Stoppi Sörnäistentunnelille!

Sörnäistentunneli on kallis hukkainvestointi. SKP:n Etu-Sörkan osasto vaatii hankkeesta luopumista ja investointeja joukkoliikenteen parantamiseen.

1,6 kilometrin mittainen Sörnäisten autotunneli maksaa tämänhetkisen kustannusarvion mukaan 180 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi 25 kilometrin mittainen pikaratikka Raide-Jokeri maksaa parin vuoden takaisen arvion perusteella 386 miljoonaa euroa. Noin puolella Raide-Jokerin hinnasta saadaan siis reilu puolitoista kilometriä autotunnelia! Helsingin osuus tästä hinta-arviosta on 65 prosenttia, eli noin 250 miljoonaa euroa.

Kuten edellä todettiin, tunneli on todella kallis toteuttaa. Kun hankkeesta kysyttiin kaupunkilaisten mielipiteitä, enemmistö saaduista kannanotoista vastusti tunnelin rakentamista. Silti kaupungin johtava puolue Kokoomus ajaa hanketta eteenpäin. Muissa kysymyksissä se ajaa tiukkaa talouskuria ja leikkauksia, mutta liikenteen ökyhankkeisiin kukkaronnyörit ovat auki.

Yksityisautoilun taustalla on myös suuren ölyteollisuuden etu. Jotta ilmastokriisiin voidaan vastata, suuri osa öljyvarannoista tulisi jättää poraamatta. Tämä kuitenkin leikkaisi radikaalisti öljy-yhtiöiden voittoja, ja on siten niiden edun vastaista. Fossiilisten polttoaineiden tuottamat liikevoitot ovat jälleen yksi esimerkki, miksi voitontavoitteluun nojaavan kapitalismin sijasta tarvitaan talouden kokonaissuunnittelua ympäristökriisin ratkaisemiseksi.

Tunnelihanketta yritetään viherpestä jalankulun ja joukkoliikenteen edistämishankkeeksi. Tosiasiassa Sörnäistentunneli lisää yksityisautoilua 1900 autolla vuorokaudessa. Kallion, Harjun, Sörnäisten, Hermannin ja Vallilan alueella yksityisautoilu on jo nyt suuri epäviihtyisyyden aiheuttaja. Sekä liikenteen aiheuttama melu että pakokaasupäästöt ovat merkittävät. Helsinki on kirjannut strategiaansa tavoitteeksi joukkoliikenteen ja jalankulun edistämisen. Lisäksi kaupunki on julistanut ilmastohätätilan. Sörnäistentunneli on räikeässä ristiriidassa kaikkien näiden tavoitteiden kanssa.

Sörnäistentunnelin rakentaminen myös lisäisi liikennemääriä Hakaniemen alueella, ja näin loisi paineen jo moneen kertaan kuopatun Keskustatunnelihankkeen esiin kaivamiselle. Olemme vastustaneet Keskustatunnelia tähänkin saakka, ja vastustamme edelleen. Keskustatunnelia jo pariin kertaan vastustaneen SDP:n kannattaisi nyt miettiä uudemman kerran, kannattaako myöskään Sörnäistentunnelia hyväksyä.

Vaadimme, että kaupungin johto kuuntelee asukkaitaan, ja noudattaa omia strategioitaan. 180 miljoonalle eurolle on paljon parempaakin käyttöä joukkoliikenteen parantamisessa. Esimerkiksi itä-länsisuuntaista pikaraitiotietä Herttoniemestä Pasilaan ja länteen voitaisiin hyvin kiirehtiä, eikä sen toteuttaminen todellakaan tarvitse uutta tunnelia yksityisautoille. Ratikan linjaus voidaan myös tehdä ilman että halkaistaan Vallilanlaaksoa tai Keskuspuistoa.

SKP:n Etu-Sörkan osasto

(Artikkelin kuva Elokapinan, Greenpeace Helsingin ja Maan ystävien mielenosoituksesta Sörnäistentunnelia vastaan)

Pohjois- ja Koillis-Helsingin lähiterveysasemien puolesta

Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien asemakaavojen valmistelujen lähtökohdat uhkaavat johtaa useiden lähiterveysasemien lopettamiseen vuoteen 2030 mennessä. Pohjoisen ja Koillisen Helsingin terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien palveluja aiotaan keskittää Oulunkylään ja Malmille tehtäviin suuriin terveys- ja hyvinvointikeskuksiin ja perhekeskuksiin.

Uhattuna ovat ainakin Maunulan, Paloheinän, Pihlajamäen, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat, neuvolat ja sosiaalityön toimipaikat. Palvelujen keskittäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja vähävaraisten asemaa. Samalla se lisäisi alueellista eriarvoisuutta ja irrottaisi sote-palveluja asuinalueiden tarpeista.

Lähiterveysasemia ei saa vähentää

Suomen kommunistisen puolueen Maunulan-Pakilan osasto vastustaa lähiterveysasemien, neuvoloiden ja sosiaaliasemien keskittämistä jättikeskuksiin. Osasto vaatii Oulunkylän ja Malmin keskustojen uusien kaavojen lähtökohtien uudelleenmäärittelyä niin, että kaavoitus ei perustu lähiterveysasemien ja muiden sote-lähipalvelujen vähentämiseen.

Lisäksi on selvitettävä, millä valtuuksilla Pohjoisen ja Koillisen Helsingin lähipalveluja heikentäviä palveluverkkoratkaisuja valmistellaan. Ainakaan sote-lautakunnan vuonna 2014 tekemä päätös palveluverkosta, johon johtavat virkamiehet vetoavat, ei tällaisia valtuuksia antanut. Lautakunta päinvastoin totesi, että se ei ota kantaa keskusten määrään ja edellytti Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja Kallion perhekeskuksen kokemusten arvioimista ennen uusia ratkaisuja palveluverkosta.

SKP:n osasto ei hyväksy sitä, että kaavoitukseen ja tonttivarauksiin ujutetaan palveluverkoista ratkaisuja, joista ei ole kysytty asukkailta ja joista ei ole myöskään sote-lautakunnan konkreettisia päätöksiä. Puheet asukkaiden osallistumisesta suunnitteluun ja ”palvelujen saatavuudesta riittävän lähellä” ovat vailla katetta, jos valtuutetut ja lautakuntien jäsenet siunaavat tällaisen lähipalvelujen alasajon valmistelun.  

SKP:n Maunulan-Pakilan osasto
17.11.2021

Leikkaamisen sijasta lisättävä Helsingin sote-rahoitusta

Helsingin kaupunginhallituksen neuvotteluissa sovittu budjettiesitys leikkaa sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoja kymmenillä miljoonilla tämän vuoden tasosta. Se on julmaa piittaamattomuutta koronapandemian myötä tuhansilla kasvaneista hoitojonoista, henkilöstön uupumisesta ja muun muassa vanhusten ja lapsiperheiden kasvavista palvelutarpeista. Tällaisten leikkausten läpiviemisen helpottamiseksi budjettiesitystä ei julkaistu ennen kuin se oli käytännössä ratkaistu.

Kokoomuksen, vihreiden, sosialidemokraattien, SDP:n, Vasemmistoliiton ja RKP:n sopimassa budjetissa esitetään kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin 82 miljoonaa euroa vähemmän kuin niihin käytetään tänä vuonna. Ensi vuonna jaettava koronapalautumisraha vähentää leikkausta, mutta vain osittain ja kertaluontoisesti.

Lisäksi budjetissa on sovittu kaupungin työterveydenhuollon kilpailuttamisesta. Noin 40 000 työntekijän työterveydenhuollosta voi tulla jättibisnes yksityisille yrityksille.

Kymmenien miljoonien leikkaamisen sijasta sote-palveluihin pitäisi kiireellisesti osoittaa ainakin pitkälle toista sataa miljoonaa euroa lisää rahoitusta. Korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka on sote-toimialan julkaisemien tietojen mukaan noin 100 miljoonaa euroa. Lisärahoitusta edellyttää myös vanhusten määrän nopea kasvu, lisääntyneet mielenterveysongelmat sekä lasten ja nuorten vaikeudet. Myöskään hoitajamitoitusta ei paranneta eikä hoitajapulaa voiteta ilman tuntuvaa lisärahoitusta.

Työntekijöiden palkkoja nostettava

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa korjaamaan budjettiesitystä niin, että esitetyt leikkaukset torjutaan ja sote-palveluihin osoitetaan päinvastoin lisärahoitusta. Palvelujen keskittämisen sijasta on turvattava lähiterveysasemat ja muun muassa kaikkien Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen.

Piirikomitea tukee ammattiyhdistysliikkeen vaatimuksia palkkauksen ja työolojen parantamiseksi, erityisesti matalien palkkojen tasokorotuksesta. Työterveydenhuoltoa on kehitettävä kaupungin omana toimintana.

Rahaa näihin ja muiden toimialojen rahoitusvajeen poistamiseen löytyy kaupungin ylijäämistä, joita on kertymässä tämän vuoden tulosennusteen mukaan taas lisää yli 230 miljoonaa. Mikä muu kuin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen edistäminen selittää sen, jos julkisista palveluista leikataan, vaikka kaupunki tekee ylijäämää?

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Hävittäjäkaupan perusteet paljastuneet vääristellyiksi

Julkisuuteen tulleet uudet tiedot osoittavat, että eduskuntaa johdettiin harhaan väärillä tiedoilla hävittäjäkaupan valtuuksia päätettäessä. Kenraalit ovat ilmeisen tarkoituksella esittäneet virheellisiä tietoja uusien hävittäjien kustannuksista, nykyisten Hornet-koneiden korvaamisen kiireellisestä tarpeesta ja uusien hävittäjien roolista maanpuolustuksessa.

Valtion Teknologisen tutkimuskeskuksen selvitykset ja tiedot muiden maiden vastaavista hävittäjistä osoittavat, että nykyisten Hornet-hävittäjien käyttöikä on paljon pidempi kuin ilmavoimat on esittänyt kiirehtiessään uusien ostamista. Todellisuudessa ratkaisu niiden mahdollisesta korvaamisesta uusilla koneilla voidaan siirtää 2030-luvulle.

Suomalaisille on uskoteltu muun muassa Venäjän uhkalla pelotellen, että uusia hävittäjiä tarvitaan maamme puolustamiseen. Tosiasiassa nyt ollaan ostamassa hävittäjiä, joilla ei ole sotilasasiantuntijoiden mukaan juuri mitään merkitystä puolustamisessa ja jotka on tarkoitettu hyökkäämiseen. Konetyypin valinnassakin on yhtenä ratkaisevana kriteerinä kyky hyökätä kauan vastustajan alueelle.

Lisäksi on selvää, että eduskunnalta haettu 9,4 miljardin euron tilausvaltuus ei riitä kattamaan koneiden hankinnan kaikkia kustannuksia. Indeksitarkistukset, elinkaaripäivitykset ja koneiden aseistaminen nostavat hintaa useammalla miljardilla. Tarkkoja tietoja kokonaiskustannuksista, joihin kuuluvat myös käyttö- ja ylläpitokustannukset, ei ole kerrottu. Julkisuuteen on kuitenkin tullut vertailutietoja vastaavien koneiden käyttö- ja ylläpitokustannukset – jos kaikilla koneilla lennetään – voivat olla jopa kaksi tai kolme kertaa suuremmat kuin kenraalit ovat esittäneet.


Skandaalikauppa pysäytettävä

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä on skandaalimaista, että eduskunnalle ja kansalaisille on esitetty tarkoituksella väärää tietoa hävittäjäkaupasta. Lasku hävittäjistä voi paisua niiden elinkaaren aikana jopa kaksikymmentä miljardia kenraaleiden esittämää suuremmaksi. Kyse on myös suurista ilmastopäästöistä, joita HX-hankkeessa ei ole selvitetty.

Nämä ovat niin suuria summia ja vakavia virheitä, että koko hävittäjäkauppa tulee arvioida uudelleen. Samalla on selvitettävä myös vaihtoehdot tolkuttoman kalliiden hävittäjien hankinnalle. SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä asevarustelun kiihdyttämisen sijasta tarvitaan rauhanpolitiikkaa, ilmastotekoja ja sosiaalisen turvallisuuden vahvistamista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
11.11.2021

Afganistanin sodan opetus Suomelle: Irti USA:n ja Naton kumppanuudesta

Afganistanin sota on päättynyt Yhdysvaltojen johtaman koalition tappioon ja talibanien voittoon, maan kaaokseen ja humanitaariseen kriisiin. Se on myös ”terrorismin vastaisen” sodan nimissä tapahtuneen imperialistisen voimapolitiikan poliittinen ja moraalinen vararikko.

Kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät aikoinaan suomalaisten joukkojen lähettämisen mukaan Yhdysvaltojen ja Naton johtamiin hyökkäys- ja miehitysjoukkoihin. Sitä perusteltiin demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisellä. Nyt nähdään taas kerran traagisella tavalla, että sota ei ole ratkaisu poliittisiin ongelmiin. SKP vastusti sotaa alusta alkaen, ja myös Suomen osallistumista siihen.

Afganistanin sodan kokemuksista ja katastrofaalisista seurauksista on myös Suomessa tehtävä johtopäätökset. On irtaannuttava Yhdysvaltojen ja Naton kumppanuudesta.

Suomen ei pidä enää osallistua sotilaallisiin kriisihallintaoperaatioihin, etenkään ilman YK:n mandaattia. Sen sijaan voimme edistää rauhaa YK:n perinteisissä rauhanturvajoukoissa ja aktiivisuudella globaalien kehitys- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Ei hävittäjille

Yhdysvaltojen yksipuolisesta ja liittolaisiaankin kohtaan epäluotettavasta toiminnasta on virhe tehdä – presidentti Sauli Niinistön tavoin – johtopäätös militarisoida Euroopan unionia ja voimistaa sen kykyä sotilaallisiin operaatioihin eri puolilla maailmaa. Maailmaan ei tarvita lisää aseita vaan rauhanpolitiikkaa.

Suomenkaan turvallisuutta ei lisätä hankkimalla uusia hävittäjiä. Ne ovat hyökkäysaseita, joilla maatamme vain sidottaisiin Yhdysvaltojen ja Naton strategioihin ja vastakkainasetteluun muun muassa Venäjän kanssa.

Suomen ei pidä katkaista yhteyksiä Afganistaniin eikä lopettaa muun muassa lasten, naisten ja koulutuksen kannalta tärkeitä kehitysyhteistyöhankkeita siellä. On lisättävä tukea YK:n järjestöille pakolaisten auttamiseksi Afganistanin naapurimaissa ja varauduttava vastaanottamaan pakolaisia myös Suomeen.

On häpeällistä, että Suomi pakkopalautti turvapaikanhakijoita Afganistaniin keskelle sotaa, jopa vain joitain viikkoja ennen USA:n rahoittaman ja aseistaman korruptoituneen hallinnon romahtamista ja Talibanien voittoa. Sotaa ja vainoa tänne paenneille on myönnettävä turvapaikka ja mahdollisuuksia perheiden yhdistämiseen on parannettava.

SKP:n Helsingin piirikomitea 26.8.2021

Miljardien tabut budjettiraameissa rikottava

Sanna Marinin hallitus kiisteli kahdeksan päivää valtiontalouden menokehysten muuttamisesta joillain sadoilla miljoonilla. Lopulta se sopi vuodesta 2023 alkavista pysyvistä 370 miljoonan menoleikkauksista. Samaan aikaan hallitus valmistelee 10 miljardin euron hävittäjähankintaa, joka sitoo lisäksi vähintään saman verran, ehkä paljon enemmänkin hävittäjien käyttö-, päivitys- ja ylläpitokuluihin.

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous pitää käsittämättömänä sitä, että kukaan ei esittänyt hallituksen kehysriihessä mitään leikkauksia tai edes lykkäyksiä hävittäjähankintaan, joka kasvattaa sotilasmenoja 50 prosentilla. Sen sijaan hallitus päätti kehysriihessä tukea kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa turpeen polttamista ja leikata muun muassa tieteen, kulttuurin ja kehitysyhteistyön määrärahoja. 

Kenraaleiden ja asetehtailijoiden lobbaama hävittäjähanke ei saa olla tabu, jota mikään eduskuntapuolue ei arvioi kriittisesti. Tämän tabun murtamisen välttämättömyyttä kuvaa se, että hallitus ei edellytä asekauppiailta edes tarjouksen sisältämien hävittäjien määrän julkistamista. SKP:n piirikokous vastustaa hävittäjäkauppaa ja vaatii asevarustelun sijasta lisää rahaa ilmastotekoihin, kuntien palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Helsingin ylijäämät toinen rikottava tabu

Satojen miljoonien eurojen ylijäämät ovat Helsingissä budjettikehysten ja tilinpäätösten tabu. Jotkut päättäjät yrittävät jopa uskotella, että mitään ylimääräistä rahaa ei edes ole, vaikka tilinpäätökseen kirjatut rahavarat ovat kasvaneet jo yli 1,6 miljardiin euroon.

Kun kaupungin viime vuonna keräämä 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupailivat vihreiden ja vasemmistopuolueiden edustajat ohjata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja henkilöstön palkkoihin. Mutta kaupunginhallitus päätti kuitenkin vain korvata joitain koronasta aiheutuvia lisämenoja. Viime vuoden ylijäämästä ei aiota siirtää yhtään euroa tämän vuoden toimintamenoihin.

SKP:n piirikokous tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan vaatimusta lisätalousarviosta, jolla valtuusto ohjaa osan ylijäämistä palveluihin ja korjaa niiden alibudjetointia määrärahojen tasokorotuksella. Samalla pitää palkata lisää työntekijöitä kaupungin palveluihin ja maksaa henkilöstölle korona-ajan ylimääräinen palkanlisä.

SKP:n Helsingin piirikokous 6.5.2021

Työehtosopimusten yleissitovuuden romuttaminen estettävä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja suuret työnantajat ovat pitkään pyrkineet monin tavoin murentamaan työehtosopimusten yleissitovuutta, joka on säädetty turvaamaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasoa. Nyt yleissitovuus on entistä vakavammin ja laajemmin uhattuna.

Ensin EK päätti, että se ei enää tee keskitettyjä valtakunnallisia työehtosopimuksia. Syksyllä Metsäteollisuuden työnantajaliitto irtaantui valtakunnallisesta sopimustoiminnasta. Sitä seurasi tämän vuoden puolella Teknologiateollisuus, joka jakaa toimintansa kahteen yritykseen ja pyrkii siihen, että sopimustoimintaa jatkava pienempi yhdistys ei ole enää valtakunnallisesti kattava. Lisäksi UPM ilmoitti, että se ei tee edes paikallisia sopimuksia.

Suuryhtiöt pyrkivät käyttämään hyväksi koronakriisiä työntekijöiden sopimusturvan heikentämiseksi ja palkkojen polkemiseksi. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden johtajat yrittävät palata yhtiöissä 30-luvulle – aikaan, jolloin työnantaja saneli ja päätti, tehdäänkö työehtosopimuksia. Halpatyövoiman hyväksikäyttö rakennusalalla on räikeä esimerkki siitä, mihin tämä voi johtaa. Yleissitovuuden murentaminen voi heikentää työehtojen lisäksi työttömyysturvaa, työeläkkeitä ja muuta työehtosopimusjärjestelmään sidottua turvaa.

Uudet normit työelämään

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta tekoja työlainsäädännön parantamiseksi niin, että rajoitetaan palkkojen polkemista säätämällä minimipalkka, vahvistetaan luottamusmiesten asemaa, säädetään ammattijärjestöille kanneoikeus ja laajennetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.

Valtion ja kuntien tulee työnantajina sitoutua siihen, että ne eivät lähde mukaan murentamaan yleissitovuutta. Valtion ja kuntien on myös lopetettava kilpailutusten ja ulkoistamisten avulla tapahtuva ”työehtoshoppailu”, jolla muun muassa Posti ja Helsingin kaupunki ovat heikentäneet työehtoja monissa tehtävissä.

Samalla piirikomitea toteaa suurpääoman toiminnan nostavan esiin tarpeen radikaaleihin uudistuksiin, joilla laajennetaan valtion yritystoimintaa. Kemin Veitsiluodon tehtaan lopettaminen on uusin esimerkki siitä, että työllisyyden, tuotannon, palvelujen ja ekologisesti kestävien ratkaisujen kehittämistä ei saa jättää kapitalistien voitontavoittelun armoille.

SKP:n Helsingin piirikomitea
22.4.2021

(Artikkelin kuva ammattiliitto Pro)

Koronatyön sankareille kuuluu palkanlisä

Koronapandemian torjumisen etulinjassa työskenteleville terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä muiden alojen ammattilaisille pitää maksaa ylimääräinen koronalisä. On väärin, että hoito- ja hoiva-alan työntekijöiden työehtoja uhataan taas heikentää valmiuslailla, vaikka heille kuuluisi korona-ajan raskaasta työstä ylimääräinen korvaus.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallituksessa ja Kuntatyönantajan johtoelimissä istuvia eduskuntapuolueiden edustajia kantamaan vastuunsa siitä, että kunnat ja sairaanhoitopiirit lopettavat työntekijöiden huonon kohtelun. He eivät voi vetäytyä ”työmarkkinoiden” selän taakse, koska ovat itse valtion budjetin ja kuntatyönantajan kautta määrittämässä työmarkkinoita.

On kohtuutonta, että jopa voittoa tekeville pörssiyhtiöille maksetaan koronakorvauksia, mutta kovimman koronatyön tekeville naisvaltaisten matalapalkka-alojen työntekijöille ei muka voi maksaa koronalisää.

Hallituksen ja Kuntatyönantajan olisi koronakevään kokemusten perusteella pitänyt ryhtyä kiireellisiin toimiin hoito- ja hoiva-alan henkilöstön jaksamisen turvaamiseksi. Valmiuslain pakkokeinojen sijasta pitää lopultakin parantaa palkkausta, helpottaa työssä jaksamista palkkaamalla lisää työntekijöitä ja kannustaa paremmilla työehdoilla palaamaan tai kouluttautumaan hoito- ja hoivatyöhön.

Piirikomitea pitää mielettömänä, että eduskunta myönsi valtuudet ostaa kymmenellä miljardilla taisteluhävittäjiä, mutta oman terveytensäkin vaarantaville koronatyön sankareille ei muka voi maksaa palkanlisää. Helsingissä on kyse myös paikallisista poliittisista valinnoista, kun kaupunki jatkaa koronavuonnakin satojen miljoonien ylijäämien keräämistä sen sijaan, että parantaisi palvelujen resursseja ja palkkausta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
17.12.2020

Miksi Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana?

Helsingin kaupunginhallitus ehdottaa ensi vuodelle budjettia, joka tuottaa kaupungille noin 170 miljoonaa euroa ylijäämää, minkä päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot. SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa keskellä koronakriisiä kaupungin kassan paisuttamista pidetään tärkeämpänä kuin huolehtiminen asukkaiden hyvinvoinnista.

Vihreät, SDP ja RKP selittelevät kokoomuksen ajaman palvelujen resursseja leikkaavan linjan tukemista sillä, että kaupunginhallituksen neuvotteluissa saatiin jotain lisäyksiä määrärahoihin. Tosiasiassa palvelujen rahoitusta ei lisätty nykyisestä, vaan vain pienennettiin pormestari Jan Vapaavuoren esittämiä menoleikkauksia.

Stoppi palvelujen heikentämiselle

Korona-ajan olisi pitänyt tehdä kaupungin johdossakin selväksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssit ovat riittämättömät. Silti sote-palveluihin esitetään vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Kaupunki ei tällä rahoituksella huolehdi kunnolla edes nykyisistä tehtävistä, saati hoitajamitoitukseen, hoitotakuuseen ja lastensuojeluun säädetyistä tiukemmista velvoitteista. Esitys jatkaa terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaalipalvelujen keskittämistä suuriin keskuksiin ja laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii sote-määrärahoihin vähintään 50 miljoonan euron tasokorotusta sekä resursseja korona-ajan hoitovajeen korjaamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseen.

Myös varhaiskasvatukseen ja koulutukseen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Kun päiväkotien ja koulujen resurssit on jo valmiiksi alibudjetoitu, johtaa esitys ryhmäkokojen suurentamiseen, lähikoulujen karsimiseen ja ammatillisen opetuksen heikentämiseen.

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen pitää osoittaa ainakin 40 miljoonaa euroa lisää. Tasokorotus tarvitaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan määrärahoihin, joihin kokoomus, vihreät, SDP ja RKP esittävät asukasta kohti entistä vähemmän.

Helsingillä on vaikeuksia saada moniin tehtäviin osaavia työntekijöitä ja korona-aika on lisännyt monien työtaakkaa. Budjettiesitys kääntää kuitenkin tylysti selkänsä työntekijöiden oikeutettuihin esityksiin palkkojen nostamisesta. Työllistämisen kuntakokeiluun ja oppisopimuskoulutukseen ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta.

Sen sijaan, että hillitsisi asumiskustannusten nousua, budjettiesitys jatkaa vuokrien ja tonttivuokrien korottamista. Samalla kaupungin asunto-ohjelma vain lisää rakennusliikkeille ja sijoittajille suurempia voittoja tuovaa sääntelemätöntä tuotantoa.

Vaikka koronakriisi rasittaa myös Helsingin taloutta, on kaupungilla mahdollisuus suunnata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen ja ilmastotekoihin. Kyse on poliittisista valinnoista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
19.11.2020

Staran töitä ei pidä ulkoistaa

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan rakentamis- ja ympäristönhoitopalveluista vastaavan liikelaitos Staran tehtävien supistamista ja osan niistä ulkoistamista yksityisille firmoille. SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa Staran julkisten palvelutehtävien muuttamista yksityiseksi bisnekseksi.

Esitys Staran tilaaja- ja tuottajatehtävien eriyttämisestä ja toiminnan supistamisesta perustuu selvitykseen, jonka kaupunginvaltuusto käynnisti kaupunkistrategiassa ja taloussuunnitelmassa. Pormestari Jan Vapaavuoren johtama kaupunginkanslia on ottanut selvitykselle uusliberalistisen lähtökohdan, jonka mukaan kunnan liikelaitos tuottaa vain niitä palveluja, jotka eivät kiinnosta yksityisiä markkinoita tai joissa on liiaksi riskejä yksityisille yhtiöille.

Staran toiminnan supistamisella ja pilkkomisella markkinoille ei rakenneta ”maailman toimivinta kaupunkia” vaan heikennetään Helsingin kykyä vastata muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien poikkeuksellisten sääolojen, koronapandemian ja öljykatastrofien kaltaisiin haasteisiin. Esitykset ulkoistamisesta perustuvat myös taloudellisesti kyseenalaisiin arvioihin, joissa on sivuutettu monet Staran velvoitteet ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämät resurssit.

Kilpailuttamista perustellaan ”kustannussäästöillä”. Tosiasiassa tarkoitus on tarjota yksityisille yrityksille lisää markkinoita veronmaksajien, kaupungin työntekijöiden, palvelujen laadun ja ympäristön kustannuksella. Kilpailuttaminen mahdollistaa myös ”työehtoshoppailun”, jolla kaupunki on jo karsinut henkilöstömenoja muun muassa siivous- ja keittiöpalveluissa sekä satamassa.

Staralla on vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii osaamista, joka ei katkea kilpailutusten myötä. Sama koskee viheralueiden pitkäjänteistä hoitamista.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kaupunginkanslian valmistelema ulkoistamishanke tulee hylätä. On kehitettävä ja laajennettava Staran omaa toimintaa. Helsingin rakennusten, katujen ja luonnon hoitoa ei saa alistaa kapitalistiselle voitontavoittelulle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.10.2020

(Artikkelikuva: hel.fi)