puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.
* Kunniakäynti Puustellinmetsän muistokivellä Tapulikaupungissa/Suutarilassa.
* Vappupuhe Pakilan työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.
* Kansainväliset solidaarisuusterveiset.
* Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä virtuaalinen työväenlaulujen yhteislaulu livestriimauksena työväentalolta 1.5. klo 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistujat voivat esittää laulutoiveita, viestejä ja kuvia työväentalon tapahtuman seinälle.

SKP:n virtuaalivappu Helsingissä

Tervetuloa viettämään ensimmäistä työväen virtuaalivappua!

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Tämä perinne jatkuu myös nykyisen koronavirusepidemian aikana. Työväen kansainvälistä mielenosoitus- ja juhlapäivää vietetään tällä kertaa ensimmäinen toukokuuta virtuaalisesti.

SKP:n Helsingin virtuaalivapun ohjelmassa ovat niin perinteiset kunniakäynnit vuoden 1918 punaisten muistomerkeillä, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, vinkit vappulounaalle kuin mahdollisuus laulaa yhdessä työväenlauluja.

Kunniakäynnit punaisten muistomerkeillä

Punaisten muistomerkillä Pohjoisella Stadionintiellä kunniakäynti perjantaina 1. toukokuuta. Puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen. Osallistuvat SKP:n Etelä-Helsingin ja Etu-Sörkan osastojen edustajat, liput ja kukat. Video tulee tälle tapahtumasivulle.

Malmin hautausmaalla Punaisten muistomerkillä kunniakäynti vappuna. Puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg. Osallistuvat SKP:n Koillis-Helsingin ja Itäisen Helsingin osastojen edustajat, liput ja kukat.

SKP:n Maunula-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot tekevät kunniakäynnin punaisten haudalle Pohjois-Haagassa. Siellä puhuu keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.

Lisäksi Koillis-Helsingin osaston edustajat käyvät Puustellinmetsän muistokivellä.

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Helsingin toiseksi vanhimmalla työväentalolla on vietetty vappua jo vähän yli sata vuotta. Useiden vuosikymmenten ajan on vappumarssin jälkeen kokoonnuttu työväentalolle vappulounaalle ja laulamaan yhdessä työväenlauluja.

Pakilan työväentalon vapun ohjelma 2020:

  • Pakinkylä 1918 –historiakävely (omaehtoisesti, koronaturvavälit muistaen).
  • Vinkkejä vapun lounaspöytään.
  • Kuvia ja historiaa Pakilan työväentalon vapusta.
  • Tiedonantajan vappulehden esittely ja tilaustarjous.
  • Punaisten hautamuistomerkillä Pohjois-Haagassa aamupäivällä vappuna käy pieni ryhmä lippujen kanssa ja puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi. Muistomerkillä käynnistä julkaistaan video Pakilan työväentalon facebook-sivulla.
  • Vappupuhe työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen. Video on katsottavissa tällä työväntalon fb-sivustolla 1.5. klo 12 alkaen.
  • Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Facebook Live -striimauksena Pakilan työväentalolta kello 14 alkaen. Pakilan työväenlaulumoniste – joka on perinteisesti laulettu kannesta kanteen Pakilan vappulounaalla – julkaistaan etukäteen työväentalon fb-sivulla. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistuvat voivat lähettää laulutoivomuksia, viestejä ja kuvia tälle tapahtumasivulle.

Pakilan työväentalon virtuaalivapun järjestää SKP:n Maunula-Pakilan osasto yhteistyössä Pakilan demokraattisen kulttuurisäätiö ja DSL:n opintokeskuksen kanssa.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistösijoittajille

Helsingin kaupunkiympäristötoimialan johto esittää Lapinlahden entisen sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymistä kansainväliselle kiinteistösijoitusrahastolle NREP:lle. Toimialajohtaja Mikko Ahon esitys toisi puistoon massiivista rakentamista ja tuhoaisi Lapinlahden perinteitä jatkavan mielen hyvinvoinnin, kulttuurin ja kansalaistoiminnan keskuksen.

Luxemburgin veroparatiisista rahoja sijoittava NREP ilmoittaa avoimesti tavoittelevansa hyvää tuottoa myymällä ostamansa kiinteistöt jonkin ajan kuluttua eteenpäin.

Valtakunnallisesti merkittävänä kulttuuriympäristönä suojellun Lapinlahden myyminen tällaiseen keinotteluun ja voitontavoitteluun olisi kulttuuriskandaali ja ympäristörötös.

Lapinlahden joutumiselle kiinteistökeinottelun kohteeksi avasi oven kaupunkiympäristölautakunta hyväksyessään kilpailun järjestämisen kiinteistön ja puistoon osoitettavan rakennusoikeuden myymisestä tai vuokraamisesta. Lautakunnan pitää nyt korjata tämä kardinaalivirhe hylkäämällä toimialajohtaja Ahon törkeä esitys.

Lapinlahti kuuluu helsinkiläisille, ei kiinteistökeinottelijoille. Kaupunki voi jatkaa Lapinlahden omistajana, rahoittaa suojeltujen rakennusten kunnostamisen ja jatkaa Lapinlahden vuokraamista nykyisenkaltaiseen mielenterveyttä, kulttuuria ja kansalaisten osallistumista edistäviin tarkoituksiin. Näin säilytetään Lapinlahti kaikille avoimena ja turvataan sen historialliset ja ympäristöarvot.

Suomen kommunistisen puolueen Maunula-Pakilan osasto ry 19.4.2020

(Artikkelin kuva: Lapinlahden Lähde)

Koronatiedotteen jako epäonnistui – miksei käytetty Postia?

Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti huhtikuun alussa jokaiseen talouteen Suomessa kirjeen, joka sisälsi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoaman tietopaketin koronaviruksesta ja ohjeita siltä suojautumiseen. Kirjeen piti olla perillä 9. huhtikuuta mennessä. Jakelussa on kuitenkin ollut suuria ongelmia ja puutteita. Kirje on joillain alueilla jätetty jakamatta niihin talouksiin, joilla on ovessaan mainoskielto – ja mainoskielto on monin paikoin yli puolella talouksista. On myös alueita, joilla kirjeitä ei ole jaettu lainkaan.

Kirjeen jakelu oli ostettu yksityiseltä Suomen Suoramainonta Oy:ltä, joka hankki jakelun joillekin alueille, kuten Helsingin keskustaan, Postin toimesta. Herää kysymys, miksi valtiovalta ei käytä kaikkialla Postia tärkeiden tiedotteiden jakeluun, vaan turvautuu yksityiseen mainosjakeluyritykseen?

Onko ainoana kriteerinä ollut hinta, jonka polkemisesta kyseenalaisin keinoin ovat yksityiset jakeluyritykset olleet julkisuudessakin? Jos ainoana palvelun kriteerinä pidetään hintaa, palvelun taso kärsii väistämättä. Mainosjakeluyhtiöillä ei ole edes jakajia kaikilla alueilla. Niillä ei ole myöskään pääsyä jokaiseen taloon tai rappuun, Postin edustajalla sen sijaan olisi.

Vaikka samainen tiedote löytyy myös verkosta, on erityisen tärkeää, että koronainformaatiota jaetaan kattavasti niin monin keinoin kuin mahdollista ja myös kirjeinä.

Epäonnistumisen koronavirustiedotteen jakelussa tulisi haastaa valtiovallan vakavasti miettimään, miksi se on ulkoistanut jopa tärkeää poikkeusolojen tiedotusta.

Välillisesti tapahtunut osoittaa myös postipalvelujen kilpailuttamisen epäonnistuneen. Postipalveluissa tarvitaan vahva julkisen palvelun toimija, jollaiseksi Posti on syytä palauttaa.

Jussi-Petteri Lappi
Pitäjänmäki

Koronakriisistä ulos radikaalilla suunnanmuutoksella

Koronavirusepidemian torjuminen on synnyttänyt paljon uudenlaista yhteistyötä, töiden organisoimista uudella tavalla ja lisää yhteisöllisyyttä. Valtion ja kuntien rooli on korostunut kriisin hoitamisessa. Vielä äsken markkinoiden vapauden nimiin vannoneet huutavat nyt valtiota pelastamaan yrityksiä.

Kiireellisintä on vahvistaa terveydenhuollon voimavaroja ja ehkäistä talouskriisin seurauksena uhkaava työttömyyden, toimeentulo-ongelmien ja eriarvoisuuden kasvu. Hallituksen kunnille lupaama lisärahoitus on riittämätön ja pitää ainakin kaksinkertaistaa jo tänä keväänä. Lisäksi tarvitaan rahoitusta kunta-alan palkkojen korottamiseen ja etulinjassa epidemiaa torjuvien koronalisään. Valtion toimesta on taattava, että kehitteillä olevia rokotteita ja lääkkeitä tulee maksutta tai edullisesti jokaisen saataville.

