Asunnottomuus on Helsingin häpeäpilkku

Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia kaikkien, ja etekin heikoimmassa asemassa olevien perustarpeista. Asunto on ihmisoikeus. Asunnottomuus rikkaassa Helsingissä on häpeällinen ilmiö.

Asunnottomuus on edelleen vakava ongelma Suomessa. Yhteensä asunnottomia oli vuonna 2015 koko maassa noin 7900. Huolimatta voimakkaasta asuntorakentamisesta Helsingissä asunnottomien määrä on viime aikoina jopa kasvanut. Asuntoja rakennetaan ja etenkin kaavoitetaan reippaaseen tahtiin, mutta tämä ei asunnotonta auta.

Yksityisiä rakennusliikkeitä kiehtovat kovan rahan asunnot. Omistusasuntojen hinta on korkealla alueesta riippumatta, ja etenkin yksityisen puolen vuokra-asuntojen vuokrataso on kohonnut melkoisesti. Kaupunginkin tavoite tuntuu olevan saada asukkaiksi ”hyviä veronmaksajia” välittämättä heistä, joilla menee huonommin.

Kaupunki itse ei rakennuta tarpeeksi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Asunnottomuuden kitkemiseksi ja asumiskustannusten kohoamisen hillitsemiseksi olisi ryhdyttävä välittömästi toimiin julkisin varoin toteutettujen kohtuuhintaisten asuntojen rakentamiseksi Helsinkiin. Avuksi tähän kaupunki voisi perustaa kunnallisen rakennusyhtiön rakentamaan edullisia vuokra-asuntoja.

Lisäksi tarvitaan panostuksia sosiaalityöhön, jotta apua tarvitsevat apua myös saavat.

Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia kaikkien, ja etekin heikoimmassa asemassa olevien perustarpeista. Asunto on ihmisoikeus. Asunnottomuus rikkaassa Suomessa on häpeällinen ilmiö. Asunnottomuutta ei tule missään nimessä sallia: perustuslain on taattava kaikille oikeus omaan kotiin.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Työllisyyttä kohennettava

Pahenevaan työttömyyteen tulee vastata työllistämällä ihmisiä. On järkevämpää käyttää sakkomaksuihin kuluvat rahat työttömien työllistämiseen. Lisäksi Helsingillä on mahdollisuus parantaa työllisyystilannetta mm. lisäämällä työntekijöitä palveluihin.

Hallituksen kaavailut työttömyysturvan kiristyksistä ovat aivan väärää lääkettä nykyiseen taloustilanteeseen. Martti Hetemäen työryhmän esittämät kuukausittaiset omavastuupäivät eivät auta työllistymisessä. Ne ovat vain keino leikata työttömyysturvaa. Suurin este työttömän työllistymiselle on töiden puute, ei työttömyysturva. Taustalla on yritysten haluttomuus työllistää, ja ennen muuta maksaa elämiseen riittävää palkkaa. Tilannetta vaikeuttaa valtion valitsema poliittinen linja, jossa työpaikkojen luominen jätetään yksityisten yritysten asiaksi, sen sijaan että luotaisiin itse työpaikkoja.

Myös Helsingin pitää tehdä oma osansa. Sen sijaan, että kaupunki työllistäisi pitkäaikaistyöttömiä, se maksaa vuosittain sakkomaksua valtiolle. Nämä sakkomaksut ylittävät tänä vuonna jo 65 miljoonan euron tason.

Pahenevaan työttömyyteen tulee vastata työllistämällä ihmisiä. On järkevämpää käyttää sakkomaksuihin kuluvat rahat työttömien työllistämiseen. Lisäksi Helsingillä on mahdollisuus parantaa työllisyystilannetta mm. lisäämällä työntekijöitä palveluihin. Tulevan vuoden budjetissa on palvelut jälleen alibudjetoituina, ja samaan aikaan kaupungin on määrä tuottaa 145 miljoonaa voittoa.

