Veturinkuljettajille kuuluu riittävä vapaa-aika. Se on tärkeää sekä työntekijöiden hyvinvoinnille että junaliikenteen turvallisuudelle.
Veturinkuljettajien lakko ei johdu siitä, että työntekijät vaatisivat muita isompia palkankorotuksia. Kiista koskee erityisesti työaikajärjestelyjä. Veturinkuljettajat tekisivät yhtä monta tuntia töitä kuin tähänkin asti, mutta vaativat kaksi tuntia nykyistä pidemmän yhtäjaksoisen viikkolevon. Tämän pienen pidennyksen jälkeenkin viikkolepo olisi selvästi lyhyempi kuin yleensä työntekijöillä.
Rautatiealan työehtosopimuksista neuvottelee työntekijöitä edustavan RAU:n kanssa Palvelualojen työnantajat Palta. Käytännössä kyse on valtion rautatieyhtiön sopimuksesta, mutta ministerit ovat hiljaa.
SKP:n Helsingin piirikomitea ilmaisee tukensa veturinkuljettajien lakkotaistelulle kohtuullisempien työaikojen puolesta. Samalla piirikomitea vaatii hallituksen omistajaohjausta kantamaan vastuunsa siitä, että veturinkuljettajien työoloja parannetaan.
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea 21.3.2023
Tasavallan presidentti ja hallitus ovat viemässä Suomea Naton lisäksi ns. puolustussopimukseen Yhdysvaltojen kanssa. Kumpikin ratkaisu merkitsee vaarallista muutosta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.
Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ei ole käynyt ”kovin merkittävää kauppaa” Turkin kanssa Nato-jäsenyyden ratifioimisesta. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jussi Saramo puolestaan väittää, että Suomi ei ole luopunut mistään periaatteistaan kokoomuksen pitkään ajaman Nato-jäsenyyden takia.
Tosiasiassa Nato-jäsenyyden hakeminen on jo johtanut siihen, että Suomi on ryhtynyt Naton linjan mukaisesti vastustamaan YK:n ydinasekieltosopimusta. Hallitus ja eduskunta eivät ole rajanneet pois Suomen osallistumista Natossa myös ydinasetyöryhmään.
Muutosta ja kaupankäyntiä ihmisoikeuksilla kuvaa sekin, että aiemmin aseiden vientiä sotaa käyviin maihin vastustanut Sanna Marinin hallitus on antanut luvan myydä aseita Turkkiin, joka sotii kurdeja vastaan ja pommittaa Irakin ja Syyrian pohjoisia alueita.
Ympäristö vaatii rauhaa
Kaiken lisäksi Suomen ja Yhdysvaltojen hallitukset neuvottelevat ns. puolustussopimuksesta, jolla aiotaan luovuttaa Suomesta alueita Yhdysvaltojen sotilastukikohdille ja raskaan aseistuksen varastoille. Sopimus olisi samantyyppinen kuin Norjan syksyllä tekemä sopimus. jolla USA sai Pohjois-Norjasta neljä aluetta tukikohdille, joita eivät koske Norjan lait eivätkä kiellot ydinaseista.
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa Vasemmistoliiton edustajat ovat mukana siunaamassa tällaista politiikkaa. Yhdysvaltojen asevarastot ja tukikohdat tekisivät Suomen itärajasta Naton ja Yhdysvaltojen etulinjan ja vaarallisten jännitteiden uhkaaman alueen.
Piirikomitea vastustaa Natoa ja vaatii Suomen poliittista johto lopettamaan neuvottelut Yhdysvaltojen kanssa ns. puolustussopimuksesta. Sotilaallisen vastakkainasettelun kärjistämisen sijasta tarvitaan aloitteita yhteistyöstä muun muassa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, luontokadon pysäyttämiseksi ja arktisen alueen herkän luonnon suojelemiseksi.
Helsinki sai sote-uudistuksessa erityisaseman, jolla kaupunki voi itse päättää perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. Tätä oikeutta pitää käyttää palvelujen parantamiseksi osoittamalla niihin lisää rahaa ylijäämistä, joita kaupunki on tehnyt taas satoja miljoonia viime vuoden alustavan tilinpäätöksen mukaan.
Kaupunki kaavoittaa itäiseen Helsinkiin paljon lisää rakentamista. Samaan aikaan sote-toimiala valmistelee kuitenkin alueen terveysasemien vähentämistä.
SKP:n itäisen Helsingin osaston mielestä terveysasemia tarvitaan alueelle päinvastoin lisää. Kivikon ja Kontulan terveysasemia ei pidä lopettaa eikä supistaa miksikään kioskiksi. Sen sijaan Rastilaan pitää palauttaa terveysasema.
Kontulan ostoskeskuksen aluetta kehitettäessä pitää huolehtia siitä, että asukastalo Kontulalle ja Symppikselle tulee uudistuvalle ostarialueelle riittävät ja nykyistä paremmat tilat.
Palvelujen keskittäminen jättikeskuksiin on virheellinen suunta. Terveyskeskusten pitkät jonotusajat, lääkäripula ja pidentyvät matkat lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Peruspalvelujen tulee olla lähellä ja niihin on osoitettava riittävät resurssit, jotta ihmiset voidaan kohdata niissä ystävällisesti ja heidän tarpeitaan kuunnella ilman turhaa kiirettä.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet viemään Suomen Natoon ja kiihdyttämään asevarustelua. Tätä perustellaan turvallisuudella, vaikka se lisää sotilaallisia jännitteitä ja riskejä.
Nato-jäsenyyden hakeminen on tehnyt Suomesta ja Ruotsista pelinappulan Turkin, Naton ja suurvaltojen politiikassa. Suomi on luopunut itsenäisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta muun muassa suhtautumisessa ydinaseisiin, Turkin politiikkaan ja kurdien oikeuksiin, asekauppaan sotaa käyvien maiden kanssa ja yleisemminkin asevarusteluun.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan yksimielinen esitys liittymisestä Natoon täysin velvoittein ja ilman mitään varauksia perustuu vaaralliseen ajatteluun turvallisuuden rakentamisesta aseiden ja viime kädessä Yhdysvaltojen ydinaseiden varaan.
Valiokunnan mietinnössä puhutaan epämääräisesti siitä, että ”Nato-neuvotteluissa ei ole tullut esille seikkoja, jotka perustelisivat ydinräjähteisiin liittyvän lainsäädännön muuttamista”. Samaan aikaan hallitus valmistelee kuitenkin Yhdysvaltojen kanssa tehtävää puolustussopimusta, jolla USA saisi oikeuden sijoittaa Suomeen aseistusta ja joukkoja tukikohtiin, joita eivät koskisi Suomen lait.
Sanna Marinin hallituksen kaudella Suomen asemenot on nostettu kolminkertaiksi. Asekauppiaille maksettavat miljardit ovat poissa terveydenhuollosta, vanhuspalveluista, koulutuksesta, ympäristönsuojelusta ja ihmisten arjen turvallisuudesta. Tästäkin syystä on eduskuntavaaleissa syytä puhua myös rauhasta ja vaihtoehdoista Nato-politiikalle.
Turvallisuutta ei vahvisteta sotaisella uholla, aseilla, raja-aidoilla eikä jakamalla maailmaa vastakkaisiin blokkeihin. Tarvitaan aloitteita Ukrainan sodan ja muiden konfliktien ratkaisemiseksi neuvotellen ja sopien. Samalla kun tuomitaan Venäjän laiton hyökkäyssota, on samoilla perusteilla arvioitava myös muita maita, esimerkiksi Israelin miehityspolitiikkaa Palestiinassa ja Turkin tekemiä iskuja Irakin ja Syyrian kurdialueille.
Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirikomitea tukee Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT:n lakkotaistelua työntekijöiden reaaliansioiden turvaamiseksi ja työolojen parantamiseksi.
Piirikomitea ihmettelee sovittelijan roolia, kun tämä on antaa teknologiateollisuuden suuryrityksille käytännössä ratkaisevan päätösvallan muidenkin alojen palkoista. Myös median on syytä tarkistaa faktat eikä levittää vientiteollisuuden liioittelevia väitteitä lakon aiheuttamista suurista tappioista.
Työntekijöiden ostovoiman turvaaminen on koko kansantalouden kehitykselle tärkeää vastalääkettä talouden taantumaan.
Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan linjauksia, joilla osa kaupungin omistamasta Helen-konsernista voidaan myydä pois. Kaupunginhallituksen konsernijaostolle tehdyn esityksen mukaan:
”Helen-konserni voi strategisesti tärkeitä verkkojaan lukuun ottamatta luopua omistuksista, joiden säilyttäminen ei ole perusteltua konsernin strategian, kannattavan toiminnan ja ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta. Helen-konsernin omistuspohjaa ja/tai rakennetta voidaan muuttaa tytäryhteisöasema säilyttäen edellyttäen, että muutos on taloudellisesti ja strategisesti sekä kaupunkikonsernin ympäristötavoitteiden saavuttamisen kannalta perusteltu”.
Jos esitys hyväksytään, se avaa mahdollisuuden myydä Helenin muita omistuksia kuin tarkemmin määrittelemättömät ”strategisesti tärkeät verkot”. Myös Helenin osakkeista voitaisiin myydä lähes puolet. Näin yksityiset sijoittajat saisivat rohmuta käsiinsä ison osan helsinkiläisten yhteisestä energiayhtiöstä ja sen tuotoista.
Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vastustavat tällaisia energia- ja ympäristötavoitteiden ja kaupungin talouden kannalta vaarallisista linjauksia. Helen-konsernin osittainen myyminen ja pilkkominen lisäisi Helsingin energiahuollon riippuvuutta yksityisistä markkinoista ja sijoittajista, vaikka julkista omistusta ja ohjausta pitäisi päinvastoin lisätä energian hintojen, kulutuksen ja päästöjen hillitsemiseksi.
Pormestari Juhana Vartiaisen ja kansliapäällikkö Sami Sarvilinnan johdolla valmisteltua uutta omistajastrategiaa ei aiota edes viedä kaupunginvaltuustoon vaan päättää suljettujen ovien takana kaupunginhallituksessa.
Käyttö- ja kunnossapitopalvelut jo ulkoistettiin
Helen-yhtiön käyttö- ja kunnossapitopalvelut on jo ulkoistettu kansainväliselle energia-alan pörssiyhtiö Enersense Internationalille. Noin 250 käyttö- ja kunnossapidon työntekijää siirrettiin marraskuussa liikkeenluovutuksella Enersense IN Oy:n palvelukseen. Tyyliä kuvaa se, että kaikki henkilöstön kerhotkin heitettiin saman tien ulos Helenin tiloista.
Sopimuksen mukaan Helen ostaa jatkossa käyttö- ja kunnossapitopalveluita Enersense IN:ltä. Kohteina on muun muassa neljä voimalaitosta, 15 lämpökeskusta, kuusi jäähdytys- ja lämpöpumppulaitosta, yli 1500 kilometriä kaukolämpö- ja jäähdytysverkkoa sekä noin 60 kilometriä energiatunneleita pääkaupunkiseudulla.
Päätöksen luopua omista käyttö- ja kunnossapitopalveluista teki Osmo Soininvaaran johtama Helenin hallitus ja kaupunginhallituksen konsernijaosto siunasi sen vähin äänin. Helen kertoi päätöksen olevan osa sopeuttamistoimia, jotka liittyvät mm. Hanasaaren ja Salmisaaren hiilivoimaloiden sulkemiseen. Käytännössä Helen ulkoistaa työntekijöiden irtisanomisia ja mahdollisia työehtojen heikennyksiä sen sijaan, että toimisi vastuullisena työnantajana ja turvaisi kaikkien työntekijöiden toimeentulon Helenin tai kaupungin palveluksessa. Ulkoistaminen voi heikentää myös energiahuollon toimitusvarmuutta.
Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen mielestä on järjetöntä heikentää kaupungin energiayhtiön osaamista ja ryhtyä myymään osaa Helenistä. Kommunistit vetoavat kaupunginhallitukseen ja -valtuustoon Helen-konsernin pitämiseksi kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, sen päätöksenteon demokratisoimiseksi ja Helenin kohtuuttomien kuluttajahintojen alentamiseksi.
Läntisen ja pohjoisen Helsingin SKP:n osastot 30.1.2023
Helsingin kaupunki tekee jatkuvasti satoja miljoonia euroja ylijäämää, mutta leikkaa lasten ja lapsiperheiden palveluja. Samaan aikaan kaupunki ulkoistaa ja yksityistää palveluja kiihtyvällä vauhdilla.
Lapsiperheiden palvelut ovat kautta linjan heikentyneet, kun niiden määrärahoja on jo pitkään alimitoitettu. Se näkyy synnytyssairaaloiden ruuhkissa ja neuvolapalvelujen vähenemisenä, varhaiskasvatuksen henkilöstön ja päiväkotipaikkojen puutteena sekä opettajien, oppilaiden tuen ja jopa koulukirjojen pulana kouluissa.
Uusin esimerkki lasten ja lapsiperheiden oikeuksien sivuuttamisesta on päätös sulkea 39 leikkipuistoa kevätkaudeksi. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunnan nyt esittämä vaatimus tarjota tilalle avustettavaa iltapäivätoimintaa peruskoulun 1. ja 2. luokkalaisille jättää pienempien lasten perheet oman onnensa nojaa. Eka- ja tokaluokkalaistenkin osalta päätös jättää auki sen, löytyykö kaikille paikkaa läheltä kotia ja millaista toimintaa yksityiset yritykset ja järjestöt tarjoavat. Sulkeminen vie leikkipuistojen tilat myös monilta muilta lapsilta ja kerhoilta.
Leikkipuistojen sulkemisella ei korjata varhaiskasvatuksen henkilöstövajetta, jonka kaupunki ja valtiovalta ovat aiheuttaneet kieltäytymällä varhaiskasvatuksen palkkatason parantamisesta ja koulutuspaikkojen lisäämisestä.
SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii puuttumista varhaiskasvatuksen ongelmien keskeisiin syihin nostamalla koko alan palkkatasoa ja lisäämällä koulutuspaikkoja ja henkilöstöä. Jollei tätä tehdä, osa leikkipuistojen sulkemisista uhkaa jäädä voimaan myös kevään jälkeen, eriarvoisuus kasvaa ja myös päiväkotien ongelmat jatkuvat.
Helsingin ylijäämistä on ohjattava lisäbudjetilla lisää resursseja varhaiskasvatuksen ja muiden palvelujen pitkäjänteiseen kehittämiseen. Esimerkiksi kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle valtuustossa yksimielisesti hyväksytyn budjetin nimellinen, alle kahden prosentin lisäys tänä vuonna käytettäviin menoihin, ei riitä kattamaan edes kustannustason nousua.
Helsingin kaupungin johto on jättänyt Helsingin työkanava HeTy -yhdistyksen markkinavoimien ja korona-ajan seurausten uhriksi. Kaupungin tuen vähyys, sen perimät kovat vuokrat ja vakuutusyhtiö ovat ajaneet konkurssiin HeTyn, joka on vuodesta 1993 alkaen tarjonnut tuhansille työttömille palkkatukitöitä, työkokeilupaikkoja, koulutusta, neuvontaa ja toimintamahdollisuuksia.
HeTy ja sen aktiivit ansaitsevat kiitokset, mutta kaupungin johto ei ole ymmärtänyt kolmannella sektorilla toimivan yhdistyksen roolia ja mahdollisuuksia. On häpeä Helsingille, että työttömien yhdistyksen tukemiseen ei muka riitä rahaa samaan aikaan kun jopa osa työllisyyden hoitoon budjetoiduista varoista on jätetty käyttämättä ja kaupunki tekee satoja miljoonia ylijäämää.
Työttömien yhdistyksen ajaminen konkurssiin vaikeuttaa työllisyyden hoitamista tilanteessa, jossa myös valtio on vähentänyt työllisyyspalvelujen ja työllisyyspoliittisten hankkeiden rahoitusta. Eduskunnan käsittelyssä oleva palkkatukiuudistus uhkaa lisäksi vähentää isompien järjestöjen mahdollisuutta tarjota palkkatukityöpaikkoja.
Työttömiä on Helsingissä lähes 35 000. Vaikka määrä on vähän pienempi kuin vuosi sitten, työttömiä on edelleen lähes 5 000 enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Talouden kääntyminen taantumaan uhkaa taas lisätä työttömyyttä ja näkyy jo selvästi avoimien työpaikkojen vähenemisenä. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja maahanmuuttajien työllistämisessä tarvitaan lisää toimia.
Missä ovat kaupunginhallituksessa istuvien puolueiden vaalilupaukset työttömien toiminnan tukemisesta? Miksi ne ovat olleet kuuroja HeTy:n vetoomuksille ja katsovat sivusta, kun työttömien yhdistys on ajettu joulun alla kadulle? SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginhallitukselta kiireellisiä toimia, joilla mahdollistetaan työttömien toiminnan käynnistäminen uudelleen.