Kriisin hoitamisessa ei saa toistaa eurokriisin ja 90-luvun laman virheitä leikkauspolitiikalla ja demokratiaa kaventamalla. Julkista taloutta voidaan vahvistaa rikkaita verottamalla ja luopumalla HX-hävittäjähankinnoista. Koronakriisistä aiheutuvaan valtioiden velkaantumiseen on haettava ratkaisu, jossa ainakin osa veloista mitätöidään.

Tarvitaan myös uudelleenarvioita siitä, miten talous on tunkenut luonnon yhä ahtaammalle ja altistanut ihmiset yhä laajemmin epidemioille. Taloutta on elvytettävä tavalla, joka samalla vauhdittaa ekologista rakennemuutosta, siirtymistä hiilineutraaliin talouteen ja luo lisää tuottavia työpaikkoja.

Tien avaaminen ulos koronakriisistä ja uusien kriisien ehkäiseminen edellyttää nykyisen talous- ja valtajärjestelmän perusteellista muuttamista. Se tarkoittaa muun muassa koko yhteiskunnan toiminnan kannalta keskeisten alojen yhteiskunnallista omistusta, demokratian ulottamista talouden alalle, omavaraisuuden ja paikallistalouden vahvistamista, työn uudelleenjakamista työaikaa lyhentämällä ja kunnollisen perusturvan takaamista kaikille.

Helsinki tarvitsee koronalisäbudjetin

Epidemia on Suomessa iskenyt laajimmin Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle. Täällä on myös eniten resursseja selviytyä tilanteesta. Helsingin kaupungin viime vuoden tilinpäätös on 379 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja myös tämän vuoden budjetti perustuu satojen miljoonien ylijäämätavoitteelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea esittää kaupungille koronalisäbudjettia, jolla ylijäämistä ohjataan nopeasti lisää rahaa terveys-, sosiaali-, opetus- ja muihin palveluihin sekä työpaikkojen lisäämiseen etenkin terveyspalveluissa. Lisärahoitusta tarvitaan myös HSL:lle, jotta poikkeusolot eivät johda hintojen korotuksiin tai joukkoliikenteen karsimiseen.

Poikkeusoloissa kaupunki on sulkenut seniorikeskukset, asukastalot, kirjastot, nuorisotalot ja monet muut tilat. Ennen sulkemista ei kuitenkaan kartoitettu, ketkä näitä palveluja käyttävistä tarvitsevat korvaavia ratkaisuja. Moni jäi ilman päivän ainoaa lämmintä ateriaa tai digiapua esimerkiksi Kela-hakemusten tekemiseen.

Vasta pari viikkoa tilojen sulkemisen jälkeen kaupunki käynnisti yhdessä seurakuntien kanssa Helsinki-avun. Sen luvattiin ottavan yhteyttä jokaiseen 80 vuotta täyttäneeseen. Yhteyttä otettiin kahdessa viikossa kuitenkin vain noin puoleen yli 80-vuotiaista. Myös monet karanteenin kaltaisiin oloihin määrätyt yli 70-vuotiaat, muut riskiryhmiin kuuluvat ja nuoremmat ovat jääneet vaille tarvitsemaansa tukea.

Lisää työntekijöitä tarvitaan lisäksi mm. sosiaalityöhön, kotipalveluihin, lastensuojeluun ja koulujen oppilashuoltoon. Niille, joilla ei ole nettiyhteyksiä, pitää avata mahdollisuus asioida verkossa esimerkiksi asukastaloilla ja kirjastoissa. Se voidaan toteuttaa suojaohjeita noudattaen. Kun kaupunki tekee yhteistyötä järjestöjen kanssa, pitää ottaa huomioon Helsingin moninaisuus, jota nyt korostunut yhteistyö seurakuntien kanssa ei kata.

Koronaepidemian oloissa on entistä selvempää, että ihmisten terveyttä ja hyvinvointia ei saa alistaa kaupalliselle voitontavoittelulle. Helsingissä on luovuttava terveysasemien ulkoistamishankkeesta, jota kokoomuksen ja vihreiden johdolla on valmisteltu.

Lähipalvelujen ja kaupunkiluonnon merkitys on korostunut poikkeusoloissa. Helsingin kaavoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa vallalla oleva keskittämisen ja viheralueille rakentamisen linja onkin syytä hylätä.

Työntekijät ovat osaamisellaan turvanneet kaupungin palvelujen toiminnan myös poikkeusoloissa. Kaupungin on lisättävä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työnsä ja palvelujen järjestämisessä myös jatkossa ja tehtävä selväksi, että se ei lähde lomautusten ja irtisanomisten tielle.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
16.4.2020

SKP:n Helsingin virtuaalivappu

Helsingissä on järjestetty työväen vappujuhlia vuodesta 1890 alkaen. Perinne jatkuu myös koronavirusepidemian oloissa, mutta pääosin virtuaalisesti.

Helsingissä työväen virtuaalivapun ohjelmassa ovat niin kunniakäynnit punaisten haudoilla ja historiakävely vuoden 1918 tapahtumapaikoilla, vappupuheet, Tiedonantajan vappulehti, kansainväliset solidaarisuusterveiset, vinkit vappulounaalle kuin työväenlaulutilaisuus.

Idea virtuaalivapusta lähti Pakilan työväentalon perinteisen vapputilaisuuden valmistelijoilta.

– Koronarajoitusten jatkumisen varmistuttua meni pari päivää harmitellessa ja ihmetellessä, katkeaako vuosikymmenten perinne. Sitten aloimme pohtia, olisiko kuitenkin mahdollista järjestää työväen vappu sosiaalisen ja yhteisöllisen läheisyyden merkeissä, kertoo SKP:n Maunula-Pakilan osaston puheenjohtaja Maija Hakanen.

– Ideoimme virtuaalisen tapahtuman, jossa ovat mukana kaikki perinteisen punaisen vappumme osat yhteistä marssia lukuun ottamatta.  Juhla päättyy työväenlaulujen live-striimaukseen ja virtuaaliseen yhteislaulutapahtumaan.

Kokonaan virtuaaliseksi työväen vappu ei ole kuitenkaan muuttunut. SKP:n järjestöjen kokoamat pienet, alle 10 hengen ryhmät käyvät Helsingissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä punaisten haudoilla. Niillä ja vuoden 1918 historiakävelyllä voi käydä myös omaa tahtia, koronaohjeet muistaen.

Pakilan työväentalon virtuaalivappu

Pakilan työväentalolla on vietetty vappua jo yli sata vuotta. Tällä kertaa työväentalon vappuun voi osallistua ensi kertaa virtuaalisesti.

Facebookissa avautuu jo ennen vappua Pakilan työväentalon virtuaalitapahtuma, jonka videoita voi katsella facebookin ohella näillä SKP:n Helsingin piirin nettisivuilla. Ohjelmassa on:

– Pakinkylä 1918 -historiakävely.

– Kuvia ja historiaa työväen vapusta.

– Vinkkejä vappulounaan valmistukseen.

– Tiedonantajan vappulehti.

– Kunniakäynti punaisten hautamuistomerkillä Pohjois-Haagassa, jossa puhuu SKP:n keskuskomitean jäsen, psykologi Emmi Tuomi.

– Vappupuhe työväentalolla, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Yrjö Hakanen.

– Kansainvälinen solidaarisuustervehdys.

Valtteri Bruunin ja Elmeri Vehkalan vetämä työväenlaulujen tunti Live -striimauksena Pakilan työväentalolta kello 14 alkaen. Virtuaaliseen yhteislauluun osallistuvat voivat lähettää laulutoiveita, viestejä ja kuvia virtuaalivapun facebookin tapahtumasivulle.

Kunniakäyntejä punaisten haudoilla

SKP:n järjestöt käyvät alle 10 hengen ryhmissä punaisten lippujen ja kukkien kanssa kunniakäynneillä myös valtakunnallisella punaisten muistomerkillä, Malmin hautausmaalla ja Puustellinmetsässä. Myös niistä julkaistaan videot tapahtumasivuilla.

Valtakunnallisella punaisten muistomerkillä puhuu SKP:n puheenjohtaja JP Väisänen. Punaisten haudoilla Malmilla puhuu SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.

www.facebook.com/events/218936929210819/