Koronatyön sankareille kuuluu palkanlisä

Koronapandemian torjumisen etulinjassa työskenteleville terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä muiden alojen ammattilaisille pitää maksaa ylimääräinen koronalisä. On väärin, että hoito- ja hoiva-alan työntekijöiden työehtoja uhataan taas heikentää valmiuslailla, vaikka heille kuuluisi korona-ajan raskaasta työstä ylimääräinen korvaus.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallituksessa ja Kuntatyönantajan johtoelimissä istuvia eduskuntapuolueiden edustajia kantamaan vastuunsa siitä, että kunnat ja sairaanhoitopiirit lopettavat työntekijöiden huonon kohtelun. He eivät voi vetäytyä ”työmarkkinoiden” selän taakse, koska ovat itse valtion budjetin ja kuntatyönantajan kautta määrittämässä työmarkkinoita.

On kohtuutonta, että jopa voittoa tekeville pörssiyhtiöille maksetaan koronakorvauksia, mutta kovimman koronatyön tekeville naisvaltaisten matalapalkka-alojen työntekijöille ei muka voi maksaa koronalisää.

Hallituksen ja Kuntatyönantajan olisi koronakevään kokemusten perusteella pitänyt ryhtyä kiireellisiin toimiin hoito- ja hoiva-alan henkilöstön jaksamisen turvaamiseksi. Valmiuslain pakkokeinojen sijasta pitää lopultakin parantaa palkkausta, helpottaa työssä jaksamista palkkaamalla lisää työntekijöitä ja kannustaa paremmilla työehdoilla palaamaan tai kouluttautumaan hoito- ja hoivatyöhön.

Piirikomitea pitää mielettömänä, että eduskunta myönsi valtuudet ostaa kymmenellä miljardilla taisteluhävittäjiä, mutta oman terveytensäkin vaarantaville koronatyön sankareille ei muka voi maksaa palkanlisää. Helsingissä on kyse myös paikallisista poliittisista valinnoista, kun kaupunki jatkaa koronavuonnakin satojen miljoonien ylijäämien keräämistä sen sijaan, että parantaisi palvelujen resursseja ja palkkausta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
17.12.2020

Miksi Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana?

Helsingin kaupunginhallitus ehdottaa ensi vuodelle budjettia, joka tuottaa kaupungille noin 170 miljoonaa euroa ylijäämää, minkä päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot. SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa keskellä koronakriisiä kaupungin kassan paisuttamista pidetään tärkeämpänä kuin huolehtiminen asukkaiden hyvinvoinnista.

Vihreät, SDP ja RKP selittelevät kokoomuksen ajaman palvelujen resursseja leikkaavan linjan tukemista sillä, että kaupunginhallituksen neuvotteluissa saatiin jotain lisäyksiä määrärahoihin. Tosiasiassa palvelujen rahoitusta ei lisätty nykyisestä, vaan vain pienennettiin pormestari Jan Vapaavuoren esittämiä menoleikkauksia.

Stoppi palvelujen heikentämiselle

Korona-ajan olisi pitänyt tehdä kaupungin johdossakin selväksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssit ovat riittämättömät. Silti sote-palveluihin esitetään vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Kaupunki ei tällä rahoituksella huolehdi kunnolla edes nykyisistä tehtävistä, saati hoitajamitoitukseen, hoitotakuuseen ja lastensuojeluun säädetyistä tiukemmista velvoitteista. Esitys jatkaa terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaalipalvelujen keskittämistä suuriin keskuksiin ja laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii sote-määrärahoihin vähintään 50 miljoonan euron tasokorotusta sekä resursseja korona-ajan hoitovajeen korjaamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseen.

Myös varhaiskasvatukseen ja koulutukseen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Kun päiväkotien ja koulujen resurssit on jo valmiiksi alibudjetoitu, johtaa esitys ryhmäkokojen suurentamiseen, lähikoulujen karsimiseen ja ammatillisen opetuksen heikentämiseen.

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen pitää osoittaa ainakin 40 miljoonaa euroa lisää. Tasokorotus tarvitaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan määrärahoihin, joihin kokoomus, vihreät, SDP ja RKP esittävät asukasta kohti entistä vähemmän.

Helsingillä on vaikeuksia saada moniin tehtäviin osaavia työntekijöitä ja korona-aika on lisännyt monien työtaakkaa. Budjettiesitys kääntää kuitenkin tylysti selkänsä työntekijöiden oikeutettuihin esityksiin palkkojen nostamisesta. Työllistämisen kuntakokeiluun ja oppisopimuskoulutukseen ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta.

Sen sijaan, että hillitsisi asumiskustannusten nousua, budjettiesitys jatkaa vuokrien ja tonttivuokrien korottamista. Samalla kaupungin asunto-ohjelma vain lisää rakennusliikkeille ja sijoittajille suurempia voittoja tuovaa sääntelemätöntä tuotantoa.

Vaikka koronakriisi rasittaa myös Helsingin taloutta, on kaupungilla mahdollisuus suunnata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen ja ilmastotekoihin. Kyse on poliittisista valinnoista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
19.11.2020

Staran töitä ei pidä ulkoistaa

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan rakentamis- ja ympäristönhoitopalveluista vastaavan liikelaitos Staran tehtävien supistamista ja osan niistä ulkoistamista yksityisille firmoille. SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa Staran julkisten palvelutehtävien muuttamista yksityiseksi bisnekseksi.

Esitys Staran tilaaja- ja tuottajatehtävien eriyttämisestä ja toiminnan supistamisesta perustuu selvitykseen, jonka kaupunginvaltuusto käynnisti kaupunkistrategiassa ja taloussuunnitelmassa. Pormestari Jan Vapaavuoren johtama kaupunginkanslia on ottanut selvitykselle uusliberalistisen lähtökohdan, jonka mukaan kunnan liikelaitos tuottaa vain niitä palveluja, jotka eivät kiinnosta yksityisiä markkinoita tai joissa on liiaksi riskejä yksityisille yhtiöille.

Staran toiminnan supistamisella ja pilkkomisella markkinoille ei rakenneta ”maailman toimivinta kaupunkia” vaan heikennetään Helsingin kykyä vastata muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien poikkeuksellisten sääolojen, koronapandemian ja öljykatastrofien kaltaisiin haasteisiin. Esitykset ulkoistamisesta perustuvat myös taloudellisesti kyseenalaisiin arvioihin, joissa on sivuutettu monet Staran velvoitteet ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämät resurssit.

Kilpailuttamista perustellaan ”kustannussäästöillä”. Tosiasiassa tarkoitus on tarjota yksityisille yrityksille lisää markkinoita veronmaksajien, kaupungin työntekijöiden, palvelujen laadun ja ympäristön kustannuksella. Kilpailuttaminen mahdollistaa myös ”työehtoshoppailun”, jolla kaupunki on jo karsinut henkilöstömenoja muun muassa siivous- ja keittiöpalveluissa sekä satamassa.

Staralla on vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii osaamista, joka ei katkea kilpailutusten myötä. Sama koskee viheralueiden pitkäjänteistä hoitamista.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kaupunginkanslian valmistelema ulkoistamishanke tulee hylätä. On kehitettävä ja laajennettava Staran omaa toimintaa. Helsingin rakennusten, katujen ja luonnon hoitoa ei saa alistaa kapitalistiselle voitontavoittelulle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.10.2020

(Artikkelikuva: hel.fi)

Tolkkua tonttivuokrien korotuksiin

Kovat asumiskustannukset ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Kaupungilla olisi monia mahdollisuuksia hillitä asumismenojen nousua, koska Helsinki on suuri maanomistaja, vuokranantaja ja rakennuttaja. Käytännössä kaupunki kuitenkin kiihdyttää omilla päätöksillään asumiskustannusten nousua.

Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana päättyvien noin 750 tontin vuokrasopimusten tilalle kaupunki tekee sopimuksia, jotka nostavat kyseisten tonttien vuokrat moninkertaisiksi. Isoja korotuksia on tulossa muun muassa Haagan, Käpylän, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen alueella. Lisää korotuksia on jo valmisteilla vuosille 2023-2024.

Korotuksia perustellaan maan ansiottomaan arvonnousuun perustuvilla laskennallisilla arvioilla, jonka päälle lisätään vielä vuotuinen 4 prosentin tuottovaatimus ja vuotuinen indeksikorotus. Rajujen korotusten seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan vuokrissa ja yhtiövastikkeissa pelkästään tonttivuokraa vajaasta kahdesta eurosta yli kolmeen euroon asuntoneliötä kohti. Tämä koskee myös uusia asuntoja.

Tonttivuokrien kohtuuttomuutta kuvaa sekin, että kaupunki sai pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla viime vuonna noin 215 miljoonan tulot. Uusien sopimusten myötä kaupunki saa tonttipäällikön mukaan viiden seuraavan vuosikymmenen aikana 500–700 miljoonaa lisää tuloja.

Tonttivuokrien perusteet kohtuullisiksi

Vanhojen, useimmiten 50 vuotta sitten tehtyjen maanvuokrasopimusten uusiminen nostamalla vuokraa asteittain jonkin verran on perusteltua. Mutta tonttivuokrien nostaminen jopa yli kymmenkertaiseksi on kohtuutonta.

Kaupungin pitää käyttää maanomistusta keinona edistää kohtuuhintaista asumista. Tonttien myyminen ei edistä sitä. Kaupunginvaltuuston tulee sen sijaan määritellä tonttivuokrille uudet perusteet, joilla ei tavoitella satojen miljoonien eurojen lisätuottoja.

Tonttivuokrien korotusten kohtuullistamisen lisäksi kaupungin tulee edistää kohtuuhintaista asumista myös nostamalla pitkäaikaisen ara-säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta, perustamalla oma rakennusyhtiö ja käyttämällä oikeuttaa lunastaa rakentamiseen kaavoitettavia tontteja kaupungin omistukseen.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
16.10.2020

(Artikkelin kuva: hel.fi)

Helsingin asunto-ohjelman painopisteet muutettava

Helsingille valmisteltu uusi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma ei tuo helpotusta edullisten vuokra-asuntojen pulaan. Ohjelman pääsuunnat ja painopisteet pitää muuttaa asumisen hinnan saamiseksi kuriin ja viheralueille rakentamisen pysäyttämiseksi.

Ohjelman luonnoksessa esitetään pitkäaikaisesti säännellyn Ara-vuokra-asuntotuotannon osuuden säilyttämistä vain 25 prosentissa. Tämä ei turvaa säänneltyjen vuokra-asuntojen osuutta asuntokannasta edes nykyisellä tasolla, koska paljon vanhoja vuokrataloja vapautuu samaan aikaan ara-sääntelystä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii pitkäaikaisesti säänneltyjen ara-vuokra-asuntojen osuuden nostamista yli kolmannekseen seuraavan neljän vuoden aikana. Kun yksityiset rakennusliikkeet eivät tätä halua, on kaupungille perustettava oma rakennusliike. Kaupungin oman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi tarvitaan valtion toimia vuokrien sääntelemiseksi erityisesti pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella.

Asumisen ja maankäytön ohjelman luonnoksesta puuttuu kokonaan viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelman valmistelua on hallinnut rakennusliikkeiden pyrkimys muuttaa viheralueet rakennusmaaksi. Täydennysrakentamisen nimissä pilataan monia asuinalueita, joille on ominaista inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys.

SKP:n piirikomitea vaatii ohjelmaan selkeitä linjauksia siitä, että koronakriisin korostama lähiluonto, viheralueet ja kulttuuriympäristöt turvataan. Helsinkiläisten laaja toiminta Keskuspuiston, Lapinlahden, Vuosaaren rantojen, Kumpulan kallion, Riistavuoren metsän ja muiden viheralueiden puolesta pitää ottaa huomioon rakentamisen tavoitteita määriteltäessä. On sietämätöntä, että kaavoitus tapahtuu Helsingissä yhä useammin pääomasijoittajien ja rakennusliikkeiden toimesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.9.2020

(Artikkelin kuva: Uutta Helsinkiä)

Suomen hallituksen vastustettava Länsirannan osien liittämistä Israeliin

Israelin hallitus aikoo lähiaikoina liittää ison osa Länsirannan palestiinalaisalueesta Israeliin. Israel on vuodesta 1967 alkaen asuttanut palestiinalaisilta takavarikoiduille alueille perustettuihin siirtokuntiin satoja tuhansia juutalaisia. Alueiden liittäminen virallisesti osaksi Israelin valtiota rikkoisi räikeästi YK:n päätöksiä ja kansainvälistä oikeutta.

Palestiinalaisille Israelin valloituspolitiikka merkitsee kotien hävittämistä, elinkeinojen menettämisiä ja kovenevaa väkivaltaa. Poliittisesti Israelin hallitus pyrkii tuhoamaan mahdollisuudet käynnistää rauhanprosessi ja ratkoa konflikti YK:n päätösten pohjalta tunnustamalla kahden valtion olemassaolo alueella.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tuki on rohkaissut pääministeri Benjamin Netanjahua entistä pidemmälle menevään valloituspolitiikkaan. Hän pyrkii sillä myös suuntaamaan huomiota pois sisäpoliittisista vaikeuksista ja korruptiosyytteistä, joihin hän joutuu vastaaman oikeudessa. Samalla valloituspolitiikka kärjistää entisestään muutenkin vaikeaa tilannetta Lähi-idässä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Suomen hallitusta päättämään Israelin vastaisista pakotteista. Asekauppa Israelin kanssa on lopetettava. Suomen tulee tunnustaa Palestiina itsenäisenä valtiona. Hallituksen on esitettävä Euroopan unionille Israelin kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen irtisanomista ja lopetettava EU:n rahoitus ohjelmille, jotka toteutetaan Israelin kanssa.

SKP:n Helsingin piirikomitea 30.6.2020

Lapinlahtea ei saa myydä

Pormestari Jan Vapaavuori on ilmoittanut aikovansa käyttää otto-oikeutta ja tuoda kaupunginhallitukseen kaupunkiympäristölautakunnan hylkäämä esitys Lapinlahden sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä kansainväliselle sijoitusyhtiö NREP:lle. Pidämme törkeänä sitä, että kokoomuslainen pormestari asettaa kiinteistösijoittajien voitontavoittelun helsinkiläisten hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontoarvojen edelle.

Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja puisto ovat ainutlaatuinen ja arvokas kulttuuriympäristö. Sairaalan toiminnan päättymisen jälkeen Lapinlahdesta on muodostunut monipuolinen yhteisöllisen mielenterveystyön, kulttuurin, itsensä työllistämisen ja kansalaistoiminnan avoin keskus. Sitä ei saa myydä eikä yksityistää.

Myymistä on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole Lapinlahdessa omaa toimintaa. Perustelu on harhaanjohtava ja virheellinen. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, järjestää laissa säädettyjä palveluja ja edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylläpitämällä Lapinlahtea kaupunki toteuttaa juuri näitä tehtäviään.

Kyse on myös kaupungin pitkään laiminlyömästä velvollisuudesta huolehtia lailla suojellusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. On hävytöntä yrittää ulkoistaa tätä vastuuta yksityistämällä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittamalla hotelli- ja asuntorakentamista sen puistoon.

Lapinlahden myymisen sijasta kaupunginhallituksen on syytä perua vanha päätös, jonka nojalla kaupunkiympäristötoimialan johto pyrkii myymään Lapinlahden lisäksi muitakin kaupungin omistamia arvokiinteistöjä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja sen päätöksen mukaan uutta esitystä valmistelemaan asetettavan selvityshenkilön tulee luopua vaihtoehdoista, joissa Lapinlahti tai osa siitä myydään. Helsingin kaupunkikonsernin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on varaa Lapinlahden kunnostamiseen, johon tarvitaan vain runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kansalaistoiminta pysäytti Lapinlahden myymisen. Kansalaistoiminnalla voimme myös säilyttää ja kehittää Lapinlahtea kaikille avoimena yhteisenä keitaana.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 28.5.2020

Kunnon palkankorotukset kuntien työntekijöille, loppu kiky-talkoille

Kunta-alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen on välttämätöntä hyvien julkisten palvelujen turvaamiseksi. Se on myös tasa-arvokysymys, kun noin 80 prosenttia kuntien työntekijöistä on naisia.

Hallituksella on iso vastuu siitä, että kuntien tehtävien toteuttamiseen on tarpeeksi osaavia työntekijöitä. Se edellyttää myös huolehtimista riittävästä rahoituksesta nostamalla kuntien valtionosuuksia tuntuvasti.

Monien kuntien taloustilanne on vaikea, mutta Kuntatyönantaja KT liioittelee väittäessään, että kunnilla ei ole varaa työntekijäliittojen esittämiin korotuksiin ja palkkaohjelmaan. Todellisuudessa 10 vuoden aikana toteutettavan palkkaohjelman hinta olisi vain 1,5 prosenttia kuntien menoista samana aikana. Jos julkiset palvelut eivät ole kunnossa, se tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi kuin kunta-alan palkkauksen jälkeenjääneisyyden korjaaminen.

Kuntatyönantajan johdossa istuvat eduskuntapuolueiden edustajat kunnista. Ne pelaavat hävyttömästi kaksilla korteilla esittäessään eduskunnassa palvelujen kehittämistä, mutta vastustaessaan Kuntatyönantajan hallinnossa sen edellyttämää palkkojen ja muiden työehtojen parantamista. Erityisen törkeää on se, että myös jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää tekevän Helsingin kaupungin edustajat ovat mukana KT:ssä ajamassa reaalipalkkoja alentavaa linjaa.

Useilla teollisuuden aloilla on jo sovittu kiky-talkoiden lopettamisesta samalla kun palkkoja nostetaan. SKP:n Helsingin piirikomitea tukee kunta-alan ammattiliittojen vaatimuksia kunnollisista reaalipalkkojen korotuksista ja palkattomien kiky-tuntien poistamisesta. Samoin on hyvitettävä julkisten alojen työntekijöiden lomakorvausten leikkaukset. Piirikomitea tukee myös esityksiä samapalkkaisuuden edistämisestä toteuttamalla palkankorotukset euromääräisinä ja yleiskorotuksia painottaen.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kunta-alalla olisi syytä työnajan kiky-lisätuntien sijasta ryhtyä lyhentämään työaikaa ansiotasoa alentamatta esimerkiksi 6+6-tunnin työaikamallilla. Se helpottaisi työntekijöiden kohtuutonta työtaakkaa, edistäisi työllisyyttä ja helpottaisi monien palvelujen saatavuutta. Aiheellisesti on kysytty, miksi rahaa löytyy kymmenen miljardin hävittäjäkauppoihin, mutta ei työntekijöiden palkkojen ja muiden työehtojen parantamiseen.

SKP:n Helsingin piirikomitea
6.2.2020

Postin taistelusta mallia muillekin

Posti- ja logistiikka-alan ammattiliitto PAU:n lakkotaistelu toi koko työväenliikkeen kannalta tärkeän voiton. Postin johto joutui perumaan työehtoshoppailun, jolla olisi leikattu pakettilajittelijoiden palkkoja ja pidennetty heidän työaikaansa. Samalla PAU torjui pyrkimykset alentaa rajusti muidenkin postilaisten palkkoja. SKP:n Helsingin piirikomitea onnittelee postilaisia hienosta kamppailusta.

Muiden ammattiliittojen solidaarisuus ja tukilakot auttoivat postilaiset voittoon. Vasta lakkotaistelu pakotti Antti Rinteen hallituksen toimiin valtio-omistajana ja Postin johdon luopumaan pakettilajittelua koskevasta työehtoshoppailusta. Samalla kamppailu nosti esille vaatimukset postista julkisena peruspalveluna, jota ei pidä alistaa voitontavoittelulle.

Ei palkka-alelle ja kiky-tunneille

Työantajaliitot ajavat EK:n koordinoimana yleistä palkkojen alentamista, työajan pidentämistä ja yleissitovan sopimusjärjestelmän murentamista. Postilaisten taistelu osoittaa, että tähän ei tarvitse eikä pidä alistua.

Työnantajien kova linja on johtanut jo useilla aloilla lakkovaroituksiin. Joukkovoimalla ay-liike voi torjua työnantajien vaatimukset ja saada tuloksia. Nyt tarvitaan ammattiliittojen yhteisrintamaa palkka-alen ja kiky-tuntien torjumiseksi.

On aika kääntää pääomatulojen hyväksi muuttunut tulonjaon suunta reiluilla palkankorotuksilla. Toteuttamalla korotukset euromääräisinä ja liittämällä niihin tasa-arvolisät on samalla parannettava naisvaltaisten matalapalkka-alojen asemaa.

Kiky-tuntien ja työajan pidentämisen sijasta on tarvetta lyhentää työaikaa. Työn tuottavuuden kasvun ansiosta se voidaan tehdä ansiotasoa alentamatta.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Antti Rinteen hallitusta perumaan ratkaisut, joilla osa työnantajien sote-maksuista siirrettiin Sipilän hallituksen kaudella työntekijöille. Piirikomitea edellyttää hallitukselta myös tekoja, joilla se lunastaa lupauksensa työehtoshoppailun lopettamisesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
28.11.2019

Tuki Postin lakkotaistelulle

Postin työntekijöiden lakko on oikeutettu vastaus työnantajan törkeään pyrkimykseen leikata palkkoja ja pidentää työaikaa. Postin johto ajaa palkkojen alentamista keskimäärin 30 prosentilla ja vuosityöajan pidentämistä esimerkiksi kokoaikatyössä jopa kuukaudella.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että valtion omistama yhtiö on romuttamassa yleissitovia työehtosopimuksia työehtoshoppailulla ja laajentamassa työssäkäyvien köyhien joukkoa. Posti on yhtiönä tehnyt jatkuvasti voittoa, mutta yhtiön hallitus on asettanut tavoitteeksi paisuttaa voittoja halpuuttamalla työehtoja.

SKP:n piiri vaatii valtion omistajaohjauksen linjan korjaamista niin, että Postille ei aseteta pörssiyhtiöihin rinnastettavia voittotavoitteita. Valtionyhtiöiden ohjeistuksessa pitää yksiselitteisesti torjua työehtoshoppailu. Postia tulee kehittää julkisena palveluna eikä bisneksenä, jossa tehdään omistajille voittoja ja johtajille hävyttömän suuria tuloja.

Postin palveluja on parannettava. Osaavat ja motivoituneet työntekijät ovat tässä ratkaisevassa asemassa. Heille pitää maksaa kunnon palkka, jolla tulee toimeen. Työajan pidentämisen sijasta suunta pitää olla sen lyhentämiseen.

Ammattiyhdistysliikkeen on yhteisvoimin näytettävä, että työnantajien harjoittama työehtoshoppailu ei käy ja tuettava PAU:n kamppailua palkkojen alentamista ja työajan pidentämistä vastaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 11.11.2019