Helsingissä myös asuminen ja liikkuminen tulevat kalliiksi, ja etenkin matalapalkka-alojen työntekijöiden on hankala tulla palkallaan toimeen. Tähänkin voi kaupunki vaikuttaa ehkäisemällä joukkoliikenteen lippujen hinnankorotuksia ja tuottamalla edullisia asuntoja kaikille

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö

6.10.2016

Osinkomiljardeista rahaa työttömille ja kunnille!

Juha Sipilän johtaman hallituksen leikkauspolitiikka on ajamassa koko maan kasvaviin vaikeuksiin.

Budjettiriihessä sovitut sosiaaliturvan leikkaukset kohdistuvat kaikista pahimmin köyhiin ja pienituloisiin ihmisiin. Hallituksen toimet eivät hyödytä myöskään keskituloisia: Kilpailukykysopimus leikkaa työntekijöiden palkkoja astuessaan ensi vuonna voimaan. Jatka lukemista ”Osinkomiljardeista rahaa työttömille ja kunnille!”

Asukkaiden vai ison rahan Helsinki?

Helsingin kaupungin johtamiseen tarvitaan suunnanmuutos. Nykyinen politiikka heikentää palveluja, pahentaa työttömyyttä, nostaa asumismenoja, korottaa joukkoliikenteen lippujen hintoja, uhraa viher- ja virkistysalueita grynderien voitontavoittelulle sekä keskittää valtaa yhä pienempään piiriin. Helsingin pitää olla asukkaiden eikä ison rahan kaupunki.

Nyt ollaan tekemässä isoja ratkaisuja julkisten palvelujen ja kuntien tulevaisuudesta. Samalla kun Sipilän, Soinin ja Stubbin hallitus jatkaa leikkauspolitiikkaa, se esittää kuntien palvelujen yhtiöittämistä ja muun muassa Postin ja Valtion rautateiden toiminnan siirtämistä osittain yksityisille yhtiöille. Palvelujen parantamisen sijasta sote-uudistuksesta on tulossa yhtiöittämis- ja kilpailuttamiskoneisto, jolla sosiaalisista perusoikeuksista tehdään kauppatavaraa ja demokratia korvataan yhtiövallalla.

Pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien esitys, joka säilyttäisi sote-palvelujen järjestämisen ja tuottamisen kuntien tehtävänä, osoittaa että vaihtoehtoja hallituksen ajamalle yhtiöittämislinjalle löytyy. Helsingissä on myös rahaa parantaa palveluja, kun kaupungin ja sen liikelaitosten ylijäämät lasketaan sadoissa miljoonissa.

Peruspalvelut kuntoon

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö haluaa säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut kuntien vastuulla ja pääsääntöisesti kuntien itse tuottamina lähipalveluina. Erityistason palvelut on sen sijaan paikallaan siirtää eräiden aluehallinnon tehtävien kanssa maakunnille, joiden johto valitaan vaaleilla.

SKP:n piiri vaatii Helsingin budjettilinjan muuttamista niin, että kaupungin ylijäämistä ohjataan lisää rahaa vanhuspalveluihin, terveysasemille, kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoihin ja muihin peruspalveluihin. Kokonaisuutena kuntien ja maakuntien rahoitusta on vahvistettava kiristämällä suurten tulojen, pääomien ja suuryhtiöiden verotusta. Tällaisen muutoksen toteuttamiseen tarvitaan asukkaiden laajaa ja voimakasta painostusta. Joukkovoiman kaltaista kansalaisliikettä tarvitaan myös paikallisesti.

Työtä työttömille

Työttömyys koettelee kymmeniä tuhansia helsinkiläisiä ja heidän perheitään. Sipilän hallitus ja Helsingin kaupungin johto ovat jättäneet työttömät markkinoiden armoille. Hallitus tarjoaa kyllä yrityksille lisää tukia, mutta leikkaa työttömiltä vähästäkin ja ajaa työttömiä palkattomaan pakkotyöhön. Helsingin kaupungin johto on puolestaan valmis maksamaan jo yli 60 miljoonaa euroa vuodessa sakkomaksuja, työmarkkinatuen kuntaosuutta, sen sijaan, että työllistäisi työttömiä.

SKP:n Helsingin piiri vaatii valtiovaltaa ja kaupunkia perustamaan julkiselle sektorille lisää työpaikkoja, korottamaan työllisyysrahoja ja takaamaan työttömille kunnollinen perusturva. Helsingin pitää ottaa mallia Ruotsista ja Saksasta, joissa on useilla aloilla lyhennetty työaikaa ansiotasoa alentamatta ja nostettu matalia palkkoja.

Samalla SKP:n piiri tukee ay-liikkeessä esitettyjä vaatimuksia ns. kilpailukykysopimuksen torjumisesta, joka on tärkeää niin tulonjaon muuttamiseksi oikeudenmukaisemmaksi kuin työllisyyden kannalta.

Keskuspuiston ja viheralueiden puolesta

Helsingin yleiskaavaan ehdotetaan massiivista rakentamista useille tärkeille viher- ja virkistysalueille, kuten Keskuspuisto ja Vartiosaari. Tätä perustellaan harhaanjohtavasti asuntojen tarpeella. Tosiasiassa yleiskaavaehdotus perustuu mitoitukseen, jossa rakentamiseen kaavoitetaan maata kaksi kertaa enemmän kuin asukasmäärän rajukaan kasvu edellyttää. Viheralueita voidaan säästää myös ottamalla huomioon se, että toimitilojen tarve työntekijää kohti pienenee ja ns. älykkäät verkot vähentävät liikenteen tarvitsemaa maa-alaa.

SKP:n Helsingin piirin mielestä yleiskaavaehdotus pitää palauttaa uuteen valmisteluun tai ainakin korjata perusteellisesti niin, että Keskuspuistoon, Vartiosaareen ja muille viheralueille ei osoiteta lisää rakentamista. Lisäksi asuntorakentamisen painopiste on siirrettävä kovan rahan asunnoista kohtuuhintaiseen vuokra-asuntotuotantoon.

Asukasdemokratiaa

Helsingin uudella johtamisjärjestelmällä aiotaan keskittää päätösvaltaa entistä pienempään piiriin, jossa ratkaiseva rooli on kansliapäälliköllä, neljällä toimialajohtajalla ja pormestareista muodostuvalla muutaman poliitikon palkkaeliitillä. Suurin osa nykyisistä lautakunnista ja johtokunnista aiotaan lopettaa. Tätä vallan keskittämistä ovat oikeiston rinnalla tukeneet myös vihreät ja Vasemmistoliitto.

SKP:n piiri vastustaa esitettyä johtamisjärjestelmää ja vaatii lisäämään asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia, kehittämään osallistuvaan budjetointiin perustuvaa lähidemokratiaa ja vahvistamaan valtuuston asemaa päätöksenteossa.

Kohti kunta- ja maakuntavaaleja

SKP:n Helsingin piiri valmistautuu huhtikuussa 2017 pidettäviin kuntavaaleihin ja vuonna 2018 järjestettäviin maakuntavaaleihin kamppailemalla julkisten lähipalvelujen, työllisyyden ja lähidemokratian puolesta. Kutsumme tällaisesta yhteistyöstä kiinnostuneita muodostamaan vaaleihin laajan ehdokaslistan. Samalla esitämme myös muille vasemmistopuolueille ja vihreille yhteistyötä kokoomuksen ylivallan lopettamiseksi.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry:n vuosikokous 23.4.2016

USA:n sotaharjoitukset Suomessa vaarallinen provokaatio

Suomeen saapuu toukokuussa sotaharjoitukseen Yhdysvalloista 6-8 hävittäjää sekä 70-100 sotilasta. Harjoitus toteutetaan Karjalan lennoston kanssa lähellä Venäjän rajaa, ja lisäksi harjoitus alkaa 9. toukokuuta – päivänä, jolloin Venäjällä ja muuallakin muistetaan toisen maailmansodan päättymistä.

