Afganistanin sodan opetus Suomelle: Irti USA:n ja Naton kumppanuudesta

Afganistanin sota on päättynyt Yhdysvaltojen johtaman koalition tappioon ja talibanien voittoon, maan kaaokseen ja humanitaariseen kriisiin. Se on myös ”terrorismin vastaisen” sodan nimissä tapahtuneen imperialistisen voimapolitiikan poliittinen ja moraalinen vararikko.

Kaikki eduskuntapuolueet hyväksyivät aikoinaan suomalaisten joukkojen lähettämisen mukaan Yhdysvaltojen ja Naton johtamiin hyökkäys- ja miehitysjoukkoihin. Sitä perusteltiin demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisellä. Nyt nähdään taas kerran traagisella tavalla, että sota ei ole ratkaisu poliittisiin ongelmiin. SKP vastusti sotaa alusta alkaen, ja myös Suomen osallistumista siihen.

Afganistanin sodan kokemuksista ja katastrofaalisista seurauksista on myös Suomessa tehtävä johtopäätökset. On irtaannuttava Yhdysvaltojen ja Naton kumppanuudesta.

Suomen ei pidä enää osallistua sotilaallisiin kriisihallintaoperaatioihin, etenkään ilman YK:n mandaattia. Sen sijaan voimme edistää rauhaa YK:n perinteisissä rauhanturvajoukoissa ja aktiivisuudella globaalien kehitys- ja ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.

Ei hävittäjille

Yhdysvaltojen yksipuolisesta ja liittolaisiaankin kohtaan epäluotettavasta toiminnasta on virhe tehdä – presidentti Sauli Niinistön tavoin – johtopäätös militarisoida Euroopan unionia ja voimistaa sen kykyä sotilaallisiin operaatioihin eri puolilla maailmaa. Maailmaan ei tarvita lisää aseita vaan rauhanpolitiikkaa.

Suomenkaan turvallisuutta ei lisätä hankkimalla uusia hävittäjiä. Ne ovat hyökkäysaseita, joilla maatamme vain sidottaisiin Yhdysvaltojen ja Naton strategioihin ja vastakkainasetteluun muun muassa Venäjän kanssa.

Suomen ei pidä katkaista yhteyksiä Afganistaniin eikä lopettaa muun muassa lasten, naisten ja koulutuksen kannalta tärkeitä kehitysyhteistyöhankkeita siellä. On lisättävä tukea YK:n järjestöille pakolaisten auttamiseksi Afganistanin naapurimaissa ja varauduttava vastaanottamaan pakolaisia myös Suomeen.

On häpeällistä, että Suomi pakkopalautti turvapaikanhakijoita Afganistaniin keskelle sotaa, jopa vain joitain viikkoja ennen USA:n rahoittaman ja aseistaman korruptoituneen hallinnon romahtamista ja Talibanien voittoa. Sotaa ja vainoa tänne paenneille on myönnettävä turvapaikka ja mahdollisuuksia perheiden yhdistämiseen on parannettava.

SKP:n Helsingin piirikomitea 26.8.2021

Miljardien tabut budjettiraameissa rikottava

Sanna Marinin hallitus kiisteli kahdeksan päivää valtiontalouden menokehysten muuttamisesta joillain sadoilla miljoonilla. Lopulta se sopi vuodesta 2023 alkavista pysyvistä 370 miljoonan menoleikkauksista. Samaan aikaan hallitus valmistelee 10 miljardin euron hävittäjähankintaa, joka sitoo lisäksi vähintään saman verran, ehkä paljon enemmänkin hävittäjien käyttö-, päivitys- ja ylläpitokuluihin.

SKP:n Helsingin piirin vuosikokous pitää käsittämättömänä sitä, että kukaan ei esittänyt hallituksen kehysriihessä mitään leikkauksia tai edes lykkäyksiä hävittäjähankintaan, joka kasvattaa sotilasmenoja 50 prosentilla. Sen sijaan hallitus päätti kehysriihessä tukea kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa turpeen polttamista ja leikata muun muassa tieteen, kulttuurin ja kehitysyhteistyön määrärahoja. 

Kenraaleiden ja asetehtailijoiden lobbaama hävittäjähanke ei saa olla tabu, jota mikään eduskuntapuolue ei arvioi kriittisesti. Tämän tabun murtamisen välttämättömyyttä kuvaa se, että hallitus ei edellytä asekauppiailta edes tarjouksen sisältämien hävittäjien määrän julkistamista. SKP:n piirikokous vastustaa hävittäjäkauppaa ja vaatii asevarustelun sijasta lisää rahaa ilmastotekoihin, kuntien palveluihin ja ihmisten hyvinvointiin.

Helsingin ylijäämät toinen rikottava tabu

Satojen miljoonien eurojen ylijäämät ovat Helsingissä budjettikehysten ja tilinpäätösten tabu. Jotkut päättäjät yrittävät jopa uskotella, että mitään ylimääräistä rahaa ei edes ole, vaikka tilinpäätökseen kirjatut rahavarat ovat kasvaneet jo yli 1,6 miljardiin euroon.

Kun kaupungin viime vuonna keräämä 500 miljoonan euron ylijäämä nousi julkisuuteen, lupailivat vihreiden ja vasemmistopuolueiden edustajat ohjata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin ja henkilöstön palkkoihin. Mutta kaupunginhallitus päätti kuitenkin vain korvata joitain koronasta aiheutuvia lisämenoja. Viime vuoden ylijäämästä ei aiota siirtää yhtään euroa tämän vuoden toimintamenoihin.

SKP:n piirikokous tukee Asukkaiden Helsinki -yhteislistan vaatimusta lisätalousarviosta, jolla valtuusto ohjaa osan ylijäämistä palveluihin ja korjaa niiden alibudjetointia määrärahojen tasokorotuksella. Samalla pitää palkata lisää työntekijöitä kaupungin palveluihin ja maksaa henkilöstölle korona-ajan ylimääräinen palkanlisä.

SKP:n Helsingin piirikokous 6.5.2021

Työehtosopimusten yleissitovuuden romuttaminen estettävä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja suuret työnantajat ovat pitkään pyrkineet monin tavoin murentamaan työehtosopimusten yleissitovuutta, joka on säädetty turvaamaan palkkojen ja muiden työehtojen vähimmäistasoa. Nyt yleissitovuus on entistä vakavammin ja laajemmin uhattuna.

Ensin EK päätti, että se ei enää tee keskitettyjä valtakunnallisia työehtosopimuksia. Syksyllä Metsäteollisuuden työnantajaliitto irtaantui valtakunnallisesta sopimustoiminnasta. Sitä seurasi tämän vuoden puolella Teknologiateollisuus, joka jakaa toimintansa kahteen yritykseen ja pyrkii siihen, että sopimustoimintaa jatkava pienempi yhdistys ei ole enää valtakunnallisesti kattava. Lisäksi UPM ilmoitti, että se ei tee edes paikallisia sopimuksia.

Suuryhtiöt pyrkivät käyttämään hyväksi koronakriisiä työntekijöiden sopimusturvan heikentämiseksi ja palkkojen polkemiseksi. Metsäteollisuuden ja teknologiateollisuuden johtajat yrittävät palata yhtiöissä 30-luvulle – aikaan, jolloin työnantaja saneli ja päätti, tehdäänkö työehtosopimuksia. Halpatyövoiman hyväksikäyttö rakennusalalla on räikeä esimerkki siitä, mihin tämä voi johtaa. Yleissitovuuden murentaminen voi heikentää työehtojen lisäksi työttömyysturvaa, työeläkkeitä ja muuta työehtosopimusjärjestelmään sidottua turvaa.

Uudet normit työelämään

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Sanna Marinin hallitukselta tekoja työlainsäädännön parantamiseksi niin, että rajoitetaan palkkojen polkemista säätämällä minimipalkka, vahvistetaan luottamusmiesten asemaa, säädetään ammattijärjestöille kanneoikeus ja laajennetaan työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia.

Valtion ja kuntien tulee työnantajina sitoutua siihen, että ne eivät lähde mukaan murentamaan yleissitovuutta. Valtion ja kuntien on myös lopetettava kilpailutusten ja ulkoistamisten avulla tapahtuva ”työehtoshoppailu”, jolla muun muassa Posti ja Helsingin kaupunki ovat heikentäneet työehtoja monissa tehtävissä.

Samalla piirikomitea toteaa suurpääoman toiminnan nostavan esiin tarpeen radikaaleihin uudistuksiin, joilla laajennetaan valtion yritystoimintaa. Kemin Veitsiluodon tehtaan lopettaminen on uusin esimerkki siitä, että työllisyyden, tuotannon, palvelujen ja ekologisesti kestävien ratkaisujen kehittämistä ei saa jättää kapitalistien voitontavoittelun armoille.

SKP:n Helsingin piirikomitea
22.4.2021

(Artikkelin kuva ammattiliitto Pro)

Koronatyön sankareille kuuluu palkanlisä

Koronapandemian torjumisen etulinjassa työskenteleville terveys- ja sosiaalipalvelujen sekä muiden alojen ammattilaisille pitää maksaa ylimääräinen koronalisä. On väärin, että hoito- ja hoiva-alan työntekijöiden työehtoja uhataan taas heikentää valmiuslailla, vaikka heille kuuluisi korona-ajan raskaasta työstä ylimääräinen korvaus.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii hallituksessa ja Kuntatyönantajan johtoelimissä istuvia eduskuntapuolueiden edustajia kantamaan vastuunsa siitä, että kunnat ja sairaanhoitopiirit lopettavat työntekijöiden huonon kohtelun. He eivät voi vetäytyä ”työmarkkinoiden” selän taakse, koska ovat itse valtion budjetin ja kuntatyönantajan kautta määrittämässä työmarkkinoita.

On kohtuutonta, että jopa voittoa tekeville pörssiyhtiöille maksetaan koronakorvauksia, mutta kovimman koronatyön tekeville naisvaltaisten matalapalkka-alojen työntekijöille ei muka voi maksaa koronalisää.

Hallituksen ja Kuntatyönantajan olisi koronakevään kokemusten perusteella pitänyt ryhtyä kiireellisiin toimiin hoito- ja hoiva-alan henkilöstön jaksamisen turvaamiseksi. Valmiuslain pakkokeinojen sijasta pitää lopultakin parantaa palkkausta, helpottaa työssä jaksamista palkkaamalla lisää työntekijöitä ja kannustaa paremmilla työehdoilla palaamaan tai kouluttautumaan hoito- ja hoivatyöhön.

Piirikomitea pitää mielettömänä, että eduskunta myönsi valtuudet ostaa kymmenellä miljardilla taisteluhävittäjiä, mutta oman terveytensäkin vaarantaville koronatyön sankareille ei muka voi maksaa palkanlisää. Helsingissä on kyse myös paikallisista poliittisista valinnoista, kun kaupunki jatkaa koronavuonnakin satojen miljoonien ylijäämien keräämistä sen sijaan, että parantaisi palvelujen resursseja ja palkkausta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
17.12.2020

Miksi Helsinki kerää voittoja jopa korona-aikana?

Helsingin kaupunginhallitus ehdottaa ensi vuodelle budjettia, joka tuottaa kaupungille noin 170 miljoonaa euroa ylijäämää, minkä päälle tulevat vielä kaupungin yhtiöiden liikevoitot. SKP:n Helsingin piirikomitea pitää käsittämättömänä sitä, että jopa keskellä koronakriisiä kaupungin kassan paisuttamista pidetään tärkeämpänä kuin huolehtiminen asukkaiden hyvinvoinnista.

Vihreät, SDP ja RKP selittelevät kokoomuksen ajaman palvelujen resursseja leikkaavan linjan tukemista sillä, että kaupunginhallituksen neuvotteluissa saatiin jotain lisäyksiä määrärahoihin. Tosiasiassa palvelujen rahoitusta ei lisätty nykyisestä, vaan vain pienennettiin pormestari Jan Vapaavuoren esittämiä menoleikkauksia.

Stoppi palvelujen heikentämiselle

Korona-ajan olisi pitänyt tehdä kaupungin johdossakin selväksi, että terveys- ja sosiaalipalvelujen resurssit ovat riittämättömät. Silti sote-palveluihin esitetään vähemmän rahaa kuin tänä vuonna käytetään. Kaupunki ei tällä rahoituksella huolehdi kunnolla edes nykyisistä tehtävistä, saati hoitajamitoitukseen, hoitotakuuseen ja lastensuojeluun säädetyistä tiukemmista velvoitteista. Esitys jatkaa terveysasemien, neuvoloiden ja sosiaalipalvelujen keskittämistä suuriin keskuksiin ja laajentaa sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämistä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii sote-määrärahoihin vähintään 50 miljoonan euron tasokorotusta sekä resursseja korona-ajan hoitovajeen korjaamiseksi ja hoitotakuun toteuttamiseen.

Myös varhaiskasvatukseen ja koulutukseen esitetään vähemmän kuin tänä vuonna käytetään. Kun päiväkotien ja koulujen resurssit on jo valmiiksi alibudjetoitu, johtaa esitys ryhmäkokojen suurentamiseen, lähikoulujen karsimiseen ja ammatillisen opetuksen heikentämiseen.

Koulutukseen ja varhaiskasvatukseen pitää osoittaa ainakin 40 miljoonaa euroa lisää. Tasokorotus tarvitaan myös kulttuurin ja vapaa-ajan määrärahoihin, joihin kokoomus, vihreät, SDP ja RKP esittävät asukasta kohti entistä vähemmän.

Helsingillä on vaikeuksia saada moniin tehtäviin osaavia työntekijöitä ja korona-aika on lisännyt monien työtaakkaa. Budjettiesitys kääntää kuitenkin tylysti selkänsä työntekijöiden oikeutettuihin esityksiin palkkojen nostamisesta. Työllistämisen kuntakokeiluun ja oppisopimuskoulutukseen ei osoiteta tarvittavaa lisärahoitusta.

Sen sijaan, että hillitsisi asumiskustannusten nousua, budjettiesitys jatkaa vuokrien ja tonttivuokrien korottamista. Samalla kaupungin asunto-ohjelma vain lisää rakennusliikkeille ja sijoittajille suurempia voittoja tuovaa sääntelemätöntä tuotantoa.

Vaikka koronakriisi rasittaa myös Helsingin taloutta, on kaupungilla mahdollisuus suunnata ylijäämistä lisää rahaa palveluihin, työllisyyteen, asumiseen, joukkoliikenteeseen ja ilmastotekoihin. Kyse on poliittisista valinnoista.

SKP:n Helsingin piirikomitea
19.11.2020

Staran töitä ei pidä ulkoistaa

Helsingin kaupungin johdossa valmistellaan rakentamis- ja ympäristönhoitopalveluista vastaavan liikelaitos Staran tehtävien supistamista ja osan niistä ulkoistamista yksityisille firmoille. SKP:n Helsingin piirikomitea vastustaa Staran julkisten palvelutehtävien muuttamista yksityiseksi bisnekseksi.

Esitys Staran tilaaja- ja tuottajatehtävien eriyttämisestä ja toiminnan supistamisesta perustuu selvitykseen, jonka kaupunginvaltuusto käynnisti kaupunkistrategiassa ja taloussuunnitelmassa. Pormestari Jan Vapaavuoren johtama kaupunginkanslia on ottanut selvitykselle uusliberalistisen lähtökohdan, jonka mukaan kunnan liikelaitos tuottaa vain niitä palveluja, jotka eivät kiinnosta yksityisiä markkinoita tai joissa on liiaksi riskejä yksityisille yhtiöille.

Staran toiminnan supistamisella ja pilkkomisella markkinoille ei rakenneta ”maailman toimivinta kaupunkia” vaan heikennetään Helsingin kykyä vastata muun muassa ilmastonmuutokseen liittyvien poikkeuksellisten sääolojen, koronapandemian ja öljykatastrofien kaltaisiin haasteisiin. Esitykset ulkoistamisesta perustuvat myös taloudellisesti kyseenalaisiin arvioihin, joissa on sivuutettu monet Staran velvoitteet ja poikkeustilanteisiin varautumisen edellyttämät resurssit.

Kilpailuttamista perustellaan ”kustannussäästöillä”. Tosiasiassa tarkoitus on tarjota yksityisille yrityksille lisää markkinoita veronmaksajien, kaupungin työntekijöiden, palvelujen laadun ja ympäristön kustannuksella. Kilpailuttaminen mahdollistaa myös ”työehtoshoppailun”, jolla kaupunki on jo karsinut henkilöstömenoja muun muassa siivous- ja keittiöpalveluissa sekä satamassa.

Staralla on vahva kaupunkituntemus, laaja-alaista osaamista ja tehtäviin työntekijät. Esimerkiksi ahtaiden katujen kunnossapito vaatii osaamista, joka ei katkea kilpailutusten myötä. Sama koskee viheralueiden pitkäjänteistä hoitamista.

SKP:n Helsingin piirikomitean mielestä kaupunginkanslian valmistelema ulkoistamishanke tulee hylätä. On kehitettävä ja laajennettava Staran omaa toimintaa. Helsingin rakennusten, katujen ja luonnon hoitoa ei saa alistaa kapitalistiselle voitontavoittelulle.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.10.2020

(Artikkelikuva: hel.fi)

Tolkkua tonttivuokrien korotuksiin

Kovat asumiskustannukset ovat Helsingin suurimpia ongelmia. Kaupungilla olisi monia mahdollisuuksia hillitä asumismenojen nousua, koska Helsinki on suuri maanomistaja, vuokranantaja ja rakennuttaja. Käytännössä kaupunki kuitenkin kiihdyttää omilla päätöksillään asumiskustannusten nousua.

Esimerkiksi tämän ja ensi vuoden aikana päättyvien noin 750 tontin vuokrasopimusten tilalle kaupunki tekee sopimuksia, jotka nostavat kyseisten tonttien vuokrat moninkertaisiksi. Isoja korotuksia on tulossa muun muassa Haagan, Käpylän, Maunulan, Oulunkylän ja Pitäjänmäen alueella. Lisää korotuksia on jo valmisteilla vuosille 2023-2024.

Korotuksia perustellaan maan ansiottomaan arvonnousuun perustuvilla laskennallisilla arvioilla, jonka päälle lisätään vielä vuotuinen 4 prosentin tuottovaatimus ja vuotuinen indeksikorotus. Rajujen korotusten seurauksena asukkaat joutuvat maksamaan vuokrissa ja yhtiövastikkeissa pelkästään tonttivuokraa vajaasta kahdesta eurosta yli kolmeen euroon asuntoneliötä kohti. Tämä koskee myös uusia asuntoja.

Tonttivuokrien kohtuuttomuutta kuvaa sekin, että kaupunki sai pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla viime vuonna noin 215 miljoonan tulot. Uusien sopimusten myötä kaupunki saa tonttipäällikön mukaan viiden seuraavan vuosikymmenen aikana 500–700 miljoonaa lisää tuloja.

Tonttivuokrien perusteet kohtuullisiksi

Vanhojen, useimmiten 50 vuotta sitten tehtyjen maanvuokrasopimusten uusiminen nostamalla vuokraa asteittain jonkin verran on perusteltua. Mutta tonttivuokrien nostaminen jopa yli kymmenkertaiseksi on kohtuutonta.

Kaupungin pitää käyttää maanomistusta keinona edistää kohtuuhintaista asumista. Tonttien myyminen ei edistä sitä. Kaupunginvaltuuston tulee sen sijaan määritellä tonttivuokrille uudet perusteet, joilla ei tavoitella satojen miljoonien eurojen lisätuottoja.

Tonttivuokrien korotusten kohtuullistamisen lisäksi kaupungin tulee edistää kohtuuhintaista asumista myös nostamalla pitkäaikaisen ara-säännellyn vuokra-asuntotuotannon osuutta, perustamalla oma rakennusyhtiö ja käyttämällä oikeuttaa lunastaa rakentamiseen kaavoitettavia tontteja kaupungin omistukseen.

SKP:n Maunula-Pakilan osasto
16.10.2020

(Artikkelin kuva: hel.fi)

Helsingin asunto-ohjelman painopisteet muutettava

Helsingille valmisteltu uusi asumisen ja siihen liittyvän maankäytön ohjelma ei tuo helpotusta edullisten vuokra-asuntojen pulaan. Ohjelman pääsuunnat ja painopisteet pitää muuttaa asumisen hinnan saamiseksi kuriin ja viheralueille rakentamisen pysäyttämiseksi.

Ohjelman luonnoksessa esitetään pitkäaikaisesti säännellyn Ara-vuokra-asuntotuotannon osuuden säilyttämistä vain 25 prosentissa. Tämä ei turvaa säänneltyjen vuokra-asuntojen osuutta asuntokannasta edes nykyisellä tasolla, koska paljon vanhoja vuokrataloja vapautuu samaan aikaan ara-sääntelystä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii pitkäaikaisesti säänneltyjen ara-vuokra-asuntojen osuuden nostamista yli kolmannekseen seuraavan neljän vuoden aikana. Kun yksityiset rakennusliikkeet eivät tätä halua, on kaupungille perustettava oma rakennusliike. Kaupungin oman kohtuuhintaisen asuntotuotannon lisäksi tarvitaan valtion toimia vuokrien sääntelemiseksi erityisesti pääkaupunkiseudun kaltaisella alueella.

Asumisen ja maankäytön ohjelman luonnoksesta puuttuu kokonaan viheralueiden ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelman valmistelua on hallinnut rakennusliikkeiden pyrkimys muuttaa viheralueet rakennusmaaksi. Täydennysrakentamisen nimissä pilataan monia asuinalueita, joille on ominaista inhimillinen mittakaava ja luonnonläheisyys.

SKP:n piirikomitea vaatii ohjelmaan selkeitä linjauksia siitä, että koronakriisin korostama lähiluonto, viheralueet ja kulttuuriympäristöt turvataan. Helsinkiläisten laaja toiminta Keskuspuiston, Lapinlahden, Vuosaaren rantojen, Kumpulan kallion, Riistavuoren metsän ja muiden viheralueiden puolesta pitää ottaa huomioon rakentamisen tavoitteita määriteltäessä. On sietämätöntä, että kaavoitus tapahtuu Helsingissä yhä useammin pääomasijoittajien ja rakennusliikkeiden toimesta.

SKP:n Helsingin piirikomitea
24.9.2020

(Artikkelin kuva: Uutta Helsinkiä)

Suomen hallituksen vastustettava Länsirannan osien liittämistä Israeliin

Israelin hallitus aikoo lähiaikoina liittää ison osa Länsirannan palestiinalaisalueesta Israeliin. Israel on vuodesta 1967 alkaen asuttanut palestiinalaisilta takavarikoiduille alueille perustettuihin siirtokuntiin satoja tuhansia juutalaisia. Alueiden liittäminen virallisesti osaksi Israelin valtiota rikkoisi räikeästi YK:n päätöksiä ja kansainvälistä oikeutta.

Palestiinalaisille Israelin valloituspolitiikka merkitsee kotien hävittämistä, elinkeinojen menettämisiä ja kovenevaa väkivaltaa. Poliittisesti Israelin hallitus pyrkii tuhoamaan mahdollisuudet käynnistää rauhanprosessi ja ratkoa konflikti YK:n päätösten pohjalta tunnustamalla kahden valtion olemassaolo alueella.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trumpin tuki on rohkaissut pääministeri Benjamin Netanjahua entistä pidemmälle menevään valloituspolitiikkaan. Hän pyrkii sillä myös suuntaamaan huomiota pois sisäpoliittisista vaikeuksista ja korruptiosyytteistä, joihin hän joutuu vastaaman oikeudessa. Samalla valloituspolitiikka kärjistää entisestään muutenkin vaikeaa tilannetta Lähi-idässä.

SKP:n Helsingin piirikomitea vaatii Suomen hallitusta päättämään Israelin vastaisista pakotteista. Asekauppa Israelin kanssa on lopetettava. Suomen tulee tunnustaa Palestiina itsenäisenä valtiona. Hallituksen on esitettävä Euroopan unionille Israelin kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen irtisanomista ja lopetettava EU:n rahoitus ohjelmille, jotka toteutetaan Israelin kanssa.

SKP:n Helsingin piirikomitea 30.6.2020

Lapinlahtea ei saa myydä

Pormestari Jan Vapaavuori on ilmoittanut aikovansa käyttää otto-oikeutta ja tuoda kaupunginhallitukseen kaupunkiympäristölautakunnan hylkäämä esitys Lapinlahden sairaalan rakennusten ja puistoon kaavoitettavan rakennusoikeuden myymisestä kansainväliselle sijoitusyhtiö NREP:lle. Pidämme törkeänä sitä, että kokoomuslainen pormestari asettaa kiinteistösijoittajien voitontavoittelun helsinkiläisten hyvinvoinnin, kulttuuri- ja luontoarvojen edelle.

Lapinlahden entisen sairaalan rakennukset ja puisto ovat ainutlaatuinen ja arvokas kulttuuriympäristö. Sairaalan toiminnan päättymisen jälkeen Lapinlahdesta on muodostunut monipuolinen yhteisöllisen mielenterveystyön, kulttuurin, itsensä työllistämisen ja kansalaistoiminnan avoin keskus. Sitä ei saa myydä eikä yksityistää.

Myymistä on perusteltu sillä, että kaupungilla ei ole Lapinlahdessa omaa toimintaa. Perustelu on harhaanjohtava ja virheellinen. Lain mukaan kunnan tehtävänä on edistää asukkaiden hyvinvointia, järjestää laissa säädettyjä palveluja ja edistää asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia. Ylläpitämällä Lapinlahtea kaupunki toteuttaa juuri näitä tehtäviään.

Kyse on myös kaupungin pitkään laiminlyömästä velvollisuudesta huolehtia lailla suojellusta rakennetusta kulttuuriympäristöstä ja valtakunnallisesti arvokkaasta kokonaisuudesta. On hävytöntä yrittää ulkoistaa tätä vastuuta yksityistämällä Lapinlahden rakennukset ja kaavoittamalla hotelli- ja asuntorakentamista sen puistoon.

Lapinlahden myymisen sijasta kaupunginhallituksen on syytä perua vanha päätös, jonka nojalla kaupunkiympäristötoimialan johto pyrkii myymään Lapinlahden lisäksi muitakin kaupungin omistamia arvokiinteistöjä.

Kaupunkiympäristölautakunnan ja sen päätöksen mukaan uutta esitystä valmistelemaan asetettavan selvityshenkilön tulee luopua vaihtoehdoista, joissa Lapinlahti tai osa siitä myydään. Helsingin kaupunkikonsernin viime vuoden tilinpäätöksen 500 miljoonan euron ylijäämä osoittaa, että kaupungilla on varaa Lapinlahden kunnostamiseen, johon tarvitaan vain runsaat 10 miljoonaa euroa.

Kansalaistoiminta pysäytti Lapinlahden myymisen. Kansalaistoiminnalla voimme myös säilyttää ja kehittää Lapinlahtea kaikille avoimena yhteisenä keitaana.

SKP:n Helsingin kaupungin piirikomitea 28.5.2020