Muistutus keskustatunnelin asemakaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunginhallitukselle

Viite: kuulutus 31.8.2007

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry pitää ehdotusta Keskustatunnelin asemakaavasta Helsingin liikenne- ja kestävän kehityksen politiikan sekä helsinkiläisten etujen vastaisena. Esitämme sen hylkäämistä.

Keskustatunneli lisäisi yksityisautoliikennettä keskustaan ja läpikulkuliikennettä, vähentäisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja lisäisi kasvihuonekaasupäästöjä. Keskustatunnelin kanssa käsi kädessä kulkee kiihtyvä pysäköintilaitosten rakentaminen ja laajentaminen Helsingin keskustassa.

Helsingin keskustatunneli on ristiriidassa Helsingin kaupungin Kestävän kehityksen toimintaohjelman kanssa, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta henkilöautoista. Toimintaohjelman vuoden 2007 seurantaraportissa todetaan, että joukkoliikenteen käyttö on Helsingissä laskussa ja että tarvitaan erityistä panostusta joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenneinvestoinnit ovat pääkaupunkiseudulla kuitenkin vähentyneet vuodesta 1999 lähtien.

Kaupungin vuoden 2006 ympäristöraportissa todetaan, että liikenteen vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun ja meluun ovat Helsingissä merkittävä ympäristöongelma. Henkilöautoliikenteen määrä on jatkuvasti kasvanut ja joukkoliikenteen matkustajamäärät laskeneet. Keskustatunneli vain pahentaisi hyvin tiedossa olevaa ongelmaa.

Keskustatunneli maksaisi reippaasti yli puoli miljardia euroa. Sen suunnittelun ja toteuttamisen kustannukset ja työmäärä kilpailevat ja ovat ristiriidassa kestävän kehityksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteiden kanssa.

Mielestämme Keskustatunnelin asemakaava on valmisteltu puutteellisesti. Sen ilmanlaatuvaikutusten arviot eivät ole ajan tasalla. Todellista vaihtoehtoa, joka perustuisi voimakkaaseen raideliikenteen kehittämiseen (kuten metron laajentaminen, Kehärata, Pisara-ratalenkki, raitiotieverkoston laajentaminen, Raide-Jokeri) ja ruuhkamaksuihin, ei kaavan valmistelussa ole tarkasteltu.

19.9.2007 SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry

Lähikoulujen puolustajille tärkeitä voittoja

Yrjö Hakanen 16.5.07 Helsingissä:

Lopetettavaksi esitettyjen koulujen listan olennainen lyhentyminen on lähikouluja puolustaneiden oppilaiden, lasten vanhempien, opettajien ja järjestöjen voitto. Samalla se osoittaa, että asukkaiden ei tarvitse alistua lähipalvelujen heikentämiseen eikä kaupungin virkamiesjohdon saneluun, kommentoi SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston esitystä kouluverkosta.

— Opetusviraston johdon koulujen lopettamiselle esittämien perustelujen osoittautuminen koulu koulun jälkeen virheellisiksi kertoo siitä, miten mielivaltaisesta ja poliittisesta hankkeesta kouluverkon tarkistamisessa on ollut kyse.

— Tarkoituksena on selvästi ollut luoda lisää markkinoita yksityisille kouluille samalla kun kaupungin kiinteistötalous on jyrännyt alleen koulujen kasvatukselliset tavoitteet. Tähän viittaavat myös julkisuuteen tulleet tiedot siitä, että eräät yksityiset koulut olivat jo ilmaisseet kiinnostuksensa saada käyttöön lopetettavien kunnallisten koulujen tiloja.

Lopetettavien koulujen listalle on jäänyt Pukinmäen ala-aste, Etu-Töölön ylä-aste ja Laajasalon lukio. Sivukoulujen osalta kiistanalaisimpiin esityksiin kuuluu Malminkartanon ala-asteen sivupisteestä lopettaminen.

— SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaikkien näiden koulujen lopettamista, Hakanen kertoi. Joidenkin koulujen sivutoimipisteiden lopettaminen voi sen sijaan tulla kyseeseen.

— Huonoa opetuslautakunnalle tehdyssä uudessa esityksessä on myös se, että siinä ei hylätä lopullisesti Jakomäen ala-asteen lopettamishanketta. Sitä ja eräitä sivukouluja koskevat lopulliset ratkaisut tehtäisiin vasta myöhemmin, vuoteen 2010 mennessä.

— Samalla kun lautakunnan on syytä korjata esitystä vielä näiltä osin, on ryhdyttävä toimiin koulujen resurssien lisäämiseksi siirtymällä kaupungin kouluilta perimissä sisäisissä vuokrissa markkinahinnoittelusta omakustannuspohjalle.

— Ei ole mitään perusteita sille, että Helsinki perii veronmaksajien rahoilla rakennetuista kouluista keskimäärin yli kaksi kertaa korkeampaa pääomavuokraa kuin naapurikunnat, Hakanen totesi.

Lähikoulujen puolesta

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa opetusviraston esitystä, joka merkitsisi muun muassa 11 peruskoulun ja 2 – 3 lukion lopettamista.

Helsingin kaupunki tekee voittoa. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli noin 400 miljoonaa euroa voittoa. Mitään tarvetta säästää kouluista ei siis ole. Tärkeysjärjestys on väärä, jos rahaa ei riitä lähikouluihin ja lasten hyvinvointiin samaan aikaan kun keskustatunnelin kaltaisiin hankkeisiin aiotaan käyttää yli puoli miljardia euroa.

Opetusviraston laskelmassa 1 – 4 miljoonan euron säästöistä on otettu huomioon vain viraston oman kulut. Siinä ei otettu lukuun koulujen käyttötarkoituksen muuttamisesta kiinteistövirastolle aiheutuvia kuluja. Selvyyttä ei ole siitäkään, löytyykö kaikille kouluille uutta käyttöä. Lisäksi Helsinki perii kouluilta noin kaksi kertaa korkeampia pääomavuokria kuin muut isot kaupungit.

Opetusviraston esityksessä lasten lukumäärää koskevat alueellisesti arviot on esitetty vain viiden seuraavan vuoden osalta. Kuitenkin useilla alueilla kouluikäisten lasten lukumäärä tulee kasvamaan 2010-luvun aikana. Lisäksi on tulossa täydennysrakentamista ja uusia alueita, jotka tuovat lisää lapsiperheitä, jos lähikoulut ja muut palvelut ovat kunnossa. Koulujen sulkeminen vain lasten määrän tilapäisen vähenemisen perusteella on ehdottomasti väärä linja.

Kaikkein tärkein eli opetuksen kehittäminen ja lasten etu on jäänyt opetusviraston valmisteluissa kiinteistötalouden jalkoihin. Koulujen vähentämisen sijasta tarvitaan lisää resursseja opetuksen ja erityisopetuksen kehittämiseen, opetusryhmien pienentämiseen, koulutilojen parantamiseen sekä koulujen kehittämiseen asuinalueiden tärkeinä monitoimikeskuksina.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous vaatii opetuslautakuntaa hylkäämään opetusviraston esityksen. Vaihtoehtona koulujen vähentämiselle esitämme, että opetusvirasto ja lautakunta ryhtyvät muun muassa seuraaviin toimiin:

– kaupungin kiinteistöviraston ja tilakeskuksen kouluilta perimien ns. sisäisten vuokrien muuttaminen omakustannuspohjalle. Tästä opetusvirastolle kertyviä säästöjä voitaisiin käyttää opetusryhmien pienentämiseen, erityisopetuksen kehittämiseen, maahanmuuttajien kieli- ja muuhun opetukseen, opettajien palkkaukseen jne.

– koulutilojen monitoimikäytön kehittämistä siellä, missä koulujen tilatarve vähenee lähivuosina tilapäisesti. Tähän on tarpeita ja mahdollisuuksia muun muassa lasten aamu- ja iltapäivätoiminnassa, päivähoidossa, muissa peruspalveluihin sekä harrastus- ja asukastoiminnassa.

– uusien asuinalueiden suunnittelemissa sen varmistamiseen, että niihin turvataan heti alusta alkaen korkeatasoinen lähikouluverkosto.

– riittävien varojen turvaamiseksi tarvittaviin peruskorjauksiin, opetusvälineiden hankintoihin ja muihin opetustilojen kehittämishankkeisiin.

Korostamme, että kaupungin ja sen liikelaitosten ylijäämistä voidaan ohjata esimerkiksi lisäbudjetilla lisää rahaa koulujen ja muiden peruspalvelujen tarpeisiin.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 14.4.07

Aravajärjestelmää ei saa lopettaa

— Helsingin perustettava oma asuntojen rakentamisyksikkö

Porvarihallituksen oikeistolaista linjaa kuvaa sen aikomus lopettaa arava-asuntotuotanto. Tällainen hanke palvelee vain gryndereiden ja pankkien etuja. Se pahentaa entisestään kohtuuhintaisten asuntojen pulaa ja kiihdyttää asumiskustannusten nousua.

Hallitus nostaa asumiskustannuksia myös kiristämällä muun muassa asumiseen kohdistuvia energiaveroja.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vastustaa aravajärjestelmän alasajoa. Aravalainoituksen lopettamisen sijasta on muutettava aravalainojen ehdot edullisemmiksi muun muassa alentamalla niiden korkoja. SKP:n piirikomitea vaatii myös palaamista vuokrasääntelyyn.

Helsingin kaupungin uuden asunto-ohjelman valmistelussa pitää SKP:n piirijärjestön mielestä päähuomio suunnata kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen. Uusista asuntoalueista ei saa tehdä sellaisia, joihin on varaa muuttaa vain rikkailla.

Helsingissä on valmiiksi kaavoitettua tonttimaata noin 70 – 80 000 asukkaalle. Yksityiset rakennusliikkeet jarruttavat näiden jo kaavoitettujen alueiden rakentamista, jotta hintataso ei laske kun kalliille asunnoille ei riitä tarpeeksi kysyntää.

SKP:n Helsingin piirijärjestö esittää kaupungin oman asuntojen rakentamisyksikön perustamista kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Kaupunki voi hillitä asumiskustannusten nousua myös lopettamalla tonttimaan myymisen.

Helsingin Energian hintojen korotukset perusteettomia

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää perusteettomina ennätysvoittoja tekevän Helsingin Energian ilmoittamia hintojen korotuksia. Piirijärjestö vaatii energialaitoksen hinnoitteluperusteiden muuttamista niin, että tariffien laskentaperusteet irrotetaan sähkömarkkinoilla tapahtuvasta keinottelusta, jolla hintoja nostetaan muun muassa pohjoismaiseen sähköpörssiin vedoten.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Helsinki teki voittoa 407 miljoonaa. Miksi rahaa ei riitä palveluihin?

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna 407 miljoonan euron voittoa. Samaan aikaan lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten ja vammaisten palveluja ja kaupungin työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tammikuussa kaupunginvaltuustolle jaetun talouden seurantaraportin 4/2006 mukaan Helsingin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhdistetty tulos on peräti 406,8 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät jo investointien rahoitusmenot ja poistot. Tulos on 376 miljoonaa euroa budjetoitua parempi.

Rahaa 300 miljoonaa enemmän kuin velkaa

Talousjohto esittää voittojen näyttämistä pienempänä tekemällä ylimääräisiä varauksia noin 125 miljoonalla eurolla. Niiden jälkeenkin ylijäämä on 285 miljoonaa euroa. Raportin mukaan kaupungilla oli vuoden lopulla rahaa sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Velkaa oli 680 miljoonaa. Eli kaupunki voisi maksaa kerralla pois kaikki velat ja jäljelle jäisi vielä lähes 300 miljoonaa euroa.

Helsingin Energian ylivoitot

Energialaitoksella on ollut iso osuus tuloksen tekemisessä. Helsingin Energian tulosennuste on raportissa 234 miljoonaa ylijäämäinen. Tässä on jo huomioitu lähes sadan miljoonan euron investointivaraus Hanasaari A-voimalan purkamiseen. Ylijäämää on kasvattanut korkeiden hintojen ohella sähkönsiirtoverkon yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto.

Voittoa myös ilman liikelaitoksia

Kaupungin talouden ylijäämäisyys ei johdu kuitenkaan vain liikelaitosten voitoista. Myös toiminta ilman liikelaitoksia on lähes 150 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi ja toi 34 miljoonan voiton. Tähän vaikuttivat muun muassa ennakoitua suuremman verotulot ja tonttien myyntitulot.

Miksi peruspalveluja alibudjetoidaan?

Kunnille valtion kautta tulevan rahoituksen leikkaamisen takia useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta. Sen sijaan Helsingissä olisi taloudellisia mahdollisuuksia parantaa palveluja, lisätä henkilöstöä ja parantaa työntekijöiden palkkoja.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, on paljastava osoitus siitä, miten valheellisia ovat eduskuntapuolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, toteaa SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Helsingissä olisi rahaa parantaa heti palveluja, lisätä henkilöstöä ja korjata näiden pääosin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Kaikki muut valtuustoryhmät kokoomuksesta ja sosialidemokraateista aina vasemmistoliittoon ja perussuomalaisiin asti hyväksyivät kuitenkin budjetin, joka jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista.

Budjetti hyväksyttiin lopulta äänin 80 – 1 vain Yrjö Hakasen kannattaessa lisäyksiä määrärahoihin, henkilöstön määrään ja työntekijöiden palkkoihin. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät budjettiin myös linjaukset koulujen, terveysasemien ja nuorisotilojen vähentämisestä, vaikka nyt esiintyvät muka tästä huolestuneina.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen, Hakanen arvioi.

Helsingissä ei pidä lopettaa kouluja

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä vastustaa Helsingin opetusviraston esitystä 11 peruskoulun ja 2-3 lukion lopettamisesta. Helsingin kaupungin talouden satojen miljoonien eurojen ylijäämä osoittaa, että koulumenoista ei ole mitään tarvetta säästää. Koulujen lopettaminen ei tuo edes todellista säästöä, kun otetaan huomioon opetusviraston kulujen lisäksi myös kiinteistövirastolle tilojen uuteen käyttötarkoitukseen muuttamisesta aiheutuvat menot ja lähikoulujen merkitys lapsiperheille.

Opetusviraston esitys perustuu lähtökohdiltaan selvitykseen, joka keskittyy lähinnä koulujen neliömääriin, vuokrakuluihin ja lähivuosien lapsimääräennusteisiin. Lupauksista huolimatta päätöksenteon pohjaksi ei ole tehty konkreettisia selvityksiä siitä, mitä tarpeita on opetuksen kehittämiseen, opetusryhmien pienentämiseen sekä erityisopetuksessa, aamu- ja iltapäivähoidossa, kerhotoiminnassa ja koulutilojen käytössä alueen asukastoimintaan.

Lapsimäärien osalta opetusviraston esitys perustuu vain viiden seuraavan vuoden laskelmiin. Tilastojen mukaan lasten syntyvyys on kuitenkin kääntynyt Helsingissä nousuun ja useille alueille ollaan rakentamassa lisää asuntoja. Ei ole järkeä lopettaa kouluja lasten lukumäärän tilapäisen vähenemisen takia, kun jo nyt tiedetään, että kouluikäisten lasten määrä kääntyy muutamien vuosien kuluttua nousuun. Koulujen lopettaminen tilanteessa, jossa kaupunki tekee satojen miljoonien voittoa, olisi viesti siitä, että kaupunki ei välitä lapsiperheistä.

Opetuslautakunnan on syytä hylätä kokonaan opetusviraston esitys ja ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja koulujen lopettamiselle. Ehdotamme vaihtoehtona koulujen lopettamiselle ensinnäkin kaupungin kouluilta perimien markkinaehtoisten sisäisten vuokrien muuttamista omakustannuspohjalle. Toiseksi, siellä missä koulujen tilatarve ehkä tilapäisesti vähenee, on syytä kehittää koulutilojen monitoimikäyttöä mm. lasten iltapäivähoitoon, harrastustoimintaan, muihin palveluihin ja asukastoimintaan. Kolmanneksi ehdotamme, että kaupungin ja sen liikelaitosten viime vuonna tekemistä 400 miljoonan euron voitoista ohjataan lisää rahaa koulujen ja muiden peruspalvelujen tarpeisiin.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä 28.3.07

Voittoja ja osinkoja on leikattava työllisyyden, palkkojen ja perusturvan hyväksi

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen
Sunnuntaina 4.3. klo 18 Helsingissä SKP:n ja asukaslistan vaalijuhla Gloriassa:

Suomessa on tuskin koskaan ennen käyty vaaleja tilanteessa, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet valmiutensa osallistua hallitukseen ja missä tahansa koalitiossa. Eduskunnasta puuttuu todellinen oppositio ja vaihtoehto.

Me olemme tuoneet vaaleihin rehellisen vasemmistolaisen ja radikaalin punavihreän vaihtoehdon. Valtamediat eivät halua siitä kertoa eivätkä valtapuolueet päästä meitä samoihin keskusteluihin. Eliitti pelkää tyytymättömyyden löytävän tehokkaan protestin väylän SKP:n ja asukaslistan kautta.

Mutta tieto vaihtoehdosta leviää suusta suuhun, kädestä käteen teltta- autokiertueellamme lähiöissä, toreilla, ostareilla, kantapöydissä ja muissa tapaamisissa.

Me vaadimme jakoa uusiksi. On sietämätöntä, että rikkaassa Suomessa joka seitsemäs lapsi elää köyhyydessä. Tuhannet matalapalkkaiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea selviytyäkseen edes jotenkuten. Eläkeläisistä joka neljäs elää EU:n köyhyysrajan alapuolella.

Samaan aikaan Fortumin Lilius tienaa yli 7,5 miljoonaa, Nokian ja Shellin Jorma Ollila lähes 5 miljoonaa, Sammon Wahlroos noin 4 miljoonaa… Samat herrat irtisanovat työntekijöitä ennätystulosta tekevissä yhtiöissä.

Pörssiyhtiöiden jakamat osingot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa lähes kymmenkertaisiksi. Tänä vuonna osinkoja jaetaan jo 11 miljardia. Se on yhtä paljon kuin kaikki valtion sosiaali- ja terveysmenot yhteensä.

Jokainen voi nähdä, että puheet voittojen kasvun koitumisesta yhteiseksi hyväksi ovat hölynpölyä. Siitä huolimatta kaikki nykyiset eduskuntapuolueet kannattavat voittoja kasvattavan, matalatasoisen tupo-linjan jatkamista. Keskustelulla pienestä jakovarasta peitellään sitä, että yritysten voittojen osuus kansantulosta on kolminkertaistunut Lipposen ja Vanhasen hallitusten kaudella.

Me vaadimme voittojen ja osinkojen leikkaamista työllisyyden, perusturvan, palkkojen ja julkisten palvelujen parantamiseksi.

Helsingin ylijäämistä lisää rahaa palveluihin

Helsingin kaupunki on räikeä esimerkki siitä, että julkisten palvelujen heikentyminen, henkilöstön riittämättömyys ja naisvaltaisten alojen matalat palkat eivät todellakaan johdu rahapulasta. Helsingin kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa voitollinen.

Satojen miljoonien ylijäämästä huolimatta täälläkin lopetetaan kouluja ja terveysasemia, karsitaan vanhusten ja vammaisten palveluja, vähennetään henkilöstöä ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tämäkin nuorison kulttuuriareena Gloria on lopettamislistalla.

Vaalikentillä yksi jos toinen lupaa lisää rahaa palveluihin. Mutta kaikki eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ovat kuntapuitelaissa ja Helsingin budjetissa päättäneet juuri päinvastoin.

Me vaadimme jakoa uusiksi myös Helsingissä. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle

EU-kriittisyys ja EU-vastaisuus on Suomessa laajempaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä ei kuitenkaan näy eduskunnassa. Lähes kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet EU:n markkinaehtoiseen politiikkaan ja kannattavat EU:n perustuslakia.

EU-puheenjohtajakaudella hallitus ajoi palveludirektiiviä ja työaikadirektiiviä, joilla murennetaan työväenliikkeen taistelulla saavutettuja oikeuksia. EU-politiikan häpeällisiin sivuihin kuuluu myös vaikeneminen USA:n johdolla Irakissa jatkuvasta miehityssodasta ja Bushin hallinnon aikeista hyökätä Iraniin. Suomi lienee ainoa Euroopan maa, jossa eduskunta hyväksyi yksimielisesti joukkojen lähettämisen Afganistanin sotaan.

Eduskuntaan tarvitaan vasemmistolainen ja punavihreä vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle. Me haluamme rakentaa toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpää kuin alituinen kilpailu ja voitontavoittelu.

Ilmastonmuutos osoittaa, että tarvitaan radikaaleja, koko talouden kehitysmallia koskevia muutoksia. Samalla se on hälytys siitä, että aikaa ei ole hukattavissa.

Suomen taloudellinen ja poliittinen eliitti yrittää selviytyä ilmastopäästöjen vähentämisestä kuin koira veräjästä rakentamalla lisää ydinvoimaa ja ostamalla päästöoikeuksia. Omia päästöjä se ei ole vähentänyt lainkaan. Tämäkään asia ei ole vaaleissa ja hallitusratkaisuissa kynnyskysymys edes vihreille.

Me vaadimme jako uusiksi energiamarkkinoilla. Vastustamme ydinvoiman lisärakentamista. Uusiutuvan energian ja energiaa säästävän teknologian kehittäminen on turvallisempi, edullisempi ja työllistävämpi vaihtoehto.

Mistä näiden vaalien alla vaietaan?

Viime vaalien alla sosialidemokraatit nostivat kuntien palvelujen puolustamisen pääteemaksi. Kukaan ei puhunut mitään kunta- ja palvelurakennehankkeesta, jolla eduskuntapuolueet nyt ajavat alas kuntien lähipalveluja.

— Mistä tällä kertaa vaietaan? Onko se Nato-jäsenyyden valmistelu?

Ihmisten enemmistön odotusten ja nykyisen politiikan välillä on syvä kuilu. Valtapuolueet tietävät sen. Siksi ne puhuvat vaalikentillä niin kuin eivät olisikaan vastuussa toteuttamastaan politiikasta.

Lähiöissä, työpaikoilla ja toreilla tapaamamme ihmiset ovat vihaisia koulujen ja terveysasemien lopettamisesta, eläkkeiden leikkaamisesta, vuokrien jatkuvasta noususta, palkkojen mataluudesta, hävyttömän pienestä opintotuesta…

Viime vaaleista tiedämme, että tyytymättömyys voi johtaa isoihinkin äänten siirtymiin. Se ratkaistaan näiden kahden viimeisen viikon aikana kaikkialla siellä, missä kaksi tai useampi kohtaavat. Se ratkaistaan levittämällä sanaa rehellisestä vaihtoehdosta, joka ei puhu yhtä ja tee toista. Meillä on hyvät ehdokkaat, rohkeita nuoria, hienoja taiteilijoita, kokeneita ay-vaikuttajia ja kansalaisaktiiveja.

Muutos on mahdollinen. Voimme yhdessä tehdä jaon uusiksi!

Helsinki esimerkki eduskuntapuolueiden vaalilupausten katteettomuudesta

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen Lauantaina 17.2.07 klo 11 Helsingin Itäkeskuksen Piazzalla

Useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta, koska valtiovalta on leikannut niiden rahoitusta. Sen sijaan Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee satojen miljoonien eurojen voittoa, mutta täälläkin lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten palveluja ja teetetään työt liian vähällä henkilöstöllä, totesi Helsingin Itäkeskuksessa lauantaina puhunut SKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, osoittaa, miten valheellisia ovat samojen puolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, Hakanen kritisoi.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on jättänyt aloitteen lisäbudjetista, jolla osa viime vuoden ylijäämistä ohjattaisiin peruspalveluihin, henkilöstön lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Helsingin kaupungin ja sen omien liikelaitosten yhteenlaskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa voittoa. Nämä luvut ovat kaupunginvaltuustolle jaetusta kaupungin talouden seurantaraportista 4/2006, kertoi Hakanen.

— Samaan aikaan kaupunki kuitenkin lopettaa kouluja ja terveysasemia, karsii vanhusten palveluja, henkilöstöä on liian vähän ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä.

— Kaupungilla oli viime vuoden lopulla sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Se oli 300 miljoonaa enemmän kuin kaupungilla on kaiken kaikkiaan erilaisia velkoja.

— Helsingin Energia ja muut liikelaitokset tekivät ison osan tuloksesta. Mutta myös tulos ilman liikelaitoksia oli lähes 150 miljoonaa budjetissa arvioitua parempi ja toi voittoa 34 miljoonaa.

Lisätietoja Yrjö Hakanen puh 050 341 2320

Helsingillä on varaa lähikouluihin

Miten Helsingin kaupunki suhtautuu lapsiin, nuoriin ja sivistykseen? Kaupungin johtoportaissa on asiat laitettu perin juurin väärään tärkeysjärjestykseen, kun 20 koulua uhataan lopettaa, vaikka Helsingin talous on satoja miljoonia euroja ylijäämäinen.

Koulujen lopettamisesityksiä perustellaan lasten lukumäärän vähenemisellä ja tarpeella säästää menoja. Ennusteet lasten vähenemisestä ovat kuitenkin osoittautuneet muun muassa päivähoidossa virheellisiksi ja Helsinkiin rakennetaan koko ajan lisää asuinalueita. Sitä paitsi lähikouluista ja muista palveluista riippuu osaltaan se, haluavatko lapsiperheet asua Helsingissä.

Ylisuuret luokkakoot, lasten koulumatkojen pidentäminen ja koulujen kasvatuksellisten tavoitteiden sivuuttaminen eivät ole mitään todellista säästöä. Sen sijaan voitaisiin säästää ns. sisäisistä vuokrista, joita kiinteistövirasto perii kouluilta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Niissä on selvitysten mukaan ylimääräistä katetta noin 30 prosenttia. Jos sisäiset vuokrat muutettaisiin omakustannuspohjalle, opetusvirasto säästäisi noin kolme kertaa enemmän kuin kouluja lopettamalla.

Helsingillä on varaa ylläpitää kouluja ja rakentaa niitä uusille alueille lisää. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valtuustolle marraskuun alussa esittelemän tulosennusteen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteinen tulos tältä vuodelta on peräti 348 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös lähivuosille ennustetaan satojen miljoonien ylijäämiä.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on esittänyt näistä ylijäämistä ohjattavaksi lisää rahaa muun muassa koulujen lopettamisen välttämiseksi ja ns. sisäisten vuokrien alentamiseksi. Siellä, missä lasten määrä vähenee, tulee kehittää koulujen käyttöä monitoimikeskuksina, joissa on koulutoiminnan lisäksi tiloja muille kunnan palveluille ja asukastoiminnalle. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö kannattaa näitä esityksiä ja tukee opettajien, oppilaiden ja lasten vanhempien vaatimuksia koulujen säilyttämiseksi.

Miksi rikas Helsinki lopettaa kouluja?

Voittoa tekevä köyhä kaupunkimme on ryhtynyt taas uuteen säästötoimeen. Opetusvirasto tilasi konsulttifirmalta selvityksen siitä, miten voidaan lakkauttaa noin kaksikymmentä koulua Helsingistä. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ja SKP:n Koillis-Helsingin osasto järjestivät aiheesta keskustelutilaisuuden Soinisen koululla, joka on uhanalaisten koulujen listalla.

Soinisen koulu on vain kymmenen vuotta vanha ja se on todella panostanut kasvatukseen, mm. maahanmuuttajien ja erityisopetukseen. Se on palkittu rakennuksena ja saanut ympäristömerkin. Soinisen koulua käyvän kahden lapsen äiti Sari Salminen oli järkyttynyt lopettamisaikeista.

— Järkyttävää kuulla, jos näin hyvä koulu lopetetaan. Tällä alueella ihmiset kyllä välittävät asiasta, mutta monet yksinhuoltajat ja maahanmuuttajat eivät ole ensimmäisinä barrikaadeilla.

Kaupunki on itse nostanut vuokria

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela (kok) perusteli lakkautustarvetta kolmella haasteella: oppilasmäärien pienenemisellä, erityisopetuksen tarpeen kasvulla sekä maahanmuuttajalasten määrän kasvulla. Hänen mukaansa on ”säästettävä seinistä opetukseen”. SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ei usko säästöpuheisiin. — Helsingillä on rahaa ylläpitää lähikouluja. Kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuodelta 407 miljoonan tuloksen, hän kertoi ja muistutti, että kaupunki itse perii kouluista ylisuuria markkinavuokria. Aikaisemmin Kemissä asunut Tapio Siirilä piti Helsingin tilannetta oikeasti köyhien Lapin kuntien jälkeen uskomattomalta. — Lapissa koulut pyritään säilyttämään, vaikka jonakin vuonna uusia oppilaita olisi vain muutama.

Mihin unohtui pedagogiikka?

Soinisen koulun rehtorin Leila Lindqvist ihmetteli sitä, että koulutoimen johtajan tilaama konsulttiselvitys on tehty välittämättä lainkaan pedagogiikasta.

— Sanotaan, että kouluja sulkemalla säästyy rahaa opetukseen. Mutta ne rahat on luvattu jo ennenkin! Tämä on kuin hölmöläisen peiton jatkamista, onhan samalla muita resursseja vähennetty, Lindqvist sanoo. Hän kertoo myös uhanalaisissa Hietakummun ala-asteella ja Jakomäen yläasteella olevan paljon erityisluokkia.

— Mihin pois siirrettävät erityisluokat laitetaan? Ei kehitysvamma tai oppimishäiriö ole syy kuljettaa lasta tuntikausia ympäri kaupunkia takseilla, joiden palveluihin ei voi edes kunnolla luottaa. Tutun yhteisön lakkaaminen on oppilaille iso prosessi, sanoo Lindqvist huolissaan. Jakomäen yläasteen rehtori Antti-Pekka Ihalainen kertoo lähes huvittuneena muutaman tunnin ”kuulemistilaisuudesta”, jossa kolmisenkymmentä rehtoria sai lähinnä itse kuunnella. Kouluilla odotettiin myös turhaan, että joku opetusvirastosta vaivautuisi ottamaan heihin yhteyttä.

Kuunnellaanko asukkaita?

Hakanen arvosteli sitä, että vaikka konsulttifirman esitys on saanut murskakritiikin, opetusvirasto jatkaa asian valmistelua sen pohjalta. Esityksessä tuijotetaan lähinnä rakennusten neliöitä ja esitetään niidenkin vähentämistä jopa alle opetushallituksen normien. Koulujen kasvatuksellinen ja alueellinen merkitys, erityisopetuksen tarpeet, syrjäytymisen ehkäisy ja opetusresurssien lisäämisen tarpeet on sivuutettu.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaupungin budjetista poistettavaksi koulujen vähentämistä koskevan linjauksen. Kaikki muut valtuutetut kuitenkin hyväksyivät sen. Hakasen mukaan lähikoulut voidaan turvata alentamalla kiinteistöviraston kouluilta perimiä ylisuuria markkinavuokria ja kehittämällä koulujen monitoimikäyttöä alueilla, joilla lasten määrä vähenee. Nurmelan mukaan esitys tulee lautakunnan käsittelyyn vasta vaalien jälkeen maaliskuun lopussa.

Asukastilaisuuksia ei opetusvirasto aio enää järjestää ja päätökset koulujen lopettamisesta yritetään ajaa läpi kesäaikaan. Nyt ennen vaaleja onkin syytä vaatia puolueiden edustajilta selvää kantaa koulujen säilyttämiseksi. Jos virasto ei uskalla enää kuulla asukkaita, on syytä järjestää itse tilaisuuksia lähikoulujen puolustamiseksi.

Irene Grönroos