Yhteiskunnan turvaverkot paikkaukseen!

Kommunistien vaalikampanja eteni torstaina 17. helmikuuta, kun Hakaniemessä julkistettiin SKP:n valtakunnallinen perusturva-aloite. Helsingin piirin aktiiveja oli paikalla melkoinen joukko.

Kommunistien vaalikampanja eteni torstaina 17. helmikuuta, kun Hakaniemessä julkistettiin SKP:n valtakunnallinen perusturva-aloite ja torille kuljetettiin yhteiskunnan pahasti repeytyneitä turvaverkkoja paikattavaksi.

Tiedonantajan artikkeli tapahtumasta

Hannele Salava
Hannele Salava kannatteli verkkoa Hakaniemessä

Perusturva-aloitteen vaatimukset:

1. Taataan 900 euron perusturva kuukaudessa verottomana jokaiselle täysi-ikäiselle niissä elämäntilanteissa, joissa hänellä ei ole mahdollisuutta saada muuten toimeentuloaan työttömyyden, pätkätöiden, opiskelun, vanhuuden, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi.

2. Verotettavan tulon alaraja nostetaan 1100 euroon kuukaudessa.

3. Säädetään vähimmäispalkkalaki, joka takaa vähintään 1500 euron kuukausipalkan normaalista työajasta.

4. Kehitetään Kansaneläkelaitoksesta itsenäinen eduskunnan alainen sosiaaliturvalaitos, jonka hoidettavaksi kootaan ja yhtenäistetään perustoimeentulo- ja eläkejärjestelmät.

5. Toteutetaan edellä esitetty perusturvauudistus asteittain enintään neljässä vuodessa.

Lue koko aloite SKP:n sivuilta

Rehellinen vaihtoehto vaaleihin

Oletko saanut tarpeeksesi puolueista, jotka lupaavat vaaleissa yhtä ja tekevät vaalien jälkeen toista? Jos haluat muutoksen tähän menoon, ei kannata äänestää nykyisiä eduskuntapuolueita. Niistä jokainen on pettänyt lupauksensa.

Oletko saanut tarpeeksesi puolueista, jotka lupaavat vaaleissa yhtä ja tekevät vaalien jälkeen toista? Jos haluat muutoksen tähän menoon, ei kannata äänestää nykyisiä eduskuntapuolueita. Niistä jokainen on pettänyt lupauksensa.

Vaaleissa on tarjolla myös rehellinen vasemmistolainen vaihtoehto, joka tekee mitä lupaa. Suomen kommunistisen puolueen edustajat niin Helsingin kuin muissa kunnanvaltuustoissa ovat kaikissa tilanteissa puolustaneet johdonmukaisesti pienituloisia, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja vanhuksia. Kommunistit haluavat avata politiikan suunnanmuutoksen vaatimuksille suoran väylän myös eduskuntaan.

SKP kokoaa yhdessä Helsinki-listojen sitoutumattomien toimijoiden kanssa vaihtoehto-ohjelmaa ja ehdokaslistaa huhtikuun 17.päivä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Tähän mennessä ehdokkaaksi on asetettu muun muassa opiskelija, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Lauri Alhojärvi Alppilasta, opiskelija, Kommunistisen nuorisoliiton pääsihteeri Irene Auer Jakomäestä, kaupunginvaltuutettu, SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen Maunulasta, Oikeutta siivoojille -liikkeen aktiivi Kirsti Kangas Niemenmäestä, rock-muusikko, varavaltuutettu Kari Peitsamo Punavuoresta (sitoutumaton), työvoimaohjaaja Paula Pere Käpylästä (sitoutumaton), näyttelijä Anneli Sauli Merihaasta, Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja, opiskelija Anna-Mili Tölkkö ja SKP:n pääsihteeri, käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen Punavuoresta. Täysi lista vahvistetaan heti alkuvuodesta.

Jos olet kiinnostunut viemään tavallisten ihmisten muutoksen äänen eduskuntaan, tule mukaan tekemään rehellistä vasemmistolaista vaihtoehtoa. Yhdessä voimme vaatia kenkää rahamiehille ja korruptioeliitille. Jatkuvan leikkaamisen ja kilpailuttamisen sijasta tarvitaan turvattua työtä ja toimeentuloa, sota-aseiden ja rasismin sijasta arjen turvaa, pienen piirin vallankäytön sijasta osallistuvaa demokratiaa.

Sota-aseiden sijasta arjen turvaa

Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosivat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.

Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.

Vetoomus eduskuntaryhmille

Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.

Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.

Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.

Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.

SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä 2009

Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen, yrjo.hakanen@skp.fi, www.yrjohakanen.fi

Varavaltuutettu Seppo Lampela, steen1@monsp.com, www.seppolampela.net

Varavaltuutettu Kari Peitsamo, repe.rocks@jippii.fi, www.karipeitsamo.com

Valtuustoryhmän sihteeri Olli Salin, olli.salin@hel.fi

Ryhmän edustajat lautakunnissa, johtokunnissa ja neuvottelukunnissa:

Ympäristölautakunta

Lauri Alhojärvi

varajäsen Marjaliisa Siira

Liikuntalautakunta

Seppo Lampela

varajäsen Anna-Mili Tölkkö

Suomenkielisen työväenopiston johtokunta

Heikki Takkinen

varajäsen Irene Auer

Helsingin Sataman johtokunta

Olli Salin

varajäsen Hannele Salava

UMO-säätiön hallitus

Kari Peitsamo

Poliisin neuvottelukunta

Helena Tuominen-Aliferenko

varajäsen Esa Tulkki

Rintamamiesasiain neuvottelukunta

Leena Tamminen

Tekniikan museon säätiön valtuuskunta

Laura Rontu

Keskusvaalilautakunta

varajäsen Emmi Tuomi

Kiinteistöyhtiön hallitus

Tiina Sandberg

Kaupunginvaltuuston vaalilautakunta

Yrjö Hakanen

Helsingin budjettiesitys: Vaalilupaukset syötiin jo vaali-iltana

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta.

SKP:n ja asukaslistan ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2009

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja.

Sivistystoimeen budjettiesitys toisi lisää vain prosentin verran. Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja lisätään tämän vuoden toteutumaennusteeseen verrattuna vain neljä prosenttia. Samalla kun kaupungin omia palveluja alibudjetoidaan, esitetään ostopalvelujen osuuden lisäämistä. Myös kiinteistö- ja rakennustoimessa määrärahat kasvavat monta kertaa palveluja nopeammin, 15-16 prosentin vauhtia.

Merkillisintä tässä palvelujen alibudjetoimisessa on se, että kaupunki liikelaitoksineen on tehnyt tällä valtuustokaudella jatkuvasti satoja miljoonia voittoa. Viime vuoden ylijäämä oli 363 miljoonaa ennen ylimääräisiä rahastointeja ja tälle vuodelle ennustetaan 270 miljoonan ylijäämää. Määräaikaistileillä ja kassatalletuksissa on lähes miljardi euroa.

Laman uhatessa panostettava lisää palveluihin ja työllisyyteen

Sanotaan, että pitää olla rahaa pahan päivän varalta. Miksi nyt, kun talous taantuu, ei panosteta lisää palveluihin ja työllisyyteen? Eikö jo nyt ole liiankin pahat ajat tuhansille hoitojonossa oleville, heitteille jätetyille vanhuksille, päiväkotipaikkaa jonottaville, työttömille, asuntojonossa oleville…. Ei ole järkeä siinä, että kaupungin kassa voi hyvin, mutta yhä useammat kaupunkilaiset voivat huonosti. Kuka kantaa esimerkiksi vastuun, kun Herttoniemenrannassa toista vuotta apua turhaan jonottaneen perheen kriisi johti perhesurmaan?

Helsinkiläiset odottavat valtuustolta toisenlaisia budjettiratkaisuja. Tämä tuli vahvasti esille, kun SKP ja Helsinki-listat kokosivat asukkaiden evästyksiä siitä, mihin kaupungin ylijäämiä pitäisi käyttää. Valtuustoryhmämme on koonnut näiden evästysten pohjalta vaihtoehtobudjetin. Olemme lisäksi ottaneet huomioon monien valtuutettujen aloitteet, jotka kaupunginhallitus on sivuuttanut.

Palkkarahat eivät riitä edes sopimusten mukaisiin korotuksiin

Palkkamenoihin kaupunginhallitus esittää alle prosentin lisäystä, vaikka palkkojen jälkeenjääneisyys vaikeuttaa jo nyt työntekijöiden saamista. Se ei riitä kattamaan edes sopimusten mukaisia palkankorotuksia.

Kaupungin työntekijöitä edustava Järjestöneuvottelukunta esitti 20 miljoonan euron lisäämistä budjetin raamiin palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. – Mutta mikä oli vastaus? Ei senttiäkään lisää, vain jo tämän vuoden budjettiin sisältyvän 5 miljoonan henkilöstömäärärahan käyttötarkoituksen osittainen muutos. Tämä linja on edesvastuuton. Se murentaa julkisia palveluja ja ajaa työntekijöitä muualle. Esimerkiksi Espoossa maksetaan työehtosopimusten päälle yksi prosentti lisää. Vetoankin valtuustoon henkilöstöryhmien yksimielisen esityksen ottamiseksi talousarvioon.

Palvelujen alibudjetoiminen jatkuu

Asukkaiden viesteissä valtuustolle on tullut toistuvasti esille huoli lähipalveluista ja aivan erityisesti terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, koulujen ja päiväkotien resurssipulasta. Kokoomuksen johdolla tehty budjettiesitys on valitettavan kuuro näille viesteille.

Terveysasemien ja lähikoulujen vähentämistä esitetään budjetissa jatkettavaksi. Lastensuojeluun jää edelleen kymmenien työntekijöiden vajaus. Päiväkotipaikkojen riittämättömyyteen ja ylisuuriin ryhmäkokoihin ei tule helpotusta. Terveydenhuollossa vähennetään pitkäaikaishoitopäiviä, hammashoitokäyntejä ja mielenterveyden avohoitopäiviä, vaikka palvelujen tarpeet kasvavat. Työllisyyden hoitamisen määrärahoja leikataan, vaikka lama uhkaa ja palveluista puuttuu työntekijöitä.

Ostopalvelut rikastuttavat bisnesmiehiä

Omien palvelujen alibudjetoiminen ja ostopalvelujen lisääminen tulee kalliiksi. Tästä huolimatta kaupunginhallitus esittää yksityisten ostopalvelujen käytön laajentamista terveydenhuollossa ja jopa terveyskeskuksen ydintoiminnoissa. Tätä linjaa ujutetaan myös terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston palvelustrategioihin, joita ei ilmeisesti aiota tuoda edes valtuuston päätettäväksi.

Ostopalvelujen lisäämisestä hyötyvät eniten bisnesmiehet, kuten MedOnen johtaja Pertti Karjalainen, joka rikastui ulkoistamisten avulla viime vuonna 22 miljoonaa eikä maksanut siitä senttiäkään kunnallisveroa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaupungin palvelujen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.

On hyvä, että kaupunginhallitus torjui kaupunginjohtajan ja joukkoliikennelautakunnan esitykset joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisesta. Mutta mihin jäivät vaalilupaukset lippujen hintojen puolittamisesta? Entä lupaukset eläkeläisten alennuksista?

Budjettiesityksestä puuttuvat muutenkin konkreettiset ilmastoteot. Tähän ei sisälly konkreettisia päätöksiä investoinneista uusiutuvaan energiaa. Ryhmämme palaa tähän asiaan valtuustoon tulevan energialinjausten raportoinnin yhteydessä. Mielestämme eduskunnassa tehdyt aloitteet ilmastopäästöjen vähentämisestä 5 prosentilla vuosittain tulee toteuttaa myös kuntatasolla.

