Helsingissä ei pidä lopettaa kouluja

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä vastustaa Helsingin opetusviraston esitystä 11 peruskoulun ja 2-3 lukion lopettamisesta. Helsingin kaupungin talouden satojen miljoonien eurojen ylijäämä osoittaa, että koulumenoista ei ole mitään tarvetta säästää. Koulujen lopettaminen ei tuo edes todellista säästöä, kun otetaan huomioon opetusviraston kulujen lisäksi myös kiinteistövirastolle tilojen uuteen käyttötarkoitukseen muuttamisesta aiheutuvat menot ja lähikoulujen merkitys lapsiperheille.

Opetusviraston esitys perustuu lähtökohdiltaan selvitykseen, joka keskittyy lähinnä koulujen neliömääriin, vuokrakuluihin ja lähivuosien lapsimääräennusteisiin. Lupauksista huolimatta päätöksenteon pohjaksi ei ole tehty konkreettisia selvityksiä siitä, mitä tarpeita on opetuksen kehittämiseen, opetusryhmien pienentämiseen sekä erityisopetuksessa, aamu- ja iltapäivähoidossa, kerhotoiminnassa ja koulutilojen käytössä alueen asukastoimintaan.

Lapsimäärien osalta opetusviraston esitys perustuu vain viiden seuraavan vuoden laskelmiin. Tilastojen mukaan lasten syntyvyys on kuitenkin kääntynyt Helsingissä nousuun ja useille alueille ollaan rakentamassa lisää asuntoja. Ei ole järkeä lopettaa kouluja lasten lukumäärän tilapäisen vähenemisen takia, kun jo nyt tiedetään, että kouluikäisten lasten määrä kääntyy muutamien vuosien kuluttua nousuun. Koulujen lopettaminen tilanteessa, jossa kaupunki tekee satojen miljoonien voittoa, olisi viesti siitä, että kaupunki ei välitä lapsiperheistä.

Opetuslautakunnan on syytä hylätä kokonaan opetusviraston esitys ja ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja koulujen lopettamiselle. Ehdotamme vaihtoehtona koulujen lopettamiselle ensinnäkin kaupungin kouluilta perimien markkinaehtoisten sisäisten vuokrien muuttamista omakustannuspohjalle. Toiseksi, siellä missä koulujen tilatarve ehkä tilapäisesti vähenee, on syytä kehittää koulutilojen monitoimikäyttöä mm. lasten iltapäivähoitoon, harrastustoimintaan, muihin palveluihin ja asukastoimintaan. Kolmanneksi ehdotamme, että kaupungin ja sen liikelaitosten viime vuonna tekemistä 400 miljoonan euron voitoista ohjataan lisää rahaa koulujen ja muiden peruspalvelujen tarpeisiin.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä 28.3.07

Voittoja ja osinkoja on leikattava työllisyyden, palkkojen ja perusturvan hyväksi

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen
Sunnuntaina 4.3. klo 18 Helsingissä SKP:n ja asukaslistan vaalijuhla Gloriassa:

Suomessa on tuskin koskaan ennen käyty vaaleja tilanteessa, jossa kaikki eduskuntapuolueet ovat ilmoittaneet valmiutensa osallistua hallitukseen ja missä tahansa koalitiossa. Eduskunnasta puuttuu todellinen oppositio ja vaihtoehto.

Me olemme tuoneet vaaleihin rehellisen vasemmistolaisen ja radikaalin punavihreän vaihtoehdon. Valtamediat eivät halua siitä kertoa eivätkä valtapuolueet päästä meitä samoihin keskusteluihin. Eliitti pelkää tyytymättömyyden löytävän tehokkaan protestin väylän SKP:n ja asukaslistan kautta.

Mutta tieto vaihtoehdosta leviää suusta suuhun, kädestä käteen teltta- autokiertueellamme lähiöissä, toreilla, ostareilla, kantapöydissä ja muissa tapaamisissa.

Me vaadimme jakoa uusiksi. On sietämätöntä, että rikkaassa Suomessa joka seitsemäs lapsi elää köyhyydessä. Tuhannet matalapalkkaiset joutuvat hakemaan toimeentulotukea selviytyäkseen edes jotenkuten. Eläkeläisistä joka neljäs elää EU:n köyhyysrajan alapuolella.

Samaan aikaan Fortumin Lilius tienaa yli 7,5 miljoonaa, Nokian ja Shellin Jorma Ollila lähes 5 miljoonaa, Sammon Wahlroos noin 4 miljoonaa… Samat herrat irtisanovat työntekijöitä ennätystulosta tekevissä yhtiöissä.

Pörssiyhtiöiden jakamat osingot ovat paisuneet kymmenessä vuodessa lähes kymmenkertaisiksi. Tänä vuonna osinkoja jaetaan jo 11 miljardia. Se on yhtä paljon kuin kaikki valtion sosiaali- ja terveysmenot yhteensä.

Jokainen voi nähdä, että puheet voittojen kasvun koitumisesta yhteiseksi hyväksi ovat hölynpölyä. Siitä huolimatta kaikki nykyiset eduskuntapuolueet kannattavat voittoja kasvattavan, matalatasoisen tupo-linjan jatkamista. Keskustelulla pienestä jakovarasta peitellään sitä, että yritysten voittojen osuus kansantulosta on kolminkertaistunut Lipposen ja Vanhasen hallitusten kaudella.

Me vaadimme voittojen ja osinkojen leikkaamista työllisyyden, perusturvan, palkkojen ja julkisten palvelujen parantamiseksi.

Helsingin ylijäämistä lisää rahaa palveluihin

Helsingin kaupunki on räikeä esimerkki siitä, että julkisten palvelujen heikentyminen, henkilöstön riittämättömyys ja naisvaltaisten alojen matalat palkat eivät todellakaan johdu rahapulasta. Helsingin kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteenlaskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa voitollinen.

Satojen miljoonien ylijäämästä huolimatta täälläkin lopetetaan kouluja ja terveysasemia, karsitaan vanhusten ja vammaisten palveluja, vähennetään henkilöstöä ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä. Tämäkin nuorison kulttuuriareena Gloria on lopettamislistalla.

Vaalikentillä yksi jos toinen lupaa lisää rahaa palveluihin. Mutta kaikki eduskuntapuolueet kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ovat kuntapuitelaissa ja Helsingin budjetissa päättäneet juuri päinvastoin.

Me vaadimme jakoa uusiksi myös Helsingissä. Kaupungin satojen miljoonien ylijäämistä on ohjattava lisää rahaa peruspalveluihin, työllistämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

Vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle

EU-kriittisyys ja EU-vastaisuus on Suomessa laajempaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa. Tämä ei kuitenkaan näy eduskunnassa. Lähes kaikki nykyiset eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet EU:n markkinaehtoiseen politiikkaan ja kannattavat EU:n perustuslakia.

EU-puheenjohtajakaudella hallitus ajoi palveludirektiiviä ja työaikadirektiiviä, joilla murennetaan työväenliikkeen taistelulla saavutettuja oikeuksia. EU-politiikan häpeällisiin sivuihin kuuluu myös vaikeneminen USA:n johdolla Irakissa jatkuvasta miehityssodasta ja Bushin hallinnon aikeista hyökätä Iraniin. Suomi lienee ainoa Euroopan maa, jossa eduskunta hyväksyi yksimielisesti joukkojen lähettämisen Afganistanin sotaan.

Eduskuntaan tarvitaan vasemmistolainen ja punavihreä vaihtoehto EU-komentoon alistumiselle. Me haluamme rakentaa toisenlaista Eurooppaa, jossa ihmisen ja luonnon hyvinvointi on tärkeämpää kuin alituinen kilpailu ja voitontavoittelu.

Ilmastonmuutos osoittaa, että tarvitaan radikaaleja, koko talouden kehitysmallia koskevia muutoksia. Samalla se on hälytys siitä, että aikaa ei ole hukattavissa.

Suomen taloudellinen ja poliittinen eliitti yrittää selviytyä ilmastopäästöjen vähentämisestä kuin koira veräjästä rakentamalla lisää ydinvoimaa ja ostamalla päästöoikeuksia. Omia päästöjä se ei ole vähentänyt lainkaan. Tämäkään asia ei ole vaaleissa ja hallitusratkaisuissa kynnyskysymys edes vihreille.

Me vaadimme jako uusiksi energiamarkkinoilla. Vastustamme ydinvoiman lisärakentamista. Uusiutuvan energian ja energiaa säästävän teknologian kehittäminen on turvallisempi, edullisempi ja työllistävämpi vaihtoehto.

Mistä näiden vaalien alla vaietaan?

Viime vaalien alla sosialidemokraatit nostivat kuntien palvelujen puolustamisen pääteemaksi. Kukaan ei puhunut mitään kunta- ja palvelurakennehankkeesta, jolla eduskuntapuolueet nyt ajavat alas kuntien lähipalveluja.

— Mistä tällä kertaa vaietaan? Onko se Nato-jäsenyyden valmistelu?

Ihmisten enemmistön odotusten ja nykyisen politiikan välillä on syvä kuilu. Valtapuolueet tietävät sen. Siksi ne puhuvat vaalikentillä niin kuin eivät olisikaan vastuussa toteuttamastaan politiikasta.

Lähiöissä, työpaikoilla ja toreilla tapaamamme ihmiset ovat vihaisia koulujen ja terveysasemien lopettamisesta, eläkkeiden leikkaamisesta, vuokrien jatkuvasta noususta, palkkojen mataluudesta, hävyttömän pienestä opintotuesta…

Viime vaaleista tiedämme, että tyytymättömyys voi johtaa isoihinkin äänten siirtymiin. Se ratkaistaan näiden kahden viimeisen viikon aikana kaikkialla siellä, missä kaksi tai useampi kohtaavat. Se ratkaistaan levittämällä sanaa rehellisestä vaihtoehdosta, joka ei puhu yhtä ja tee toista. Meillä on hyvät ehdokkaat, rohkeita nuoria, hienoja taiteilijoita, kokeneita ay-vaikuttajia ja kansalaisaktiiveja.

Muutos on mahdollinen. Voimme yhdessä tehdä jaon uusiksi!

Helsinki esimerkki eduskuntapuolueiden vaalilupausten katteettomuudesta

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen Lauantaina 17.2.07 klo 11 Helsingin Itäkeskuksen Piazzalla

Useimmissa Suomen kunnissa on jouduttu jakamaan lähinnä niukkuutta, koska valtiovalta on leikannut niiden rahoitusta. Sen sijaan Helsingin kaupunki liikelaitoksineen tekee satojen miljoonien eurojen voittoa, mutta täälläkin lopetetaan kouluja ja terveysasemia, heikennetään vanhusten palveluja ja teetetään työt liian vähällä henkilöstöllä, totesi Helsingin Itäkeskuksessa lauantaina puhunut SKP:n puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

— Palvelujen heikentäminen samaan aikaan kun tehdään satojen miljoonien voittoa, osoittaa, miten valheellisia ovat samojen puolueiden nyt vaalikentillä jakamat lupaukset julkisten palvelujen rahoituksen lisäämisestä, Hakanen kritisoi.

— Peruspalvelujen alibudjetoimisessa ei todellakaan ole Helsingissä kyse rahapulasta vaan samojen puolueiden eduskunnassakin yksimielisesti hyväksymän kuntapuitelain linjasta, joka tähtää kuntien lähipalvelujen karsimiseen, menojen karsimiseen, henkilöstön vähentämiseen ja yksityisten palvelumarkkinoiden osuuden laajentamiseen.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on jättänyt aloitteen lisäbudjetista, jolla osa viime vuoden ylijäämistä ohjattaisiin peruspalveluihin, henkilöstön lisäämiseen ja työntekijöiden palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen.

— Helsingin kaupungin ja sen omien liikelaitosten yhteenlaskettu tulos viime vuodelta on 407 miljoonaa euroa voittoa. Nämä luvut ovat kaupunginvaltuustolle jaetusta kaupungin talouden seurantaraportista 4/2006, kertoi Hakanen.

— Samaan aikaan kaupunki kuitenkin lopettaa kouluja ja terveysasemia, karsii vanhusten palveluja, henkilöstöä on liian vähän ja työntekijöiden palkat jäävät jälkeen jopa kunta-alan yleisestä kehityksestä.

— Kaupungilla oli viime vuoden lopulla sijoitettuna tileille 969 miljoonaa euroa. Se oli 300 miljoonaa enemmän kuin kaupungilla on kaiken kaikkiaan erilaisia velkoja.

— Helsingin Energia ja muut liikelaitokset tekivät ison osan tuloksesta. Mutta myös tulos ilman liikelaitoksia oli lähes 150 miljoonaa budjetissa arvioitua parempi ja toi voittoa 34 miljoonaa.

Lisätietoja Yrjö Hakanen puh 050 341 2320

Helsingillä on varaa lähikouluihin

Miten Helsingin kaupunki suhtautuu lapsiin, nuoriin ja sivistykseen? Kaupungin johtoportaissa on asiat laitettu perin juurin väärään tärkeysjärjestykseen, kun 20 koulua uhataan lopettaa, vaikka Helsingin talous on satoja miljoonia euroja ylijäämäinen.

Koulujen lopettamisesityksiä perustellaan lasten lukumäärän vähenemisellä ja tarpeella säästää menoja. Ennusteet lasten vähenemisestä ovat kuitenkin osoittautuneet muun muassa päivähoidossa virheellisiksi ja Helsinkiin rakennetaan koko ajan lisää asuinalueita. Sitä paitsi lähikouluista ja muista palveluista riippuu osaltaan se, haluavatko lapsiperheet asua Helsingissä.

Ylisuuret luokkakoot, lasten koulumatkojen pidentäminen ja koulujen kasvatuksellisten tavoitteiden sivuuttaminen eivät ole mitään todellista säästöä. Sen sijaan voitaisiin säästää ns. sisäisistä vuokrista, joita kiinteistövirasto perii kouluilta noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Niissä on selvitysten mukaan ylimääräistä katetta noin 30 prosenttia. Jos sisäiset vuokrat muutettaisiin omakustannuspohjalle, opetusvirasto säästäisi noin kolme kertaa enemmän kuin kouluja lopettamalla.

Helsingillä on varaa ylläpitää kouluja ja rakentaa niitä uusille alueille lisää. Kaupunginjohtaja Jussi Pajusen valtuustolle marraskuun alussa esittelemän tulosennusteen mukaan kaupungin virastojen, laitosten ja liikelaitosten yhteinen tulos tältä vuodelta on peräti 348 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Myös lähivuosille ennustetaan satojen miljoonien ylijäämiä.

SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä on esittänyt näistä ylijäämistä ohjattavaksi lisää rahaa muun muassa koulujen lopettamisen välttämiseksi ja ns. sisäisten vuokrien alentamiseksi. Siellä, missä lasten määrä vähenee, tulee kehittää koulujen käyttöä monitoimikeskuksina, joissa on koulutoiminnan lisäksi tiloja muille kunnan palveluille ja asukastoiminnalle. SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö kannattaa näitä esityksiä ja tukee opettajien, oppilaiden ja lasten vanhempien vaatimuksia koulujen säilyttämiseksi.

Miksi rikas Helsinki lopettaa kouluja?

Voittoa tekevä köyhä kaupunkimme on ryhtynyt taas uuteen säästötoimeen. Opetusvirasto tilasi konsulttifirmalta selvityksen siitä, miten voidaan lakkauttaa noin kaksikymmentä koulua Helsingistä. SKP:n ja asukaslistan valtuustoryhmä ja SKP:n Koillis-Helsingin osasto järjestivät aiheesta keskustelutilaisuuden Soinisen koululla, joka on uhanalaisten koulujen listalla.

Soinisen koulu on vain kymmenen vuotta vanha ja se on todella panostanut kasvatukseen, mm. maahanmuuttajien ja erityisopetukseen. Se on palkittu rakennuksena ja saanut ympäristömerkin. Soinisen koulua käyvän kahden lapsen äiti Sari Salminen oli järkyttynyt lopettamisaikeista.

— Järkyttävää kuulla, jos näin hyvä koulu lopetetaan. Tällä alueella ihmiset kyllä välittävät asiasta, mutta monet yksinhuoltajat ja maahanmuuttajat eivät ole ensimmäisinä barrikaadeilla.

Kaupunki on itse nostanut vuokria

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Tuomas Nurmela (kok) perusteli lakkautustarvetta kolmella haasteella: oppilasmäärien pienenemisellä, erityisopetuksen tarpeen kasvulla sekä maahanmuuttajalasten määrän kasvulla. Hänen mukaansa on ”säästettävä seinistä opetukseen”. SKP:n ja asukaslistan kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ei usko säästöpuheisiin. — Helsingillä on rahaa ylläpitää lähikouluja. Kaupunki liikelaitoksineen teki viime vuodelta 407 miljoonan tuloksen, hän kertoi ja muistutti, että kaupunki itse perii kouluista ylisuuria markkinavuokria. Aikaisemmin Kemissä asunut Tapio Siirilä piti Helsingin tilannetta oikeasti köyhien Lapin kuntien jälkeen uskomattomalta. — Lapissa koulut pyritään säilyttämään, vaikka jonakin vuonna uusia oppilaita olisi vain muutama.

Mihin unohtui pedagogiikka?

Soinisen koulun rehtorin Leila Lindqvist ihmetteli sitä, että koulutoimen johtajan tilaama konsulttiselvitys on tehty välittämättä lainkaan pedagogiikasta.

— Sanotaan, että kouluja sulkemalla säästyy rahaa opetukseen. Mutta ne rahat on luvattu jo ennenkin! Tämä on kuin hölmöläisen peiton jatkamista, onhan samalla muita resursseja vähennetty, Lindqvist sanoo. Hän kertoo myös uhanalaisissa Hietakummun ala-asteella ja Jakomäen yläasteella olevan paljon erityisluokkia.

— Mihin pois siirrettävät erityisluokat laitetaan? Ei kehitysvamma tai oppimishäiriö ole syy kuljettaa lasta tuntikausia ympäri kaupunkia takseilla, joiden palveluihin ei voi edes kunnolla luottaa. Tutun yhteisön lakkaaminen on oppilaille iso prosessi, sanoo Lindqvist huolissaan. Jakomäen yläasteen rehtori Antti-Pekka Ihalainen kertoo lähes huvittuneena muutaman tunnin ”kuulemistilaisuudesta”, jossa kolmisenkymmentä rehtoria sai lähinnä itse kuunnella. Kouluilla odotettiin myös turhaan, että joku opetusvirastosta vaivautuisi ottamaan heihin yhteyttä.

Kuunnellaanko asukkaita?

Hakanen arvosteli sitä, että vaikka konsulttifirman esitys on saanut murskakritiikin, opetusvirasto jatkaa asian valmistelua sen pohjalta. Esityksessä tuijotetaan lähinnä rakennusten neliöitä ja esitetään niidenkin vähentämistä jopa alle opetushallituksen normien. Koulujen kasvatuksellinen ja alueellinen merkitys, erityisopetuksen tarpeet, syrjäytymisen ehkäisy ja opetusresurssien lisäämisen tarpeet on sivuutettu.

SKP:n ja asukaslistan ryhmä esitti kaupungin budjetista poistettavaksi koulujen vähentämistä koskevan linjauksen. Kaikki muut valtuutetut kuitenkin hyväksyivät sen. Hakasen mukaan lähikoulut voidaan turvata alentamalla kiinteistöviraston kouluilta perimiä ylisuuria markkinavuokria ja kehittämällä koulujen monitoimikäyttöä alueilla, joilla lasten määrä vähenee. Nurmelan mukaan esitys tulee lautakunnan käsittelyyn vasta vaalien jälkeen maaliskuun lopussa.

Asukastilaisuuksia ei opetusvirasto aio enää järjestää ja päätökset koulujen lopettamisesta yritetään ajaa läpi kesäaikaan. Nyt ennen vaaleja onkin syytä vaatia puolueiden edustajilta selvää kantaa koulujen säilyttämiseksi. Jos virasto ei uskalla enää kuulla asukkaita, on syytä järjestää itse tilaisuuksia lähikoulujen puolustamiseksi.

Irene Grönroos

Keskustatunnelin suunnittelusta luovuttava

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö esittää kaupunkisuunnitteluvirastolle keskustatunnelin asemakaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa tunnelin suunnittelusta luopumista. Piirin lausunnossa todetaan:

Keskustatunneli on mielestämme turha hanke ja sen suunnittelusta tulee luopua. Tunnelin tarkoituksena on käytännössä vain parantaa keskustan ja sen yksityisten liikelaitosten saavutettavuutta henkilöautoilla sekä lisätä ydinkeskustan läpi kulkevaa henkilöautoliikennettä. Keskustatunneli on veroineen yli 300 miljoonaa euron investointi henkilöautoliikenteeseen.

Kuntalaisille hanketta perustellaan ruuhkien helpottumisella, autojen saamisesta maan alle ja jopa ilman laadun paranemisella. Mikään näistä lupauksista ei ole mielestämme kestävä.

Tunneli itsessään ei vapauta tilaa henkilöautoilta muuhun käyttöön eikä poista ruuhkia. Ruuhkat eivät ole muuallakaan pysyvästi vähentyneet minkään tiehankkeen toteutuksesta. Uusi tiekapasiteetti vain tuottaa ennen pitkää uutta liikennettä. Helsingin keskustaan suuntautuvan henkilöautoliikenteen määrää on tehokkaimmin rajoittanut pysäköintipaikkojen määrä, sinne johtavien väylien kapasiteetti ja toisaalta joukkoliikenteen kehittäminen. Keskustaan suunnitteilla olevat noin 6 000 uutta kaupallista pysäköintipaikkaa ja keskustatunnelin suunniteltu liikennemäärä 55 000 henkilöautoa vuorokaudessa tulevat vääjäämättä lisäämään kantakaupungin liikennettä.

Keskustatunneli ei paranna keskustan ilman laatua, koska keskustaan ja sen läpi ajava automäärä lisääntyy. Niiden pakokaasut eivät jää maan alle, vaan ne puhalletaan tuuletuskanavista maan päälle. Pakokaasujen ja pienhiukkasten rasitusvaikutus muuttuu paikallisesti, mutta kokonaismäärä kasvaa lisääntyvän liikenteen myötä. Aineistossa ei ole esitetty mitään arviota hiilidioksidipäästöjen määrästä, joiden vähentäminen on ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta oleellista.

Keskustatunneli tulee mielestämme järjettömän kalliiksi. Kaavaluonnoksen aineistoon ei sisälly lainkaan vaihtoehtoa, joka perustuisi keskustan saavutettavuuden parantamiseen joukkoliikennettä kehittämällä. Joukkoliikenneinvestoinnit ovat Helsingissä pienentyneet vuosien ajan ja ovat selvästi pienemmät kuin väyläinvestoinnit. Joukkoliikenne palvelee kaikkia asukkaita, ei vain henkilöauton omistajia. Helsingin liikennejärjestelmä on taitekohdassa: valinta tehdään henkilöautoja tai joukkoliikennettä suosivan politiikan välillä. Erityisen kiireellisenä pidämme raideliikenteen kehittämistä, kuten Raide-Jokerin toteuttamista. Samalla esitämme, että kaupungin keskustassa lisätään joka tapauksessa kävelykatuja ja parannetaan kevyen liikenteen väyliä.

Mielestämme keskustatunnelin asemakaavan suunnittelua ei voi ympäristövaikutusten arvioinnin osalta perustua vuodelta 2001 olevaan arvioon, jonka jälkeen liikenne-ennusteet on uusittu nyt nähtävillä olevaa asemakaavaluonnosta varten. Lopuksi haluamme kiinnittää huomiota siihen, että keskustatunnelista luopumalla säästyisi varoja kunnallisten palvelujen kehittämiseen. Pidämme vääränä asioiden tärkeysjärjestyksenä satojen miljoonien käyttämistä keskustatunnelin rakentamiseen samaan aikaan kun monissa peruspalveluissa on pulaa resursseista.

Helsingissä 6.10.2006

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry