Rauhanvetoomus YK:n päivänä

Tämä vetoomus on tehty kansainvälisenä Yhdistyneiden Kansakuntien päivänä ja aseidenriisuntaviikon alkaessa. Olemme seuranneet kauhistuneina Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja julmaa sotaa.

Rintaman molemmin puolin julistetaan: ”Voitamme sodan, kun käytämme yhä tuhoisampia aseita.”. Vain harvat kysyvät, miten sota ratkaistaan aseilla, kun Venäjä on ydinasevaltio ja Ukraina nojaa toisen ydinasevallan, Yhdysvaltojen apuun?

Kysymme missä ovat aloitteet Ukrainan sodan lopettamiseksi ja neuvottelujen aloittamiseksi oikeudenmukaisesta rauhasta? Emme kuvittele, että tie rauhaan on helppo. Sota ei kuitenkaan lopu sotimalla vaan sopimalla.

Olemme huolestuneena seuranneet sotapuheen ja militarismin vyöryä myös Suomessa. Taisteluhävittäjiä ovat seuranneet muutkin miljardien asehankinnat, jäsenhakemus Natoon ja sen tekeminen muista pohjoismaista poiketen ilman mitään varauksia edes ydinaseista, viisumikiellot ja aitahankkeet maamme itärajalle, taipuminen Turkin vaatimuksiin kurdien oikeuksien polkemisesta ja asekaupat palestiinalaisalueita miehittävän Israelin kanssa. Eduskuntapuolueet suorastaan kilpailevat sotaisilla puheilla. Eduskuntaan tarvitaan aktiivista rauhanpolitiikkaa ajava ja militarismia vastustava vaihtoehto!

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
24.10.2022

Hoitoalan kriisiä ei ratkaista pakolla vaan rahalla

Hoitajapula ja palvelujen pitkään jatkunut alibudjetoiminen on johtanut julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kriisiin. Se on vaarantanut niin oikeudet hyvään hoitoon ja hoivaan kuin potilasturvallisuuden. On törkeää, että Sanna Marinin hallitus esittää tässä tilanteessa ensi vuodelle talousarviota, joka jopa leikkaa monien hyvinvointialueiden rahoitusta.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sote-palveluissa on yli 30 000 työntekijän vajaus, lähivuosina tarvitaan vanhuspalveluihin saman verran lisää ja lisäksi noin joka kolmas alan työntekijöistä on jäämässä eläkkeelle tällä vuosikymmenellä. Pahenevaa hoitajapulaa ei ratkaista pakolla vaan rahalla ja työoloja parantamalla. SDP:n ja Vasemmistoliiton tuki pakkotyölaille jää mustaksi luvuksi työväenliikkeen historiaan.

Solidaarisuus hoitajille

SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa Superin ja Tehyn vaatimuksille hoitajien palkkojen ja työolojen parantamisesta. Hoitajien pitää saada vaativasta ja korvaamattoman tärkeästä työstä kunnollinen korvaus. Heidän palkkansa ovat reaalisesti alentuneet noin viidellä prosentilla kymmenessä vuodessa. Samalla ne ovat jääneet yhä enemmän jälkeen yksityisen puolen ja yleisestä palkkojen kehityksestä.

Superin ja Tehyn esittämä viisivuotinen palkkaohjelma lisäisi työvoimakustannuksia vuositasolla noin 350 miljoonalla eurolla. Tästä summasta suuri osa palaisi valtiolle ja kunnille tuloveroina ja arvonlisäveroina. Helpottaessaan hoitajapulaa se toisi myös säästöjä hoidon viivästymisistä aiheutuviin menoihin.

Hallituksen ja eduskuntapuolueiden vastuu

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että hallitus ja eduskuntapuolueiden edustajat Kuntatyönantajan johdossa eivät halua tunnustaa välttämättömyyttä nostaa tuntuvasti hoitajien ja monien muidenkin kunta-alan työntekijöiden palkkoja. On suorastaan loukkaavaa tarjota hoitajille vähän yli kahden prosentin palkankorotuksia tilanteessa, jossa inflaatio laukkaa 7–8 prosentin vauhdilla. Kyse on myös tasa-arvosta, naisvaltaisen alan palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta.

Suomessa käytetään sote-palveluihin miljardeissa ja prosenteissa paljon vähemmän rahaa kuin muissa pohjoismaissa. Se näkyy hoitajien palkoissa ja työoloissa, joiden parantaminen on kaikkien sosiaali- ja terveyspalveluja tarvitsevien etu. Hoitajien taistelua on myös muiden ammattiliittojen syytä tukea, onhan kyse niidenkin jäsenten ja heidän perheidensä hyvinvoinnista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
22.9.2022

Pormestarille ja henkilöstöjohtajalle aika näyttää ovea

Helsinki on Suomen suurin työnantaja. Viime aikojen perusteella se kilpailee myös Suomen surkeimman ja ylimielisimmän työnantajan tittelistä.

Henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän kaaos jatkuu jo kuudetta kuukautta. Syyskuun alussa lähes neljä tuhatta työntekijää jäi osittain vaille palkkaa, jotkut jopa kokonaan. Lisäksi muita virheitä oli palkanmaksussa toisella neljällä tuhannella.

Päätös hankkia tietojärjestelmä Sarastialta ja ajaa alas vanha järjestelmä ennen kuin uusi toimii kunnolla, on osoittautunut katastrofaaliseksi virheeksi. Järjestelmän korjaamiseen ja konsulttien palkkioihin on käytetty miljoonia, mutta valmista ei ole tullut.

Konkreettinen vastuu ongelmista on kaupungin henkilöstöjohtaja Nina Grosilla, digitalisaatiopäällikkö Mikko Rusamalla, Taloushallintopalvelu-liikelaitoksen johtajan tehtävistä keväällä Sarastian liiketoimintajohtajaksi siirtyneellä Ulla Kukkosella ja Talpan johtokunnalla, jotka sivuuttivat henkilöstön varoitukset liian kovasta kiireestä ja henkilöresurssien vähyydestä.

Mutta myös kaupungin hallintoa johtava pormestari Juhana Vartiainen ja kaupunginhallitus ovat laiminlyöneet vastuunsa ja sivuuttaneet henkilöstön varoitukset ja esitykset.

Viimeisin osoitus kaupungin ja sen henkilöstöhallinnon johtamisen surkeasta tilasta on päätös mitättömistä kertakorvauksista (vähintään 50 euron viivästymismaksu plus viivästyskorot) niille työntekijöille, jotka eivät ole saaneet ajallaan palkkoja. Ammattijärjestöt olivat esittäneet neuvotteluja korvauksista, mutta kaupungin johto päätti asian yksipuolisesti juuri ennen sovittua neuvottelua.

Johtajat vaihtoon

Miten kauan pormestarin ja henkilöstöjohtajan annetaan jatkaa kaupungin työntekijöiden törkeää kohtelua ja rikkoa työnantajan lakisääteisiä velvoitteita palkanmaksusta, tiedottamisesta ja neuvotteluista? Kuka voi enää luottaa Helsingin kaupungin johtoon muissakaan asioissa, jos se ei piittaa edes työelämän alkeissäännöistä?

Kaupunginvaltuuston on korkea aika näyttää ovea pormestari Vartiaiselle ja henkilöstöjohtaja Grosille. Katastrofaalisen tilanteen korjaamiseksi tarvitaan uudet johtajat.

SKP:n Maunulan-Pakilan ja Pitäjänmäen osastot
8.9.2022

(Artikkelin kuva hel.fi)

Loppu sähkön hinnoilla keinottelulle

Sähkön ja muiden energiamuotojen hinta on noussut viime aikoina rajusti. Syynä hinnankorotuksiin ei ole tuotantokustannusten nousu vaan ennen kaikkea erilaisissa pörsseissä tapahtuva keinottelu. Sähkön hintataso Suomessa määräytyy pohjoismaisessa Nord Pool -sähköpörssissä, jossa on mukana myös Baltian maita ja jota hallitsee eurooppalainen pörssiyhtiö Euronext.

Pohjoismaiset sähkön tuottajat ja sähköä loppukuluttajille myyvät yhtiöt operoivat päivittäin pörssissä, tuottajat myyntitarjouksin ja ostajayhtiöt ostotarjouksin. Lisäksi pörssissä käydään kauppaa ns. futuureilla eli veikkauksilla hinnoista, joilla tuottajat ja ostajat ovat sopineet tulevat kaupat.

Pörssihinnan lähtökohtana pidetään kalleinta, käytännössä saastuttavinta tuotantomuotoa. Sähkön hinta on tässä keinottelussa moninkertaistunut viime talvesta. Tämä on mahdollistanut sen, että sähkön tuotantoyhtiöt tahkoavat ennätysmäisiä voittoja, jotka kasvattavat kuluttajien laskuja. Hallituksen esittämillä verohelpotuksilla korvataan vain pieni osa hintojen korotuksista eikä hillitä niitä.

Koska sähkö on nykyisessä ihmisyhteisössä keskeinen toiminnan ja elämisen edellytys, on energiahuolto irrotettava pörssikeinottelusta. Se on kansallistettava ja otettava paikallisella tasolla suoraan kuntien demokraattiseen hallintaan. Ylihinnoittelun leikkaamiseksi on säädettävä hintakatto energialle ja windfall-vero, jolla leikataan energiayhtiöiden voittoja.

Helenin hintoja alennettava

Helsingin kaupungin kokonaan omistama energiakonserni Helen on räikeä esimerkki keinottelusta sähköpörssissä.

Helen myy tuottamansa sähkön pörssiin, saa pörssihinnoilla voittoa ja myy sitten sähkön näin nostetulla hinnalla kuluttajille. Konserniin kuuluva Helen Sähköverkko Oy puolestaan laskuttaa markkinahintoja sähkön siirrosta Helenin omistamassa ja kaupungin rakentamassa verkossa. Kuluttajilta laskutetaan näin sekä perussähkössä että siirtomaksuina paljon enemmän kuin todelliset tuotanto- ja siirtokustannukset. Perussähkön hintaa Helen nostaa lokakuun alussa jopa 58 % ja korotus on jo kolmas vuoden aikana.

Emme hyväksy Helenin hintojen kohtuuttomia korotuksia, joita on tulossa myös kaukolämpöön. Helenin ylihintoja perustellaan sillä, että yhtiö on laajentanut myyntiä Helsingin alueen ulkopuolelle ja joutuu siksi toimimaan markkinaehtoisesti. Mikään laki ei kuitenkaan estä Heleniä myymästä helsinkiläisille edullista sähköä eriyttämällä toimintansa muualla Suomessa ja irrottamalla paikallisen myynnin pörssihinnoista. Vaadimmekin Helenin hintojen alentamista viipymättä.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
1.9.2022

Hoitajien ja koko kunta-alan palkat kuntoon

Hoitajien, opettajien ja muiden kuntien palveluissa työskentelevien kehnot palkat ja sietämättömät työolot pitää saada kuntoon. Valtion ja kuntien päättäjät ovat ne, jotka vaarantavat potilasturvallisuutta ja julkisten palvelujen toimintaa riittämättömällä rahoituksella.

Hyvin toimivia julkisia palveluja ei voi kehittää polkemalla niiden työntekijöiden palkkoja ja muita työehtoja. Se on jo johtanut hoito- ja hoivatyössä, varhaiskasvatuksessa ja eräissä muissa ammateissa alan vaihtamiseen ja jatkuvaan työvoimapulaan, pitkiin hoitojonoihin ja palveluvajeeseen. Samalla se on luonut lisää markkinoita yksityiselle hoito- ja hoivabisnekselle.

Hallitus selittelee, että se ei voi sekaantua työmarkkinajärjestöjen neuvotteluihin. Käytännössä Sanna Marinin hallitus on asettunut työnantajan puolelle ja työntekijöitä vastaan kieltäytymällä jääräpäisesti lisäämästä rahoitusta ja valmistelemalla pakkolakia lakon murtamiseksi. Vastuussa tilanteesta ovat myös Kuntatyönantajan johdossa istuvat kokoomuksen, SDP:n, keskustan, perussuomalaisten, vihreiden ja Vasemmistoliiton edustajat.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot ilmaisevat täyden tukensa hoitajien ja muiden kunta-alojen ammattiliittojen työtaisteluille parempien palkkojen ja työolojen puolesta. Osastot vaativat hallitusta kantamaan vastuunsa kuntien ja tulevien hyvinvointialueiden rahoituksen lisäämisestä viipymättä. Ei voi olla niin, että uusiin asehankintoihin riittää miljardeja, mutta ei hoitajien palkkoihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Lähiterveysasemien puolesta

Samalla SKP:n osastot vetoavat Helsingin sote-lautakuntaan, että se pysäyttää suunnitelmat lopettaa lähiterveysasemat ja keskittää palvelut jättikeskuksiin. Nämä suunnitelmat uhkaavat mm. Kannelmäen, Pitäjänmäen, Munkkiniemen, Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan, Suutarilan, Kivikon ja Kontulan, Viiskulman, Ruoholahden ja Kivelän terveysasemia. Vaarassa ovat myös Stadin asukastalot, jos kaupunki ei turvaa niiden toiminnan jatkumista ja rahoitusta sote-uudistuksessa.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
20.4.2022

Tervetuloa Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin

Vappu on työväen merkittävin kansainvälinen mielenosoitus- ja juhlapäivä. Tänä vappuna nostamme punaliput etenkin rauhan, parempien työehtojen ja ympäristötekojen puolesta. Tule marssimaan kanssamme työväen vappukulkueen Punaiseen blokkiin sunnuntana 1.5.2022.

Ei Natolle, ei militarismille! Osoitamme mieltä asevarustelun paisuttamista ja Suomen Natoon liittämistä vastaan. Nato-jäsenyys ei lisää Suomen turvallisuutta vaan riskejä joutua mukaan suurvaltojen sotiin. Rauhanaloitteet ja ympäristökysymykset on nostettava turvallisuuspolitiikan keskiöön. Suomen on liityttävä ydinaseet kieltävään YK:n sopimuksen.

Loppu imperialistisille sodille! Vaadimme sotatoimien välitöntä lopettamista ja Venäjän joukkojen vetämistä pois Ukrainasta. Myös sotilaallisesti liittoutumattomilla mailla ja ydinaseettomilla alueilla voi olla tärkeä merkitys konfliktien ehkäisemisessä. On toimittava myös Palestiinan, kurdien ja muiden sorrettujen oikeuksien puolesta. Kyse on myös arjen turvallisuudesta; sodat vauhdittavat energian, asumisen ja muiden hintojen nousua, joka iskee kipeimmin köyhiin.

Työstä kunnon palkka! Jokaiselle on taattava oikeus kunnolliseen työpaikkaan ja riittävään palkkaan. Osa-aikaisten ja silpputöiden sokkelosta on päästävä työntekijöiden etujen mukaiseen työelämään. Tuemme sote- ja kunta-alojen ammattilaisten taisteluja reilujen palkankorotusten ja parempien työolojen puolesta. Julkisen sektorin potentiaalia työllistämisessä ja uusien työpaikkojen luomisessa on hyödynnettävä. Työaikaa on lyhennettävä 6 tuntiin päivässä tai 30 tuntiin viikossa ansiotasoa alentamatta. Näin työtä voidaan jakaa ja luoda lisää työpaikkoja.

Loppu ympäristön tuhoamiselle! Suurin ihmiskuntaa koskettava uhka on ympäristökriisi. Tutkijoiden viesti on ollut jo pitkään hälyttävä: toimia ilmastonmuutoksen ja luontokadon pysäyttämiseksi tarvitaan nyt heti. Ympäristökriisin vaatii talouden ja yhteiskunnan rakenteisiin asti meneviä muutoksia. Luonnonvarojen ylikulutukseen ja jatkuvaan määrälliseen kasvuun perustuvasta kapitalismista on siirryttävä ekologisen kantokyvyn huomioivaan talous- ja yhteiskuntajärjestelmää. Paikallisesti ympäristötekoja on mahdollista tehdä muun muassa kehittämällä joukkoliikennettä ja säästämällä luonto- ja viheralueita.

Toivotamme Helsingin vappumarssin Punaiseen blokkiin tervetulleiksi kaikki nykymenoon tyytymättömät ja edistyksellistä muutosta kaipaavat! Kokoonnumme työväenvappumarssiin Hakaniemen torilla vappupäivänä 1.5. kello 11.

Kutsumme mukaan Kommunistinuorten ja Suomen kommunistisen puolueen toimintaan työväenluokan, rauhan, solidaarisuuden, tasa-arvon ja ympäristön puolesta. Päämäärämme on siirtyminen ihmistä ja luontoa riistävästä kapitalismista sosialismiin ja kohti kommunismia.

Pääkaupunkiseudun kommunistinuoret ja SKP:n Helsingin piirijärjestö
www.kommunistinuoret.fi
www.skp.fi

*****

Katso tiedot punaisen vapun tapahtumista Helsingissä tästä linkistä.

Palmian yksityistämiselle on vaihtoehto

Helsingin kaupunginhallitus valmistelee kaupungin ruoka-, siivous-, kiinteistö- ja turvapalveluja hoitavan Palmia-yhtiön myymistä. Myymistä perustellaan Palmian parin viime vuoden aikana tekemillä tappioilla ja väittämällä, etteivät nämä palvelut ole kaupungin ydintoimintaa. SKP:n piirikomitea vastustaa myymistä ja korostaa, että yksityistämiselle on vaihtoehto.

Kun kokoomus, vihreät ja RKP ajoivat läpi Palmian yhtiöittämisen, se oli kannattava kaupungin liikelaitos. Varoitimme jo silloin, että yhtiöittämisestä ja kilpailuttamisesta hyötyvät vain alan suuryritykset, jotka haluavat laajentaa markkinoitaan.

Vaikka yhtiön johdon pyrkimykset laajentaa toimintaa eri puolille maata ja kilpailuttaminen ovat vaikeuttaneet Palmian tilannetta, ei yhtiötä ole pakko myydä. Yhtiö teki vielä vuonna 2018 voittoa. Sen liikevaihto oli ennen koronaa noin 120 miljoonaa ja tappio koronavuonna 2020 vain noin 3,6 miljoonaa.

Takaisin ns. in-house-yhtiöksi

Vaihtoehtona Palmian myymiselle on sen muuttaminen takaisin kaupungin omaan toimintaan keskittyväksi ns. in-house-yhtiöksi. Se on mahdollista tehdä joidenkin vuosien siirtymäajalla, sitä mukaa kuin kilpailutetut sopimukset päättyvät. Silloin Palmia ei enää tee uusia sopimuksia muiden kuin Helsingin kanssa ja kaupunki puolestaan lopettaa sopimuskausien päättyessä kilpailuttamisen aloilla, joilla Palmia toimii.

SKP:n Helsingin piirikomitea kysyy, miksi kaupunginhallituksessa istuvat ryhmät kokoomuksesta vasemmistoliittoon ajavat yksimielisesti Palmian myymistä? Erityisesti ihmettelemme SDP:n ja Vasemmistoliiton tukea yksityistämiselle. Onko vasemmistokin sitä mieltä, että lasten, vanhusten ja henkilöstön ruokapalvelut, tilojen siivous, kiinteistöjen kunnossapito ja turvallisuus eivät kuulu kaupungin strategiaan ja ydintehtäviin?

Yksityistämisen laskut tulevat työntekijöiden ja asukkaiden maksettavaksi. Piirikomitea vetoaa yksityistämispolitiikan hylkäämiseksi ja peruspalvelujen kehittämiseksi kaupungin omana toimintana.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.2.2022

(Artikkelin kuva palmia.fi)

Stoppi Sörnäistentunnelille!

Sörnäistentunneli on kallis hukkainvestointi. SKP:n Etu-Sörkan osasto vaatii hankkeesta luopumista ja investointeja joukkoliikenteen parantamiseen.

1,6 kilometrin mittainen Sörnäisten autotunneli maksaa tämänhetkisen kustannusarvion mukaan 180 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi 25 kilometrin mittainen pikaratikka Raide-Jokeri maksaa parin vuoden takaisen arvion perusteella 386 miljoonaa euroa. Noin puolella Raide-Jokerin hinnasta saadaan siis reilu puolitoista kilometriä autotunnelia! Helsingin osuus tästä hinta-arviosta on 65 prosenttia, eli noin 250 miljoonaa euroa.

Kuten edellä todettiin, tunneli on todella kallis toteuttaa. Kun hankkeesta kysyttiin kaupunkilaisten mielipiteitä, enemmistö saaduista kannanotoista vastusti tunnelin rakentamista. Silti kaupungin johtava puolue Kokoomus ajaa hanketta eteenpäin. Muissa kysymyksissä se ajaa tiukkaa talouskuria ja leikkauksia, mutta liikenteen ökyhankkeisiin kukkaronnyörit ovat auki.

Yksityisautoilun taustalla on myös suuren ölyteollisuuden etu. Jotta ilmastokriisiin voidaan vastata, suuri osa öljyvarannoista tulisi jättää poraamatta. Tämä kuitenkin leikkaisi radikaalisti öljy-yhtiöiden voittoja, ja on siten niiden edun vastaista. Fossiilisten polttoaineiden tuottamat liikevoitot ovat jälleen yksi esimerkki, miksi voitontavoitteluun nojaavan kapitalismin sijasta tarvitaan talouden kokonaissuunnittelua ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Tunnelihanketta yritetään viherpestä jalankulun ja joukkoliikenteen edistämishankkeeksi. Tosiasiassa Sörnäistentunneli lisää yksityisautoilua 1900 autolla vuorokaudessa. Kallion, Harjun, Sörnäisten, Hermannin ja Vallilan alueella yksityisautoilu on jo nyt suuri epäviihtyisyyden aiheuttaja. Sekä liikenteen aiheuttama melu että pakokaasupäästöt ovat merkittävät. Helsinki on kirjannut strategiaansa tavoitteeksi joukkoliikenteen ja jalankulun edistämisen. Lisäksi kaupunki on julistanut ilmastohätätilan. Sörnäistentunneli on räikeässä ristiriidassa kaikkien näiden tavoitteiden kanssa.

Sörnäistentunnelin rakentaminen myös lisäisi liikennemääriä Hakaniemen alueella, ja näin loisi paineen jo moneen kertaan kuopatun Keskustatunnelihankkeen esiin kaivamiselle. Olemme vastustaneet Keskustatunnelia tähänkin saakka, ja vastustamme edelleen. Keskustatunnelia jo pariin kertaan vastustaneen SDP:n kannattaisi nyt miettiä uudemman kerran, kannattaako myöskään Sörnäistentunnelia hyväksyä.

Vaadimme, että kaupungin johto kuuntelee asukkaitaan, ja noudattaa omia strategioitaan. 180 miljoonalle eurolle on paljon parempaakin käyttöä joukkoliikenteen parantamisessa. Esimerkiksi itä-länsisuuntaista pikaraitiotietä Herttoniemestä Pasilaan ja länteen voitaisiin hyvin kiirehtiä, eikä sen toteuttaminen todellakaan tarvitse uutta tunnelia yksityisautoille. Ratikan linjaus voidaan myös tehdä ilman että halkaistaan Vallilanlaaksoa tai Keskuspuistoa.

SKP:n Etu-Sörkan osasto

(Artikkelin kuva Elokapinan, Greenpeace Helsingin ja Maan ystävien mielenosoituksesta Sörnäistentunnelia vastaan)

Pohjois- ja Koillis-Helsingin lähiterveysasemien puolesta

Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien asemakaavojen valmistelujen lähtökohdat uhkaavat johtaa useiden lähiterveysasemien lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Pohjoisen ja Koillisen Helsingin terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien palveluja aiotaan keskittää Oulunkylään ja Malmille tehtäviin suuriin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja perhekeskuksiin.

Uhattuna ovat ainakin Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat, neuvolat ja sosiaalityön toimipaikat. Palvelujen keskittäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten asemaa. Samalla se lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja irrottaisi sote-palveluja asuinalueiden tarpeista.

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Suomen kommunistisen puolueen Maunulan-Pakilan osasto vastustaa lähiterveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien keskittämistä jättikeskuksiin. Osasto vaatii Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien kaavojen lähtökohtien uudelleenmäärittelyä niin, että kaavoitus ei perustu lähiterveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen vähentämiseen.

Lisäksi on selvitettävä, millä valtuuksilla Pohjoisen ja Koillisen Helsingin lähipalveluja heikentäviä palveluverkkoratkaisuja valmistellaan. Ainakaan sote-lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös palveluverkosta, johon johtavat virkamiehet vetoavat, ei tällaisia valtuuksia antanut. Lautakunta päinvastoin totesi, että se ei ota kantaa keskusten määrään ja edellytti Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja Kallion perhekeskuksen kokemusten arvioimista ennen uusia ratkaisuja palveluverkosta.

SKP:n osasto ei hyväksy sitä, että kaavoitukseen ja tonttivarauksiin ujutetaan palveluverkoista ratkaisuja, joista ei ole kysytty asukkailta ja joista ei ole myöskään sote-lautakunnan konkreettisia päätöksiä. Puheet asukkaiden osallistumisesta suunnitteluun ja ”palvelujen saatavuudesta riittävän lähellä” ovat vailla katetta, jos valtuutetut ja lautakuntien jäsenet siunaavat tällaisen lähipalvelujen alasajon valmistelun.  

SKP:n Maunulan-Pakilan osasto
17.11.2021

Leikkaamisen sijasta lisättävä Helsingin sote-rahoitusta

Helsingin kaupunginhallituksen neuvotteluissa sovittu budjettiesitys leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla tämän vuoden tasosta. Se on julmaa piittaamattomuutta koronapandemian myötä tuhansilla kasvaneista hoitojonoista, henkilöstön uupumisesta ja muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kasvavista palvelutarpeista. Tällaisten leikkausten läpiviemisen helpottamiseksi budjettiesitystä ei julkaistu ennen kuin se oli käytännössä ratkaistu.

Kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n sopimassa budjetissa esitetään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin niihin käytetään tänä vuonna. Ensi vuonna jaettava koronapalautumisraha vähentää leikkausta, mutta vain osittain ja kertaluontoisesti.

Lisäksi budjetissa on sovittu kaupungin työterveydenhuollon kilpailuttamisesta. Noin 40 000 työntekijän työterveydenhuollosta voi tulla jättibisnes yksityisille yrityksille.

Kymmenien miljoonien leikkaamisen sijasta sote-palveluihin pitäisi kiireellisesti osoittaa ainakin pitkälle toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on sote-toimialan julkaisemien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta edellyttää myös vanhusten määrän nopea kasvu, lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet. Myöskään hoitajamitoitusta ei paranneta eikä hoitajapulaa voiteta ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Työntekijöiden palkkoja nostettava

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan budjettiesitystä niin, että esitetyt leikkaukset torjutaan ja sote-palveluihin osoitetaan päinvastoin lisärahoitusta. Palvelujen keskittämisen sijasta on turvattava lähiterveysasemat ja muun muassa kaikkien Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen.

Piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkkauksen ja työolojen parantamiseksi, erityisesti matalien palkkojen tasokorotuksesta. Työterveydenhuoltoa on kehitettävä kaupungin omana toimintana.

Rahaa näihin ja muiden toimialojen rahoitusvajeen poistamiseen löytyy kaupungin ylijäämistä, joita on kertymässä tämän vuoden tulosennusteen mukaan taas lisää yli 230 miljoonaa. Mikä muu kuin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen edistäminen selittää sen, jos julkisista palveluista leikataan, vaikka kaupunki tekee ylijäämää?

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021