Helsingillä on varaa lähikouluihin

Miten Helsingin kaupunki suhtautuu lapsiin, nuoriin ja sivistykseen? Kaupungin johtoportaissa on asiat laitettu perin juurin väärään tärkeysjärjestykseen, kun 20 koulua uhataan lopettaa, vaikka Helsingin talous on satoja miljoonia euroja ylijäämäinen.

Koulujen lopettamisesityksiä perustellaan lasten lukumäärän vähenemisellä ja tarpeella säästää menoja. Ennusteet lasten vähenemisestä ovat kuitenkin osoittautuneet muun muassa päivähoidossa virheellisiksi ja Helsinkiin rakennetaan koko ajan lisää asuinalueita. Sitä paitsi lähikouluista ja muista palveluista riippuu osaltaan se, haluavatko lapsiperheet asua Helsingissä.

Ylisuuret luokkakoot, lasten koulumatkojen pidentäminen ja koulujen kasvatuksellisten tavoitteiden sivuuttaminen eivät ole mitään todellista säästöä. Sen sijaan voitaisiin säästää ns. sisäisistä vuokrista, joita kiinteistövirasto perii kouluilta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Niissä on selvitysten mukaan ylimääräistä katetta noin 30 prosenttia. Jos sisäiset vuokrat muutettaisiin omakustannuspohjalle, opetusvirasto säästäisi noin kolme kertaa enemmän kuin kouluja lopettamalla.

Helsingillä on varaa ylläpitää kouluja ja rakentaa niitä uusille alueille lisää. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valtuustolle marraskuun alussa esittelemän tulosennusteen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteinen tulos tältä vuodelta on peräti 348 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös lähivuosille ennustetaan satojen miljoonien ylijäämiä.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on esittänyt näistä ylijäämistä ohjattavaksi lisää rahaa muun muassa koulujen lopettamisen välttämiseksi ja ns. sisäisten vuokrien alentamiseksi. Siellä, missä lasten määrä vähenee, tulee kehittää koulujen käyttöä monitoimikeskuksina, joissa on koulutoiminnan lisäksi tiloja muille kunnan palveluille ja asukastoiminnalle. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö kannattaa näitä esityksiä ja tukee opettajien, oppilaiden ja lasten vanhempien vaatimuksia koulujen säilyttämiseksi.

Miksi rikas Helsinki lopettaa kouluja?

Voittoa tekevä köyhä kaupunkimme on ryhtynyt taas uuteen säästötoimeen. Opetusvirasto tilasi konsulttifirmalta selvityksen siitä, miten voidaan lakkauttaa noin kaksikymmentä koulua Helsingistä. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ja SKP:n Koillis-Helsingin osasto järjestivät aiheesta keskustelutilaisuuden Soinisen koululla, joka on uhanalaisten koulujen listalla.

Soinisen koulu on vain kymmenen vuotta vanha ja se on todella panostanut kasvatukseen, mm. maahanmuuttajien ja erityisopetukseen. Se on palkittu rakennuksena ja saanut ympäristömerkin. Soinisen koulua käyvän kahden lapsen äiti Sari Salminen oli järkyttynyt lopettamisaikeista.

— Järkyttävää kuulla, jos näin hyvä koulu lopetetaan. Tällä alueella ihmiset kyllä välittävät asiasta, mutta monet yksinhuoltajat ja maahanmuuttajat eivät ole ensimmäisinä barrikaadeilla.

Kaupunki on itse nostanut vuokria

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela (kok) perusteli lakkautustarvetta kolmella haasteella: oppilasmäärien pienenemisellä, erityisopetuksen tarpeen kasvulla sekä maahanmuuttajalasten määrän kasvulla. Hänen mukaansa on ”säästettävä seinistä opetukseen”. SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ei usko säästöpuheisiin. — Helsingillä on rahaa ylläpitää lähikouluja. Kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuodelta 407 miljoonan tuloksen, hän kertoi ja muistutti, että kaupunki itse perii kouluista ylisuuria markkinavuokria. Aikaisemmin Kemissä asunut Tapio Siirilä piti Helsingin tilannetta oikeasti köyhien Lapin kuntien jälkeen uskomattomalta. — Lapissa koulut pyritään säilyttämään, vaikka jonakin vuonna uusia oppilaita olisi vain muutama.

Mihin unohtui pedagogiikka?

Soinisen koulun rehtorin Leila Lindqvist ihmetteli sitä, että koulutoimen johtajan tilaama konsulttiselvitys on tehty välittämättä lainkaan pedagogiikasta.

— Sanotaan, että kouluja sulkemalla säästyy rahaa opetukseen. Mutta ne rahat on luvattu jo ennenkin! Tämä on kuin hölmöläisen peiton jatkamista, onhan samalla muita resursseja vähennetty, Lindqvist sanoo. Hän kertoo myös uhanalaisissa Hietakummun ala-asteella ja Jakomäen yläasteella olevan paljon erityisluokkia.

— Mihin pois siirrettävät erityisluokat laitetaan? Ei kehitysvamma tai oppimishäiriö ole syy kuljettaa lasta tuntikausia ympäri kaupunkia takseilla, joiden palveluihin ei voi edes kunnolla luottaa. Tutun yhteisön lakkaaminen on oppilaille iso prosessi, sanoo Lindqvist huolissaan. Jakomäen yläasteen rehtori Antti-Pekka Ihalainen kertoo lähes huvittuneena muutaman tunnin ”kuulemistilaisuudesta”, jossa kolmisenkymmentä rehtoria sai lähinnä itse kuunnella. Kouluilla odotettiin myös turhaan, että joku opetusvirastosta vaivautuisi ottamaan heihin yhteyttä.

Kuunnellaanko asukkaita?

Hakanen arvosteli sitä, että vaikka konsulttifirman esitys on saanut murskakritiikin, opetusvirasto jatkaa asian valmistelua sen pohjalta. Esityksessä tuijotetaan lähinnä rakennusten neliöitä ja esitetään niidenkin vähentämistä jopa alle opetushallituksen normien. Koulujen kasvatuksellinen ja alueellinen merkitys, erityisopetuksen tarpeet, syrjäytymisen ehkäisy ja opetusresurssien lisäämisen tarpeet on sivuutettu.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaupungin budjetista poistettavaksi koulujen vähentämistä koskevan linjauksen. Kaikki muut valtuutetut kuitenkin hyväksyivät sen. Hakasen mukaan lähikoulut voidaan turvata alentamalla kiinteistöviraston kouluilta perimiä ylisuuria markkinavuokria ja kehittämällä koulujen monitoimikäyttöä alueilla, joilla lasten määrä vähenee. Nurmelan mukaan esitys tulee lautakunnan käsittelyyn vasta vaalien jälkeen maaliskuun lopussa.

Asukastilaisuuksia ei opetusvirasto aio enää järjestää ja päätökset koulujen lopettamisesta yritetään ajaa läpi kesäaikaan. Nyt ennen vaaleja onkin syytä vaatia puolueiden edustajilta selvää kantaa koulujen säilyttämiseksi. Jos virasto ei uskalla enää kuulla asukkaita, on syytä järjestää itse tilaisuuksia lähikoulujen puolustamiseksi.

Irene Grönroos

Keskustatunnelin suunnittelusta luovuttava

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö esittää kaupunkisuunnitteluvirastolle keskustatunnelin asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa tunnelin suunnittelusta luopumista. Piirin lausunnossa todetaan:

Keskustatunneli on mielestämme turha hanke ja sen suunnittelusta tulee luopua. Tunnelin tarkoituksena on käytännössä vain parantaa keskustan ja sen yksityisten liikelaitosten saavutettavuutta henkilöautoilla sekä lisätä ydinkeskustan läpi kulkevaa henkilöautoliikennettä. Keskustatunneli on veroineen yli 300 miljoonaa euron investointi henkilöautoliikenteeseen.

Kuntalaisille hanketta perustellaan ruuhkien helpottumisella, autojen saamisesta maan alle ja jopa ilman laadun paranemisella. Mikään näistä lupauksista ei ole mielestämme kestävä.

Tunneli itsessään ei vapauta tilaa henkilöautoilta muuhun käyttöön eikä poista ruuhkia. Ruuhkat eivät ole muuallakaan pysyvästi vähentyneet minkään tiehankkeen toteutuksesta. Uusi tiekapasiteetti vain tuottaa ennen pitkää uutta liikennettä. Helsingin keskustaan suuntautuvan henkilöautoliikenteen määrää on tehokkaimmin rajoittanut pysäköintipaikkojen määrä, sinne johtavien väylien kapasiteetti ja toisaalta joukkoliikenteen kehittäminen. Keskustaan suunnitteilla olevat noin 6 000 uutta kaupallista pysäköintipaikkaa ja keskustatunnelin suunniteltu liikennemäärä 55 000 henkilöautoa vuorokaudessa tulevat vääjäämättä lisäämään kantakaupungin liikennettä.

Keskustatunneli ei paranna keskustan ilman laatua, koska keskustaan ja sen läpi ajava automäärä lisääntyy. Niiden pakokaasut eivät jää maan alle, vaan ne puhalletaan tuuletuskanavista maan päälle. Pakokaasujen ja pienhiukkasten rasitusvaikutus muuttuu paikallisesti, mutta kokonaismäärä kasvaa lisääntyvän liikenteen myötä. Aineistossa ei ole esitetty mitään arviota hiilidioksidipäästöjen määrästä, joiden vähentäminen on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta oleellista.

Keskustatunneli tulee mielestämme järjettömän kalliiksi. Kaavaluonnoksen aineistoon ei sisälly lainkaan vaihtoehtoa, joka perustuisi keskustan saavutettavuuden parantamiseen joukkoliikennettä kehittämällä. Joukkoliikenneinvestoinnit ovat Helsingissä pienentyneet vuosien ajan ja ovat selvästi pienemmät kuin väyläinvestoinnit. Joukkoliikenne palvelee kaikkia asukkaita, ei vain henkilöauton omistajia. Helsingin liikennejärjestelmä on taitekohdassa: valinta tehdään henkilöautoja tai joukkoliikennettä suosivan politiikan välillä. Erityisen kiireellisenä pidämme raideliikenteen kehittämistä, kuten Raide-Jokerin toteuttamista. Samalla esitämme, että kaupungin keskustassa lisätään joka tapauksessa kävelykatuja ja parannetaan kevyen liikenteen väyliä.

Mielestämme keskustatunnelin asemakaavan suunnittelua ei voi ympäristövaikutusten arvioinnin osalta perustua vuodelta 2001 olevaan arvioon, jonka jälkeen liikenne-ennusteet on uusittu nyt nähtävillä olevaa asemakaavaluonnosta varten. Lopuksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, että keskustatunnelista luopumalla säästyisi varoja kunnallisten palvelujen kehittämiseen. Pidämme vääränä asioiden tärkeysjärjestyksenä satojen miljoonien käyttämistä keskustatunnelin rakentamiseen samaan aikaan kun monissa peruspalveluissa on pulaa resursseista.

Helsingissä 6.10.2006

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry