Kaupungin alennettava HEKAn vuokrankorotuksia

Helsingin kaupungilla olisi monia keinoja hillitä asumiskustannusten nousua, mutta se ei niitä halua käyttää. Pormestari Juhana Vartiainen oli kokoomuksen edustajana Säätytalolla jopa sopimassa Orpon hallituksen ohjelmasta, joka leikkaa asumistukea ja valtion ara-rahoitusta.

Kaupungin ja HEKAn johtajat väittävät vuokrien korotusten perustuvan omakustannusperiaatteelle. Väite ei pidä paikkaansa. HEKAssa toteutetaan vuokrantasausta, jonka tuloksena nykyisten talojen vuokralaiset maksavat myös osan HEKAn uusien talojen rakentamisesta. Lisäksi kaupunki perii markkinaehtoisia tonttivuokria. Myöskään kaupungin energiayhtiön hinnoilla ei ole mitään tekemistä omakustannusperiaatteen kanssa. Vuokria nostaa nyt sekin, että HEKAn johto on pitänyt kiinni lainojen euribori-sidonnaisuudesta, vaikka kaupunki saisi edullisemminkin lainaa.

SKP:n Helsingin piirikomitea tukee HEKAn vuokralaisten vaatimuksia korotusten kohtuullistamisesta. Yli puolet HEKAn asuntoihin valituista tienaa alle 2 000 euroa kuukaudessa. Jos vuokria jatkuvasti nostetaan, ei pienituloisilla ole enää varaa asua Helsingissä. Samalla kaupungin henkilöstöpula pahenee.

Kaupunginvaltuutettujen vastuu

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuutettuja kantamaan vastuunsa HEKAn vuokrien nousun hillitsemisestä. Monissa HEKAn taloissa korotukset nostaisivat vuokrat jo korkeammiksi kuin on alueen keskimääräinen vuokrataso. Kohtuuhintaisesta, saati edullisesta asumisesta ei voi enää puhua myöskään kaupungin työsuhdeasuntojen ja asumisoikeusyhtiön HASO:n asuntojen kohdalla.

Suomen suurimpana vuokranantajana, tonttien omistajana ja energian tuottajana Helsinki voi hillitä asumiskustannusten nousua. SKP:n piirikomitea vaatii kaupunkia järjestelemään HEKAn rahoitusta niin, että vuokrankorotuksia pienennetään. Lisäksi kaupungin on alennettava tonttivuokrien tuottotavoitteita ja lopetettava voitontavoittelu maan ansiottomalla arvonnousulla. Helen-yhtiön toimintaa vapailla markkinoilla on eriytettävä niin, että se tarjoaa helsinkiläisille edullisempaa sähköä ja lämpöä.

SKP:n Helsingin piirikomitea
4.9.2023

Helsingin jättivoitoista ohjattava rahaa palveluihin

Helsinki tekee kaupungin uusimman talousennusteen mukaan tänä vuonna peräti 454 miljoonaa euroa voittoa. Samaan aikaan kaupungille valmistellaan talousarviota, jonka mukaan sosiaali-, terveys- ja monista muista palveluista pitää taas karsia.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot vaativat kaupunginvaltuutettuja ja erityisesti pormestareita lopettamaan huijaamisen siitä, että ei muka ole rahaa. Tälle vuodelle ennustetun yli 450 miljoonan euron ylijäämän lisäksi voittoa tekee myös kaupungin energiayhtiö Helen Oy.

Tälle vuodelle ennustettu ylijäämä on noin sata miljoonaa enemmän kuin viime vuonna kertynyt ylijäämä, joka sekin oli valtava. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että ylijäämistä suuri osa, toista miljardia makaa kaupungin pankkitileillä. Osa on mennyt rakentamiseen, mutta palvelujen resurssit ovat heikentyneet.

Tasokorotus palvelujen rahoitukseen

SKP:n osastot vaativat ylijäämien paisuttamisen ja palvelujen alibudjetoimisen lopettamista. Ensi vuoden talousarviossa on tehtävä tasokorotus sosiaali-, terveys-, opetus-, kulttuuri- ja muiden peruspalvelujen määrärahoihin. Työntekijöiden arvostus pitää näkyä myös parempana palkkana ja se pitää maksaa ajallaan. Lisäksi on alennettava kaupungin vuokra-asuntoyhtiö HEKAn vuokrankorotuksia, Helenin hintoja ja joukkoliikenteen maksuja.

On lopetettava salailu budjettivalmisteluissa. Pormestarin johdolla valmisteltavat talousarvioesityksen pohjapaperit on julkaistava jo ennen kuin niistä ryhdytään neuvottelemaan kaupunginhallituksessa.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.8.2023

Sote-palvelujen alibudjetointi tulee kalliiksi

Uutiset kertovat toinen toistaan seuraavista ongelmista Helsingin kaupungin palveluissa. Hoitojonot ovat laittomat pitkiä, monet vanhukset on jätetty koteihin suorastaan heitteille, jopa lapset joutuvat odottamaan kuukausia mielenterveyspalveluihin, HSL-hintojen korotukset ovat pudottaneet joukkoliikenteen lippujen myynnin, HEKAn asuntojen vuokriin on tulossa rajut korotukset, kaupungin tehtäviin on vaikea saada työntekijöitä eikä palkanmaksu toimi kunnolla vieläkään.

Samaan aikaan kaupunginvaltuustolle esitetään viime vuodelta 364 miljoonaa euroa ylijäämäinen tilinpäätös, kaupunkikonsernin ylijäämä yhteensä 430 miljoonaa ja rahaa makaa pankkitileillä 1,8 miljardia.


430 miljoonan ylijäämistä ohjattava rahaa peruspalveluihin

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa ohjaamaan ylijäämistä heti rahaa kaupungin palveluihin, vuokrien nousun hillitsemiseen, HSL:n lippujen hintojen alentamiseen sekä työntekijöiden palkkojen ja työolojen parantamiseen.

Kokoomuksen johdolla jo vuosia jatkunut palvelujen resurssien tietoinen alimitoittaminen tulee kalliiksi niin asukkaille kuin kaupungille. Tätä kuvaavat tiedot, joiden mukaan kaupunki joutuu maksamaan ostopalveluista yksityisille lääkärifirmoille yli puolet enemmän kuin itse suoraan palkatessaan. Kun hoitoon ei pääse ajoissa ja sitä vaikeutetaan lopettamalla lähiterveysasemia, sairaudet pahenevat ja hoito tulee kalliimmaksi.

Erityisesti vihreiden, SDP:n, Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten valtuutetuilta on syytä kysyä, ovatko he kokoomuksen tavoin yksityisen hoito- ja hoivabisneksen asialla vai tehdäänkö erityisesti sote-palvelujen määrärahoihin tasokorotus? Kaupungin satojen miljoonien ylijäämiä koskevien ratkaisujen ohella tätä mitataan nyt sillä, siunaavatko valtuutetut sote-toimialan johdon ajamat lähiterveysasemien lopettamiset.

SKP:n Helsingin piirikomitea 7.6.2023

Toimintaan oikeistohallituksen leikkauslistoja vastaan

Kokoomuksen ja Perussuomalaisten voitto eduskuntavaaleissa on tuomassa Suomeen oikeistolaisimman hallituksen sitten 1930-luvun alun lapuanliikkeen aikojen. Nyt tarvitaan voimien kokoamista hallitusneuvotteluissa valmisteltujen leikkauslistojen pysäyttämiseksi. Ay- ja kansalaisliikkeiden joukkotoiminnalla on tässä ratkaiseva osuus.

Palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaamiselle ei perusteita

Oikeisto ajaa julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan leikkaamista harhaanjohtavilla perusteilla. Suurin osa valtiovarainministeriön laskelmissa esitetystä ns. sopeuttamistarpeesta tulee kokonaisveroasteen alentamisesta, joka vähentää valtion ja kuntien tuloja noin 4,5 miljardilla. Julkisen talouden alijäämää kasvattavat myös valtavasti paisuneet asevarustelun menot.

Lisäksi monet esitetyistä menoleikkauksista ovat sellaisia, että ne eivät tuo säästöä vaan etenkin pidemmällä aikavälillä lisää kustannuksia. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus on jo valmiiksi alimitoitettu ja sen leikkaaminen lisää kalliimmaksi tulevien erikoistason ja pitkäaikaisen hoidon ja hoivan tarvetta. Alibudjetointi heikentää myös työoloja. Työttömyysturvan, eläkkeiden ja asumistuen leikkaukset puolestaan lisäisivät köyhyyttä ja toimeentulotuen menoja.