Toukokuun 2.–13. päivinä järjestetään Niinisalossa myös Arrow 16 -sotaharjoitus, johon on tulossa 20 Stryker -miehistönkuljetusvaunua sekä sotilaita Yhdysvalloista. Kyse on Saber Strike -harjoituksista, jotka ovat perinteisesti olleet Yhdysvaltain Euroopan maavoimien johtamia harjoituksia Baltiassa. Nyt kyseinen harjoitus järjestetään ensimmäisen kerran Suomen maaperällä yhteistyössä Suomen maavoimien kanssa.

Näiden kahden harjoituksen lisäksi Yhdysvallat järjestää kesäkuun alussa Baltops-harjoituksen Itämeren alueella ja osa siitä toteutetaan ensimmäistä kertaa Suomen alueella. Harjoitukseen osallistuu 3 000 sotilasta, 35 merialusta ja 70 lentokonetta tai helikopteria Yhdysvalloista, Hollannista, Italiasta, Iso-Britanniasta, Saksasta, Ruotsista ja Suomesta. Siinä harjoitellaan muun muassa maihinnousua Hankoniemelle.

Kaikissa kolmessa harjoituksessa Suomessa vierailee ennätysmäärä Yhdysvaltain armeijan, laivaston ja ilmavoimien kalustoa. Kyseessä on Venäjän vastainen provokaatio samalla kun Suomea viedään liittoutumattomuuden tieltä entistä tiiviimmin osaksi USA:n ja Naton voimapolitiikkaa. Yhdysvaltojen sotaharjoitusten tuominen Suomen alueelle kertoo karua kieltä siitä, että Sipilän hallitus on hylännyt pyrkimyksen ylläpitää vakautta Itämeren ja Pohjolan alueella. Venäjän uhkalla pelottelulla pohjustetaan Suomen viemistä Naton jäseneksi.

Suomen alueella järjestettävillä NATO:n ja Yhdysvaltain johtamilla harjoituksilla on negatiivinen vaikutus Suomen turvallisuustilanteeseen ja vakauteen lähialueellamme. Suomen tulee palata sotilaallisen liittoutumattomuuden ja puolueettomuuden tielle. Pienelle maalle on vaarallista joutua suurvaltojen pelinappulaksi.

USA:n sotaharjoitukset ovat jatkoa NATO:n kanssa solmitulle isäntämaasopimukselle, joka on yksi naula lisää EU-komennon kaventaman Suomen itsenäisyyden arkkuun. Isäntämaasopimus tulee purkaa. Suomen aluetta ei saa antaa vieraan vallan sotavoimien käyttöön ja suurvaltojen vastakkainasettelun rajamaaksi. Peruspilareita, joihin Suomen turvallisuuden tulee nojata, ovat liittoutumattomuus, rauhanpolitiikka, itsenäiset Venäjä-suhteet, YK:n periaatteet sekä yhteinen turvallisuus, joka perustuu aseiden ja sotilasliittojen sijasta yhteistyöhön.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö ry:n vuosikokous 23.4.2016

Asukasdemokratian puolesta, ei pienen piirin vallalle

Helsingin kaupungin johtaminen aiotaan keskittää entistä pienempään piiriin. Kaupunginvaltuuston enemmistön hyväksymän linjauksen mukaan valmistellaan pormestari- ja toimialamalli, jossa valta keskittyy suurelta osin viidelle virkamiehelle ja viidelle poliitikolle. SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea ei hyväksy vallan keskittämistä, vaan vaatii uutta valmistelua, jolla laajennetaan asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia.

Toimialamallilla aiotaan yli 30 viraston ja laitoksen johto keskittää neljälle toimialajohtajalle ja lautakunnalle. Suurin osa nykyisistä 25 lautakunnasta ja johtokunnasta aiotaan lopettaa.

Uudessa johtamisjärjestelmässä valmistelu- ja esittelyvalta keskitetään kansliapäällikölle ja neljälle toimialajohtajalle. Erityisen iso valta tulee kansliapäällikölle, joka vastaisi kaikkien kaupunginhallitukseen tulevien asioiden esittelystä ja olisi toimialajohtajien esimies.

Uutta johtamisjärjestelmää on julkisuudessa esitelty lähinnä pormestarimallina. Tosiasiassa paljon suurempi muutos on yli 30 viraston ja laitoksen yhdistäminen neljäksi toimialaksi ja valmistelu- ja esittelyvallan keskittäminen viidelle virkamiehelle.

SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä, että vihreät ja myös Vasemmistoliitto ovat valmiita lopettamaan suurimman osan lautakunnista ja keskittämään valtaa virkamiehille. Pormestarimalli olisi voitu toteuttaa ilman kokoomuksen ajamaa toimialamallia, joka kaventaa rajusti demokratiaa. Piirikomitea pitää epädemokraattisena myös valtuuston jakamista kahden kerroksen väkeen, kun pormestareiksi valittaville muutamille valtuutetuille aletaan maksaa kovaa palkkaa.

Onko pormestaripeli vihreille tärkeämpää kuin kunnallinen demokratia, jonka perustana pitäisi olla asukkaiden itsehallinto ja lähidemokratia? Oliko Vasemmistoliitolle lupaus kaupunginhallituksen ryhmien ”täysipainoisista toimintaedellytyksistä” tärkeämpää kuin asukkaiden ja työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet sekä valtuuston ja asiantuntijalautakuntien rooli?

SKP:n piirikomitea vetoaa valtuustoryhmiin, että kaupungin johtamisen ja organisaation uudistamisessa selvitetään vielä vaihtoehtoisia malleja, kuullaan asukkaita ja työntekijöitä sekä otetaan valmisteluun mukaan kaikki valtuustoryhmät. Erityisesti on panostettava lähidemokratian ja osallistuvan budjetoinnin kehittämiseen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

Ei pakkoheikennyksille

Työmarkkinajärjestöt neuvottelevat edelleen työmarkkinasopimuksesta, joka saattaisi estää hallituksen kaavailemien pakkolakien voimaantulon. Pakkolait mm. pidentäisivät työaikaa ja alentaisivat palkkoja. Tällä hetkellä molemmissa vaihtoehdoissa näyttäisi olevan tarjolla selviä heikennyksiä työntekijäpuolelle. Pakkolakien – tai vaihtoehtoisesti työmarkkinasopimuksen – tavoitteena olisi alentaa yksikkötyökustannuksia viisi prosenttiyksikköä. Tämä tavoite aiotaan kuitenkin kaataa työntekijöiden maksettavaksi, eli käytännössä työntekijäpuoli maksaisi omistajien kasvavat voitot.

Tällä hetkellä Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä SAK, STTK ja Akava neuvottelevat työmarkkinasopimuksesta. Julkisuudessa liikkuvien tietojen mukaan ay-liikkeen keskusjärjestöjen johto on valmis sopimaan nollakorotuksista palkkoihin eli alentamaan palkansaajien reaalituloja, pitkät lomat lyhenisivät, työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja työeläkemaksun maksuosuuksia siirtyisi palkansaajien maksettavaksi, irtisanomissuojaan ja työttömyysturvaan tulisi heikennyksiä, lomarahaan tulisi määräaikainen tuntuva leikkaus, viiden ensimmäisen sairauslomapäivän palkkaa leikattaisiin sekä helatorstai, mahdollisesti myös loppiainen, muutettaisiin tavalliseksi työpäiväksi. Myös ns. paikallista sopimista halutaan huomattavasti lisätä, kunhan se tapahtuu ”ensisijassa” työehtosopimusten kautta. Ay-liikkeen johto pitää sopimusta näillä huonoillakin ehdoilla parempana kuin pakkolakeja ja suurimpana tavoitteena estää työehtosopimuksia matalampien palkkojen maksamisen.

Todellisuudessa omistajien voitot sekä yritysten kasvavat tulostavoitteet siirretään entistäkin rajummin työntekijöiden maksettaviksi. On monia pienipalkkaisia aloja, joilla palkalla toimeentulo on nytkin vaikeaa etenkin alueilla, joissa asumisen hinta on korkea. Alentamalla sairausajan palkkaa syyllistetään työntekijää sairastumisestaan. Lomien lyhentäminen ja pyhäpäivien muuttaminen työpäiviksi vaikuttavat työssä jaksamiseen jo valmiiksi jatkuvasti kiristyvässä työelämässä.

Ay-liikkeen johto ei ole saanut työntekijöiltä ja ammattiliittojen jäseniltä mandaattia neuvotella rajuista heikennyksistä työntekijöille. Sipilän porvarihallitus ja työnantajien EK yrittävät nyt vääntää työntekijäpuolen keskusjärjestöjä heikennyksien taakse. Heikennyksiin ei tule suostua. Ay-liikkeen johdon tulee kuunnella työntekijöiden viestiä – pakkolait tai epäedullisin ehdoin varustettu työmarkkinasopimus tulee tarvittaessa kumota työntekijöiden ja ay-liikkeen joukkovoimalla. Yhtiöiden jakamat ennätysosingot osoittavat, että tulonjako on nyt vääristymässä yhä enemmän osakkeenomistajien hyväksi. Palkankorotukset ovat perusteluja sekä tulonjaon oikeudenmukaisuuden tavoitteiden että kansantalouden elvyttämisen kannalta.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 18.2.2016

Yleiskaavaehdotus uuteen valmisteluun – viheralueita ei saa uhrata rakentamiselle

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotus Helsingin uudeksi yleiskaavaksi perustuu siihen, että pääosa rakentamisesta tulee viheralueille ja muille lähivirkistysalueille, vaikka niiden tarve kasvaa kun asukasmäärä lisääntyy. Rakentaminen uhkaa muun muassa Keskuspuistoa ja Helsinki-puistoa sekä monia aikoinaan hyvin suunniteltuja asuinalueita, joille esitetään massiivista täydennysrakentamista. Asukkaiden yleiskaavaluonnokseen esittämät mielipiteet on sivuutettu lähes totaalisesti.

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö katsoo, että yleiskaavaehdotukseen tarvitaan niin perusteellisia muutoksia, että nykyinen ehdotus ei kelpaa pohjaksi kaupunginvaltuuston päätöksenteolle. Ehdotus tulee palauttaa uuteen valmisteluun, jossa otetaan kunnolla huomioon helsinkiläisten esittämät mielipiteet ja muistutukset.

Yleiskaavan rakentamistavoitteita perustellaan sillä, että Helsingin asukasluvun arvioidaan kasvavan noin 260 000 henkilöllä vuoteen 2050 mennessä. Tämä aikaväli on niin pitkä ja siihen liittyy niin paljon epävarmuutta, ettei sitä ole syytä ottaa lähtökohdaksi yleiskaavalle. 10 – 20 vuotta olisi realistisempi aikaväli.

Asukasmäärän ja rakentamisen erittäin voimakasta lisäystä ei ole ehdotuksessa arvioitu sen kannalta, miten rahoitetaan kova rakentamisvauhti ja samalla hyvät julkiset palvelut. Kaava-aineistosta puuttuu myös arvio siitä, millaisia ongelmia muuttoliikkeen rajusta kiihdyttämisestä seuraa muun Suomen kehitykselle – etenkin kun muutkin pääkaupunkiseudun kunnat tavoittelevat kovaa asukasluvun lisäystä.

SKP:n piirijärjestön mielestä rakentamisen tavoitteita paitsi asumisen myös toimitilojen osalta on syytä muuttaa maltillisemmiksi. Samalla piirijärjestö kiinnittää huomiota siihen, että yleiskaavaehdotus mahdollistaa huomattavasti esitettyjä asukas- ja työpaikkatavoitteita suuremman rakentamisen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että rakentamistehokkuus (kerroskorkeus) on pääsääntöisesti jätetty auki ja että tämän yleiskaava-alueen ohella on vielä tekeillä Östersundomin ja Vartiosaaren osa-yleiskaavat. Yhteensä näiden kaavojen tavoitteena on asukasmäärän lisääminen yli 300 000 henkilöllä. Lisäksi rakentamistavoitteiden pohjana ovat ilmeisen epärealistiset arviot keskimääräisistä asumisen ja työtilojen pinta-aloista henkilöä kohti.

Yleiskaavaehdotuksessa esitetään rakentamista viher- ja virkistysalueille muun muassa Keskuspuistoon, Tuomarinkylän ja Haltialan pelloille, Vanhankaupunginlahden reunoille, Ramsinniemeen, Etelä-Mustavuoreen, Rastilaan, Malminkartanoon, Malmin kentän alueelle ja Melkkiin. Esimerkiksi Keskuspuisto aiotaan lähestulkoon katkaista Pirkkolan urheilupuiston ja Maunulanpuiston alueilla. Samaan aikaan ollaan osayleiskaavalla tuhoamassa merellisen Helsingin hienoimpiin luonto- ja virkistysalueisiin kuuluva Vartiosaari.

SKP:n piirijärjestö pitää käsittämättömänä, että kaupunkisuunnittelulautakunta esittää yksimielisesti tällaista viher- ja virkistysalueiden laajamittaista uhraamisen gryndereiden voitontavoittelulle. Helsingin asukasmäärän kasvaessa tulee myös viher- ja virkistysalueiden tarve kasvamaan. Se edellyttää lähipuistojen lisäksi riittävän laajoja metsä- ja viheralueiden kokonaisuuksia, jotta voidaan turvata luonnon monimuotoisuus ja kestokyky.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö esittää jatkovalmistelussa otettavaksi huomioon erityisesti seuraavat yleiskaavaehdotuksen muutostarpeet:

– Keskuspuiston alueelle esitetty rakentaminen tulee poistaa kokonaan (mm. Pirkkola, Maunulanpuisto, Metsälä, Töölönlahden pohjoispuoli).

– Helsinki-puistoon esitetystä rakentamisesta tulee luopua (mm. Tuomarinkylän kartanon alue, Haltiala, Vantaanjoen varsi, Itsenäisyyden puisto, Vanhankaupunginlahden rannat).

– Itäisen ja merellisen Helsingin arvokkaat luonto- ja virkistysalueet tulee säilyttää (mm. Vartiosaari, Ramsinniemi, Etelä-Mustavuori, Rastilan rantametsä, Uutela, Melkki ja tietysti edelleen Kivinokka).

– Malminkartanon ja Munkkivuoren metsiin esitetystä rakentamisesta tulee luopua.

– Viherverkoston vihersormia ja poikittaisia viheryhteyksiä ei saa kaventaa.

– Kaavakartalle pitää merkitä oikeudellisesti sitovalla tavalla luonnonsuojelualueet.

– Lähipalveluiksi, jotka tulee järjestää pääsääntöisesti kävelyetäisyydellä, tulee määritellä mm. päiväkodit, peruskoulut, terveys- ja sosiaaliasemat, kirjastot, nuorisotalot ja lähiliikuntapaikat. Niitä ei pidä keskittää vain liike- ja palvelukeskuksiin vaan niitä tulee olla kattavasti myös lähikeskustoissa. Helsinkiin ei pidä rakentaa enää lisää jättikokoisia kauppakeskuksia vaan on ohjattava kehitystä lähipalveluja vahvistavaan suuntaan.

– Kaupunkibulevardien osalta tulee hakea sellaiset ratkaisut, joilla säästetään tonttimaata, ei rakenneta viheralueille, mahdollistetaan nopeiden ja hitaampien joukkoliikenteen reittien yhdistelmät, ei rakenneta asuntoja melualueille ja varmistetaan kustannustehokkuus.

– Työpaikka-alueita mm. Roihupellossa ei pidä supistaa ja suunnittelussa tulee edistää myös työpaikkojen syntymistä myös uusille asuinalueille.

– Malmin lentokentän alueelle jätetään yksi kiitorata, kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, viheralueita ja läheinen Tattarinsuon pk-yritystoiminnan alue.

– Kaavoituksella tulee edistää energiaa säästäviä ratkaisuja, muun muassa vähentää tarvetta autoliikenteeseen, ja siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön (varata esimerkiksi ulkomereltä paikka tuulipuistolle). Liikenteen osalta tulee etusijalla olla raideliikenteen, poikittaisen joukkoliikenteen ja älykkäiden liikenneverkkojen kehittäminen.

Lopuksi SKP:n piirijärjestö korostaa asukkaiden osallistuvan demokratian kehittämistä. Yleiskaavaehdotuksen keskeiset määrälliset tavoitteet ovat tulleet kaupunkisuunnitteluviraston ylhäältä antamina ja asukkaat ovat toistuvasti joutuneet toteamaan, että heidän esityksensä on sivuutettu ja ehdotus on muuttunut jopa päinvastaiseen suuntaan kuin asukkaiden mielipiteistä suurin osa. Pidämme myös kyseenalaisena, vastaako ehdotus lainsäädännön yleiskaavalle asettamia vaatimuksia.

Helsingissä 21.1.2016

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö ry

Muistutus Helsingin yleiskaavaehdotukseen

Sote-maksuja ei saa korottaa

Samaan aikaan kun Sipilän hallitus heikentää julkisia palveluja, se siirtää niiden kustannukset entistä enemmän pieni- ja keskituloisten maksettavaksi. Hallitus ajaa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin rajua 30 % korotusta. Myös päivähoitomaksuja ollaan nostamassa. Sen sijaan palkkoja ja työttömyysturvaa hallitus on valmis leikkaamaan jopa pakkolaeilla.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto vastustaa asiakasmaksujen korotuksia. Sote-maksujen korotukset vaikeuttavat pienituloisten asemaa ja lisäävät eriarvoisuutta. Siksi esimerkiksi HUS-sairaanhoitopiiri on tehnyt maksuihin vain indeksitarkistukset.

Helsingin kaupungilla ei ole mitään taloudellista pakkoa toteuttaa korotuksia. Kaupunki tekee tänäkin vuonna peruspalveluilla kymmeniä miljoonia euroja voittoa. SKP:n osasto vaatii, että kaupunginhallitus hylkää korotukset kokonaan ja että terveyskeskusmaksuja ei jatkossakaan Helsingissä peritä.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto 26.1.2016

Apotti-sopimus on tarkistettava

Pääkaupunkiseudun kunnille (Helsinki, Vantaa, Kirkkonummi ja Kauniainen) ja HUS-sairaanhoitopiirille ollaan hankkimassa uutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmää, joka kulkee Apotti-hankkeen nimellä.

Hankkeen valmistelussa on käynyt ilmi, että tämän noin 575 miljoonaa euroa maksavan jättihankkeen yhdysvaltalainen toimittaja Epic Systems ja suomalainen Apotti Oy (hallituksen puheenjohtaja Laura Räty, kokoomus) eivät ole ottaneet huomioon EU-tuomioistuimen päätöstä riittävästä tietosuojasta eli siitä, että suomalaiset asiakas- ja potilastiedot voivat yhdysvaltalaisen toimittajan kautta USA:n lainsäädännön perusteella päätyä USA:n tiedustelu- ja valvontaviranomaisten käsiin. Tämä menettely rikkoo tietosuojaa ja yksityisyyttä.

Hankkeen valmistelussa ei ole myöskään otettu huomioon järjestelmän avointa rajapintaa eli sitä, että myös muut ohjelmistotoimittajat voivat liittää tulevaisuudessa mahdollisesti tarvittavia uusia ohjelmistoja järjestelmään. Tämä voi aiheuttaa huomattavia lisäkuluja.

SKP:n Helsingin piirijärjestö vaatii, että nämä puutteet on korjattava ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. On varmistettava, että sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietoja ei voida missään tilanteessa siirtää Yhdysvaltoihin. Samoin on pidettävä kurissa Apotin kustannukset.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö