Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö
Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaat Euroopan unionin parlamentin vaalissa.
SKP:n vaaliohjelma on julkaistu Tiedonantaja-lehdessä 4/2019 ja puolueen verkkosivuilla. Ehdokkaiden esittelyt löytyvät nekin Tiedonantajassa ja verkosta.
Ennakkoäänestys 15.-21.5. (ulkomailla 15.-18.5.). Varsinainen vaalipäivä 26.5. klo 9 – 20.
Suomen kommunistinen puolue on mukana täydellä listalla Euroopan unionin parlamentin vaalissa. Helsingistä SKP:n listalla ovat ehdolla Yrjö Hakanen, Heikki Ketoharju, Anneli Korhonen, Matti Laitinen ja Tiina Sandberg. Uudeltamaalta Heikki Ekman, Jari Karttunen, Aura Kaskisydän, Arjo Suonperä ja Iida Ylönen. Pirkanmaalta Mervi Grönfors ja Petra Packalén. Satakunnasta Ilpo Kyllönen ja Jiri Mäntysalo. Joensuusta Toni Kallioinen, Miguel Lopez Jyväskylästä, Tapio Siirilä Lapista, Jyrki Hyvölä Oulusta, Ville Veintie Ähtäristä sekä Susanna Rissanen Siilinjärveltä.
On aika ottaa askel vasemmalle – uusliberalismia, EU-sopimuksia, suuryhtiöiden valtaa ja kapitalismia vastaan. Se on välttämätöntä yhä eriarvoisemman, vaarallisemman ja tuhoisamman kehityksen suunnan muuttamiseksi. EU:n suunta on toinen: suuren rahan hallitsemat markkinat ja kapitalismi, joka toimii harvojen hyväksi ja ilman yritysten yhteiskuntavastuuta, todetaan SKP:n EU-vaaliohjelmassa.
”Suomen kommunistinen puolue tuo Euroopan unionin parlamentin vaaleihin EU:n vastaisen ja toisenlaista Eurooppaa rakentavan, työväenluokan ja vähävaraisten etuja puolustavan vaihtoehdon. Olemme osa Euroopan vasemmistoa ja maailman kansainvälistä kommunistista liikettä, joka haluaa parempaa Eurooppaa ja maailmaa, jossa ihmistä ja luontoa ei alisteta ahneudelle ja riistolle.”
Tule tapaamaan SKP:n ehdokkaita ja tutustumaan SKP:n tavoitteisiin eduskuntavaaleissa. SKP:n Helsingin piirin vaaliteltta on ennen vaalipäivää perjantaina Tallinnanaukiolla noin klo 10 – 18. Lauantaina teltta on Narikkatorilla noin klo 9 – 18.
SKP:n ehdokkaiden esittely ja kuvat löytyvat tältä sivustolta.
Suomessa työelämä on ihan liian kauan ollut olemassa vain yrityksiä varten. Ei tässä ole mitään järkeä, että valtio patistaa työttömiä sellaisiin töihin, joilla ei tule toimeen ja rankaisee niitä, jotka eivät tähän suostu. Tarvitsemme palkkaa jolla tulee tulee toimeen ja 6-tunnin työpäivän ansiotasoa alentamatta, esittää SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
Näistä ja monista muista tarpeista muuttaa politiikan suuntaa keskusteltiin, kun SKP:n vaaliauto kiersi viimeisen vaaliviikon alussa Itä-Helsingissä. Kontulan ostarilla SKP:n kampanjaa kävi seuraamassa myös Ylen kuvausryhmä.
SKP:n Helsingin vaalikampanja jatkuu viimeisellä viikolla keskiviikkona klo 15 – 17 Tapulikaupungissa Maatullinaukiolla, torstaina ja perjantaina klo 10 – 18 Tallinnanaukiolla sekä lauantaina Narinkkatorilla klo 10- 18.
(Kuva Toivo Koivisto)
Eduskuntavaalit vaikuttavat Helsingin kehitykseen ja monet Helsinkiä koskevat ratkaisut ovat myös valtakunnallisia vaalikysymyksiä. Me helsinkiläiset kommunistit haluamme näillä teeseillä nostaa esille vaihtoehdon oikeistolaiselle politiikalle, joka ei vastaa sen enempää helsinkiläisten enemmistön kuin koko maan kehityksen tarpeita. Samalla kutsumme tekemään muutosta ja vaikuttamaan myös vaalien välillä.
Köyhyys ja veronkierto elävät rinnan
Köyhyyden lisääntyminen näkyy Helsingissä. Esimerkiksi Myllypuron leipäjonossa on viime vuonna noin 265 000 käyntiä, kun niitä oli vuotta aiemmin 160 000. Erityisesti Helsingissä on kasvanut lapsiperheiden köyhyys ja nuorten asunnottomuus.
Toisaalta Helsinki on erityinen pääomien keskittymä. Monien suurten yhtiöiden pääkonttorit sijaitsevat Helsingissä ja täällä on myös paljon pääomatulojen saajia, jotka nauttivat erilaisista verotuksen porsaanrei’istä.
Kiristämällä suurten yhtiöiden ja pääomatulojen verotusta löytyy rahaa köyhyyden torjumiseen ja perusturvan nostamiseen vaiheittain 1 200 euroon kuukaudessa.
Ei rahastamiselle ja yksityistämiselle sote-palveluissa
Vaalien alla on julkisuuteen noussut erityisesti vanhuspalvelujen surkea tila. Myös Helsinki on alimitoittanut törkeästi sosiaali- ja terveyspalveluja, vaikka kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia ylijäämää. Hyvätuloisilla on paremmat mahdollisuudet saada hoitoa ja hoivaa, kun kaupunki laiminlyö omien palvelujen kehittämistä ja laajentaa palveluseteleiden käyttöä.
Nyt kun Sipilän ja Orpon hallituksen sote-markkinamalli on kaatunut, on otettava uusi suunta. On lisättävä julkisten palvelujen rahoitusta ja henkilöstöä, laajennettava maksuttomuutta ja turvattava peruspalvelut lähipalveluina, pääsääntöisesti kuntien omaa toimintaa. Stadissakin on ikäohjelmaan osoitettava riittävät resurssit ja sitovat hoitajamitoitukset. Erikoistason palvelut voidaan koota demokraattisesti valittavan maakuntatason hallinnon alaisuuteen.
Työllisyys ja työaika
Työttömyys on Helsingissä muuta pääkaupunkiseutua ja maan keskimääräistä tasoa suurempi. Tällä näkyy selvästi se, että hallituksen kehuma työllisyyden kehitys on lähinnä erilaisia pätkätöitä, osa-aikaisuuksia ja jopa palkatonta ”aktivoimista”.
Etenkin nuorten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi tarvitaan lisää julkisia työpaikkoja. Kaupunki voi luoda niitä palvelujen lisäksi kehittämällä kunnallista liiketoimintaa, esimerkiksi rakennusyrityksen. Lyhentämällä työaikaa ansiotasoa alentamatta ja ottamalla käyttöön 6+6 -tunnin työaikamalli voidaan parantaa työllisyyttä, palveluja ja myös työssä jaksamista.
Koulutus- ja kulttuurikaupunki
Koulutus ja kulttuuri ovat Helsingin suuri voimavara. Ne jakautuvat kuitenkin eriarvoisesti. Koulut ja jopa päiväkodit eriytyvät lasten sosiaalisen taustan ja asuinalueiden mukaan. Koulunkäyntiavustajia on Helsingissäkin vähennetty.
Koulutusleikkaukset on peruttava. Varhaiskasvatuksen ja koulujen ryhmäkokoja on pienennettävä. Opettajien ja lastentarhanopettajien ohella on lisättävä koulupsykologeja, kuraattoreita, koulunkäyntiavustajia ja muita työntekijöitä. Päiväkoti, peruskoulu, kirjasto ja liikuntapaikka tulee olla maksutonta lähipalvelua. Valtion rahoitusta yliopistoille ja ammatillisille korkeakouluille on lisättävä. Helsingin tulee olla aktiivinen saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestämisessä.
Asumisen hinta alas!
Helsinkiin tarvitaan lisää kohtuuhintaisia asuntoja, etenkin valtion lainoittamia edullisia vuokra-asuntoja. Kokemus osoittaa, että asumisen hintaa ei saada alas kuitenkaan vain rakentamalla lisää.
Etenkin Helsingin kaltaisessa kasvukeskuksessa tarvitaan välttämättä vuokrasääntelyä ja kattoa ylikorkeille vuokrille. On osoitettava ara-tuotantoon tontteja myös pienille ja keskisuurille yleishyödyllisille rakennuttajille. Me helsinkiläiset kommunistit vastustamme nykyistä metropolipolitiikkaa, jolla ihmiset, työpaikat ja palvelut pyritään keskittämään Suomessa vain muutamaan kaupunkikeskukseen. Valtion ja maakunnan ei pidä tukea Helsingin johdon pyrkimyksiä rakentaa viheralueille, joiden tarve sekä virkistyksessä että hiilinieluina kasvaa. Metsien ja luonnonsuojelua tulee laajentaa etenkin eteläisessä Suomessa.
Ilmastopuheista tekoihin!
Helsingillä on suurena kaupunkina tärkeä vastuu ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Helsinki voi nopeuttaa siirtymistä energiatuotannossa kivihiilestä uusiutuvaan energiaan ja panostaa myös kaupungin oman energiayhtiön toiminnassa entistä enemmän aurinkoenergiaan, tuulivoimaan, biokaasuun ja energian säästöä edistäviin ratkaisuihin.
Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä pitää hylätä raideliikenteen kilpailuttaminen ja kehittää raideliikennettä valtion ja kuntien omana toimintana. Helsinkiin ei tarvita yksityisautoilua edistävää keskustatunnelia eikä kohtuuttoman kallista Pisararataa. Tällaisten miljardihankkeiden sijasta on otettava suunta kohti maksutonta joukkoliikennettä.
Stop rasismille ja militarismille
Helsingissä on maahanmuuttajia enemmän kuin muualla Suomessa, mutta suhteellisesti vähemmän kuin useimpien muiden maiden suurissa kaupungeissa. Helsingissä voidaan ja pitää torjua alueiden eriytymistä, ehkäistä rasismia ja edistää kansainvälistä solidaarisuutta.
Maahanmuuttajien kieliopetukseen ja muuhun kotouttamiseen tulee osoittaa lisää valtion tukea. Helsinki voi ottaa vastaan lisää pakolaisia ja Suomen pakolaiskiintiötä on syytä nostaa. Helsingissä syrjinnän ehkäisemiseksi käyttöön otettua anonyymia rekrytointia on laajennettava valtion virastoihin ja yhtiöihin. Paperittomien asemaa on parannettava ja eduskunnan on korjattava lakeja niin, että helpotetaan perheiden jälleenyhdistämistä ja estetään paperittomien laajan joukon muodostuminen.
Suomen tulee olla rauhanpolitiikassa aktiivinen sotilaallisesti liittoutumaton maa, joka ei osallistu varustelukierteeseen eikä anna käyttää aluettaan muita maita vastaan suuntautuviin sotaharjoituksiin.
Puolueiden sanat ja teot
Helsinkiläisten päättäjien sanojen ja tekojen ristiriita on kova. Julkisissa palveluissa leikataan vähästäkin, mutta taisteluhävittäjiin ollaan valmiita käyttämään kymmeniä miljardeja.
Kokoomuslainen pormestari esiintyi hallituksen sote-esitystä vastaan, mutta ajaa Helsingin budjetissa sote-palvelujen heikentämistä. Oppositiopuolueet vastustavat eduskunnassa leikkauspolitiikkaa, mutta hyväksyvät sen Helsingin valtuustossa. Lähipalveluista puhutaan, mutta käytännössä vähennetään lähiterveysasemia ja lähikouluja. Palkkoja päiväkodeissa alas painanut kuntien palkkakartelli hellitti vasta kun lastentarhanopettajat protestoivat ja osoittivat mieltä.
SKP:n valtakunnallinen vaaliohjelma ja nämä teesit tuovat vaaleihin vaihtoehdon leikkauspolitiikalle, jota kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat hallituksessa olleessaan toteuttaneet. Haluamme nostaa päätöksenteosta syrjäytettyjen ihmisten äänen ja tarpeet politiikan keskiöön. Vaadimme siirtymistä rahan vallasta kansan valtaan.
SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea
27.3.2019
On aika tuoda katujen, työpaikkojen, lhiöiden ja muiden nyt päätöksenteosta syrjäytettyjen ääni kuuluviin: tämä ei enää käy!
Eduskuntavaaleissa voi äänestää vaihtoehtoa eduskuntapuolueiden hallituksissa olleessaan ja muun muassa Helsingin valtuustossa toteuttamalle leikkauspolitiikalle. Ääni Suomen kommunistisen puolueen ehdokkaille on vaatimus siirtyä rahan vallasta kansan valtaan.
SKP:n ehdokkaana Helsingissä olevat kommunistit, muut vasemmistolaiset ja sitoutumattomat ehdokkaat löytyvät numeroilla 119 – 134.
Ehdokkaiden esittely ja kuvat on julkaistu täällä.
Lisää tietoa ehdokkaista Eespäin-lehdessä ja SKP:n vaalitilaisuuksissa, mm. vaaliauto- ja telttakiertueella.
Kommunistien vaaliauto kiertää eduskuntavaalien edellä joka viikko eri puolilla Helsinkiä, etenkin lähiöissä. Lisäksi SKP:llä on vaaliteltta useilla toreilla.
Vaalikiertueen aikataulu löytyy tältä tapahtumasivulta. Se ja siihen voi tulla joitain muutoksia, kannattaa seurata tiedotusta mm. näillä sivuilla.
Vaaliautolla ja -teltalla voit tavata ehdokkaita, keskustella ja ottaa kantaa. Kietueella kerätään nimiä rauhanjärjestöjen vetoomukseen hävittäjähankintoja vastaan. Sote-uudistukseen SKP vaatii uutta suuntaa, jossa ihmisten perusoikeuksia ei alisteta bisnekselle. Sosiaaliturvan uudistamisen kommunistit aloittaisivat toteuttamalla ensi vaalikauden aikana 1 200 euron verottoman perusturvan kuukaudessa kaikille sitä tarvitseville.
Vaihtoehdot julkisten palvelujen leikkaamiselle ja yksityistämiselle, subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttaminen ja panostaminen laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, työntekijöiden lisääminen ja palkkauksen parantaminen naisvaltaisissa hoito- ja hoivatöissä, työajan lyhentäminen ja perusturvan parantaminen.
Muun muassa näistä asioista keskustellaan SKP:n kansainvälisen naistenpäivän kiertueella. SKP:n vaaliauton kiertueella Itä-Helsingissä on mukana muun muassa SKP:n pääsihteeri Tiina Sandberg.
Kierros alkaa Myllypuron metroaseman luona olevalta Kivensilmän aukiolta kello 10 – 11. Sieltä kierros jatkuu Vuosaaren Mosaiikkitorille klo 11.30 – 13, Meri-Rastilan torille klo 13.15 – 13.45 ja Mellunmäen metroaseman luo Hetanaukiolle klo 14 – 15.15. Naistenpäivän kiertue päättyy Kontulan ostarille noin klo 15-30 – 17.
Vaaliauto on naistenpäivän jälkeen liikkeellä seuraavan kerran tiistaina 12.maaliskuuta Koillis-Helsingissä.
(Artikkelin kuva Toivo Koivisto)
