Kommunistit tukevat Postin työntekijöitä taistelussa työehtojen heikennyksiä vastaan

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin piirijärjestö tukee Postin työntekijöiden ja heitä edustavan Posti- ja logistiikka-alan unionin taistelua työehtojen heikennyksiä vastaan. Työnantajapuolen tavoittelemat heikennykset eivät ole hyökkäys vain Postin työntekijöitä kohtaan, vaan vasta pelinavaus työehtojen heikennyksissä kaikkien alojen työläisiä kohtaan.

“Postiala neuvottelee ainoana alana työehtosopimuksesta tänä syksynä. Siksi nyt on harvinaisen paljon pelissä, eikä periksi tule antaa, sillä ne heikennykset mitkä työnantajapuoli saisi läpi, kertautuisivat varmasti muille aloille, kun lukuisat alat neuvottelevat sopimuksista vuonna 2016”, toteaa SKP:n Helsingin piirin piirisihteeri ja postinjakaja Jussi-Petteri Lappi.

Työnantajapuolen tavoitteet tarkoittaisivat pahimmillaan jopa satojen eurojen alennusta kuukausipalkkaan, työehtojen monenlaisia heikennyksiä, irtisanottujen muutosturvan poistamista ja laajenevaa vuokratyövoiman käyttöä. Taustavoimina toimii myös maan hallitus, onhan Posti valtion omistama osakeyhtiö. Kommunistien mukaan ei voi välttyä ajatukselta, että pidemmällä tähtäimellä Postia ajetaan myyntikuntoon, jotta valtionyhtiö saataisiin pois niin sanottua vapaata kilpailua vääristämästä. Pyrkimykset työntekijöiden etujen heikennyksiin – ja myös Postin yksityistämiseen – on torjuttava yhtenäisellä toiminnalla. On äärimmäisen tärkeää, että työväenluokka yhtenäisesti ja solidaarisesti toimii näitä pyrkimyksiä vastaan.

Asunto on ihmisoikeus

Lokakuun 17. on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä, jolloin järjestetään Asunnottomien yön tapahtumia ympäri Suomea. Nykyisen hallituksen leikkauspolitiikka kurittaa erityisesti matala-palkkaisia ja pätkätyöläisiä, eläkeläisiä, opiskelijoita ja lapsiperheitä. Vaarana on yhä lisääntyvä asunnottomuus. Tätä ei voi hyväksyä.

Vuoden 2014 lopussa Suomessa oli 7107 yksinelävää asunnotonta, joista pitkäaikaisasunnottomia oli 2443 henkilöä. Asunnottomia perheitä Suomessa oli 467. Helsingissä asunnottomia oli 3500 ja perheellisiä 280. Helsingin asunnottomuuden taustalla on erityisesti asumisen kalleus ja halpojen vuokra-asuntojen puute.

Asunnottomuus on myös monimutkainen ja laaja sosiaalinen ongelma. Yhteiskunnan muutokset, kuten työmarkkinoiden ja perhe-elämän murrokset sekä kylmä asenneilmapiiri yhteiskunnan kelkasta pudonneita kohtaan ovat osaltaan lisäämässä ongelmaa. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmaiset tarvitsevat tukea asumiseen liittyvissä asioissa, samoin ne nuoret, jotka kokemattomuuttaan ovat menettäneet luottotietonsa ja näin mahdollisuutensa vuokra-asunnon saamiseen.

Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia heikompiosaisista ja näiden perustarpeista. Asunto on ihmisoikeus. Asunnottomuus rikkaassa Suomessa on häpeällinen ilmiö. Asunnottomuutta ei tule missään nimessä sallia: perustuslain on taattava kaikille oikeus omaan kotiin.

Omistusasumista ei pidä suosia. Valtion ja kuntien on lisättävä asuntotuotantoa ja tarjottava kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja sekä tuettava esimerkiksi yhteisöasumista. Sosiaalisen ja tuetun asumisen muotoja on lisättävä ja tonttikeinottelu lopetettava. Helsinki voi helpottaa asunnottomuusongelmaa perustamalla kunnallisen rakennusyhtiön rakentamaan vuokra-asuntoja.

Ennen kaikkea asenteet on muutettava: ihmisten tarpeet on asetettava markkinavoimien edelle.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö

SKP:n Helsingin piirijärjestö vaatii toimia rasismin kitkemiseksi

Pakolaiskriisi on synnyttänyt Suomessa suuren halun auttaa. Monet tavalliset ihmiset tarjoavat kotejaan majoituspaikoiksi, antavat vaate- ja ruoka-apua ja pyrkivät mahdollistamaan turvapaikanhakijoiden inhimillisen kohtelun. Kuitenkin Suomessa on lisääntynyt myös maahanmuuttajavastaisuus ja suoranainen rasismi, jotka ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa.

Juha Sipilän johtama hallitus suunnittelee kiristyksiä maahanmuuttoon liittyviin säädöksiin, hallitus aikoo esimerkiksi selvittää maahanmuuttajien sosiaaliturvan tasoa ja perheenyhdistämisen kriteerejä. SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä tämä ei voi tarkoittaa muuta kuin turvapaikanhakijoiden oikeuksien kaventamista.

Suomi on rikas maa, jolla olisi mahdollisuus huolehtia kaikista hätää kärsivistä ja apua tarvitsevista. Hallitus kuitenkin päinvastoin leikkaa työväenluokalta, köyhiltä ja pakolaisilta, ja ajaa työnantajapuolelle entistä suurempia osinkoja ja saneluvaltaa. Leikkaukset ja palkanalennukset ovat omiaan synnyttämään tyytymättömyyttä ja sitä kautta kasvualustaa rasismille.

SKP:n Helsingin piirijärjestö vaatii nyt hallitukselta selkeitä toimia turvapaikanhakijoiden auttamiseksi ja etenkin rasistisen suhtautumisen kitkemiseksi. Hallituksen tulisi aloittaa omista riveistään ja tehdä selvä pesäero eräiden perussuomalaisten kansanedustajien julkisiin rasistisiin lausuntoihin. On kestämätöntä, että hallituspuolueen riveissä voi esiintyä rasismia, muukalaisvihamielisyyttä ja suoranaisia uusnatsisympatioita, ja että puoluejärjestöt organisoivat muukalaisvihamielisiä mielenosoituksia.

SKP ei myöskään hyväksy turvallisten maiden määritelmän laajentamista siten, että Irakista ja Somaliasta saapuvia turvapaikanhakijoita ei katsottaisi oikeutetuiksi turvapaikkaan. Nämä maat eivät todellisuudessa ole turvallisia, vaan epävakaita sekä alueellisesti että monien yksilöiden kannalta.

Kommunistit vaativat Suomen hallitusta irtisanoutumaan imperialistisesta ja ympäristöä tuhoavasta sotapolitiikasta. Suomen tulisi puuttua etenkin EU:n ja EU-maiden imperialistisiin hankkeisiin, tiukkaan rajavalvontaan ja Pohjois-Afrikan taloudellisen tilanteen romuttamiseen.

SKP:n Helsingin piirin piirikomitea 1.10.2015

Yhteiskuntasopimus on kiristystä

Suomen kommunistisen puolueen Helsingin kaupungin piirijärjestö vastustaa hallituksen ja elinkeinoelämän sanelemaa yhteiskuntasopimusta. Järjestön mukaan yhteiskuntasopimus ei saa olla uusi kurjistamisen väline.

– Ay-liikkeen ei pidä alistua kiristykseen. Hallitus yrittää painostaa ay-liikettä neuvottelemaan asettamalla työssäkäyvien edut vastakkain esimerkiksi työttömien ja opiskelijoiden etujen kanssa, sanoo piirijärjestön varapuheenjohtaja Jonas Mithiku.

Mithiku muistuttaa, ettei kiristykseen alistuminen edes torju leikkauksia, vaan niitä tehdään joka tapauksessa. Hän toteaa, että yhteiskuntasopimuksella tavoiteltu sisäinen devalvaatio supistaa kansantaloutta ja heikentää kokonaiskysyntää.

– Se mitä leikkauksilla säästetään, menetetään kokonaiskysynnän heikkenemisellä.

