Rehellinen vaihtoehto vaaleihin

Oletko saanut tarpeeksesi puolueista, jotka lupaavat vaaleissa yhtä ja tekevät vaalien jälkeen toista? Jos haluat muutoksen tähän menoon, ei kannata äänestää nykyisiä eduskuntapuolueita. Niistä jokainen on pettänyt lupauksensa.

Oletko saanut tarpeeksesi puolueista, jotka lupaavat vaaleissa yhtä ja tekevät vaalien jälkeen toista? Jos haluat muutoksen tähän menoon, ei kannata äänestää nykyisiä eduskuntapuolueita. Niistä jokainen on pettänyt lupauksensa.

Vaaleissa on tarjolla myös rehellinen vasemmistolainen vaihtoehto, joka tekee mitä lupaa. Suomen kommunistisen puolueen edustajat niin Helsingin kuin muissa kunnanvaltuustoissa ovat kaikissa tilanteissa puolustaneet johdonmukaisesti pienituloisia, työttömiä, lapsiperheitä, nuoria ja vanhuksia. Kommunistit haluavat avata politiikan suunnanmuutoksen vaatimuksille suoran väylän myös eduskuntaan.

SKP kokoaa yhdessä Helsinki-listojen sitoutumattomien toimijoiden kanssa vaihtoehto-ohjelmaa ja ehdokaslistaa huhtikuun 17.päivä pidettäviin eduskuntavaaleihin. Tähän mennessä ehdokkaaksi on asetettu muun muassa opiskelija, SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Lauri Alhojärvi Alppilasta, opiskelija, Kommunistisen nuorisoliiton pääsihteeri Irene Auer Jakomäestä, kaupunginvaltuutettu, SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen Maunulasta, Oikeutta siivoojille -liikkeen aktiivi Kirsti Kangas Niemenmäestä, rock-muusikko, varavaltuutettu Kari Peitsamo Punavuoresta (sitoutumaton), työvoimaohjaaja Paula Pere Käpylästä (sitoutumaton), näyttelijä Anneli Sauli Merihaasta, Kommunistisen nuorisoliiton puheenjohtaja, opiskelija Anna-Mili Tölkkö ja SKP:n pääsihteeri, käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen Punavuoresta. Täysi lista vahvistetaan heti alkuvuodesta.

Jos olet kiinnostunut viemään tavallisten ihmisten muutoksen äänen eduskuntaan, tule mukaan tekemään rehellistä vasemmistolaista vaihtoehtoa. Yhdessä voimme vaatia kenkää rahamiehille ja korruptioeliitille. Jatkuvan leikkaamisen ja kilpailuttamisen sijasta tarvitaan turvattua työtä ja toimeentuloa, sota-aseiden ja rasismin sijasta arjen turvaa, pienen piirin vallankäytön sijasta osallistuvaa demokratiaa.

Helsingin kaupungin budjettisopu lisää köyhyyttä ja leikkaa peruspalveluja

SKP:n Etelä-Helsingin osasto pitää vääränä kehitystä, jolla rikas Helsinki syventää asunnottomien, köyhien, lapsiperheiden ja vanhusten ahdinkoa.

Helsingin kaupungin valtuuston budjettipäätös 10.11.2010 leikkaa palvelujen määrärahoja reaalisesti kymmenillä miljoonilla. Oikeiston läpirunnoma ja markkinatalouteen sopeutuneen vasemmiston allekirjoittama ensi vuoden taloussuunnitelma tarkoittaa konkreettisesti myös satojen työpaikkojen lopettamista.

Helsingin kaupungin päätös tuloveroprosentin korottamisesta 18,5 prosenttiin kurjistaa entisestään helsinkiläisen perusduunarin arkea koska korotus kohdistuu raskaimmin pienituloisiin. Pääomatuloja saavat eivät maksa lainkaan kunnallisveroa. SKP:n Etelä-Helsingin osasto tuomitsee kehityksen, joka johtaa tasaveron suuntaan ja asettaa bisneksen ihmisen edelle.

Budjettisovussa olevat Vasemmistoliitto ja demarit ovat myös vastuussa tästä verotuksen suuntaamisesta yhä raskaammin pienituloisiin.

Helsingin kaupungin talouden seurantaraportista näkyy, että kaupungin kassavarat ovat noin 820 miljoonaa euroa.  Helsingillä on varaa kantaa sosiaalista vastuuta kaupungin vähäosaisista mutta sen poliittinen eliitti, vihreä oikeisto ja hampaaton vasemmisto tekee nyt budjettisopimuksella ihmisiä eriarvostavaa politiikkaa.

Sota-aseiden sijasta arjen turvaa

Sota-aseita vai arjen turvaa –kampanja ja Suomen kommunistinen puolue vetosivat eduskuntaan valtion budjetin asemäärärahojen vähentämiseksi ja uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämiseksi.

Kampanjan puitteissa kerättiin kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluavat ohjata rahat, joita voidaan voidaan säästää asevarustelusta. Sadoissa postikorteissa vedottiin kansanedustajiin työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettujen määrärahojen lisäämiseksi.

Vetoomus eduskuntaryhmille

Turvallisuus on jokaiselle ihmiselle ensisijaisen tärkeä asia. Meidän suomalaisten turvallisuutta uhkaavat nykyisin sellaiset asiat kuin työttömyys, perustoimeentuloturvan puutteet ja monien peruspalvelujen riittämättömyys. Turvallisuuttamme uhkaavat myös monet maailmanlaajuiset ongelmat, kuten finanssikriisi ja ilmastonmuutos.

Asevarustelu ei ole mikään ratkaisu näihin turvallisuusuhkiin. Niihin vastaamisessa on kyse ennen muuta talouspolitiikasta, sosiaalipolitiikasta, ympäristöpolitiikasta, demokraattisista vaikutusmahdollisuuksista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Valtioneuvosto esittää armeijan asehankintoihin ensi vuodelle yhteensä 854 miljoonaa euroa. Ensi vuoden talousarvioesitykseen sisältyy uusia tilausvaltuuksia armeijalle yhteensä 1 854 miljoonalla eurolla. Lisäksi jo aiemmin tehtyjen päätösten perusteella armeija valmistelee Hornet-hävittäjien aseistamista myös hyökkäystoimintaan tarkoitetulla aseistuksella, johon aiotaan käyttää yli miljardi euroa.

Mittava asevarustelu ei ole tarpeen Suomen turvallisuuden takia. Se on laskua, jota maksetaan Suomen armeijan varustamiseksi Naton ja EU:n taistelujoukoissa eri puolilla maailmaa käytäviin sotiin muun muassa luonnonvarojen hallinnasta. Suomen ei pidä osallistua Afganistanin sodan kaltaisiin operaatioihin vaan keskittyä rauhanpolitiikkaan ja rauhanturvatoiminnassa perinteisiin YK-tehtäviin.

Samaan aikaan kun asevarusteluun esitetään lisää miljoonia, puuttuvat valtion ensi vuoden talousarviosta riittävät määrärahat työllisyyteen, perusturvaan, terveydenhuoltoon, vanhustenpalveluihin ja muihin kuntien peruspalveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysmaiden auttamiseen.

Esitämme, että asevarusteluun käytettäviä määrärahoja supistetaan tuntuvasti. Samalla esitämme uusien asehankintojen tilausvaltuuksien jäädyttämistä.

Olemme keränneet kansalaisten esityksiä siitä, mihin he haluaisivat ohjata niitä rahoja, joita voidaan säästää asevarustelusta. Vetoamme kansanedustajiin, että näitä kansalaisten toiveita arjen turvasta kuunnellaan ja ne otetaan huomioon lisäämällä työllisyyteen, julkisiin palveluihin, ympäristönsuojeluun ja kehitysapuun tarkoitettuja määrärahoja.