Saamelaiskäräjälain uudistamista ei saa enää lykätä. On häpeällistä, että Suomi ei ole jo toteuttanut kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamista valvovien YK:n elinten päätöksiä, jotka edellyttävät nykyisen, saamelaisten oikeuksia loukkaavan lain korjaamista.
YK:n ihmisoikeussopimusten mukaan alkuperäiskansalle kuuluu oikeus itse määritellä perinteidensä ja tapojensa pohjalta yhteisönsä jäsenyyden ehdot. Nykyinen saamelaiskäräjälaki loukkaa tätä periaatetta ja uhkaa johtaa saamelaisten edustuselimen suomalaistumiseen.
Hallituksen esittämien lakimuutosten tarkoituksena on edistää kansainvälisten ihmisoikeussopimusten ja Suomen perustuslain mukaista saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja parantaa saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevan itsehallinnon toteutumista. Toisin kuin jotkut lain vastustajat väittävät, esitys ei kavenna muiden Lapissa elävien oikeuksia, ei syrji ketään eikä anna saamelaiskäräjille esimerkiksi kuntien päätöksenteossa veto-oikeutta.
Hallituksen esitys on jo kolmen eduskuntakauden ajan jatkuneiden valmistelujen, neuvottelujen ja kompromissien tulos. Keskustapuolueen vaatimuksille uudesta valmistelusta ei ole mitään perusteita. Lakimuutosten käsittelyä ei saa myöskään tarpeettomasti viivyttää valiokunnissa.
Saamelaiskäräjälain käsittelyssä mitataan nyt sitä, kunnioittavatko kansanedustajat Euroopan ainoan alkuperäiskansan oikeuksia ja ihmisoikeussopimusten toteutumista valvovien YK:n elinten päätöksiä. Katseet kohdistuvat keskustapuolueen ohella kokoomukseen ja muihin oppositiopuolueisiin.
Suomen kommunistisen puolueen läntisen ja pohjoisen Helsingin osastot vetoavat kansanedustajiin saamelaiskäräjälain muutosten hyväksymiseksi sellaisina kuin ne on sovittu saamelaiskäräjien edustajien kanssa. On lopetettava ihmisoikeuksien loukkaaminen ja kunnioitettava saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Helsingissä 21.11.2022
SKP:n läntisen ja pohjoisen Helsingin osastojen kokous
Helsingin kaupungin energiayhtiö on ilmoittanut jo toisesta jättikorotuksesta sähkön myyntihintaan. Lokakuun alussa se nosti toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hintoja 58 prosenttia ja joulukuun alussa hinta nousee 60 prosenttia.
Helen perustelee korotuksia sillä, että sähköpörssin päivähinnat ja talven futuurihinnat ovat korkeita. Suomeksi sanottuna hintojen nousu johtuu siis sähköpörssissä keinottelevien yhtiöiden ja sijoittajien voitontavoittelusta.
Osmo Soininvaaran johtamassa Helen Oy:n hallituksessa istuvat kokoomuksen, vihreiden, SDP:n ja Vasemmistoliiton edustajat ovat siunanneet tämän rosvokapitalistisen hinnoittelun. Se nostaa kotitalouksien asumiskustannuksia sadoilla ja monilla jopa tuhansilla euroilla vuodessa.
SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii kaupunginvaltuustoa pysäyttämään sähkön ja myös kaukolämmön hintojen korotukset. Ensi vuoden talousarvion yhteydessä on alennettava kaupungin tavoitteita Helenin tuotoista ja irrotettava helsinkiläisten sähkön hinnat sähköpörssistä eriyttämällä sähkön tuotanto ja myynti kaupungin asukkaille yhtiön muusta toiminnasta. Lisäksi on syytä vaihtaa hintojen jättikorotukset siunannut Helen Oy:n hallitus.
Asukkaiden Helsinki -verkoston käynnistämä kuntalaisaloitteen kerääminen Helenin kohtuuttomien hintojen alentamiseksi on nyt entistäkin ajankohtaisempi. Piirikomitea kehottaa allekirjoittamaan ja keräämään nimiä tähän kuntalaisaloitteeseen.