Leikataan rikkailta ja asemenoista

Suomen julkisen talouden alijäämä ja velka on useimpia muita EU-maita pienempää. Leikkauslistojen sijaan julkisen talouden vahvistamiseksi tarvitaan valtion aktiivisia toimia julkisten palvelujen työpaikkojen lisäämiseksi ja työntekijöiden palkkauksen parantamiseksi. Pidemmällä aikavälillä julkista taloutta vahvistaisivat myös valtionyhtiöiden investoinnit talouden ekologiseen rakennemuutokseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa leikkaamista julkisista palveluista, sosiaaliturvasta, ympäristönsuojelusta ja kehitysyhteistyöstä. Varaa on sen sijaan leikata suuryhtiöiden jättivoitoista ja tukiaisista, suurituloisilta ja asemenoista. Helsingissä palveluihin voidaan ohjata lisää rahaa myös kaupungin jatkuvasti keräämistä satojen miljoonien ylijäämistä.

Muutoksen voimia kokoamaan

Oikeistohallituksen luokkaluonnetta kuvaa se, että se aikoo leikata julkisia palveluja ja kiristää pienituloisiin raskaimmin kohdistuvia välillisiä veroja samaan aikaan kun rikkaille annetaan lisää verohelpotuksia. Kyse on myös rasistisesta maahanmuuttopolitiikasta, jossa kaikilla ei ole yhdenvertaisia ihmisoikeuksia. Kokoomuksen johdolla ollaan muodostamassa hallitusta, joka voimistaa militarismia, vie Suomen mukaan Naton ydinaseharjoituksiin ja on valmis antamaan Suomesta alueita Yhdysvaltojen tukikohdille ja asevarastoille.

SKP:n Helsingin piiri korostaa, että oikeistopolitiikan pysäyttämiseksi tarvitaan laajaa joukkotoimintaa ja radikaaleja vaatimuksia uudistuksista, joilla vastataan julkisten palvelujen rahoituksen, toimeentuloturvan, eriarvoisuuden, ympäristökriisien ja sodan uhkien vakaviin ongelmiin. Tätä muutosvoimaa voidaan koota muun muassa Suomen sosiaalifoorumissa syksyn alussa Helsingissä.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestön vuosikokous
13.5.2023

Tuki veturinkuljettajille – missä valtion omistajaohjaus?

Veturinkuljettajille kuuluu riittävä vapaa-aika. Se on tärkeää sekä työntekijöiden hyvinvoinnille että junaliikenteen turvallisuudelle. 

Veturinkuljettajien lakko ei johdu siitä, että työntekijät vaatisivat muita isompia palkankorotuksia. Kiista koskee erityisesti työaikajärjestelyjä. Veturinkuljettajat tekisivät yhtä monta tuntia töitä kuin tähänkin asti, mutta vaativat kaksi tuntia nykyistä pidemmän yhtäjaksoisen viikkolevon. Tämän pienen pidennyksen jälkeenkin viikkolepo olisi selvästi lyhyempi kuin yleensä työntekijöillä.

Rautatiealan työehtosopimuksista neuvottelee työntekijöitä edustavan RAU:n kanssa Palvelualojen työnantajat Palta. Käytännössä kyse on valtion rautatieyhtiön sopimuksesta, mutta ministerit ovat hiljaa.

SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa veturinkuljettajien lakkotaistelulle kohtuullisempien työaikojen puolesta. Samalla piirikomitea vaatii hallituksen omistajaohjausta kantamaan vastuunsa siitä, että veturinkuljettajien työoloja parannetaan.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea
21.3.2023

(Artikkelin kuva: vr.fi)

Suomeen ei saa tuoda USA:n ja Naton tukikohtia

Tasavallan presidentti ja hallitus ovat viemässä Suomea Naton lisäksi ns. puolustussopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Kumpikin ratkaisu merkitsee vaarallista muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ei ole käynyt ”kovin merkittävää kauppaa” Turkin kanssa Nato-jäsenyyden ratifioimisesta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo puolestaan väittää, että Suomi ei ole luopunut mistään periaatteistaan kokoomuksen pitkään ajaman Nato-jäsenyyden takia.

Tosiasiassa Nato-jäsenyyden hakeminen on jo johtanut siihen, että Suomi on ryhtynyt Naton linjan mukaisesti vastustamaan YK:n ydinasekieltosopimusta. Hallitus ja eduskunta eivät ole rajanneet pois Suomen osallistumista Natossa myös ydinasetyöryhmään.

Muutosta ja kaupankäyntiä ihmisoikeuksilla kuvaa sekin, että aiemmin aseiden vientiä sotaa käyviin maihin vastustanut Sanna Marinin hallitus on antanut luvan myydä aseita Turkkiin, joka sotii kurdeja vastaan ja pommittaa Irakin ja Syyrian pohjoisia alueita.

Ympäristö vaatii rauhaa

Kaiken lisäksi Suomen ja Yhdysvaltojen hallitukset neuvottelevat ns. puolustussopimuksesta, jolla aiotaan luovuttaa Suomesta alueita Yhdysvaltojen sotilastukikohdille ja raskaan aseistuksen varastoille. Sopimus olisi samantyyppinen kuin Norjan syksyllä tekemä sopimus. jolla USA sai Pohjois-Norjasta neljä aluetta tukikohdille, joita eivät koske Norjan lait eivätkä kiellot ydinaseista.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa Vasemmistoliiton edustajat ovat mukana siunaamassa tällaista politiikkaa. Yhdysvaltojen asevarastot ja tukikohdat tekisivät Suomen itärajasta Naton ja Yhdysvaltojen etulinjan ja vaarallisten jännitteiden uhkaaman alueen.

Piirikomitea vastustaa Natoa ja vaatii Suomen poliittista johto lopettamaan neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ns. puolustussopimuksesta. Sotilaallisen vastakkainasettelun kärjistämisen sijasta tarvitaan aloitteita yhteistyöstä muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, luontokadon pysäyttämiseksi ja arktisen alueen herkän luonnon suojelemiseksi.

SKP:n Helsingin piirikomitea
20.3.2023

(Artikkelin kuva puolustusvoimat)

Itä-Helsinkiin tarvitaan lisää lähiterveysasemia

Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla kaupunki voi itse päättää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tätä oikeutta pitää käyttää palvelujen parantamiseksi osoittamalla niihin lisää rahaa ylijäämistä, joita kaupunki on tehnyt taas satoja miljoonia viime vuoden alustavan tilinpäätöksen mukaan.

Kaupunki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin paljon lisää rakentamista. Samaan aikaan sote-toimiala valmistelee kuitenkin alueen terveysasemien vähentämistä.

SKP:n itäisen Helsingin osaston mielestä terveysasemia tarvitaan alueelle päinvastoin lisää. Kivikon ja Kontulan terveysasemia ei pidä lopettaa eikä supistaa miksikään kioskiksi. Sen sijaan Rastilaan pitää palauttaa terveysasema.

Kontulan ostoskeskuksen aluetta kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että asukastalo Kontulalle ja Symppikselle tulee uudistuvalle ostarialueelle riittävät ja nykyistä paremmat tilat.

Palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin on virheellinen suunta. Terveyskeskusten pitkät jonotusajat, lääkäripula ja pidentyvät matkat lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Peruspalvelujen tulee olla lähellä ja niihin on osoitettava riittävät resurssit, jotta ihmiset voidaan kohdata niissä ystävällisesti ja heidän tarpeitaan kuunnella ilman turhaa kiirettä.

SKP:n Itäisen Helsingin osasto

Kyllä rauhalle, ei Natolle

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet viemään Suomen Natoon ja kiihdyttämään asevarustelua. Tätä perustellaan turvallisuudella, vaikka se lisää sotilaallisia jännitteitä ja riskejä.

Nato-jäsenyyden hakeminen on tehnyt Suomesta ja Ruotsista pelinappulan Turkin, Naton ja suurvaltojen politiikassa. Suomi on luopunut itsenäisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta muun muassa suhtautumisessa ydinaseisiin, Turkin politiikkaan ja kurdien oikeuksiin, asekauppaan sotaa käyvien maiden kanssa ja yleisemminkin asevarusteluun. 

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen esitys liittymisestä Natoon täysin velvoittein ja ilman mitään varauksia perustuu vaaralliseen ajatteluun turvallisuuden rakentamisesta aseiden ja viime kädessä Yhdysvaltojen ydinaseiden varaan.

Valiokunnan mietinnössä puhutaan epämääräisesti siitä, että ”Nato-neuvotteluissa ei ole tullut esille seikkoja, jotka perustelisivat ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista”. Samaan aikaan hallitus valmistelee kuitenkin Yhdysvaltojen kanssa tehtävää puolustussopimusta, jolla USA saisi oikeuden sijoittaa Suomeen aseistusta ja joukkoja tukikohtiin, joita eivät koskisi Suomen lait.

Sanna Marinin hallituksen kaudella Suomen asemenot on nostettu kolminkertaiksi. Asekauppiaille maksettavat miljardit ovat poissa terveydenhuollosta, vanhuspalveluista, koulutuksesta, ympäristönsuojelusta ja ihmisten arjen turvallisuudesta. Tästäkin syystä on eduskuntavaaleissa syytä puhua myös rauhasta ja vaihtoehdoista Nato-politiikalle.

Turvallisuutta ei vahvisteta sotaisella uholla, aseilla, raja-aidoilla eikä jakamalla maailmaa vastakkaisiin blokkeihin. Tarvitaan aloitteita Ukrainan sodan ja muiden konfliktien ratkaisemiseksi neuvotellen ja sopien. Samalla kun tuomitaan Venäjän laiton hyökkäyssota, on samoilla perusteilla arvioitava myös muita maita, esimerkiksi Israelin miehityspolitiikkaa Palestiinassa ja Turkin tekemiä iskuja Irakin ja Syyrian kurdialueille.

SKP:n läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot

(Kuva: Eduskunta.fi)

Tuki AKT:n lakkotaistelulle

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea tukee Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT:n lakkotaistelua työntekijöiden reaaliansioiden turvaamiseksi ja työolojen parantamiseksi.

Piirikomitea ihmettelee sovittelijan roolia, kun tämä on antaa teknologiateollisuuden suuryrityksille käytännössä ratkaisevan päätösvallan muidenkin alojen palkoista. Myös median on syytä tarkistaa faktat eikä levittää vientiteollisuuden liioittelevia väitteitä lakon aiheuttamista suurista tappioista.

Työntekijöiden ostovoiman turvaaminen on koko kansantalouden kehitykselle tärkeää vastalääkettä talouden taantumaan.

Helsinki aikoo myydä osia Helen-konsernista

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Kaupunginhallituksen konsernijaostolle tehdyn esityksen mukaan:

”Helen-konserni voi strategisesti tärkeitä verkkojaan lukuun ottamatta luopua omistuksista, joiden säilyttäminen ei ole perusteltua konsernin strategian, kannattavan toiminnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Helen-konsernin omistuspohjaa ja/tai rakennetta voidaan muuttaa tytäryhteisöasema säilyttäen edellyttäen, että muutos on taloudellisesti ja strategisesti sekä kaupunkikonsernin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltu”.

Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet. Näin yksityiset sijoittajat saisivat rohmuta käsiinsä ison osan helsinkiläisten yhteisestä energiayhtiöstä ja sen tuotoista.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vastustavat tällaisia energia- ja ympäristötavoitteiden ja kaupungin talouden kannalta vaarallisista linjauksia. Helen-konsernin osittainen myyminen ja pilkkominen lisäisi Helsingin energiahuollon riippuvuutta yksityisistä markkinoista ja sijoittajista, vaikka julkista omistusta ja ohjausta pitäisi päinvastoin lisätä energian hintojen, kulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi.

Pormestari Juhana Vartiaisen ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan johdolla valmisteltua uutta omistajastrategiaa ei aiota edes viedä kaupunginvaltuustoon vaan päättää suljettujen ovien takana kaupunginhallituksessa.

Käyttö- ja kunnossapitopalvelut jo ulkoistettiin

Helen-yhtiön käyttö- ja kunnossapitopalvelut on jo ulkoistettu kansainväliselle energia-alan pörssiyhtiö Enersense Internationalille. Noin 250 käyttö- ja kunnossapidon työntekijää siirrettiin marraskuussa liikkeenluovutuksella Enersense IN Oy:n palvelukseen. Tyyliä kuvaa se, että kaikki henkilöstön kerhotkin heitettiin saman tien ulos Helenin tiloista.

Sopimuksen mukaan Helen ostaa jatkossa käyttö- ja kunnossapitopalveluita Enersense IN:ltä. Kohteina on muun muassa neljä voimalaitosta, 15 lämpökeskusta, kuusi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosta, yli 1500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä noin 60 kilometriä energiatunneleita pääkaupunkiseudulla.

Päätöksen luopua omista käyttö- ja kunnossapitopalveluista teki Osmo Soininvaaran johtama Helenin hallitus ja kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi sen vähin äänin. Helen kertoi päätöksen olevan osa sopeuttamistoimia, jotka liittyvät mm. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä Helen ulkoistaa työntekijöiden irtisanomisia ja mahdollisia työehtojen heikennyksiä sen sijaan, että toimisi vastuullisena työnantajana ja turvaisi kaikkien työntekijöiden toimeentulon Helenin tai kaupungin palveluksessa. Ulkoistaminen voi heikentää myös energiahuollon toimitusvarmuutta.

Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen mielestä on järjetöntä heikentää kaupungin energiayhtiön osaamista ja ryhtyä myymään osaa Helenistä. Kommunistit vetoavat kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon Helen-konsernin pitämiseksi kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, sen päätöksenteon demokratisoimiseksi ja Helenin kohtuuttomien kuluttajahintojen alentamiseksi.

Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot
30.1.2023

Helenin Hanasaaren voimala
Artikkelin kuvat: Toivo Koivisto