Kategoria: Kannanotot

Helsingin budjettiesitys: Vaalilupaukset syötiin jo vaali-iltana

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja. SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta.

SKP:n ja asukaslistan ryhmäpuheenvuoro talousarviosta 2009

Tämä esitys ensi vuoden talousarvioksi on surullinen esimerkki siitä, miten vaalilupaukset syötiin ennen kuin edes kaikkia ääniä oli ehditty laskea. Kokoomus on taas kerran ajanut läpi linjan, joka alibudjetoi palveluja.

Sivistystoimeen budjettiesitys toisi lisää vain prosentin verran. Sosiaali- ja terveystoimen määrärahoja lisätään tämän vuoden toteutumaennusteeseen verrattuna vain neljä prosenttia. Samalla kun kaupungin omia palveluja alibudjetoidaan, esitetään ostopalvelujen osuuden lisäämistä. Myös kiinteistö- ja rakennustoimessa määrärahat kasvavat monta kertaa palveluja nopeammin, 15-16 prosentin vauhtia.

Merkillisintä tässä palvelujen alibudjetoimisessa on se, että kaupunki liikelaitoksineen on tehnyt tällä valtuustokaudella jatkuvasti satoja miljoonia voittoa. Viime vuoden ylijäämä oli 363 miljoonaa ennen ylimääräisiä rahastointeja ja tälle vuodelle ennustetaan 270 miljoonan ylijäämää. Määräaikaistileillä ja kassatalletuksissa on lähes miljardi euroa.

Laman uhatessa panostettava lisää palveluihin ja työllisyyteen

Sanotaan, että pitää olla rahaa pahan päivän varalta. Miksi nyt, kun talous taantuu, ei panosteta lisää palveluihin ja työllisyyteen? Eikö jo nyt ole liiankin pahat ajat tuhansille hoitojonossa oleville, heitteille jätetyille vanhuksille, päiväkotipaikkaa jonottaville, työttömille, asuntojonossa oleville…. Ei ole järkeä siinä, että kaupungin kassa voi hyvin, mutta yhä useammat kaupunkilaiset voivat huonosti. Kuka kantaa esimerkiksi vastuun, kun Herttoniemenrannassa toista vuotta apua turhaan jonottaneen perheen kriisi johti perhesurmaan?

Helsinkiläiset odottavat valtuustolta toisenlaisia budjettiratkaisuja. Tämä tuli vahvasti esille, kun SKP ja Helsinki-listat kokosivat asukkaiden evästyksiä siitä, mihin kaupungin ylijäämiä pitäisi käyttää. Valtuustoryhmämme on koonnut näiden evästysten pohjalta vaihtoehtobudjetin. Olemme lisäksi ottaneet huomioon monien valtuutettujen aloitteet, jotka kaupunginhallitus on sivuuttanut.

Palkkarahat eivät riitä edes sopimusten mukaisiin korotuksiin

Palkkamenoihin kaupunginhallitus esittää alle prosentin lisäystä, vaikka palkkojen jälkeenjääneisyys vaikeuttaa jo nyt työntekijöiden saamista. Se ei riitä kattamaan edes sopimusten mukaisia palkankorotuksia.

Kaupungin työntekijöitä edustava Järjestöneuvottelukunta esitti 20 miljoonan euron lisäämistä budjetin raamiin palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi. – Mutta mikä oli vastaus? Ei senttiäkään lisää, vain jo tämän vuoden budjettiin sisältyvän 5 miljoonan henkilöstömäärärahan käyttötarkoituksen osittainen muutos. Tämä linja on edesvastuuton. Se murentaa julkisia palveluja ja ajaa työntekijöitä muualle. Esimerkiksi Espoossa maksetaan työehtosopimusten päälle yksi prosentti lisää. Vetoankin valtuustoon henkilöstöryhmien yksimielisen esityksen ottamiseksi talousarvioon.

Palvelujen alibudjetoiminen jatkuu

Asukkaiden viesteissä valtuustolle on tullut toistuvasti esille huoli lähipalveluista ja aivan erityisesti terveydenhuollon, vanhustenpalvelujen, koulujen ja päiväkotien resurssipulasta. Kokoomuksen johdolla tehty budjettiesitys on valitettavan kuuro näille viesteille.

Terveysasemien ja lähikoulujen vähentämistä esitetään budjetissa jatkettavaksi. Lastensuojeluun jää edelleen kymmenien työntekijöiden vajaus. Päiväkotipaikkojen riittämättömyyteen ja ylisuuriin ryhmäkokoihin ei tule helpotusta. Terveydenhuollossa vähennetään pitkäaikaishoitopäiviä, hammashoitokäyntejä ja mielenterveyden avohoitopäiviä, vaikka palvelujen tarpeet kasvavat. Työllisyyden hoitamisen määrärahoja leikataan, vaikka lama uhkaa ja palveluista puuttuu työntekijöitä.

Ostopalvelut rikastuttavat bisnesmiehiä

Omien palvelujen alibudjetoiminen ja ostopalvelujen lisääminen tulee kalliiksi. Tästä huolimatta kaupunginhallitus esittää yksityisten ostopalvelujen käytön laajentamista terveydenhuollossa ja jopa terveyskeskuksen ydintoiminnoissa. Tätä linjaa ujutetaan myös terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston palvelustrategioihin, joita ei ilmeisesti aiota tuoda edes valtuuston päätettäväksi.

Ostopalvelujen lisäämisestä hyötyvät eniten bisnesmiehet, kuten MedOnen johtaja Pertti Karjalainen, joka rikastui ulkoistamisten avulla viime vuonna 22 miljoonaa eikä maksanut siitä senttiäkään kunnallisveroa. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaupungin palvelujen siirtämistä yksityisen voitontavoittelun kohteeksi.

On hyvä, että kaupunginhallitus torjui kaupunginjohtajan ja joukkoliikennelautakunnan esitykset joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisesta. Mutta mihin jäivät vaalilupaukset lippujen hintojen puolittamisesta? Entä lupaukset eläkeläisten alennuksista?

Budjettiesityksestä puuttuvat muutenkin konkreettiset ilmastoteot. Tähän ei sisälly konkreettisia päätöksiä investoinneista uusiutuvaan energiaa. Ryhmämme palaa tähän asiaan valtuustoon tulevan energialinjausten raportoinnin yhteydessä. Mielestämme eduskunnassa tehdyt aloitteet ilmastopäästöjen vähentämisestä 5 prosentilla vuosittain tulee toteuttaa myös kuntatasolla.

Energialaitosta ja satamaa ei pidä yhtiöittää

Budjettiesitykseen sisältyy edelleen kaupunginjohtajan ajama linjanveto, jonka mukaan ”talouden sopeutustoimia” pitää jatkaa, jotta Helsingin Energian tuloutuksia muiden palvelujen rahoitukseen voidaan vähentää.

Tässä on kyse puhtaasti ideologisesta valinnasta, jolla kavennetaan julkisten palvelujen rahoitusperustaa bisnestavoitteiden hyväksi. Samoja tavoitteita palvelevat pyrkimykset yhtiöittää energialaitos ja satama. SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa niiden yhtiöittämistä. Kaupunkilaisten rahoilla rakennetun energialaitoksen tuotot kuuluvat asukkaille. Niitä pitää käyttää palveluihin ja energian hintojen nousun hillitsemiseen.

Kohtuuttomat vuokrankorotukset estettävä

Asumiskustannusten nousu ja erityisesti kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute ovat Helsingin kehityksen suurimpia esteitä. Kaupungilla on monia keinoja vaikuttaa asiaan, mutta niihin ei budjettiesityksessä ole haluttu tarttua. Kiinteistötoimelle aiotaan kerätä miljoonia lisää nostamalla tonttivuokria, vaikka ennen vaaleja lähes kaikki ryhmät lupasivat toisin. Myös tuhansien kaupungin asuntojen vuokria aiotaan nostaa keskimääräistä arava-asuntojen tasoa enemmän. Nyt ei tarvita loputonta selvittelyä. On aika lunastaa lupaukset kohtuuttomien vuokrankorotusten estämisestä. Tekoja tarvitaan myös vuokra-asuntotuotannon romahduksen estämiseksi ja asunnottomuuden poistamiseksi.

Miksi vasemmiston ja vihreiden enemmistö alistuu kokoomukselle?

Täällä valtuustossa on vasemmiston ja vihreiden enemmistö. Kokoomus kuitenkin jyräsi budjettineuvotteluissa vihreiden avulla sosialidemokraatit kolmen suuren pöydässä. Muille kaupunginhallituksen ryhmille jätettiin vain muruset isojen pöydältä.

Kysynkin erityisesti sosialidemokraateilta ja vasemmistoliittolaisilta, eikä vaalituloksista ole syytä tehdä johtopäätökset ja tehdä selvä pesäero kokoomukseen? Miksi neuvotteluissa on taas kerran hyväksytty palvelujen alibudjetoiminen? Miksi peruspalvelujen rahoitus on uhrattu kaupungin johdon bisnestavoitteille ja ylimitoitetuille kasvuhankkeille?

Vastaesitykset

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esittää budjettiesityksen korjaamiseksi 11 vastaesitystä ja 6 pontta. Vastaesitystemme kustannukset ovat noin 96 miljoonaa euroa. Se on alle kolmannes kaupunkikonsernin viime vuonna tekemästä tuloksesta.

Esitämme:

— 20 miljoonaa euroa käytettäväksi henkilöstön palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Poistetaan perusteluista Helsingin energian tuloutusten vähentämistä koskeva linjaus (s.15).

— 15 miljoonaa lisää tariffitukeen HKL:n lippujen hintojen alentamiseen ja vuorojen lisäämiseen.

— 19,8 miljoonaa lisää sosiaalivirastolle (vanhuspalveluihin 5,6 miljoonaa, kotipalveluihin 4,2 miljoonaa, vanhusasiamiehen ja vastuualueiden sosiaaliasiamiesten palkkaamiseen 0,6miljoonaa, lasten päivähoitoon 4 miljoonaa ja lastensuojeluun ym lapsiperheiden palveluihin 5 miljoonaa)

— 14 miljoonaa terveyskeskukselle (terveysasemien vastuuväestöjen pienentämiseen, palvelujen saatavuuden parantamiseen, terveysasemaverkon supistamisen välttämiseen ja terveyskeskusmaksujen poistamiseen 5 miljoonaa, hammashoidon ja psykiatrian palveluihin 4 miljoonaa, HUS:n ja muuhun erikoissairaanhoitoon 4 miljoonaa, kotisairaanhoitoon 2 miljoonaa). Poistetaan valtuutus kilpailuttaa osa terveyskeskuksen ydintoiminnoista ja niihin liittyvistä tehtävistä (s. 198).

— 7 miljoonaa opetusvirastolle (lähikoulujen säilyttämiseen ja opetuksen resursseihin 5 miljoonaa, oppilashuoltoon 2 miljoonaa). Poistetaan linjaus kouluverkon ”tarkistamisen jatkamisesta” (s. 218).

— 5 miljoonaa työllisyyden hoitamiseen, pätkätyösuhteiden vakinaistamiseen ja varahenkilöjärjestelmien kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähikirjastojen kehittämiseen.

— 2 miljoonaa lähiöiden kulttuuritoimintaan ja kunnalliseen elokuvateatteritoiminnan käynnistämiseen.

— 1 miljoona nuorisotoimeen, mm. nuorisotiloihin.

— 10 miljoonaa vähennetään Kiinteistöviraston tuloista 2009 ja 20 miljoonaa 2010 alkaen tonttivuokrien kohtuullistamiseksi.

Ponnet

1. Valtuusto edellyttää, että seuraavan talousarvion sitovien tavoitteiden joukkoon otetaan kasvihuonepäästöjen vähentäminen vuosittain 5 prosentilla.

2. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus tuo valtuustolle selvityksen toimista asunnottomuusohjelman ja asunto-ohjelman asuntotuotantoa koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi.

3. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallituksen käyttövaroista osoitetaan historiatoimikunnalle erillinen määräraha käytettäväksi Santahaminan ja Suomenlinnan punavankileirien historian tutkimisen tukemiseen.

4. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus kiirehtii Maunulan keskustan suunnittelua ja toteuttamista niin, että kirjaston, työväenopiston ja mahdolliset muut julkiset tilat toteutetaan samanaikaisesti alueen muun rakentamisen kanssa.

5. Valtuusto edellyttää, että maahanmuuttajien suomen kielen opetusta edistetään opetusviraston ja työväenopiston opetusta lisäämällä sekä erilaisten harrastustoimintojen yhteydessä tapahtuvaa oppimista tukemalla.

6. Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus osoittaa Asukastalotoiminnan tukemiseen lisää resursseja esimerkiksi Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan kautta.

5.11.2008 Helsingin valtuustossa
Kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen

Helsingin asukkaiden palveluja ja varoja rosvotaan

Helsinkiläisten julkisia palveluja ja yhteistä omaisuutta rosvotaan häikäilemättömästi. Helsingin kaupunki ja sen liikelaitokset tekivät viime vuonna voittoa 258 miljoonaa euroa, mutta tästä huolimatta kaupungin johto heikentää edelleen julkisia palveluja. Samalla palveluja muokataan uudelleen tuottavuutta ja liikevoittoja, ei ihmisten tarpeita silmällä pitäen. Grynderit ja suursijoittajat rohmuavat kaupungin johdon suostumuksella kaupungin arvokkaimpia tontteja ja kiihdyttävät asumiskustannusten nousua.

Helsingissä toteutetaan jo pitkälti pääministeri Matti Vanhasen äskeisessä linjapuheessaan kunnille esittämää markkinaehtoista linjaa. Pääministerin mukaan kuntien päätöksenteko on muokattava tilaaja-tuottajamalliksi, jossa kunta on vain maksaja ja asiakas. Vanhanen vuokraisi esimerkiksi kunnan terveyskeskukset jatkossa yksityisille lääkärifirmoille ja yksityistäisi vanhuspalveluja. Viime kädessä Vanhasen mukaan julkisen vallan pitäisi rajoittua vain ”huolehtimaan sellaisista asioista, joista yksityinen sektori ei pysty huolehtimaan”.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous vastustaa porvarihallituksen ja Helsingin kaupungin johdon ajamaa julkisten palvelujen heikentämistä, päivähoito- ja terveyskeskusmaksujen korottamista sekä palvelujen yksityistämistä.

Ihmisten perusoikeuksia ei saa alistaa markkinoiden saalistukselle. Helsingin kaupungin on lopetettava terveysasemien, koulujen, päiväkotien, vanhusten palvelujen ja muiden peruspalvelujen karsiminen. Kaupungin kaavailemista tonttivuokrien korotuksista on luovuttava ja vuokria on päinvastoin alennettava.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii, että kaupungin keräämistä satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa ennen kaikkea peruspalveluihin, kaupungin työntekijöiden palkkojen nostamiseen ja henkilöstön lisäämiseen, asumiskustannusten alentamiseen ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiseen Helsingin energiatuotannossa sekä joukkoliikenteen lippujen hintojen alentamiseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 12.4.08

Avoin kysymys SDP:n, vihreiden ja VAS:n valtuustoryhmille

Mihin ovat unohtuneet lupaukset Helsingin peruspalvelujen alibudjetoimisen lopettamisesta, työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamisesta ja tonttivuokrien kohtuullistamisesta? Tätä on syytä kysyä SDP:n, vihreiden ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmiltä, jotka ovat luvanneet korjausta näihin ongelmiin.

Kaupunginhallituksessa ne hyväksyivät kuitenkin viime viikolla ensi vuoden talousarvion valmistelulle raamin, joka edellyttää palvelujen rahoituksen leikkaamista purkamalla asteittain energialaitoksen voittovaroista tehdyt siirrot palvelujen rahoitukseen. Viime vuosina nämä tuloutukset ovat olleet 100 – 200 miljoonaa euroa.

Raamin mukaan lähipalvelujen karsiminen jatkuu. Työntekijöiden palkkojen korottamiseen Helsinki-lisällä ei ole raamissa varattu senttiäkään. Ei myöskään tonttivuokrien alentamiseen. Etenkin terveyspalveluja aiotaan kilpailuttaa ja yksityistää entistä laajemmin.

SKP:n Helsingin piirikomitea haastaa SDP:n, vihreiden ja VAS:n edustajia irtaantumaan yhteistyöstä oikeiston kanssa ja käyttämään valtuuston punavihreää enemmistöä kaupungin palvelujen parantamiseen. Helsingin esimerkiksi viime vuonna tekemä 295 miljoonan ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on rahaa parantaa palveluja. Näistä ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin, työntekijöiden palkkojen korottamiseen Helsinki-lisällä, tonttivuokrien alentamiseen, joukkoliikenteeseen ja uusiutuvan energian investointeihin.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea

Helsingissä 5.3.2008

Helsingin budjettiesitys ei tuo korjausta palveluhin eikä palkkoihin

SKP:n ja asukaslistan ryhmä on tyytymätön ylipormestari Jussi Pajusen esitykseen Helsingin ensi vuoden talousarvioksi ja esittää tuntuvia lisäyksiä erityisesti peruspalveluihin ja henkilöstön palkkoihin, kertoo kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

— Esitys jatkaa monien peruspalvelujen alibudjetoimista. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin esitetty summa on vain nimelliset kolme prosenttia enemmän kuin tämän vuoden menot uusimman talouden seurantaraportin mukaan. Kyse on siis vain inflaatiotarkistuksesta, jolla ei korjata esimerkiksi lapsiperheiden ja vanhusten palvelujen puutteita. Kun työehtosopimusten mukaiset palkkojen korotukset ja ostopalvelujen lisäys vievät tästä pääosan, ovat käyttömenot käytännössä jäissä.

— Palkkamenoihin on varattu ensi vuodelle vain runsaan kuuden prosentin lisäys. Tällä ei korjata työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä eikä poisteta henkilöstövajausta. Kahden seuraavan vuoden aikanakaan palkkasumma ei kasva Kunnallisen työmarkkinalaitoksen lupaamaa12-13 prosenttia, vaan nousu jää alle 10 prosenttiin.

— Esitämme budjettiesityksen korjaamista ohjaamalla kaupungin liikelaitosten ylijäämistä useita kymmeniä miljoonia lisää peruspalveluihin ja lisäämällä 30 miljoonaa euroa työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen valtakunnallista sopimusta täydentävällä Helsinki-lisällä. Joukkoliikenteen lippujen hintojen korottamisen sijasta on lisättävä tuntuvasti tariffitukea kaupungin liikennelaitokselle.

Hakanen muistuttaa, että Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee tänäkin vuonna ennusteiden mukaan yli 200 miljoonan euron voittoa.

SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen 28.9.07

Muistutus keskustatunnelin asemakaavaehdotuksesta

Helsingin kaupunginhallitukselle

Viite: kuulutus 31.8.2007

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry pitää ehdotusta Keskustatunnelin asemakaavasta Helsingin liikenne- ja kestävän kehityksen politiikan sekä helsinkiläisten etujen vastaisena. Esitämme sen hylkäämistä.

Keskustatunneli lisäisi yksityisautoliikennettä keskustaan ja läpikulkuliikennettä, vähentäisi joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja lisäisi kasvihuonekaasupäästöjä. Keskustatunnelin kanssa käsi kädessä kulkee kiihtyvä pysäköintilaitosten rakentaminen ja laajentaminen Helsingin keskustassa.

Helsingin keskustatunneli on ristiriidassa Helsingin kaupungin Kestävän kehityksen toimintaohjelman kanssa, jonka tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta henkilöautoista. Toimintaohjelman vuoden 2007 seurantaraportissa todetaan, että joukkoliikenteen käyttö on Helsingissä laskussa ja että tarvitaan erityistä panostusta joukkoliikenteeseen. Joukkoliikenneinvestoinnit ovat pääkaupunkiseudulla kuitenkin vähentyneet vuodesta 1999 lähtien.

Kaupungin vuoden 2006 ympäristöraportissa todetaan, että liikenteen vaikutukset paikalliseen ilmanlaatuun ja meluun ovat Helsingissä merkittävä ympäristöongelma. Henkilöautoliikenteen määrä on jatkuvasti kasvanut ja joukkoliikenteen matkustajamäärät laskeneet. Keskustatunneli vain pahentaisi hyvin tiedossa olevaa ongelmaa.

Keskustatunneli maksaisi reippaasti yli puoli miljardia euroa. Sen suunnittelun ja toteuttamisen kustannukset ja työmäärä kilpailevat ja ovat ristiriidassa kestävän kehityksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoitteiden kanssa.

Mielestämme Keskustatunnelin asemakaava on valmisteltu puutteellisesti. Sen ilmanlaatuvaikutusten arviot eivät ole ajan tasalla. Todellista vaihtoehtoa, joka perustuisi voimakkaaseen raideliikenteen kehittämiseen (kuten metron laajentaminen, Kehärata, Pisara-ratalenkki, raitiotieverkoston laajentaminen, Raide-Jokeri) ja ruuhkamaksuihin, ei kaavan valmistelussa ole tarkasteltu.

19.9.2007 SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry

Lähikoulujen puolustajille tärkeitä voittoja

Yrjö Hakanen 16.5.07 Helsingissä:

Lopetettavaksi esitettyjen koulujen listan olennainen lyhentyminen on lähikouluja puolustaneiden oppilaiden, lasten vanhempien, opettajien ja järjestöjen voitto. Samalla se osoittaa, että asukkaiden ei tarvitse alistua lähipalvelujen heikentämiseen eikä kaupungin virkamiesjohdon saneluun, kommentoi SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston esitystä kouluverkosta.

— Opetusviraston johdon koulujen lopettamiselle esittämien perustelujen osoittautuminen koulu koulun jälkeen virheellisiksi kertoo siitä, miten mielivaltaisesta ja poliittisesta hankkeesta kouluverkon tarkistamisessa on ollut kyse.

— Tarkoituksena on selvästi ollut luoda lisää markkinoita yksityisille kouluille samalla kun kaupungin kiinteistötalous on jyrännyt alleen koulujen kasvatukselliset tavoitteet. Tähän viittaavat myös julkisuuteen tulleet tiedot siitä, että eräät yksityiset koulut olivat jo ilmaisseet kiinnostuksensa saada käyttöön lopetettavien kunnallisten koulujen tiloja.

Lopetettavien koulujen listalle on jäänyt Pukinmäen ala-aste, Etu-Töölön ylä-aste ja Laajasalon lukio. Sivukoulujen osalta kiistanalaisimpiin esityksiin kuuluu Malminkartanon ala-asteen sivupisteestä lopettaminen.

— SKP:n ja asukaslistan ryhmä vastustaa kaikkien näiden koulujen lopettamista, Hakanen kertoi. Joidenkin koulujen sivutoimipisteiden lopettaminen voi sen sijaan tulla kyseeseen.

— Huonoa opetuslautakunnalle tehdyssä uudessa esityksessä on myös se, että siinä ei hylätä lopullisesti Jakomäen ala-asteen lopettamishanketta. Sitä ja eräitä sivukouluja koskevat lopulliset ratkaisut tehtäisiin vasta myöhemmin, vuoteen 2010 mennessä.

— Samalla kun lautakunnan on syytä korjata esitystä vielä näiltä osin, on ryhdyttävä toimiin koulujen resurssien lisäämiseksi siirtymällä kaupungin kouluilta perimissä sisäisissä vuokrissa markkinahinnoittelusta omakustannuspohjalle.

— Ei ole mitään perusteita sille, että Helsinki perii veronmaksajien rahoilla rakennetuista kouluista keskimäärin yli kaksi kertaa korkeampaa pääomavuokraa kuin naapurikunnat, Hakanen totesi.

Lähikoulujen puolesta

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa opetusviraston esitystä, joka merkitsisi muun muassa 11 peruskoulun ja 2 – 3 lukion lopettamista.

Helsingin kaupunki tekee voittoa. Viime vuoden tilinpäätöksen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos oli noin 400 miljoonaa euroa voittoa. Mitään tarvetta säästää kouluista ei siis ole. Tärkeysjärjestys on väärä, jos rahaa ei riitä lähikouluihin ja lasten hyvinvointiin samaan aikaan kun keskustatunnelin kaltaisiin hankkeisiin aiotaan käyttää yli puoli miljardia euroa.

Opetusviraston laskelmassa 1 – 4 miljoonan euron säästöistä on otettu huomioon vain viraston oman kulut. Siinä ei otettu lukuun koulujen käyttötarkoituksen muuttamisesta kiinteistövirastolle aiheutuvia kuluja. Selvyyttä ei ole siitäkään, löytyykö kaikille kouluille uutta käyttöä. Lisäksi Helsinki perii kouluilta noin kaksi kertaa korkeampia pääomavuokria kuin muut isot kaupungit.

Opetusviraston esityksessä lasten lukumäärää koskevat alueellisesti arviot on esitetty vain viiden seuraavan vuoden osalta. Kuitenkin useilla alueilla kouluikäisten lasten lukumäärä tulee kasvamaan 2010-luvun aikana. Lisäksi on tulossa täydennysrakentamista ja uusia alueita, jotka tuovat lisää lapsiperheitä, jos lähikoulut ja muut palvelut ovat kunnossa. Koulujen sulkeminen vain lasten määrän tilapäisen vähenemisen perusteella on ehdottomasti väärä linja.

Kaikkein tärkein eli opetuksen kehittäminen ja lasten etu on jäänyt opetusviraston valmisteluissa kiinteistötalouden jalkoihin. Koulujen vähentämisen sijasta tarvitaan lisää resursseja opetuksen ja erityisopetuksen kehittämiseen, opetusryhmien pienentämiseen, koulutilojen parantamiseen sekä koulujen kehittämiseen asuinalueiden tärkeinä monitoimikeskuksina.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous vaatii opetuslautakuntaa hylkäämään opetusviraston esityksen. Vaihtoehtona koulujen vähentämiselle esitämme, että opetusvirasto ja lautakunta ryhtyvät muun muassa seuraaviin toimiin:

– kaupungin kiinteistöviraston ja tilakeskuksen kouluilta perimien ns. sisäisten vuokrien muuttaminen omakustannuspohjalle. Tästä opetusvirastolle kertyviä säästöjä voitaisiin käyttää opetusryhmien pienentämiseen, erityisopetuksen kehittämiseen, maahanmuuttajien kieli- ja muuhun opetukseen, opettajien palkkaukseen jne.

– koulutilojen monitoimikäytön kehittämistä siellä, missä koulujen tilatarve vähenee lähivuosina tilapäisesti. Tähän on tarpeita ja mahdollisuuksia muun muassa lasten aamu- ja iltapäivätoiminnassa, päivähoidossa, muissa peruspalveluihin sekä harrastus- ja asukastoiminnassa.

– uusien asuinalueiden suunnittelemissa sen varmistamiseen, että niihin turvataan heti alusta alkaen korkeatasoinen lähikouluverkosto.

– riittävien varojen turvaamiseksi tarvittaviin peruskorjauksiin, opetusvälineiden hankintoihin ja muihin opetustilojen kehittämishankkeisiin.

Korostamme, että kaupungin ja sen liikelaitosten ylijäämistä voidaan ohjata esimerkiksi lisäbudjetilla lisää rahaa koulujen ja muiden peruspalvelujen tarpeisiin.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous 14.4.07

Aravajärjestelmää ei saa lopettaa

— Helsingin perustettava oma asuntojen rakentamisyksikkö

Porvarihallituksen oikeistolaista linjaa kuvaa sen aikomus lopettaa arava-asuntotuotanto. Tällainen hanke palvelee vain gryndereiden ja pankkien etuja. Se pahentaa entisestään kohtuuhintaisten asuntojen pulaa ja kiihdyttää asumiskustannusten nousua.

Hallitus nostaa asumiskustannuksia myös kiristämällä muun muassa asumiseen kohdistuvia energiaveroja.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea vastustaa aravajärjestelmän alasajoa. Aravalainoituksen lopettamisen sijasta on muutettava aravalainojen ehdot edullisemmiksi muun muassa alentamalla niiden korkoja. SKP:n piirikomitea vaatii myös palaamista vuokrasääntelyyn.

Helsingin kaupungin uuden asunto-ohjelman valmistelussa pitää SKP:n piirijärjestön mielestä päähuomio suunnata kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämiseen. Uusista asuntoalueista ei saa tehdä sellaisia, joihin on varaa muuttaa vain rikkailla.

Helsingissä on valmiiksi kaavoitettua tonttimaata noin 70 – 80 000 asukkaalle. Yksityiset rakennusliikkeet jarruttavat näiden jo kaavoitettujen alueiden rakentamista, jotta hintataso ei laske kun kalliille asunnoille ei riitä tarpeeksi kysyntää.

SKP:n Helsingin piirijärjestö esittää kaupungin oman asuntojen rakentamisyksikön perustamista kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi. Kaupunki voi hillitä asumiskustannusten nousua myös lopettamalla tonttimaan myymisen.

Helsingin Energian hintojen korotukset perusteettomia

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää perusteettomina ennätysvoittoja tekevän Helsingin Energian ilmoittamia hintojen korotuksia. Piirijärjestö vaatii energialaitoksen hinnoitteluperusteiden muuttamista niin, että tariffien laskentaperusteet irrotetaan sähkömarkkinoilla tapahtuvasta keinottelusta, jolla hintoja nostetaan muun muassa pohjoismaiseen sähköpörssiin vedoten.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Helsinki teki voittoa 407 miljoonaa. Miksi rahaa ei riitä palveluihin?

Helsingin kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuonna 407 miljoonan euron voittoa. Samaan aikaan lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten ja vammaisten palveluja ja kaupungin työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tammikuussa kaupunginvaltuustolle jaetun talouden seurantaraportin 4/2006 mukaan Helsingin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhdistetty tulos on peräti 406,8 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät jo investointien rahoitusmenot ja poistot. Tulos on 376 miljoonaa euroa budjetoitua parempi.

Rahaa 300 miljoonaa enemmän kuin velkaa

Talousjohto esittää voittojen näyttämistä pienempänä tekemällä ylimääräisiä varauksia noin 125 miljoonalla eurolla. Niiden jälkeenkin ylijäämä on 285 miljoonaa euroa. Raportin mukaan kaupungilla oli vuoden lopulla rahaa sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Velkaa oli 680 miljoonaa. Eli kaupunki voisi maksaa kerralla pois kaikki velat ja jäljelle jäisi vielä lähes 300 miljoonaa euroa.

Helsingin Energian ylivoitot

Energialaitoksella on ollut iso osuus tuloksen tekemisessä. Helsingin Energian tulosennuste on raportissa 234 miljoonaa ylijäämäinen. Tässä on jo huomioitu lähes sadan miljoonan euron investointivaraus Hanasaari A-voimalan purkamiseen. Ylijäämää on kasvattanut korkeiden hintojen ohella sähkönsiirtoverkon yhtiöittämisestä syntynyt myyntivoitto.

Voittoa myös ilman liikelaitoksia

Kaupungin talouden ylijäämäisyys ei johdu kuitenkaan vain liikelaitosten voitoista. Myös toiminta ilman liikelaitoksia on lähes 150 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä parempi ja toi 34 miljoonan voiton. Tähän vaikuttivat muun muassa ennakoitua suuremman verotulot ja tonttien myyntitulot.

Miksi peruspalveluja alibudjetoidaan?

Kunnille valtion kautta tulevan rahoituksen leikkaamisen takia useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta. Sen sijaan Helsingissä olisi taloudellisia mahdollisuuksia parantaa palveluja, lisätä henkilöstöä ja parantaa työntekijöiden palkkoja.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, on paljastava osoitus siitä, miten valheellisia ovat eduskuntapuolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, toteaa SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Helsingissä olisi rahaa parantaa heti palveluja, lisätä henkilöstöä ja korjata näiden pääosin naisvaltaisten alojen työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyttä. Kaikki muut valtuustoryhmät kokoomuksesta ja sosialidemokraateista aina vasemmistoliittoon ja perussuomalaisiin asti hyväksyivät kuitenkin budjetin, joka jatkaa peruspalvelujen alibudjetoimista.

Budjetti hyväksyttiin lopulta äänin 80 – 1 vain Yrjö Hakasen kannattaessa lisäyksiä määrärahoihin, henkilöstön määrään ja työntekijöiden palkkoihin. Kaikki muut valtuutetut hyväksyivät budjettiin myös linjaukset koulujen, terveysasemien ja nuorisotilojen vähentämisestä, vaikka nyt esiintyvät muka tästä huolestuneina.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen, Hakanen arvioi.

Helsingissä ei pidä lopettaa kouluja

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä vastustaa Helsingin opetusviraston esitystä 11 peruskoulun ja 2-3 lukion lopettamisesta. Helsingin kaupungin talouden satojen miljoonien eurojen ylijäämä osoittaa, että koulumenoista ei ole mitään tarvetta säästää. Koulujen lopettaminen ei tuo edes todellista säästöä, kun otetaan huomioon opetusviraston kulujen lisäksi myös kiinteistövirastolle tilojen uuteen käyttötarkoitukseen muuttamisesta aiheutuvat menot ja lähikoulujen merkitys lapsiperheille.

Opetusviraston esitys perustuu lähtökohdiltaan selvitykseen, joka keskittyy lähinnä koulujen neliömääriin, vuokrakuluihin ja lähivuosien lapsimääräennusteisiin. Lupauksista huolimatta päätöksenteon pohjaksi ei ole tehty konkreettisia selvityksiä siitä, mitä tarpeita on opetuksen kehittämiseen, opetusryhmien pienentämiseen sekä erityisopetuksessa, aamu- ja iltapäivähoidossa, kerhotoiminnassa ja koulutilojen käytössä alueen asukastoimintaan.

Lapsimäärien osalta opetusviraston esitys perustuu vain viiden seuraavan vuoden laskelmiin. Tilastojen mukaan lasten syntyvyys on kuitenkin kääntynyt Helsingissä nousuun ja useille alueille ollaan rakentamassa lisää asuntoja. Ei ole järkeä lopettaa kouluja lasten lukumäärän tilapäisen vähenemisen takia, kun jo nyt tiedetään, että kouluikäisten lasten määrä kääntyy muutamien vuosien kuluttua nousuun. Koulujen lopettaminen tilanteessa, jossa kaupunki tekee satojen miljoonien voittoa, olisi viesti siitä, että kaupunki ei välitä lapsiperheistä.

Opetuslautakunnan on syytä hylätä kokonaan opetusviraston esitys ja ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja koulujen lopettamiselle. Ehdotamme vaihtoehtona koulujen lopettamiselle ensinnäkin kaupungin kouluilta perimien markkinaehtoisten sisäisten vuokrien muuttamista omakustannuspohjalle. Toiseksi, siellä missä koulujen tilatarve ehkä tilapäisesti vähenee, on syytä kehittää koulutilojen monitoimikäyttöä mm. lasten iltapäivähoitoon, harrastustoimintaan, muihin palveluihin ja asukastoimintaan. Kolmanneksi ehdotamme, että kaupungin ja sen liikelaitosten viime vuonna tekemistä 400 miljoonan euron voitoista ohjataan lisää rahaa koulujen ja muiden peruspalvelujen tarpeisiin.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä 28.3.07