Helsinki-listat julkistivat ensimmäiset 54 ehdokasta 26.8.2008

Asukkaiden ääni valtuustoon – jo riittää palvelujen heikentäminen!

Kuntavaaleihin tulee Helsingissä uudenlainen yhteislista, Helsinki-listat, jolla ovat mukana puolueisiin sitoutumaton Asukaslista, naislista, Kulttuurilista ja Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat.

Helsinki-listat julkistivat tänään ensimmäiset 56 ehdokasta ja lisää ehdokkaita asetetaan syyskuun alussa. Samalla julkistettiin kunkin listan – Asukaslistan, naislistan, Kulttuurilistan ja SKP:n Helsingin piirin – vaaliohjelmat, joihin on koottu evästyksiä vapusta alkaen.

— Jokaiseen kaupunginosaan on saatava kaupungin oma terveysasema, jossa on lähipalveluina neuvola, omalääkärit, hammashoito ja mielenterveyspalvelut, vaaditaan Asukaslistan lähipalveluja korostavassa ohjelmassa. Siinä esitetään myös kaupunginosavaltuustojen perustamista turvaamaan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet asumisen ja palvelujen suunnittelussa ja toteuttamisessa.

— Vanhusten asema ja hyvä hoito on turvattava. Kaupungin on tuettava yhteisöllisyyden ja ystäväavun verkostoja, esitetään Naislistan ohjelmassa. Siinä vaaditaan myös panostamista päiväkoteihin ja naistyöntekijöiden palkkauksen saattamista oikeudenmukaiseksi.

— Jo riittää herrojen elitismi. Kulttuuri ei saa olla vain yläkerran bileitä, hienostelua ja elitismiä. vastustamme kulttuurin kaupallistamista, julistaa Kulttuurilista ohjelmassaan, jossa vaaditaan myös erilaisten kulttuurien ja vähemmistöjen oikeuksien turvaamista.

— Helsingin kaupungin ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin. Palvelujen määrärahojen jatkuva alimitoittaminen on lopetettava, vaaditaan SKP:n Helsingin piirin ohjelmassa. SKP arvostelee kaikkia eduskuntapuolueita siitä, että ne ovat hyväksyneet Helsingissä budjettilinjan, joka tuottaa kaupungille voittoa noin miljoona euroa päivässä, viime vuonna yhteensä 363 miljoonaa, samaan aikaan kun peruspalveluja karsitaan.

Helsinki-listojen ohjelmissa vaaditaan lisäksi palvelujen maksuttomuutta muun muassa perusterveydenhuollossa, päivähoidossa ja joukkoliikenteessä. Yksityistämiselle ohjelmissa sanotaan tiukasti ei.

— Realistinen tavoitteena näissä vaaleissa on kaksi paikkaa valtuustoon Helsinki-listoille, arvioivat uudenlaisen listan kokoajat.

Helsinki-listojen tähän mennessä asetetut ehdokkaat ovat evästettävänä muun muassa ensi lauantaina ja sunnuntaina Kolmen Sepän aukiolla ja Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävässä Vastavirta-festivaalissa.

Helsinki-listojen ehdokkaat 26.8.2008:

Naislista

Kangas Kirsti, siivooja, Niemenmäki

Kotilainen Tytti, toimittaja, Pikku Huopalahti

Melartin Erja , tarjoilija, taiteilija, Mellunmäki

Rauhala Jenni, opiskelija, Maunula

Sandberg Tiina, järjestösihteeri, Malminkartano

Siili Satu, kirjanpitäjä, Roihuvuori

Tamminen Leena, asiakasneuvoja, Kannelmäki

Tuomi Emmi, psykologi, Viikki

Tölkkö Anna-Mili, opiskelija, Pohjois-Haaga

Asukaslista

Harjunpää Seppo, työkyvyttömyyseläkeläinen, Myllypuro

Hartzell Ritva, opettaja, kansalaisaktivisti, Herttoniemi

Lehtinen Rafael, lähihoitaja-opiskelija, Kivikko

Poikolainen Pertti, diplomi-insinööri, Vallila

Roisko Janina, näyttelijä, Töölö

Salin Olli, sosiaalipäivystyksen päällikkö, Vallila

Siira Marjaliisa, toimittaja, Vuosaari

Takkinen Heikki, tuottaja, Käpylä

Kulttuurilista

Alhojärvi Lauri, muusikko, opiskelija, Alppila

Julin Seppo, päätoimittaja, Torpparinmäki

Lindström Kari, taidegraafikko, Kumpula

Lähteinen Sari, palveluneuvoja, Puotila

Pakkasvirta (Sauli) Anneli, näyttelijä, Merihaka

Partanen Leo, opintojohtaja, Pasila

Peitsamo Kari, muusikko, Punavuori

Putkonen Arja, sihteeri, Pohjois-Haaga

Väisänen Juha-Pekka, käsitetaiteilija, Merihaka

Wahlbäck Turkka, raitiovaununkuljettaja, Kumpula

Suomen kommunistinen puolue

Aaltonen Hannu, satamavalvoja, Ruoholahti

Auer Irene, painotuotantoassistentti, Kontula

Arikkala Raimo, eläkeläinen, Oulunkylä

Ervasti Mitja, opiskelija, Oulunkylä

Haavisto Kristiina, toimistonhoitaja, Sörnäinen

Hakanen Yrjö, puheenjohtaja, Maunula-Pirkkola

Hannikainen Ari, vartija, Herttoniemi

Hernberg Kalle, opettaja FM, Viikki

Järvenpää Elina, diplomi-insinööri, Itäkeskus

Koivisto Toivo, työttömyyseläkeläinen, Käpylä

Korhonen Mikko, talonmies, Pakila

Korhonen Pirjo, kirjastonhoitaja, Pitäjänmäki

Korvela Marko, toimittaja, Puotila

Kosonen Ritva, pääluottamusmies, Konala

Lappi Jussi-Petteri, postinjakaja, talonmies, Pitäjänmäki

Lindqvist Arto, eläkeläinen, Malmi

Nuutinen Matti, rakennusmies, Vesala

Nylund Petteri, postinjakaja, Kumpula

Paananen Antti, eläkeläinen, yliluutnantti, Punavuori

Ryömä Robert, sekatyöläinen, Malminkartano

Salava Hannele, erityislastentarhanopettaja, Pasila

Siirilä Tapio, työsuojeluinsinööri, Viikinmäki

Sundell Markku, merkonomi, Vallila

Susi Erkki, päätoimittaja, Sörnäinen

Tulkki Esa, lääkäri, Kruununhaka

Westerberg Tuomo, tallentaja, Pasila

Åsnabrygg Jarmo, palveluvastaava, Arabianranta

Helsinki-listaa kootaan kunnallisvaaleihin 21.4.2008

Helsinkiä vuosikaudet johtaneet puolueet puhuvat vaalien alla yhtä, mutta tekevät toista. Ratkaisevat päätökset tehdään pienessä piirissä. Kaupunki liikelaitoksineen tekee vuodessa lähes 300 miljoonaa euroa voittoa, mutta helsinkiläisille tärkeitä peruspalveluja heikennetään.

Monet haluavat toisenlaista kehitystä, mutta heidän äänensä ei kuulu valtapuolueissa.

Kaupunginvaltuustoon tarvitaan edustajia, jotka pitävät sanansa ja puolustavat helsinkiläisille tärkeitä julkisia palveluja.

Lokakuun kunnallisvaaleihin on tulossa uudenlainen ehdokaslista, joka yhdistää erilaisia ihmisiä ja ryhmiä yli puoluerajojen. Pienen piirin vallankäyttöä lähtee haastamaan puolueisiin sitoutumaton asukaslista, julkisia palveluja puolustava naislista, kulttuuriväen lista ja SKP:n lista.

Uudenlaista Helsinki-listaa myös tehdään uudella tavalla. Vaaliohjelmaa ei tilata mainostoimistosta vaan evästyksiä kerätään asukastilaisuuksista, kiertämällä lähiöissä ja pian avattavien nettisivujen kautta. Ehdokkailta ei vaadita sitoutumista mihinkään puolueeseen, vaikka lista jätetäänkin SKP:n valtakirjalla. Tarkoitus on jatkaa viime vaaleissa valtuustoon nousseen SKP:n ja asukaslistan työtä entistä isommalla valtuustoryhmällä.

Jo 36 ehdokasta

Ehdokkaaksi valmiita on ilmoittautunut jo 36 ja lisää on tulossa. Sitoutumattoman asukaslistan ehdokkaita ovat muun muassa käpyläläinen asukasaktiivi Heikki Takkinen ja Pro kuntapalvelut -verkostossa toimiva sosiaalipäivystyksen päällikkö Olli Salin. Kulttuurilistalla ovat mukana Helsinkiin muuttanut rock-artisti Kari Peitsamo ja käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen. Naislistaa kokoaa pääkaupunkiseudun naisverkoston puheenjohtaja Tytti Kotilainen. SKP:n listalle ovat lupautuneet mm. kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, HUS:n pääluottamusmies Ritva Kosonen, Oikeutta siivoojille -liikkeen aloitteentekijä Jarmo Åsnabrygg ja kommunistisen nuorisoliiton varapuheenjohtaja Irene Auer.

Asukaslista

Käpylän asukasaktiivi Heikki Takkinen kertoo, että kunnallisvaaleihin on Helsingissä tarkoitus koota yhteen erilaisia ehdokaslistoja.

— Haluamme koota aktiivisia ihmisiä, jotka toimivat eri puolella kaupunkia samojen asioiden puolesta. Helsingissä on esimerkiksi paljon palveluja, joita ihmiset haluavat puolustaa ja parantaa. On myös monia, jotka eivät halua sitoutua puolueisiin, mutta haluavat vaikuttaa.
— SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmällä on jo merkittäviä saavutuksia, vaikka kyse on pienestä ryhmästä. Nyt on myös mahdollista nostaa ryhmämme valtuutettujen määrää, ennustaa viimeksi asukaslistalta varavaltuutetuksi valittu Takkinen.

Eliitin puuhat julki

Esikoisromaania kirjoittava Seppo Lampela tunnetaan paremmin hiphop-artistinimellä Steen1. Hän epäilee, mahtavatko ihmiset yleensä edes tietää, mitä Helsingin herrat kabineteissaan puuhailevat.

— Pitää tuoda eliitin lähes rikolliset puuhat kärjekkäästi julkisuuteen ja paljastaa yläkerran bileet. Sitä kautta ihmiset saadaan aktivoitumaan poliittisesti ja osallistumaan keskusteluun, kehottaa uudenlaisen listan mahdollisuuksia pohtineeseen keskusteluun kutsuttu Lampela.

Näköala vaalivoittoon

SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen korostaa, että tarvitaan vaihtoehto.

— Ihmiset ovat tyytymättömiä valtapuolueisiin, jotka laiminlyövät asukkaiden palveluja samaan aikaan kun kaupunki tekee satoja miljoonia voittoa. Muutokselle pitää avata uusia väyliä.

— Jos viime kunnallisvaaleista alkanut ja eduskuntavaaleissa jatkunut SKP:n ja asukaslistan ehdokkaiden äänimäärän nousu jatkuu, saamme läpi enemmän kuin yhden valtuutetun. Vaihtoehdot tulevat silloin useammin äänestykseen ja se synnyttää vipinää muissakin ryhmissä, Hakanen arvioi.

Tehyn työtaistelu innosti

Ritva Kosonen, Tehyn pääluottamusmies HUS:sta, pitää selvänä, että hän lähtee mukaan ehdokkaaksi.

— Useaan vuoteen en jaksanut innostua vaaleista, mutta viime syksyn Tehyn työtaistelu, jossa toimin yhtenä HUS:n neuvottelijana, sai minut innostumaan, sanoo Kosonen.

Kosonen haluaa estää julkisen terveydenhuollon alasajoa. Hän tuntee myös pääluottamusmiehen tehtävien kautta laajasti terveydenhuollon kipupisteet.

— Suuri ongelma on tällä hetkellä henkilöstön riittämättömyys, joka asettaa kyllä isoja haasteita sekä politiikan että edunvalvonnan rintamille.

Paikallisten palvelujen puolesta on kamppailtu jo vuosikymmeniä. Sosiaalipäivystyksen päällikkö, SKP:n ja asukaslistan varavaltuutettu Olli Salin kertoo esimerkiksi asukastoiminnalla saaduista Pitäjänmäen, Malminkartanon ja Kannelmäen terveysasemista, joiden toiminnan jatkoa pitää nyt puolustaa.
— Julkisten lähipalvelujen tulevaisuus on kamppailukysymys, toteaa Salin, joka on liikepalvelulautakunnan jäsenenä kamppaillut viime aikoina muun muassa päiväkotien ja Kustaankartanon ruokapalvelujen ulkoistamista vastaan.

Peitsamo pyöräilee

Tampereelta Helsinkiin muuttanut rockmuusikko Kari Peitsamo on lähdössä kunnallisvaaleihin tavoitteenaan sosiaalipuolen rahoituksen remontti. Se on hänen mielestään jokaisen helsinkiläisen kannalta ensimmäinen ja tärkein asia.

— Alibudjetointi on lopetettava ja varoja suunnattava julkisiin palveluihin, niin terveydenhoitoon, kouluihin kuin esimerkiksi julkiseen liikenteeseen. Rikkaalla Helsingillä on varaa pitää huolta jokaisesta asukkaastaan, vähäosaisimmista etenkin, korostaa Peitsamo.

Tuoreena helsinkiläisenä polkupyöräilijänä hän haluaa puolustaa kevyttä liikennettä.

— Lisää pyöräteitä! kuuluu Peitsamon lyhyt ja ytimekäs vaatimus.

Naiset liikkeelle

Pääkaupunkiseudun Demokraattisen naisverkoston puheenjohtaja Tytti Kotilainen toteaa monien kunnallisvaalin keskeisten kysymysten olevan naisten sydäntä lähellä: kouluasiat, terveydenhoito, päivähoito ja muut perheiden elämään vaikuttavat asiat.

— Kutsumme mukaan vaalityöhön omalle naislistalle monenlaisten järjestöjen naisia. Eikä sohvaperunankaan ole myöhäistä herätä, muistuttaa Kotilainen.

Lisäarvoa kulttuurille ja politiikalle

Käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisäsen mukaan kunnallisvaaleihin suuntaavassa joukossa vallitsee erittäin hyvä yhteishenki. Yhteistyötä tekevät niin SKP:n jäsenet, muut vasemmistolaiset ja punavihreät kuin sitoutumattomat kansalaisjärjestöjen aktiivit.
Väisänen on yhdessä näyttelijä Anneli Saulin kanssa koollekutsumassa Koo plus -ryhmää, jonka on tarkoitus kerätä yhteen kulttuuripolitiikasta ja laajemmin kulttuurista kiinnostuneita.

— Koo plussan puitteissa voidaan keskustella esimerkiksi sivistyksestä, vähemmistöistä ja kaikenlaisista aikamme ilmiöistä. Se tuo lisäarvoa kulttuurille ja politiikalle, uskoo Väisänen.

MARKO KORVELA

Vaalivoitto HOK-Elannossa 10.3.2008

Osuusliike HOK-Elannon vaalitulos on voitto kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan ehdokaslistalle. Se sai 4 073 ääntä ja 3 prosenttia ääniosuuden. Edellisessä vaalissa neljä vuotta sitten kommunisteja ja sitoutumatonta edistysmielistä osuuskauppaväkeä koonnut lista sai 2 694 ääntä ja 1,8 prosenttia.

Yli puolen miljoonan jäsenen HOK-Elannon vaalia on medioissa kuvattu pääkaupunkiseudun kunnallisvaalien esivaaliksi. Vaalin tulos kertoo kommunistien ja asukasliikkeen etenemisen mahdollisuuksista myös syksyn kunnallisvaaleissa.

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan listalta edustajistoon valittiin SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen 745 äänellä. Varaedustajaksi valittiin myyjä Arja Aaltonen. Toinen edustajapaikka jäi noin 125 äänen päähän ja se olisi saatu, jos STP olisi suostunut yhteiselle listalle kommunistien kanssa.

Kunnallisvaalejakin ajatellen huolestuttavaa HOK-Elannon vaaleissa oli oikeiston eteneminen. Porvarillinen vaaliliitto nousi suurimmaksi ryhmäksi. Myös vihreät etenivät. Sen sijaan SDP ja Vasemmistoliitto menettivät molemmat yhden paikan. SDP menetti lähes viidesosan ja Vasemmistoliitto 30 prosenttia äänistä. Vasemmalla vain kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan lista paransi tulostaan.

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliiton ehdokkaat 6.1.2008

Lista A numerot 2 – 76

2. Aaltonen Arja, myyjä, Tuusula
3. Alhojärvi Lauri, opiskelija, muusikko, Helsinki
4. Haapala Elina, toimistonhoitaja, Tuusula
5. Haapala Sanelma, sairauskassanhoitaja, Tuusula
6. Haavisto Kristiina, toimistonhoitaja, Helsinki
7. Hakanen Yrjö, puheenjohtaja, Helsinki
8. Hannikainen Ari , vartija, Helsinki
9. Harju Hannu, sähköasentaja/ puheenjohtaja, Vantaa
10. Harju Raakel, piirtäjä, Vantaa
11. Harjunpää Seppo, työkyvyttömyyseläkeläinen, Helsinki
12. Hartzell Ritva, äidinkielen lehtori, Helsinki
13. Hautala Irma, yo-merkonomi, toimistosihteeri, Vantaa
14. Heikkinen Viljo, kirvesmies, Lapinlahti
15. Huldén Larry, fil.tri, Vantaa
16. Julin Seppo, päätoimittaja, Helsinki
17. Junka Teuvo, erikoistutkija, Helsinki
18. Juutilainen Pirjo, psykoterapeutti, Vantaa
19. Järvenpää Elina, diplomi-insinööri, Helsinki
20. Karhu Eino, rakennusalan monitoimimies, Vantaa
21. Karineva Hannu, sosiaalityöntekijä, Helsinki
22. Karvonen-Motsakov Maija, kielenkääntäjä, Espoo
23. Kauhanen Teuvo, leipuri/ taikinantekijä, Helsinki
24. Knuutila Jarmo, eläintenhoitaja, Taipalsaari
25. Koivisto Martta, rakennustyöläinen, Vantaa
26. Koivisto Toivo, työttömyyseläkeläinen, Helsinki
27. Kokko Hannele, sairauskassanjohtaja, Järvenpää
28. Kopiloff Igor, erikoisasiantuntija, Tuusula
29. Korhonen Pirjo, kirjastonhoitaja, Helsinki
30. Kotilainen Tytti, toimittaja, Helsinki
31. Kovanen Juha, insinööri, Vantaa
32. Kurtti Kaarlo, suunnittelija, Järvenpää
33. Kurttila Heikki, TkT, Espoo
34. Lehtonen Raini, toimittaja, Helsinki
35. Leppänen Mikko, rakennustyöläinen, Padasjoki
36. Lindström Kari, taidegraafikko, Helsinki
37. Meriläinen Paula, ostosihteeri, Vantaa
38. Mångård Johan, musiker, Karis
39. Nieminen Rita, konttoristi, Vantaa
40. Nikoskinen Panu, logistiikkatyöntekijä, Espoo
41. Nevalainen Lasse, postimies, Vantaa
42. Nurminen Eeva, tuotesuunnittelija, Vantaa
43. Nurminen Olavi, keittiömestari, Espoo
44. Nurminen Pentti, kirvesmies, Vantaa
45. Nylund Petter, postimies, Helsinki
46. Ojanperä Timo, eläkeläinen, Helsinki
47. Paananen Antti, yliluutnantti, merkantti, Helsinki
48. Perä Mauri, kirvesmies, Vantaa
49. Piirainen Matti, kirvesmies, Vantaa
50. Porspakka Jori, taxi-autoilija, Tuusula
51. Rauhala Jenni, opiskelija, Helsinki
52. Rautiainen Inga, eläkeläinen, Sipoo
53. Repo Eila, myyjä, kalamestari, Espoo
54. Ryömä Leena, markkinointitutkimusassistentti, Helsinki
55. Saarinen Seppo, kirvesmies, Sipoo
56. Salin Olli, VTK, sosiaalipäivystyksen päällikkö, Helsinki
57. Siira Marjaliisa, toimittaja, Helsinki
58. Siirilä Tapio, työsuojeluinsinööri, Helsinki
59. Simukka Seija, eläkeläinen, Kerava
60. Siren Lasse, diplomikielenkääntäjä, Helsinki
61. Storm Eira, ravitsemispäällikkö, Järvenpää
62. Suonperä Arjo, varatuomari, Espoo
63. Susi Erkki, päätoimittaja, Helsinki
64. Tallbacka Helmer, leipomotyöntekijä, Helsinki
65. Tiittanen Lassi, monialasekatyömies, Helsinki
66. Timonen Seija, eläkeläinen, Helsinki
67. Tulkki Esa, lääkäri, Helsinki
68. Tuominen Hannu, pääluottamusmies, Porvoo
69. Vaahtera Jukka, maalari, Helsinki
70. Vesterinen Bertta, leipuri, Vantaa
71. Viitaniemi Arto, pääsihteeri, Järvenpää
72. Virtanen Pentti, sähköasentaja, Vantaa
73. Vuorinen Heikki, dosentti, Helsinki
74. Väisänen Juha-Pekka, käsitetaiteilija, yrittäjä, Helsinki
75. Zaki Soran, tulkki, Helsinki
76. Åsnabrygg Jarmo, palveluvastaava, Helsinki

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto: 6.1.2008

Helsingin Osuuskauppa Elannon asiakasomistajilla on 22.2.-7.3. pidettävissä edustajiston vaaleissa mahdollisuus vaikuttaa siihen, ohjaako HOK-Elannon toimintaa kaupallinen voitontavoittelu vai toteuttaako se sosiaalisesti, ekologisesti ja eettisesti vastuullista osuustoimintaa. Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto tarjoaa vaikuttamisen väylän kaikille, jotka haluavat, että HOK-Elanto kehittää laadukasta ja edullista lähikauppaa, turvaa työntekijöilleen kunnolliset työehdot, lisää osuusliikkeen jäsenten vaikutusmahdollisuuksia sekä tarjoaa vaihtoehdon koville kapitalistisille arvoille.

HOK-Elannolla on yli puoli miljoonaa asiakasomistajaa ja sen osuus pääkaupunkiseudun päivittäistavarakaupasta on noin 40 prosenttia. Suurena osuusliikkeenä sillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa vähittäiskaupan, ravintola-alan ja useiden muiden palvelujen kehitykseen. Vaarana on kuitenkin se, että pyrkimys yhä vahvempaan markkina-asemaan syrjäyttää osuustoiminnan edistykselliset periaatteet ja työväenliikkeen ihanteet.

Kaupallista voitontavoittelua ja yksipuolisesti suuria yksiköitä korostava linja ei ole asiakkaiden eikä työntekijöiden etu. Se sivuuttaa myös osuustoiminnan uudet haasteet asiakasomistajien vaikutusmahdollisuuksien, ruokaturvan, ekologian ja reilun kehitysmaakaupan edistämisessä.

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto puolustaa HOK-Elannon jäsenten ja työntekijöiden etuja ja vaikutusmahdollisuuksia. Mielestämme osuusliikkeen tulee kantaa vastuunsa myös yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden, tasa-arvon, solidaarisuuden ja rauhan edistämisessä.

Lähikaupan puolesta

* Lähikaupan palveluja on laajennettava ja monipuolistettava. Palvelujen kehittäminen ei saa tarkoittaa niiden keskittämistä suuriin kauppakeskuksiin ja etäälle asuinalueista. Erityisesti Alepa-lähikaupoissa on laajennettava tuotevalikoimaa ja muutettava hintataso edullisemmaksi.

Vastuu ympäristöstä

* HOK-Elannon tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä. Tämä tarkoittaa muun muassa kotimaisten terveellisten elintarvikkeiden ja luomutuotteiden saatavuuden parantamista. Geenimuunneltuja elintarvikkeita ei pidä ottaa myyntiin, koska niiden terveys- ja ympäristövaikutuksista ei tiedetä tarpeeksi. Myymäläverkostoa on kehitettävä niin, että joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Joukkoliikenteen käyttäjille tulee tarjota bonus-etuja. HOK-Elannon tulee säästää energiaa, vähentää jätteitä ja edistää kierrätystä. S-ryhmän ei pidä investoida lisäydinvoiman rakentamista varten perustettuun Fennovoima-yhtiöön.

Sosiaalinen vastuu

* S-etukortin tuomia jäsenetuja on parannettava. Tarjouksia on kehitettävä niin, että työttömät, opiskelijat, eläkeläiset ja muut vähävaraiset hyötyvät niistä nykyistä enemmän. Myös kulttuurin ja liikunnan alueella tarjottavia jäsenetuja tulee monipuolistaa. Osuusliikkeen tulee kantaa yhteiskunnallista vastuuta myös lähiyhteisöjen hyvinvoinnista muun muassa tukemalla työttömien toimintaa.

Vastuu työnantajana

* HOK-Elannon tulee edistää työllisyyttä, oikeudenmukaista tulonjakoa ja työhyvinvointia. Työsuhteiden tulee olla ensisijassa kokoaikaisia ja työaikojen järjestelyjä on kehitettävä työntekijöiden tarpeista lähtien. Kokoaikaisten työntekijöiden osuuden tuntuva lisääminen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen on tärkeää myös palvelujen kehittämiseksi. On ryhdyttävä kokeilemaan työajan lyhentämistä ansiotasoa alentamatta. Palkkahaitaria on kavennettava nostamalla pieni- ja keskituloisten työntekijöiden palkkoja. S-ryhmän ei pidä ajaa kauppojen sunnuntai-aukiolon laajentamista.

* Osuusliikkeen tulee olla edelläkävijä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä. Työntekijöiden tulee saada valita edustajansa osuusliikkeen kaikkiin hallintoelimiin, myös hallitukseen.

* S-Pankin toimintaa on kehitettävä jatkossakin niin, että se tarjoaa yksityisiä liikepankkeja parempaa korkoa tavallisille säästöille ja maksuttomat käyttötilit. S-Pankin työntekijöille tulee taata vähintään vastaavat työehdot kuin samanlaisesta työstä muissa yrityksissä. S-Pankin sijoitustoiminnan tulee olla eettisesti kestävää ja välttää riskejä.

Reilua kauppaa

* Kehitysmaakauppojen ja kehitysmaiden osuustoiminnallisten tuottajien kanssa on kehitettävä reilua ja suoraa kauppaa ohi ylikansallisten suuryhtiöiden. Tässä on käytettävä hyväksi myös osuustoiminnallisen liikkeen kansainvälistä yhteistyötä. Osuusliikkeen hankinnoissa tulee olla takeet siitä, että tuotteiden valmistuksessa ei käytetä lapsityövoimaa eikä poljeta työntekijöiden oikeuksia.

* Osuusliikkeen tulee omassa toiminnassaan torjua kaikenlainen rasismi ja ottaa huomioon monikulttuuriset tarpeet.

* HOK-Elannon tulee kehittää myös osuustoiminnallista tuotantoa eräänä keinona vähentää suurten kaupallisten yhtiöiden ylivaltaa.

Jäsenvaltaisuus

* Jäsenten vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä esimerkiksi muodostamalla paikallisia jäsentoimikuntia. Osuusliikkeen lehteä ja internetsivuja tulee kehittää jäsenten ja työntekijöiden osallistumisen ja vaikuttamisen foorumina. On kehitettävä osuustoiminnallista valistus- ja koulutustoimintaa. Osuusliikkeen jäsenten valitseman edustajiston päätösvaltaa on lisättävä niin osuusliikkeen kuin sen hallitsemien yritysten johtamisessa.

Helsingin Osuuskauppa Elannon edustajiston vaalissa on kyse osuusliikkeen suunnasta. Jokainen ääni työväenliikkeen ja edistysmielisen osuustoiminnan ihanteiden puolesta on tärkeä!

Kommunistien ja edistysmielisen osuustoiminnan vaaliliitto

Terveys eriarvoistuu Suomessa

Suomalaisten yleinen terveydentila on parantunut, mutta palvelut jakautuvat Suomessa muita teollisuusmaita epätasaisemmin. Tässä eriarvoisuudessa sijoitumme samalle viivalle USA:n ja Portugalin kanssa. Yhtä sairaat, mutta erituloiset ihmiset saavat hyvin erilailla palveluja. Köyhät tietysti vähiten.

Terveysasioita pohdittiin Maanantaiklubilla helmikuun alussa. Lääkäri, SKP:n eduskuntavaaliehdokas Esa Tulkki ja terveyslautakunnan jäsen, dosentti Jari Haukka vihreistä alustivat.

Haukka kertoi, että terveyden eriarvoisuuteen vaikuttaa muun muassa kahden järjestelmän organisaatio: työterveydenhuolto toisille ja kunnallinen terveydenhuolto muille, kuten lapsiperheille, työttömille ja eläkeläisille. Kunnallista puolta vaivaa jatkuva resurssipula. Esa Tulkki esitti terveydenhuollon prioriteettien arvioimista uudelleen.

Tärkeimmäksi tavoitteeksi tulee asettaa väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Hoito ja myös ennalta ehkäisevä toiminta edellyttävät, että lääkäreiden väestövastuu ja potilasmäärä on sellainen, josta voi suoriutua kunnolla. Tulkki nosti esiin myös Kansanterveys 2015 ohjelman, jossa korostetaan kansalaisten osallistumista sekä alhaalta ylös suuntautuvaa päätöksenteko ja kontrollia.

Hoitajille saatava paremmat palkat

Haukka totesi, että hoitajapulan keskeisin syy ovat matalat palkat.

— Kun hoitajat halusivat mennä lakkoon pari vuotta sitten jäsenäänestyksen perusteella, niin ammattiliiton johto ilmoitti, ettei mennä.

Maanantaiklubin keskustelussa muistutettiin, että eduskunta on leikannut kuntien rahoitusta ja hyväksynyt kuntapuitelain, jonka tavoitteena on vähentää kunnissa henkilöstöä ja karsia lähipalveluja. Kysyttiin myös, miksei Helsingin kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä ohjata lisää rahaa terveyspalveluihin.

Haukka kertoi vihreiden vaaliohjelman painottavan, että rahaa pitää sijoittaa palveluihin eikä veronalennuksiin. Hän piti hyvänä sitä, että Helsinki lopettaa pienempiä terveysasemia. Kaupunkilaiset kuulemma pitävät siitä.

Toista ovat kuitenkin kertoneet lakkautettujen ja uhanalaisten asemien asiakkaat.

Miksi terveysasemia suljetaan?

Kruununhakalainen Tulkki hämmästeli sitä, että alueen terveysasema lakkautettiin asukkaiden laajasta ja perustellusta vastustuksesta huolimatta. Hän piti lähiterveysasemia tärkeänä terveyden eriarvoisuuden torjumisessa ja ennaltaehkäisevässä toiminnassa.

Jo lopetettujen Vironniemen, Myllypuron, Pukinmäen ja Viikin terveysasemien lisäksi sulkeminen uhkaa Oulunkylän, Paloheinän, Kannelmäen, Malminkartanon, Viiskulman, Vallilan, Suutarilan, Puistolan ja Jakomäen terveysasemia. Itäkeskuksen palvelut siirtyvät Myllypuroon, jonka uuden terveysaseman suunnittelua asukkaiden vaatimusliike on vauhdittanut.

Voittoja ja osinkoja on leikattava työllisyyden, palkkojen ja perusturvan hyväksi

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen
Sunnuntaina 4.3. klo 18 Helsingissä SKP:n ja asukaslistan vaalijuhla Gloriassa:

Suomessa on tuskin koskaan ennen käyty vaaleja tilanteessa, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet valmiutensa osallistua hallitukseen ja missä tahansa koalitiossa. Eduskunnasta puuttuu todellinen oppositio ja vaihtoehto.

Me olemme tuoneet vaaleihin rehellisen vasemmistolaisen ja radikaalin punavihreän vaihtoehdon. Valtamediat eivät halua siitä kertoa eivätkä valtapuolueet päästä meitä samoihin keskusteluihin. Eliitti pelkää tyytymättömyyden löytävän tehokkaan protestin väylän SKP:n ja asukaslistan kautta.

Mutta tieto vaihtoehdosta leviää suusta suuhun, kädestä käteen teltta- autokiertueellamme lähiöissä, toreilla, ostareilla, kantapöydissä ja muissa tapaamisissa.

Me vaadimme jakoa uusiksi. On sietämätöntä, että rikkaassa Suomessa joka seitsemäs lapsi elää köyhyydessä. Tuhannet matalapalkkaiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea selviytyäkseen edes jotenkuten. Eläkeläisistä joka neljäs elää EU:n köyhyysrajan alapuolella.

Samaan aikaan Fortumin Lilius tienaa yli 7,5 miljoonaa, Nokian ja Shellin Jorma Ollila lähes 5 miljoonaa, Sammon Wahlroos noin 4 miljoonaa… Samat herrat irtisanovat työntekijöitä ennätystulosta tekevissä yhtiöissä.

Pörssiyhtiöiden jakamat osingot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa lähes kymmenkertaisiksi. Tänä vuonna osinkoja jaetaan jo 11 miljardia. Se on yhtä paljon kuin kaikki valtion sosiaali- ja terveysmenot yhteensä.

Jokainen voi nähdä, että puheet voittojen kasvun koitumisesta yhteiseksi hyväksi ovat hölynpölyä. Siitä huolimatta kaikki nykyiset eduskuntapuolueet kannattavat voittoja kasvattavan, matalatasoisen tupo-linjan jatkamista. Keskustelulla pienestä jakovarasta peitellään sitä, että yritysten voittojen osuus kansantulosta on kolminkertaistunut Lipposen ja Vanhasen hallitusten kaudella.

Me vaadimme voittojen ja osinkojen leikkaamista työllisyyden, perusturvan, palkkojen ja julkisten palvelujen parantamiseksi.

Helsingin ylijäämistä lisää rahaa palveluihin

Helsingin kaupunki on räikeä esimerkki siitä, että julkisten palvelujen heikentyminen, henkilöstön riittämättömyys ja naisvaltaisten alojen matalat palkat eivät todellakaan johdu rahapulasta. Helsingin kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa voitollinen.

Satojen miljoonien ylijäämästä huolimatta täälläkin lopetetaan kouluja ja terveysasemia, karsitaan vanhusten ja vammaisten palveluja, vähennetään henkilöstöä ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tämäkin nuorison kulttuuriareena Gloria on lopettamislistalla.

Vaalikentillä yksi jos toinen lupaa lisää rahaa palveluihin. Mutta kaikki eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ovat kuntapuitelaissa ja Helsingin budjetissa päättäneet juuri päinvastoin.

Me vaadimme jakoa uusiksi myös Helsingissä. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle

EU-kriittisyys ja EU-vastaisuus on Suomessa laajempaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä ei kuitenkaan näy eduskunnassa. Lähes kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet EU:n markkinaehtoiseen politiikkaan ja kannattavat EU:n perustuslakia.

EU-puheenjohtajakaudella hallitus ajoi palveludirektiiviä ja työaikadirektiiviä, joilla murennetaan työväenliikkeen taistelulla saavutettuja oikeuksia. EU-politiikan häpeällisiin sivuihin kuuluu myös vaikeneminen USA:n johdolla Irakissa jatkuvasta miehityssodasta ja Bushin hallinnon aikeista hyökätä Iraniin. Suomi lienee ainoa Euroopan maa, jossa eduskunta hyväksyi yksimielisesti joukkojen lähettämisen Afganistanin sotaan.

Eduskuntaan tarvitaan vasemmistolainen ja punavihreä vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle. Me haluamme rakentaa toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpää kuin alituinen kilpailu ja voitontavoittelu.

Ilmastonmuutos osoittaa, että tarvitaan radikaaleja, koko talouden kehitysmallia koskevia muutoksia. Samalla se on hälytys siitä, että aikaa ei ole hukattavissa.

Suomen taloudellinen ja poliittinen eliitti yrittää selviytyä ilmastopäästöjen vähentämisestä kuin koira veräjästä rakentamalla lisää ydinvoimaa ja ostamalla päästöoikeuksia. Omia päästöjä se ei ole vähentänyt lainkaan. Tämäkään asia ei ole vaaleissa ja hallitusratkaisuissa kynnyskysymys edes vihreille.

Me vaadimme jako uusiksi energiamarkkinoilla. Vastustamme ydinvoiman lisärakentamista. Uusiutuvan energian ja energiaa säästävän teknologian kehittäminen on turvallisempi, edullisempi ja työllistävämpi vaihtoehto.

Mistä näiden vaalien alla vaietaan?

Viime vaalien alla sosialidemokraatit nostivat kuntien palvelujen puolustamisen pääteemaksi. Kukaan ei puhunut mitään kunta- ja palvelurakennehankkeesta, jolla eduskuntapuolueet nyt ajavat alas kuntien lähipalveluja.

— Mistä tällä kertaa vaietaan? Onko se Nato-jäsenyyden valmistelu?

Ihmisten enemmistön odotusten ja nykyisen politiikan välillä on syvä kuilu. Valtapuolueet tietävät sen. Siksi ne puhuvat vaalikentillä niin kuin eivät olisikaan vastuussa toteuttamastaan politiikasta.

Lähiöissä, työpaikoilla ja toreilla tapaamamme ihmiset ovat vihaisia koulujen ja terveysasemien lopettamisesta, eläkkeiden leikkaamisesta, vuokrien jatkuvasta noususta, palkkojen mataluudesta, hävyttömän pienestä opintotuesta…

Viime vaaleista tiedämme, että tyytymättömyys voi johtaa isoihinkin äänten siirtymiin. Se ratkaistaan näiden kahden viimeisen viikon aikana kaikkialla siellä, missä kaksi tai useampi kohtaavat. Se ratkaistaan levittämällä sanaa rehellisestä vaihtoehdosta, joka ei puhu yhtä ja tee toista. Meillä on hyvät ehdokkaat, rohkeita nuoria, hienoja taiteilijoita, kokeneita ay-vaikuttajia ja kansalaisaktiiveja.

Muutos on mahdollinen. Voimme yhdessä tehdä jaon uusiksi!

Helsinki esimerkki eduskuntapuolueiden vaalilupausten katteettomuudesta

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen Lauantaina 17.2.07 klo 11 Helsingin Itäkeskuksen Piazzalla

Useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta, koska valtiovalta on leikannut niiden rahoitusta. Sen sijaan Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee satojen miljoonien eurojen voittoa, mutta täälläkin lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten palveluja ja teetetään työt liian vähällä henkilöstöllä, totesi Helsingin Itäkeskuksessa lauantaina puhunut SKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, osoittaa, miten valheellisia ovat samojen puolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, Hakanen kritisoi.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on jättänyt aloitteen lisäbudjetista, jolla osa viime vuoden ylijäämistä ohjattaisiin peruspalveluihin, henkilöstön lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Helsingin kaupungin ja sen omien liikelaitosten yhteenlaskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa voittoa. Nämä luvut ovat kaupunginvaltuustolle jaetusta kaupungin talouden seurantaraportista 4/2006, kertoi Hakanen.

— Samaan aikaan kaupunki kuitenkin lopettaa kouluja ja terveysasemia, karsii vanhusten palveluja, henkilöstöä on liian vähän ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä.

— Kaupungilla oli viime vuoden lopulla sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Se oli 300 miljoonaa enemmän kuin kaupungilla on kaiken kaikkiaan erilaisia velkoja.

— Helsingin Energia ja muut liikelaitokset tekivät ison osan tuloksesta. Mutta myös tulos ilman liikelaitoksia oli lähes 150 miljoonaa budjetissa arvioitua parempi ja toi voittoa 34 miljoonaa.

Lisätietoja Yrjö Hakanen puh 050 341 2320

Miksi rikas Helsinki lopettaa kouluja?

Voittoa tekevä köyhä kaupunkimme on ryhtynyt taas uuteen säästötoimeen. Opetusvirasto tilasi konsulttifirmalta selvityksen siitä, miten voidaan lakkauttaa noin kaksikymmentä koulua Helsingistä. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ja SKP:n Koillis-Helsingin osasto järjestivät aiheesta keskustelutilaisuuden Soinisen koululla, joka on uhanalaisten koulujen listalla.

Soinisen koulu on vain kymmenen vuotta vanha ja se on todella panostanut kasvatukseen, mm. maahanmuuttajien ja erityisopetukseen. Se on palkittu rakennuksena ja saanut ympäristömerkin. Soinisen koulua käyvän kahden lapsen äiti Sari Salminen oli järkyttynyt lopettamisaikeista.

— Järkyttävää kuulla, jos näin hyvä koulu lopetetaan. Tällä alueella ihmiset kyllä välittävät asiasta, mutta monet yksinhuoltajat ja maahanmuuttajat eivät ole ensimmäisinä barrikaadeilla.

Kaupunki on itse nostanut vuokria

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela (kok) perusteli lakkautustarvetta kolmella haasteella: oppilasmäärien pienenemisellä, erityisopetuksen tarpeen kasvulla sekä maahanmuuttajalasten määrän kasvulla. Hänen mukaansa on ”säästettävä seinistä opetukseen”. SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ei usko säästöpuheisiin. — Helsingillä on rahaa ylläpitää lähikouluja. Kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuodelta 407 miljoonan tuloksen, hän kertoi ja muistutti, että kaupunki itse perii kouluista ylisuuria markkinavuokria. Aikaisemmin Kemissä asunut Tapio Siirilä piti Helsingin tilannetta oikeasti köyhien Lapin kuntien jälkeen uskomattomalta. — Lapissa koulut pyritään säilyttämään, vaikka jonakin vuonna uusia oppilaita olisi vain muutama.

Mihin unohtui pedagogiikka?

Soinisen koulun rehtorin Leila Lindqvist ihmetteli sitä, että koulutoimen johtajan tilaama konsulttiselvitys on tehty välittämättä lainkaan pedagogiikasta.

— Sanotaan, että kouluja sulkemalla säästyy rahaa opetukseen. Mutta ne rahat on luvattu jo ennenkin! Tämä on kuin hölmöläisen peiton jatkamista, onhan samalla muita resursseja vähennetty, Lindqvist sanoo. Hän kertoo myös uhanalaisissa Hietakummun ala-asteella ja Jakomäen yläasteella olevan paljon erityisluokkia.

— Mihin pois siirrettävät erityisluokat laitetaan? Ei kehitysvamma tai oppimishäiriö ole syy kuljettaa lasta tuntikausia ympäri kaupunkia takseilla, joiden palveluihin ei voi edes kunnolla luottaa. Tutun yhteisön lakkaaminen on oppilaille iso prosessi, sanoo Lindqvist huolissaan. Jakomäen yläasteen rehtori Antti-Pekka Ihalainen kertoo lähes huvittuneena muutaman tunnin ”kuulemistilaisuudesta”, jossa kolmisenkymmentä rehtoria sai lähinnä itse kuunnella. Kouluilla odotettiin myös turhaan, että joku opetusvirastosta vaivautuisi ottamaan heihin yhteyttä.

Kuunnellaanko asukkaita?

Hakanen arvosteli sitä, että vaikka konsulttifirman esitys on saanut murskakritiikin, opetusvirasto jatkaa asian valmistelua sen pohjalta. Esityksessä tuijotetaan lähinnä rakennusten neliöitä ja esitetään niidenkin vähentämistä jopa alle opetushallituksen normien. Koulujen kasvatuksellinen ja alueellinen merkitys, erityisopetuksen tarpeet, syrjäytymisen ehkäisy ja opetusresurssien lisäämisen tarpeet on sivuutettu.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaupungin budjetista poistettavaksi koulujen vähentämistä koskevan linjauksen. Kaikki muut valtuutetut kuitenkin hyväksyivät sen. Hakasen mukaan lähikoulut voidaan turvata alentamalla kiinteistöviraston kouluilta perimiä ylisuuria markkinavuokria ja kehittämällä koulujen monitoimikäyttöä alueilla, joilla lasten määrä vähenee. Nurmelan mukaan esitys tulee lautakunnan käsittelyyn vasta vaalien jälkeen maaliskuun lopussa.

Asukastilaisuuksia ei opetusvirasto aio enää järjestää ja päätökset koulujen lopettamisesta yritetään ajaa läpi kesäaikaan. Nyt ennen vaaleja onkin syytä vaatia puolueiden edustajilta selvää kantaa koulujen säilyttämiseksi. Jos virasto ei uskalla enää kuulla asukkaita, on syytä järjestää itse tilaisuuksia lähikoulujen puolustamiseksi.

Irene Grönroos