Vaihtoehto leikkauksille on rikkaita ja työnantajapuolta suosivan veropolitiikan lopettaminen. Palauttamalla varallisuusvero, muuttamalla pääomatulojen verotus progressiiviseksi ja perumalla edellisten hallitusten avokätiset yhteisöveron alennukset saadaan valtiolle kipeästi kaivattuja lisätuloja. Lisäksi työttömyyden alentaminen kohentaa paitsi elintasoa myös julkista taloutta. Valtion ja kuntien tulee ryhtyä aktiivisesti luomaan uusia työpaikkoja ja uutta tuotantoa.

Kommunistien mielestä työaikaa ei tule kasvattaa, vaan päinvastoin työpaikkojen lisäämiseksi ja työssä jaksamisen parantamiseksi työaikaa tulee lyhentää ansiotasoa alentamatta.

Sekä leikkaukset että työehtojen heikentäminen voidaan torjua työväenliikkeen yhteisellä taistelulla. Helsingin kommunistit tukevat lauantaina 22. elokuuta järjestettävän leikkauspolitiikan vastaisen Joukkovoima-mielenosoituksen tavoitteita.

Tarvitaan yhteistä toimintaa leikkauksia vastaan

Juha Sipilän johtama hallitus esittää valtavia leikkauksia sosiaaliturvaan, sosiaali- ja terveyspalveluihin ja koulutukseen. Samalla erilaisia maksuja korotetaan, ja työntekijöiltä vaaditaan heikennyksiä ja palkkamalttia. AY-liikettä kiristetään hyväksymään yhteiskuntasopimus lisäleikkauksilla uhaten. Kehitysyhteistyötä ajetaan alas, mutta asevarusteluun ohjataan yhä enemmän rahaa.

Leikkaukset näivettävät talouden, luovat lisää työttömyyttä ja kasvattavat eriarvoisuutta. Suomessa tehdään politiikkaa, jota akateeminen talousmaailma ei pidä lainkaan toimivana. Samalla hallitus vaatii EU-tasolla kovia toimia Kreikkaa kohtaan.

Rikkaiden vapaaehtoiset palkanalennustalkoot ja hyväntekeväisyys ovat naurettava ratkaisu hyvinvointiongelmiin. Tarvitaan toisen kokoluokan keinoja: radikaali veroremontti ja tulonjaon oikaiseminen. On palautettava varallisuusvero ja korotettava yhteisöveroa. Kuntatalouden kohentamiseksi pääomatulot on otettava kunnallisveron piiriin, ja muutettava kuntavero progressiiviseksi. Työntekijöille tarvitaan reilut palkankorotukset, ja yritysten voittoja on leikattava hillitsemällä pörssikeinottelua ja veronkiertoa.

Hallituksen esittämä leikkauslinja hyödyttää vain pientä yhteiskunnan eliittiä. On meidän kaikkien yhteisestä toiminnasta kiinni, toteutuuko hallituksen esittämä linja, vai muuttuuko politiikan suunta toiseksi. SKP:n Helsingin piiri kutsuu kaikkia leikkauspolitiikan vastaisia voimia yhteiseen kamppailuun. Varhaiskasvattajat olivat jo kaduilla, 15.6. klo 16 järjestetään Kansalaistorilla mielenosoitus koulutusleikkauksia vastaan, ja 22.8. protestoidaan Helsingissä leikkauspolitiikkaa vastaan. Nyt on aika sanoa yhteisvoimin ei leikkauksille!

Ei leikata! Ei kurjisteta!

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 10.6.2015

Toisen maailmansodan opetukset eivät saa unohtua – Suomi irti Naton isäntämaasopimuksesta

Toisen maailmansodan päättymisestä on nyt tullut kuluneeksi 70 vuotta. Neuvostoliiton ja sen kanssa liittoutuneiden länsivaltojen joukotpelastivat Euroopan ja maailman fasismilta. Kymmenet miljoonat ihmiset menettivät henkensä ja joutuivat kuitenkin sitä ennen kokemaan keskitysleirien kauhut maailmansotaan johtaneiden imperialististen pyrkimysten seurauksena. Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommien uhrien määrä kasvaa yhä.

Ei enää koskaan sotaa, oli yleinen johtopäätös maailmansodan päättyessä. Se synnytti laajan rauhanpuolustajien liikkeen. Kampanjat ydinaseiden kieltämiseksi, siirtomaiden vapauttamiseksi, Vietnamin sodan lopettamiseksi, liennytyksen ja aseidenriisunnan puolesta herättivät optimismia.

Sodan uhkat eivät ole kuitenkaan väistyneet. Päinvastoin, imperialististen sotien leviäminen on leimannut 2000-luvun alkua. Yhdysvaltojen johdolla on Lähi-itä ajettu toinen toistaan seuranneiden sotien ja selkkausten vyöhykkeeksi. Miljoonat palestiinalaiset, irakilaiset, syyrialaiset ja muut siviilit ovat menettäneet henkensä tai joutuneet pakolaisiksi. Suurpääoman ja suurvaltojen taistelu luonnonvarojen, alueiden ja markkinoiden hallinnasta on johtanut sotiin myös Euroopassa, viimeksi Ukrainassa.

Virallinen Suomi taisteli toisessa maailmansodassa Saksan fasismin rinnalla Neuvostoliittoa vastaan. Sotaa ja fasismia vastustaneet kommunistit ja muut vasemmistolaiset oli teljetty vankiloihin ja painettu maan alle. Tappioon johtaneen sodan keskeinen opetus oli se, että Suomi ei saa enää joutua suurvaltojen välisten ristiriitojen välikappaleeksi eikä maamme kautta saa muodostua uhkaa itäiselle naapurillemme. Suomen linjaksi muodostui aktiivinen rauhantahoinen puolueettomuus.

Toisen maailmansodan jälkeen tehdyt johtopäätökset ovat tänäänkin ajankohtaisia. Suomen ja Euroopan turvallisuutta ei vahvisteta lisäämällä asevarustelua ja laajentamalla Natoa. Viholliskuvien ja vastakkainasettelujen sijasta tarvitaan liennytystä ja yhteistyötä.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii uutta hallitusta ja eduskuntaa toteamaan selvästi, että Suomi ei aio liittyä Natoon. Samalla on irtaannuttava Naton kanssa tehdystä ns. isäntämaasopimuksesta, joka sitoo Suomen vaarallisella tavalla Naton sotapolitiikkaan, kärjistää suhteita Venäjään ja loukkaa demokraattisen oikeusvaltion periaatteita. Vastustamme osallistumista Naton pohjoisiin ACE-ilmasotaharjoituksiin. Suunnitelmat uusista miljardiluokan hävittäjähankinnoista on hylättävä.

Sotilaallisesti liittoutumattomana maana Suomi voi ja Suomen edustajien pitää olla aktiivisia sellaisten diplomaattisten ja poliittisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla luodaan edellytyksiä rauhanomaisille ratkaisuille muun muassa Syyriassa, Palestiinassa ja Ukrainassa.

Omalta osaltaan SKP on mukana tekemässä tekoja rauhan puolesta muun muassa Maailma kylässä -festivaalilla ja järjestämällä 13. kesäkuuta kansainvälisen Peace Alert -seminaarin Helsingissä. Kutsumme yhteistyöhön rauhan puolesta sotaa, Natoa, viholliskuvien lietsomista ja rasismia vastaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 9.5.2015

Vappu 2015

Aamulla klo 9 kunniakäynti valtakunnallisella punaisten muistomerkillä Eläintarhassa, puhujana siivooja Kirsti Kangas

Vappumarssi järjestäytyy vappupäivänä 1.5. Rautatientorilla klo 10 alkaen, lähtö klo 11

(järj. SAK:n pääkaupunkiseudun paikallisjärjestö)

TOKOINRANNAN VAPPUJUHLA

juhla alkaa heti marssin saavuttua noin klo 11.45

Puheet:

JP Väisänen, Suomen kommunistinen puolue SKP

Nozar Nazari, Iranin kommunistinen puolue

Juha Kieksi, Suomen työväenpuolue STP

Esiintyy Elmeri Vehkala & Taustasätely

Juontaa Tiina Sandberg

Tämän vuoden SKP:n vappujulisteen suunnitteli taiteilija Jani Leinonen. Julisteen tiikeri on kyllästynyt valheisiin ja riistoon ja haluaa taistella paremman maailman puolesta.

SKP:llä täysi ehdokaslista Helsingissä:

Suomen kommunistisella puolueella on täysi ehdokaslista Helsingissä. Listan 22 ehdokkaasta 5 on sitoutumattomia. Listalla on ehdokkaita kattavasti eri puolilta kaupunkia, monista eri ammateista ja niin nuoria kuin eläkeläisiä. Joukossa on myös kaksi maahanmuuttajataustaista ehdokasta.

Vaihtoehto leikkauspolitiikalle – reilusti vasemmalle

Suomen kommunistisella puolueella on täysi ehdokaslista Helsingissä. Listan 22 ehdokkaasta 5 on sitoutumattomia. Listalla on ehdokkaita kattavasti eri puolilta kaupunkia, monista eri ammateista ja niin nuoria kuin eläkeläisiä. Joukossa on myös kaksi maahanmuuttajataustaista ehdokasta.

– Vaihtoehtoina eduskuntavaaleissa ovat joko suunnan muuttaminen tai yhä rajumpi leikkaaminen ja eriarvoisuus, todetaan SKP:n Helsingin piirin vaaliohjelmassa.

– Kyse on siitä, tehdäänkö päätöksiä ihmisten vai suuren rahan ja euroeliitin ehdoilla. Samalla vaihtoehtoina ovat rauhanpolitiikka, liittoutumattomuus ja solidaarisuus tai Nato, sotapolitiikka ja vihamielisyys toisia kansoja kohtaan.

SKP:n ehdokkaat Helsingissä

  • Palestiinan siirtokuntayhdistyksen puheenjohtaja ja yrittäjä Ayman Al Amir (Rastila, sitoutumaton)
  • Alue- ja kulttuurintutkija Lauri Alhojärvi (Hermanni, sitoutumaton)
  • Luokanopettajaopiskelija Irene Auer (Kontula)
  • Kokki ja runoilija Ezzedin R. Farag (Vuosaari, sitoutumaton)
  • Kaupunginvaltuutettu, VTM Yrjö Hakanen (Maunula-Pirkkola)
  • Vartija Ari Hannikainen (Herttoniemi)
  • Parturikampaaja-yrittäjä Pia Honkanen (Maunula, sitoutumaton)
  • Työsuojeluasiantuntija ja eläkeläinen Juha Hämäläinen (Itäkeskus)
  • Diplomi-insinööri Elina Järvenpää (Itäkeskus)
  • SKP:n pääsihteeri Heikki Ketoharju (Kulosaari)
  • Opiskelija-taksikuski Mikko Korhonen (Pakila)
  • Tiedonantajan päätoimittaja Marko Korvela (Nummela)
  • Ravintolakokki ja eläkeläinen Jukka Laitinen
  • Postinjakaja-talonmies Jussi-Petteri Lappi (Pitäjänmäki)
  • Taidegraafikko Kari Lindström (Kumpula)
  • Erityisopettaja ja SKP:n Helsingin piirin puheenjohtaja Outi Mononen (Veräjälaakso)
  • Ohjaaja-mielenterveyshoitaja Wäinämö Ruottinen (Pitäjänmäki)
  • Erityislastentarhanopettaja Hannele Salava (Pasila)
  • Eläkeläinen Senja Räsänen (Kontula)
  • Psykologi Emmi Tuomi (Heikinlaakso-Puistola)
  • SKP:n puheenjohtaja ja käsitetaiteilija Juha-Pekka Väisänen (Punavuori),
  • Erityiskoulunkäyntiavustaja ja äiti Anni Wallenius (Käpylä, sitoutumaton).

SKP:n Helsingin vaaliohjelma

Helsingissä on muita kuntia enemmän rahaa parantaa palveluja, kaupunki on liikelaitoksineen tehnyt jatkuvasti ylijäämää. Mutta silti Helsingissäkin leikataan julkisia menoja. Kokoomuksen johdolla ovat kaikki eduskuntapuolueet toteuttaneet myös Helsingissä politiikkaa, joka karsii julkisia palveluja yksityisten markkinoiden hyväksi.

SKP:n Helsingin piirin vaaliohjelman pääteemat ovat:

  • Kunnon työ ja palkka, työaika lyhyemmäksi
  • Lähipalvelujen puolesta, sote-keskittämistä vastaan
  • Koulutus ja kulttuuri kuuluvat kaikille
  • Asumisen hinta alas
  • Ekologisesti kestävälle tielle
  • Helsingin Etykin hengessä sotaa vastaan
  • Osallistuvaan demokratiaan.

Helsingin piirin vaaliohjelma on kokonaisuudessaan luettavissa tästä linkistä

SKP:n valtakunnallinen vaaliohjelma löytyy tästä linkistä

Kasvuun ja tiivistämiseen malttia, viheralueet turvattava

Helsingin yleiskaavan luonnos suuntaa alueen maankäyttöä, rakentamista, liikennettä, palveluja ja viheralueiden kehitystä pitkälle tulevaisuuteen, vuoteen 2050 asti. Näin pitkän aikavälin kehitystä on vaikea arvioida. Siksi on tärkeää, että yleiskaava ei sido sellaisiin ratkaisuihin, joita ei myöhemmin enää voi korjata, ja että yleiskaavan valmistelussa selvitetään avoimesti erilaiset vaihtoehdot.

Ylimitoitetut kasvutavoitteet

Yleiskaavan luonnos perustuu erittäin voimakkaaseen asukasmäärän ja työpaikkojen kasvuun. Tämä valinta ei perustu vain ennusteisiin vaan on poliittinen tavoite Helsingin voimakkaasta kasvattamisesta.

SKP:n Helsingin piirijärjestön mielestä lähtökohta asukasmäärän kasvusta 260 000:llä ja työpaikkojen lisäyksestä 180 000:lla on ylimitoitettu. Näin voimakas keskittäminen ei ole toivottavaa sen enempää helsinkiläisten kuin muun Suomen kehityksen kannalta. Kasvutavoitteita on syytä maltillistaa.

Joukkoliikenne ja työpaikat

Positiivista luonnoksessa on pyrkimys kehittää verkostomaista joukkoliikenteeseen perustuvaa kaupunkia, jossa rakentamista keskitetään erityisesti liikenteen solmukohtiin. Tähän liittyy monia haasteita.

Isojen väylähankkeiden, kuten Raide-Jokerin, rahoitus riippuu paljon valtiosta ja toteutuu usein erittäin pitkällä viiveellä. Jos joukkoliikenteen ja kevyeen liikenteen kehittäminen ei toteudu heti alueiden rakentamisen alusta alkaen, on vaara yksityisautoilun lisääntymisestä. Liikennettä on omiaan lisäämään asukasmäärän kasvun lisäksi yleiskaavan tavoite, jonka mukaan Helsinkiin tulee 180 000 työpaikkaa lisää. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on noin 135 % ja jos tästä tasosta pidetään kiinni, sekin tarkoittaa lisää liikennettä.

SKP:n Helsingin piirijärjestö painottaisi suhteellisesti enemmän asuntojen ja lähipalvelujen rakentamista täällä asuville. Tähän liittyy peruspalvelujen kehittäminen lähipalveluina sekä ei-kaupallisen julkisen tilan ja kaupunkikulttuurin merkitys.

Tiivistämiseen malttia

Yleiskaavan pääasiana näyttää olevan rakentamisen mahdollisuuksien lisääminen ottamalla rakentamisen kohteeksi viher- ja virkistysalueita (metsiä, puistoja, saaria ja rantoja), lisäämällä voimakkaasti täydennysrakentamista nykyisillä asuinalueilla sekä muuttamalla pääväyliä ns. kaupunkibulevardeiksi.

Kaupunkirakenteen tiivistämiseen on Helsingissä mahdollisuuksia, mutta pidämme asetettuja tavoitteita liian suurina. Helsingin hyviin piirteisiin on kuulunut ihmisen mittakaavassa kohtuullinen ja suurelta osin luonnonläheinen kaupunkirakenne. Yleiskaavaluonnos muuttaisi tätä radikaalisti. Helsingistä tulisi tiiviimpi kuin esimerkiksi Pietari ja Berliini, esimerkiksi Tampereeseen verrattuna kymmenen kertaa tiiviimpi. Tehokkuuslukujen ylärajan jättäminen auki tekee mahdolliseksi myös poikkeuksellisen massiivisen ja korkean rakentamisen yksittäisillä alueilla. Kun kolmasosa rakentamistavoitteista kohdistuu olemassa oleville asuinalueille, kaavaluonnos uhkaa monia aikoinaan hyvin suunniteltuja viihtyisiä asuinalueita.

Keskuspuisto, muut viheralueet ja merellinen luonto

Helsingin asukasmäärän kasvaessa tarve viher- ja virkistysalueisiin kasvaa. Yleiskaavan ylimitoitetut kasvutavoitteet ovat johtaneet siihen, että kaavaluonnos kaventaa rajusti viheralueita, vaikka yhtenäisten viheralueiden merkitys tunnustetaankin periaatteessa. Kaavaluonnos antaa mahdollisuuden hävittää yli kolmanneksen nykyisistä metsäalueita ja yli neljänneksen viheralueista. Erityisen räikeästi piittaamattomuus viheralueista, luonnonsuojelun ja virkistysalueiden tarpeista näkyy suhtautumisessa Keskuspuistoon ja Vartiosaareen.

Hämeenlinnanväylälle esitetty kaupunkibulevardi rakentuisi pääosin Keskuspuiston alueelle. Noin 20 000 asukkaan lisäksi tälle alueelle tulisi liike- ja toimitilarakentamista. Lisäksi Keskuspuistoa esitetään kavennettavaksi Maunulan eteläpuolella. Keskuspuistoon kohdistuu jo nyt suuri virkistyskäyttö ja asukasmäärän kasvu lisäisi sitä huomattavasti. Erityisesti Pirkkolan urheilupuiston ja Hämeenlinnanväylän välissä Keskuspuisto kaventuisi tavalla, joka muuttaisi sen luonteen.

SKP:n Helsingin piirijärjestö vastustaa rakentamista Keskuspuistoon ja vaatii sinne osoitettujen rakentamisalueiden poistamista tulevasta kaavasta. Viheryhteyttä Keskuspuiston ja siitä Vantaanjokivarteen jatkuvan Helsinkipuiston alueiden välillä ei pidä heikentää. Muun muassa Haltialan-Tuomarinkylän kartanon peltoalueet sekä Maunulan-Oulunkylän viheryhteys tulee säilyttää. Vastustamme myös Vallilanlaaksoon kaavailtua liikenneväylää.

Esitämme, että yleiskaavassa vahvistetaan merellisen Helsingin viher-, ranta-, saari- ja virkistysalueiden asemaa. Vastustamme arvokkaan, monimuotoisen merellisen luonnon tuhoamista Vartiosaaressa. Vartiosaarta tulee kehittää virkistysalueena. Samoin vastustamme Ramsinniemen ja Meri-Rastilan metsä- ja vihervyöhykkeiden rakentamista, Mustavuoren kallioalueen nakertamista sekä Viikin peltojen, Kivinokan ja Melkin saaren rakentamista. Tärkeitä metsäalueita on myös Munkkivuoressa ja Malminkartanossa.

On syytä selvittää Malmin lentokentän osalta myös sellainen vaihtoehto, jossa rakentamisen ohella alueella on pienimuotoista lentotoimintaa, viheralueita ja tilaa myös pienyritystoiminnalle.

Vaadimme, että yleiskaavaan sisällytetään sitovat merkinnät luonnonsuojelu- ja viheralueista. Niitä ei voi korvata kaavan liite- ja tausta-aineistojen maininnoilla, koska niillä ei ole oikeudellisesti sitovaa merkitystä.

Vuokra-asunnot ja lähipalvelut

Helsingin suurimpia ongelmia on asumisen kallis hinta. Ylimitoitettuja rakentamistavoitteita on perusteltu edullisten asuntojen tarpeella. Asumisen hintaan liittyviä ongelmia ei kuitenkaan ratkaista vain kaavoittamalla entistä enemmän rakentamiseen. Voidaan väittää jopa päinvastoin, että kaupunkien kasvattaminen suuremmiksi on pikemminkin voimistanut asumisen hinnan nousua. SKP:n Helsingin piiri haluaa korostaa tässäkin yhteydessä sitä, että kohtuuhintaisen asumisen edistämiseksi tarvitaan monia muunlaisia toimia, kuten vuokra-asuntojen osuuden voimakas lisääminen rakentamisohjelmissa, valtion ja kuntien pitkäaikaiset edullisen lainajärjestelyt, vuokrien sääntely jne.

Palvelujen osalta kaavaluonnos myötäilee linjaa, jolla sekä julkisia että kaupallisia palveluja on viime vuosina keskitetty yhä enemmän suuriin keskuksiin. SKP:n Helsingin piirin mielestä tavoitteeksi on syytä päinvastoin asettaa lähipalvelujen turvaaminen. Se on tärkeää muun muassa tasa-arvon ja yhteisöllisyyden kannalta. Lähipalvelut ovat myös omiaan vähentämään liikenteen tarpeita.

Demokratiaa lisättävä

Yleiskaavaluonnoksen valmistelu on herättänyt huolta siitä, mikä merkitys asukkaiden kuulemiselle ja demokratialle annetaan. Tämän yleiskaavaluonnoksen keskeiset lähtökohdat ja tavoitteet ovat vedetty kaupunkisuunnitteluvirastossa ilman, että asukkailla on ollut todellisia mahdollisuuksia keskustella erilaisista vaihtoehdoista. Asukkaat on yleisötilaisuuksissa ja kartoilla laitettu usein ylhäältä päin ohjaten käsittelemään lähinnä sitä, mihin voidaan rakentaa lisää. Myös kaupunginvaltuusto sivuutettiin yleiskaavaluonnoksen valmistelussa, toisin kuin edellistä yleiskaavaa tehtäessä, jolloin valtuusto kävi asiasta jo varhaisessa vaiheessa lähetekeskustelun. Kaavojen valmistelussa pitää tarjota vaihtoehtoja avoimeen keskusteluun ja antaa asukkaiden kuulemiselle todellinen merkitys.

SKP:n Helsingin piirin mielipide 27.2.2015 kaupunkisuunnitteluvirastolle Helsingin yleiskaavan luonnoksesta

Ei Natolle, kyllä rauhanpolitiikalle

”Sodan ja rauhan kysymyksissä emme ole puolueettomia. Me olemme rauhan puolella”. Näin totesi presidentti Urho Kekkonen aikoinaan.Kauas on kuljettu noista ajoista.

Viime aikaisessa Venäjän vastaisessa ilmapiirissä Suomen hallitus on tehnyt vakavia Suomen turvallisuutta murentavia päätöksiä. On päätetty osallistua Naton ja jopa Yhdysvaltojen järjestämiin sotaharjoituksiin, joilla uhitellaan Venäjän lähipiirissä. Seuraava ilmasotaharjoitus on maaliskuussa.

Vakavin hallituksen virhe oli viime syyskuussa Naton kanssa solmittu ns. isäntämaasopimus. Sopimus valmisteltiin täysin salassa. Tietoa siitä alkoi tihkua viime keväänä ja kansa on ankarasti vastustanut Suomen alistamista sotilasliitto Naton hyökkäysalustaksi. Kohtalokas sopimus aiottiin muutamien poliitikkojen voimin solmia ilman eduskunnan käsittelyä nimittämällä sopimusta vain ”pöytäkirjaksi”, joka ei käsittelyä muka tarvitsisi.

Isäntämaasopimus tuo vakavan sotilaallisen uhan Suomelle. Käytännössä sopimus voi johtaa siihen, että Suomesta tulee Naton eteentyönnetty tukikohta ja pahimmillaan suurvaltojen välinen taistelutanner. Sopimuksessa ei rajata pois edes mahdollisuutta, että Suomen hallituksen kutsumana tulevat Nato-joukot tuovat mukanaan myös ydinaseita.

Myös Ruotsi allekirjoitti samana päivänä kuin Suomi vastaavan isäntamaasopimuksen. Allekirjoituksesta huolimatta Ruotsi ei ole vielä hyväksynyt sopimusta. Ruotsissa se menee parlamentin käsittelyyn. Ruotsin puolustusministerin mukaan ehdotus tuodaan päätettäväksi vasta vuonna 2016. Suomen sopimus sen sijaan astui voimaan heti allekirjoituksen jälkeen.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö vaatii Suomen turvallisuutta horjuttavan isäntämaasopimuksen perumista ja hylkäämistä eduskunnan päätöksellä. On palattava rauhanpolitiikan ja sotilaallisen liittoutumattomuuden tielle.

Olkaamme rauhan puolella, kaikkia sotia vastaan.

SKP:n Helsingin kaupungin piirijärjestö 17.2.2015