Energialaitosta ja satamaa ei pidä yhtiöittää

Budjettiesitykseen sisältyy edelleen kaupunginjohtajan ajama linjanveto, jonka mukaan ”talouden sopeutustoimia” pitää jatkaa, jotta Helsingin Energian tuloutuksia muiden palvelujen rahoitukseen voidaan vähentää.

Tässä on kyse puhtaasti ideologisesta valinnasta, jolla kavennetaan julkisten palvelujen rahoitusperustaa bisnestavoitteiden hyväksi. Samoja tavoitteita palvelevat pyrkimykset yhtiöittää energialaitos ja satama. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa niiden yhtiöittämistä. Kaupunkilaisten rahoilla rakennetun energialaitoksen tuotot kuuluvat asukkaille. Niitä pitää käyttää palveluihin ja energian hintojen nousun hillitsemiseen.

Kohtuuttomat vuokrankorotukset estettävä

Asumiskustannusten nousu ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ovat Helsingin kehityksen suurimpia esteitä. Kaupungilla on monia keinoja vaikuttaa asiaan, mutta niihin ei budjettiesityksessä ole haluttu tarttua. Kiinteistötoimelle aiotaan kerätä miljoonia lisää nostamalla tonttivuokria, vaikka ennen vaaleja lähes kaikki ryhmät lupasivat toisin. Myös tuhansien kaupungin asuntojen vuokria aiotaan nostaa keskimääräistä arava-asuntojen tasoa enemmän. Nyt ei tarvita loputonta selvittelyä. On aika lunastaa lupaukset kohtuuttomien vuokrankorotusten estämisestä. Tekoja tarvitaan myös vuokra-asuntotuotannon romahduksen estämiseksi ja asunnottomuuden poistamiseksi.

Miksi vasemmiston ja vihreiden enemmistö alistuu kokoomukselle?

Täällä valtuustossa on vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Kokoomus kuitenkin jyräsi budjettineuvotteluissa vihreiden avulla sosialidemokraatit kolmen suuren pöydässä. Muille kaupunginhallituksen ryhmille jätettiin vain muruset isojen pöydältä.

Kysynkin erityisesti sosialidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta, eikä vaalituloksista ole syytä tehdä johtopäätökset ja tehdä selvä pesäero kokoomukseen? Miksi neuvotteluissa on taas kerran hyväksytty palvelujen alibudjetoiminen? Miksi peruspalvelujen rahoitus on uhrattu kaupungin johdon bisnestavoitteille ja ylimitoitetuille kasvuhankkeille?

Vastaesitykset

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta. Vastaesitystemme kustannukset ovat noin 96 miljoonaa euroa. Se on alle kolmannes kaupunkikonsernin viime vuonna tekemästä tuloksesta.

Esitämme:

— 20 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Poistetaan perusteluista Helsingin energian tuloutusten vähentämistä koskeva linjaus (s.15).

— 15 miljoonaa lisää tariffitukeen HKL:n lippujen hintojen alentamiseen ja vuorojen lisäämiseen.

— 19,8 miljoonaa lisää sosiaalivirastolle (vanhuspalveluihin 5,6 miljoonaa, kotipalveluihin 4,2 miljoonaa, vanhusasiamiehen ja vastuualueiden sosiaaliasiamiesten palkkaamiseen 0,6miljoonaa, lasten päivähoitoon 4 miljoonaa ja lastensuojeluun ym lapsiperheiden palveluihin 5 miljoonaa)

— 14 miljoonaa terveyskeskukselle (terveysasemien vastuuväestöjen pienentämiseen, palvelujen saatavuuden parantamiseen, terveysasemaverkon supistamisen välttämiseen ja terveyskeskusmaksujen poistamiseen 5 miljoonaa, hammashoidon ja psykiatrian palveluihin 4 miljoonaa, HUS:n ja muuhun erikoissairaanhoitoon 4 miljoonaa, kotisairaanhoitoon 2 miljoonaa). Poistetaan valtuutus kilpailuttaa osa terveyskeskuksen ydintoiminnoista ja niihin liittyvistä tehtävistä (s. 198).

— 7 miljoonaa opetusvirastolle (lähikoulujen säilyttämiseen ja opetuksen resursseihin 5 miljoonaa, oppilashuoltoon 2 miljoonaa). Poistetaan linjaus kouluverkon ”tarkistamisen jatkamisesta” (s. 218).

— 5 miljoonaa työllisyyden hoitamiseen, pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen ja varahenkilöjärjestelmien kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähikirjastojen kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähiöiden kulttuuritoimintaan ja kunnalliseen elokuvateatteritoiminnan käynnistämiseen.

— 1 miljoona nuorisotoimeen, mm. nuorisotiloihin.

— 10 miljoonaa vähennetään Kiinteistöviraston tuloista 2009 ja 20 miljoonaa 2010 alkaen tonttivuokrien kohtuullistamiseksi.

Ponnet

1. Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen vähentäminen vuosittain 5 prosentilla.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen toimista asunnottomuusohjelman ja asunto-ohjelman asuntotuotantoa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi.

3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallituksen käyttövaroista osoitetaan historiatoimikunnalle erillinen määräraha käytettäväksi Santahaminan ja Suomenlinnan punavankileirien historian tutkimisen tukemiseen.

4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii Maunulan keskustan suunnittelua ja toteuttamista niin, että kirjaston, työväenopiston ja mahdolliset muut julkiset tilat toteutetaan samanaikaisesti alueen muun rakentamisen kanssa.

5. Valtuusto edellyttää, että maahanmuuttajien suomen kielen opetusta edistetään opetusviraston ja työväenopiston opetusta lisäämällä sekä erilaisten harrastustoimintojen yhteydessä tapahtuvaa oppimista tukemalla.

6. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus osoittaa Asukastalotoiminnan tukemiseen lisää resursseja esimerkiksi Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan kautta.

5.11.2008 Helsingin valtuustossa
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen

Helsinki-listojen kuntavaalikiertue 30.9.2008

Helsinki-listojen kuntavaalikiertue on alkanut erinomaisesti. Asuntoauto on kiertänyt asuinalueilla viime viikon alusta lähtien ja tavoittanut jo tuhansia ihmisiä. Kiertueella on mukana Helsinki-listojen ehdokkaita ja vaalityöntekijöitä. Jatkossa auton voi bongata seuraavan aikataulun mukaisesti.  Listaa päivitetään jatkuvasti, pienet muutokset mahdollisia. Seuraa kotisivujamme, voit myös ottaa yhteyttä Maija Hakaseen,
puh. 050 5704368.

Maanantai 6.10.

Ylä-Malmin tori klo 11-12.30

Ala-Malmin tori klo 13.30-15.30

Jakomäen ostari klo 16-17

Tiistai 7.10.

Siilitien metroasema klo 11-12

Tallinnanaukio / Lyypekinaukio klo 12.30-13.30

Vuosaari, Vanhan Vuosaaren ostari klo 14.30-15.30

Vuosaari, Mosaiikkitori klo 16-17

Keskiviikko 8.10.

Tapulikaupunki, Maatullinaukio klo 11-12

Pukinmäen aukio / asema klo 12.30-13.30

Oulunkylän ostari klo 14.30-15.30

Maunulan ostari klo 16-17

Torstai 9.10.

Ruoholahden metroasema klo 11-12

Pikku-Huopalahti, K-Market Fortuna klo 12.30-13.30

Pohjois-Haaga, Thalian aukio klo 14.30-15.30

Malminkartano, Puustellinaukio klo 16-17

Perjantai 10.10.

Asema-aukio klo 11-12.30

Hakaniemi, HOK-Elannon kulmalla klo 13.30-15.00

Vaasan aukio, Sörnäisten metroasema klo 15.30-17

Lauantai 11.10.

Mellunmäen aukio / metroasema klo 11-12

Kontulan ostari klo 12.30-13.30

Myllypuron ostari klo 14.30-15.30

Herttoniemen metroasema klo 16-17

Maanantai 13.10.

Ylä-Malmin tori klo 11-12.30

Ala-Malmin tori klo 13.30-15.30

Jakomäen ostari klo 16-17

Tiistai 14.10.

Siilitien metroasema klo 11-12

Tallinnanaukio / Lyypekinaukio klo 12.30-13.30

Vuosaari, Meri-Rastilan tori klo 14.30-15.30

Vuosaari, Mosaiikkitori klo 16-17

Keskiviikko 15.10.

Tapulikaupunki, Maatullinaukio klo 11-12

Pukinmäen aukio / asema klo 12.30-13.30

Kannelmäen Sitratori klo 14.30-15.30
Vanhan Kannelmäen ostari klo 16-17

Torstai 16.10.

Arabianranta, kauppakeskus Arabia klo 11-12

Viikintori klo 12.30-13.30

Roihuvuorentien ja Tulisuontien risteys klo 14.30-15.30

Laajasalon ostari klo 16-17

Perjantai 17.10.

Asema-aukio klo 11-12.30

Hakaniemi, HOK-Elannon kulmalla klo 13.30-15.00

Kurvi, Sörnäisten metroasema klo 15.30-17

Lauantai 18.10.

Mellunmäen aukio / metroasema klo 11-12

Kontulan ostari klo 12.30-13.30

Myllypuron ostari klo 14.30-15.30

Herttoniemen metroasema klo 16-17

Maanantai 20.10.

Ylä-Malmin tori klo 11-12.30

Ala-Malmin tori klo 13.30-15.30

Jakomäen ostari klo 16-17

Tiistai 21.10.

Siilitien metroasema klo 11-12

Tallinnanaukio / Lyypekinaukio klo 12.30-13.30

Vuosaari, Vanhan Vuosaaren ostari klo 14.30-15.30

Vuosaari, Mosaiikkitori klo 16-17

Keskiviikko 22.10.

Tapulikaupunki, Maatullinaukio klo 11-12

Pukinmäen aukio / asema klo 12.30-13.30

Oulunkylän ostari klo 14.30-15.30

Maunulan ostari klo 16-17

Torstai 23.10.

Ruoholahden metroasema klo 11-12

Pikku-Huopalahti, K-Market Fortuna klo 12.30-13.30

Pohjois-Haaga, Thalian aukio klo 14.30-15.30

Malminkartano, Puustellinaukio klo 16-17

Perjantai 24.10.

Asema-aukio klo 11-12.30

Hakaniemi, HOK-Elannon kulmalla klo 13.30-15.00

Kurvi, Sörnäisten metroasema klo 15.30-17

Lauantai 25.10.

Mellunmäen aukio / metroasema klo 11-12

Kontulan ostari klo 12.30-13.30

Myllypuron ostari klo 14.30-15.30

Herttoniemen metroasema klo 16-17

Vaihtoehtobudjetti kaupunginjohtaja Pajusen esitykselle 27.9.2008

Helsinki-listat vaatii Helsingin kaupunginjohtajan budjettiesitykseen perusteellista muutosta, jolla kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä ohjataan lisää rahaa peruspalveluihin. Helsinki-listat on yhdessä SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmän kanssa koonnut vaihtoehtobudjetin, joka julkistettiin lauantaina 27.9. Hakaniemessä Helsinki-listojen vaaliavauksessa.

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna voittoa yhteensä 363 miljoonaa euroa eli miljoonan päivässä. Helsinki-listat on koonnut helsinkiläisten evästyksiä siitä, mihin näitä voittovaroja pitäisi käyttää. Vaihtoehtobudjetti merkitsee noin 140- 150 miljoonan euron ohjaamista noista 363 miljoonan voittovaroista peruspalveluihin, erityisesti terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin, päivähoitoon, kouluille, joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen, työntekijöiden palkkojen korottamiseen ja asumiskustannusten alentamiseen.

Valtapuolueiden edustajat ovat sopineet tekevänsä kaupungin budjetista ratkaisut heti kuntavaalien jälkeisenä päivänä. Helsinki-lista haastaa myös muut ryhmät kertomaan äänestäjille avoimesti jo ennen vaaleja, millaisen budjetin ne aikovat hyväksyä.

Kaupunginjohtaja Pajusen budjettiesitys jatkaa palvelujen alibudjetoimista, vaikka Helsingin kaupunki tekee voittoa miljoona euroa päivässä

Helsinki-listojen vaihtoehtobudjetti

Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen esitys Helsingin ensi vuoden budjetiksi jatkaa palvelujen määrärahojen alimitoittamista. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluja heikennetään, vaikka kaupunki tekee voittoa noin miljoona euroa päivässä.

Samaan aikaan kun julkisia palveluja alibudjetoidaan, esittää kokoomuslainen kaupunginjohtaja palvelujen ostojen lisäämistä yksityisiltä firmoilta. Peruspalvelut jäävät esityksessä myös kiinteistöbisneksen jalkoihin. Sivistystoimen määrärahoja aiotaan lisätä 0,9 % tämänvuotisesta ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoja vain 3,4 % tänä vuonna toteutuvista menoista. Sen sijaan kiinteistö- ja rakennustoimen budjetteihin esitetään 14,6 – 16,2 % korotuksia. Kiinteistötoimi kerää 20 miljoonaa euroa lisää vuokria muun muassa tonttivuokrilla, jotka ovat uusissa sopimuksissa jo 2 – 3 euroa asuntoneliöltä.

Määrärahojen alimitoittaminen merkitsee jatkuvaa puutetta lastensuojelun, lasten päivähoidon, vanhustenpalvelujen, vammaispalvelujen ja monien muiden sosiaalipalvelujen resursseista. Kauhajoen ja Jokelan traagisista tapahtumista ei ole kaupungin johdossa otettu opiksi vaan lähipalvelujen heikentäminen jatkuu myös terveydenhuollossa. Terveyspalveluissa vähennetään psykiatrian hoitopäiviä ja mielenterveystyön avohoitokäyntejä, hammashoidon käyntejä ja pitkäaikaissairaanhoitoa, vaikka näiden palvelujen tarve kasvaa. Terveysasemia aiotaan taas vähentää. Myös lähikoulujen lopettaminen jatkuu. Opetustoimessa on palkkoihin varattu vähemmän rahaa kuin tälle vuodella ja lähikoulujen lopettaminen jatkuu.

Työntekijöiden saaminen vaikeuttaa jo monia kaupungin palveluja. Tästä huolimatta kokoomuslainen kaupunginjohtaja esittää palkkamenoihin alle prosentin lisäystä. Summalla ei voida maksaa edes sopimuskorotuksia täysimääräisinä. Tällä edesvastuuttomalla linjalla suorastaan ajetaan julkisia palveluja alas ja työntekijöitä yksityiselle puolelle. Työllistämismäärärahoja leikataan, vaikka työllisyystilanne uhkaa vaikeutua.

Esityksestä puuttuvat ilmastoteot. Joukkoliikenteen lippujen hintoja aiotaan nostaa keskimäärin 2,2 prosenttia. Budjettiin ei sisälly konkreettisia investointipäätöksiä uusiutuvaan energiaan, kuten tuulivoimaan ja biopolttoaineisiin.

Kaupunginjohtajan bisneslinjaa kuvaa se, että hän pyrkii estämään kaupungin liikelaitosten voittojen käyttämisen muiden palvelujen rahoittamiseen. Esityksen mukaan palvelujen rahoitus tulee jatkossa järjestää ilman Helsingin Energian voitoista tehtyjä tuloutuksia. Käytännössä tämä merkitsisi 100 – 200 miljoonan euron leikkaamista palvelujen rahoituksesta. Lisäksi aiotaan selvittää energia- ja satamalaitosten ”yritysmuotoa”.

Sanat ja teot

Kaupunginhallituksen ryhmät aikovat sopia budjetista 27.10 eli heti vaaleja seuraavana päivänä. Helsinki-listat haastaa kaikki valtuustoryhmät kertomaan jo ennen vaaleja äänestäjille, millaisen budjetin ne ovat valmiita hyväksymään.

Tähän mennessä valtuustossa vain SKP:n ja asukaslistan edustaja on toiminut myös käytännössä palvelujen alibudjetoimisen lopettamiseksi ja esittänyt budjettikäsittelyssä joka vuosi konkreettisia muutoksia. Kokoomus, RKP, keskusta, kristilliset, perussuomalaiset, vihreät, SDP ja Vasemmistoliitto ovat hyväksyneet alibudjetoimisen.

Helsingin miljoonavoitoista lisää rahaa palveluihin

Helsinki-listat on koonnut asukkaiden esityksiä siitä, miten kaupungin satojen miljoonien eurojen ylijäämiä pitäisi käyttää. Jatkamme evästysten kokoamista. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on valmistellut esitysten pohjalta seuraavan vaihtoehtobudjetin, jonka lähtökohtana on Helsingin kehittäminen asukkaiden eikä bisnesmiesten ehdoilla.

Lasten ja lapsiperheiden palvelut kuntoon

— Lasten päivähoitoon (kaupungin päiväkotipaikkojen turvaaminen kävelyetäisyydellä, henkilöstön lisääminen, lapsiryhmien pienentäminen) lisää 4 miljoonaa euroa

— Lastensuojelun varhaiseen tukeen, ehkäisevään ja sosiaalityöhön lisää 6,4 miljoonaa euroa

Vanhusten oikeus hyviin palveluihin taattava

— Vanhusten kotipalveluihin, ehkäiseviin kotikäynteihin, omaishoitoon ja palveluasumisen kehittämiseen lisää 9,8 miljoonaa. Otetaan sitovaksi budjettitavoitteeksi palvelutarpeen arvion tarjoaminen jokaiselle 70 vuotta täyttäneelle.
— Kaupungin tulee itse rakentaa lisää vanhusten palvelutaloja.

Maksuttomat terveysasemat ja hoitotakuu toteutettava

— Terveysasemaverkon säilyttämiseen ja laajentamiseen niin, että kaikilla alueilla on täyden palvelun lähiterveysasema, lisää 5 miljoonaa euroa

— Hoitotakuun toteuttamiseen mm. hammashoidon ja psykiatrian hoitoon pääsyn, hyvän laadun ja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi lisää 5 miljoonaa

— Erikoissairaanhoidon resursseihin HUS:ssa ja yhteispäivystykseen kunnallisena toimintana lisää 5 miljoonaa euroa.

— Kotisairaanhoidon henkilöstön lisäämiseen ja kotilääkärikokeiluun lisää 5 miljoonaa euroa.

Koulut, nuorisotilat ja kirjastot turvattava lähipalveluina

— Lähikoulujen karsimisen lopettamiseksi ja opetuksen resurssien parantamiseksi lisätään 5 miljoonaa euroa.

— Erityisopetukseen ja oppilashuoltoon, mm. kouluterveydenhuoltoon lisää 1 miljoona

— Lähikirjastojen toimintaan ja tilojen kehittämiseen lisätään 2 miljoonaa euroa.

— Lähiöiden ja muuhun alueelliseen kulttuuritoimintaan, monikulttuurisuuden edistämiseen, kunnallisen elokuvateatteri- ja kasvatustoiminnan käynnistämiseen sekä muuhun kulttuuritoimintaan lisää 1 miljoonaa euroa.

— Nuorisotilaverkoston ylläpitämiseen, toimintakeskuksiin ja nuorten autonomisiin tiloihin sekä nuorisovaltuuston perustamiseen yhteensä 1 miljoonaa euroa

Kohti maksutonta joukkoliikennettä

— Joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseksi lisätään tariffitukea 20 miljoonalla eurolla

— Joukkoliikenteen vuorojen lisäämiseen 2 miljoonaa euroa

— Joukkoliikenteen, erityisesti poikittaisen joukkoliikenteen ja raideliikenteen investointeihin lisää 5 miljoonaa euroa.

Kaupungin kannettava vastuunsa työnantajana ja työllistäjänä

— Kaupungin työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen lisää 35 miljoonaa euroa.

— Työllisyyden edistämiseen, tukityöllistämiseen, työllistämisjaksojen pidentämiseen, maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen ja työttömien yhdistysten tukemiseen yhteensä 5 miljoonaa euroa.

— Pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen, varahenkilöjärjestelmiin ja tasa-arvo-ohjelmien toteuttamiseen 2 miljoonaa.

Vuokria ja asumiskustannuksia on alennettava

— Kiinteistöviraston perimiä kohtuuttomia tonttivuokrien alentaminen kaikkien sopimusten osalta 10 vuoden takaiselle tasolle ja tonttivuokrien tuottovaatimuksen alentaminen 4 prosentista 1-2 prosenttiin vähentää kaupungin tuloja 20 miljoonaa.

— Alennetaan tilakeskuksen kaupungin omilta palveluilta perimiä ns. sisäisiä vuokria.

— Perustetaan kaupungille oma asuntojen rakentamisen ja peruskorjaamisen liikelaitos. Se rahoittaa itse toimintansa.

Energian hinnat kuriin ja ilmastopäästöistä pois 5 % vuodessa

— Helsingin Energian kuluttajahinnat irrotetaan kohtuuttomista markkinahinnoista. Kotitalouksien lämmön ja sähkön minimikulutuksen hintoja alennetaan.

— Helsingin kaupunki sitoutuu vähentämään vuosittain noin viidellä prosentilla ilmastopäästöjä ja ottaa suunnan ”kivihiilivapaaseen” energiatuotantoon investoimalla uusiutuvaan energiaan (tuulivoima, biopolttoaineet, kierrätyspolttoaineet, lämpöpomput, aurinkoenergia). Nämä investoinnit ovat tuottavia ja rahoittavat itsensä.

Palveluja ei saa alistaa yksityiselle voitontavoittelulle

— Kaupungin palveluja ja liikelaitoksia ei pidä yhtiöittää eikä yksityistää.

— Palvelujen ostoja yksityisiltä yrityksiltä ei saa lisätä. Lakisääteiset palvelut on järjestettävä pääsääntöisesti kaupungin omana toimintana.

— Helsingin Energian ja kaupungin muiden liikelaitosten voitoista on ohjattava lisää rahaa varsinaiseen palvelutoimintaan. Näin voidaan rahoittaa edellä esitetyt noin 140 – 150 miljoonan euron esitykset vuoden 2009 budjettiin.

Verotus oikeudenmukaisemmaksi ja valtion rahoituksen leikkaukset peruttava

— Valtiovallan tulee palauttaa kunnille niiltä 90-luvun alun jälkeen leikatut valtionosuudet ja yhteisöverotuotot.

— Pääomatulot on saatettava kunnallisveron piiriin, kunnallisvero on muutettava progressiiviseksi, verotettavan tulon alarajaa on nostettava ja tavalliseen asumiseen kohdistuvaa kiinteistöveroa on alennettava.

Helsinki-listat jatkaa vaihtoehtobudjetin kehittelyä ja toivoo tähän esitykseen kommentteja. Haluamme, että Helsinki ryhtyy edelläkävijäksi asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä muun muassa osallistuvaa budjetointia kehittämällä. Vetoamme erityisesti muihin vasemmiston ja vihreiden edustajiin Jussi Pajusen oikeistolaisen linjan hylkäämiseksi ja palvelujen parantamiseksi ohjaamalla niihin lisää rahaa kaupungin ylijäämistä.

Hakaniemessä 27.9.2008

www.helsinki-listat.fi
www.skp.fi/asukaslista

Helsinki-listat haastavat valtapuolueet 16.9.2008

Helsingin kuntavaaleihin osallistuva uudenlainen yhteistyölista, Helsinki-listat haastavat kaupunkia johtavat eduskuntapuolueiden edustajat vastuuseen siitä, että peruspalveluissa on jatkuvasti liian vähän rahaa ja työntekijöitä, vaikka kaupunki liikelaitoksineen tekee satojen miljoonien ylijäämää. Helsinki-listat vaativat ohjaamaan ylijäämistä heti lisää rahaa peruspalveluihin.

