Terveysasemien lopettaminen sai täystyrmäyksen 7.helmikuuta Malmitalolla, jonne SKP:n Koillis-Helsingin osasto ja SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä olivat kutsuneet keskustelemaan perusterveydenhuollosta.
Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty ja kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö esittävät pääkaupungin terveysasemien rajua vähentämistä. Nykyisistä 26 terveysasemasta jäisi jäljelle vain neljä.
Kokoomus perustelee tätä sillä, että isoja asemia voidaan kehittää, mutta nykyiset ”kuihtuvat vääjäämättä”. Helsingillä ei muka ole varaa nykyiseen terveysasemaverkkoon.
Terveysasemien lopettaminen sai täystyrmäyksen 7.helmikuuta Malmitalolla, jonne SKP:n Koillis-Helsingin osasto ja SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmä olivat kutsuneet keskustelemaan perusterveydenhuollosta.
Pienet asemat isoja parempia
SKP:n ja Helsinki-listojen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen totesi, että kaupungin terveyspalvelujen johtoryhmälle esitetyt vertailutiedot terveysasemista asettavat kokoomuksen perustelut täysin kyseenalaiseksi. Helsinkiläisittäin pienet terveysasemat, joilla on alle 9 lääkäri-hoitajatyöparia ovat selvästi isoja asemia parempia asiakastyytyväisyydessä, työhyvinvoinnissa ja asiakaskäyntien peittävyydessä. Kustannuksissa potilasta kohti ei pienillä ja suurilla asemilla ole mitään eroa.
– Ongelmia ei ole aiheuttanut terveysasemien koko vaan ennen muuta määrärahojen ja henkilöstön alibudjetoiminen. Terveysasemien vähentäminen vaikeuttaisi etenkin lapsiperheiden, vanhusten ja pienituloisten palveluja. Se heikentäisi myös ennaltaehkäisevää toimintaa asuinalueilla.
Hakanen muistutti, että terveyserot ovat kasvaneet voimakkaasti. Pienituloisten miesten odotettavissa olevan eliniän ero suurituloisiin on kasvanut 20 vuodessa 7,4 vuodesta jo 12,5 vuoteen. Pienituloisilla asuinalueilla sairastavuus on Helsingissä jopa kaksinkertaista verrattuna hyvätuloisiin alueisiin.
Säästöä tuo terveyden hoitaminen
Kaupunginhallituksessa SDP:n edustajana istuva Tarja Tenkula korosti terveyserojen kaventamista ja piti pienten terveysasemien isoa määrää siinä tärkeänä. Hän ihmetteli, että apulaiskaupunginjohtaja otti rajusti kantaa jo ennen selvityksiä ja keskustelua asiasta.
Helsingissä on juuri toteutettu iso sosiaali- ja terveyspalvelujen uusi organisaatio. Räty toi siihen taas epävarmuutta, ja veti mattoa henkilöstön jalkojen alta.
– Säästöjä tuo terveyden hoitaminen, ennalta ehkäisy, Tenkula korosti.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan vasemmistoliittolainen jäsen Anna Vuorjoki ei nähnyt mitään syytä karsia terveysasemia niin paljon kuin kokoomus esittää. Hän piti erityisenä haasteena mielenterveyspalveluja ja varoitti terveyspalvelujen leikkaamisen voivan johtaa vielä isompiin ongelmiin.
Hakanen muistutti, että Helsinki tekee jatkuvasti voittoa ja vetosi valtuustoryhmiin, että ne ottavat selkeästi kantaa terveysasemien lopettamista vastaan. – Helsingissä ei ole yhtäkään terveysasemaa liikaa.
SKP:n ja Helsinki-listojen valtuustoryhmän sihteeri Heikki Ketoharju kertoi, että terveysasemien puolesta aiotaan jatkaa ympäri Helsinkiä ja kutsui mukaan tähän toimintaan.