Helsinki-listoilla on ehdokkaita yhteensä 66. Nuoria, alle 30-vuotiaita on Helsinki-listoilla 15. Kaikki neljä listaa – puolueisiin sitoutumaton Asukaslista, Naislista, Kulttuurilista ja SKP:n lista – jätettiin tänään SKP:n valtakirjalla, koska nykyinen vaalilainsäädäntö ei anna mahdollisuutta tehdä vaaliliittoa puolueen ja ei-puoluepoliittisten listojen (valitsijayhdistysten) kesken.

Vaalikampanjansa Helsinki-listat on aloittanut keräämällä helsinkiläisten viestejä päättäjille siitä, mihin kaupungin viime vuonna joka päivä tekemästä miljoonan euron voitosta pitää ohjata rahaa. Näiden viestien pohjalta valmistellaan myös vaihtoehtobudjetti, jossa esitämme konkreettisesti, miten osa kaupungin ylijäämistä käytetään terveys-, sosiaali- ja muihin peruspalveluihin, joukkoliikenteeseen, asumiskustannusten alentamiseen ja muihin asukkaiden tarpeisiin.

Helsinki-listojen ehdokkaat kuntavaaleissa

Asukaslista (puoluepoliittisesti sitoutumaton lista)

42, Hakkarainen Ville-Pekka, siivooja, basisti, Rastila-Vuosaari, vphakkarainen(at)msn.com

44, Harjunpää Seppo, työkyvyttömyyseläkeläinen, Myllypuro, seppoharjunpaa(at)gmail.com

45, Hartzell Ritva, opettaja, kansalaisaktivisti, Herttoniemi, ritva.hartzell(at)luukku.com

65, Lehtinen Ilja, opiskelija, Hakaniemi,
ilja.lehtinen(at)helsinki.fi

66, Lehtinen Rafael, lähihoitaja-opiskelija, Kivikko,
unikko-rafael.lehtinen(at)pp.inet.fi,
www.punaiset.net/rafaellehtinen

71, Niang Meissa, muusikko, Hakaniemi,
maissa.niang(at)hotmail.com

78, Poikolainen Pertti, diplomi-insinööri, Vallila,
pertti1(at)ekit.com

81, Roisko Janina, opiskelija, Töölö

84, Salin Olli, sosiaalipäivystyksen päällikkö, Vallila,
olli.salin(at)hel.fi

85, Salonen Kuisma, opiskelija, Pukinmäki,
kuisma.salonen(at)kolumbus.fi

88, Siira Marjaliisa, toimittaja, Vuosaari,
marjaliisa.siira(at)kolumbus.fi, marjaliisasiira.blogspot.com

82, Takkinen Heikki, tuottaja, Käpylä,
heikki.takkinen(at)luukku.com,

Kulttuurilista

36, Alhojärvi Lauri, muusikko, opiskelija, Alppila,
lauri.alhojarvi(at)helsinki.fi

48, Ikonen Olli, näyttelijä FIA, Etelä-Haaga,
olli.i.ikonen(at)welho.com (sitoutumaton)

49, Julin Seppo, päätoimittaja, Torpparinmäki,
seppo.julin(at)kara.inet.fi (sitoutumaton)

53, Kinnunen Miro, tanssija, Kannelmäki,
kinnunen_18(at)hotmail.com (sitoutumaton)

59, Kotilainen Teja, Tuotantopäällikkö, yrittäjä, Pikku-Huopalahti, teja.kotilainen(at)bale.fi, www.myspace.com/breakalegentertainment (sitoutumaton)

62, Laaksonen Sami, opiskelija, Kallio,
netzahualpilli_1984(at)hotmail.com (sitoutumaton)

63, Lampela Seppo, rap-artisti, Herttoniemenranta,
steen1(at)monsp.com, http://www.seppolampela.net/ (sitoutumaton)

68, Lindström Kari, taidegraafikko, Kumpula

69, Lähteinen Sari, palveluneuvoja, Puotila,
sari.lahteinen(at)yahoo.com (sitoutumaton)

75, Pakkasvirta (Sauli) Anneli, näyttelijä, Merihaka

76, Partanen Leo, opintojohtaja, Pasila,
dsl(at)kolumbus.fi

77, Peitsamo Kari, muusikko, Punavuori,
repe.rocks(at)jippii.fi, www.karipeitsamo.com (sitoutumaton)

79, Putkonen Arja, sihteeri, Pohjois-Haaga,
arja.putkonen(at)pp2.inet.fi

97, Väisänen Juha-Pekka, käsitetaiteilija, Merihaka,
juha-pekka.vaisanen(at)manifesti.fi, www.manifesti.fi

98, Wahlbäck Turkka, raitiovaununkuljettaja, Kumpula, turkka.wahlback(at)luukku.com

Naislista

51, Kangas Kirsti, siivooja, Niemenmäki,
kirsti.kangas(at)gmail.com

60, Kotilainen Tytti, toimittaja, Pikku Huopalahti,
tyttikotilainen(at)yahoo.co.uk, www.tyttikotilainen.net

70, Melartin Erja, tarjoilija, taiteilija, Mellunmäki (sitoutumaton)

80, Rauhala Jenni, opiskelija, Maunula,
jennirauhala(at)hotmail.com

86, Sandberg Tiina, järjestösihteeri, Malminkartano,
torrakko(at)yahoo.com

87, Siili Satu, kirjanpitäjä, Roihuvuori,
satu.siili(at)welho.com (sitoutumaton)

93, Tamminen Leena, asiakasneuvoja, Kannelmäki, leenatamminen.valtuustoon(at)hotmail.com (sitoutumaton)

95, Tuomi Emmi, psykologi, Viikki,
emmi.tuomi(at)gmail.com

96, Tölkkö Anna-Mili, opiskelija, Pohjois-Haaga,
annamili_tolkko(at)hotmail.com, anna-militolkko.blogspot.com

Suomen kommunistinen puolue

35, Aaltonen Hannu, satamavalvoja, Ruoholahti,
hannu.aaltonen(at)pp.inet.fi

37, Arikkala Raimo, eläkeläinen, Oulunkylä

38, Auer Irene, painotuotantoassistentti, Kontula,
ireneauer(at)gmail.com, ireneauer.blogspot.com

39, Ervasti Mitja, opiskelija, Oulunkylä,
mitja.ervasti(at)edu.hel.fi

40, Haavisto Kristiina, toimistonhoitaja, Sörnäinen,
kia.haavisto(at)luukku.com, kia-skp.vuodatus.net

41, Hakanen Yrjö, puheenjohtaja, Maunula-Pirkkola,
yrjo.hakanen(at)skp.fi, www.yrjohakanen.fi

43, Hannikainen Ari, vartija, Herttoniemi

46, Heino Matti, mekaanikko, Marjaniemi

47, Hernberg Kalle, opettaja FM, Viikki,
kalle.hernberg(at)gmail.com, kallehernberg.blogspot.com

50, Järvenpää Elina, diplomi-insinööri, Itäkeskus,
elina.jarvenpaa(at)iki.fi

52, Karineva Hannu, sosiaalityöntekijä, Kontula

54, Koivisto Toivo, rakennustyömies eläkeläinen, Käpylä,
toivo.koivisto(at)gmail.com

55, Korhonen Mikko, talonmies, Pakila,
mikko.p.korhonen(at)helsinki.fi

56, Korhonen Pirjo, kirjastonhoitaja, Pitäjänmäki,
pirjo.korhonen(at)helsinki.fi

57, Korvela Marko, toimittaja, Puotila,
marko.korvela(at)utu.fi, kommarikorvela.blogspot.com

58, Kosonen Ritva, pääluottamusmies, Konala,
ritva.a.kosonen(at)hus.fi

61, Kuivamäki Tuomo, yrittäjä, polkupyörälähetti, Töölö,
info(at)hyotypyora.fi

64, Lappi Jussi-Petteri, postinjakaja, talonmies, Pitäjänmäki,
jussi-petteri.lappi(at)pp.inet.fi

67, Lindqvist Arto, eläkeläinen, Malmi,
arto.11(at)luukku.com

72, Nuutinen Matti, rakennusmies, Vesala

73, Nylund Petteri, postinjakaja, Kumpula,
nylund.petteri(at)gmail.com

74, Paananen Antti, eläkeläinen, yliluutnantti, Punavuori

82, Ryömä Robert, sekatyöläinen, Malminkartano,
rooperyoma(at)hotmail.com

83, Salava Hannele, erityislastentarhanopettaja, Pasila, hannelesalava(at)elisanet.fi, www.elisanet.fi/hannelesalava

89, Siirilä Tapio, työsuojeluinsinööri, Viikinmäki,
tapio.siirila(at)nbl.fi

90, Sundell Markku, merkonomi, Vallila,
markkusundell(at)gmail.com

91, Susi Erkki, päätoimittaja, Sörnäinen,
erkki.susi(at)tiedonantaja.fi

94, Tulkki Esa, lääkäri, Kruununhaka,
esa.tulkki(at)gmail.com

99, Westerberg Tuomo, varastotyöntekijä, Pasila,
wessu85(at)gmail.com

100, Åsnabrygg Jarmo, palveluvastaava, Arabianranta,
j.asnabrygg(at)luukku.com

SKP:n 90-vuotisjuhla täytti Vanhan ylioppilastalon 1.9.2008

Kommunistit haluavat murtaa vaihtoehdottomuuden ”noitaympyrät”

Moni kokee nykymenon samaan tapaan kuin Pentti Haanpään romaanihenkilö Pate Teikka ”noitaympyräksi”, jota ei saa, jota ei voi rikkoa. Suomen kommunistinen puolue haluaa murtaa vaihtoehdottomuuden ”noitaympyrän” ja antaa sanalla vasemmisto uudelleen sisällön, joka asettaa lähtökohdaksi liikevoittojen sijasta ihmisen ja jokaiselle ihmiselle kuuluvat perusoikeudet, totesi SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen puhuessaan SKP:n 90-vuotisjuhlassa Helsingissä.

Vanhan ylioppilastalon elokuun viimeisenä viikonloppuna täyttäneessä juhlassa SKP esitti yhteistoimintaa toimeentulon minitason nostamiseksi 850 euroon kuukaudessa, työajan lyhentämiseksi, päästöjen vähentämiseksi ilman ydinvoimaa ja Suomen pitämiseksi erossa Natosta. Kommunistit vaativat valtion ylijäämistä ja pääomatuloja verottamalla lisää rahaa kuntien palveluihin. Yrjö Hakanen esitti Suomen liittoutumattomuuden puolustajien yhteistä turvallisuusfoorumia oikeistolaisen Nato-jäsenyyden vyöryttämisen pysäyttämiseksi.

SKP kokoaa kuntavaaleihin vasemmistolaista ja punavihreää vaihtoehtoa, joka puolustaa lähipalveluja perusoikeutena ja torjuu kunnallisten palvelujen yksityistämisen. Esimerkiksi Helsingissä on koottu Helsinki-listat, joilla on puolisiin sitoutumaton Asukaslista, Naistlista, Kulttuurilista ja SKP:n lista.

SKP:n 90-vuotisjuhla ja Vastavirta-festivaali kokosivat Vanhalle ylioppilastalolle kahden päivän aikana noin kaksi tuhatta osanottajaa. Festivaalin ohjelmassa oli viisitoista seminaaria ja paneelikeskustelua, kaksi konserttia, klubi, Kolmen sepän patsaalla pidetty vaihtoehtotori, SKP:n historiasta kertova näyttely sekä kahden uuden kirjan, Vastavirtaan-pamfletin ja Kolme kirjainta – SKP:n yhdeksän vuosikymmentä –kirjan julkistaminen.